OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS TUULIPIRTINTIE 34 58900 RANTASALMI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA METSÄMIEHENKATU 43 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1954 rakennettu ja 1981 laajennettu omakotitalo. Kohde on rakennettu loivasti viettävälle rinnetontille. Kohde on 1½ kerroksinen ja lisäksi on osittain kellarikerros. Kohteessa on tehty perusparannuksia, mm. käyttövesiputket, viemärit ja sähköjärjestelmä ovat uusittu laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Kohteen pääasiallisena lämmityksenä ovat tulisijat ja lisälämmönlähteenä on suorasähkölämmitys Pesuhuoneessa ja yläkerran makuuhuoneessa ovat patterit. Betonirakenteiseen sokkeliin on asennettu ulkopuolelle lisälämmöneristys ja pellitys. Alapohjarakenteena on laajennusosalla tuulettuva rossipohja ja vanhalla osalla on betonilaatan päällä ja kellarin kohdalla puukorokelattia. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkopuolelle on asennettu 100 mm:n lisälämmöneristys. Ulkoverhouksena on mineriittiverhous. Alkuperäisiin ikkunoihin on asennettu kolmas lasi. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on tiilikate. Ilmanvaihtojärjestelmänä on painovoimainen ilmanvaihto. Merkittävämmät korjaustarpeet ovat: maanpinnan kallistusten korjaus, sadejärjestelmän uusiminen, rossipohjan kohdalle tuuletusaukkojen tekeminen, lahovaurioituneiden räystäslautojen uusiminen, vääntyneiden ikkunalistojen uusiminen, kuistin lahovaurioituneiden pilareiden uusiminen ja niiden alle pilarikenkien asennus, savupiipun yläosan uusiminen, märkätilojen remontointiin on hyvä varautua ja kellarista tulisi poistaa kosteus-/lahovaurioituneet rakenteet. Rakennuksen huoltoon liittymiä korjaustarpeita ovat: tiilikatteen puhdistus ja vesipumpun boxin kiristys ja vuotavan hanan uusiminen. Lisätutkimustarpeita ovat: salaojajärjestelmän olemassa olon ja toiminnan lisätutkimus, betonilaatan päällä olevan puukorokelattian kunnon tarkastus, vesikatteen kunnon lisätutkimus. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen x 4.1 Koillisen puoleisella sivustalla ei maanpinta vietä rakennuksesta poispäin. 4.1 Salaojajärjestelmän olemassa olosta ei ole tietoa x 4.1 Räystäskourut ja syöksytorvet ovat huonokuntoiset. x 4.1 Rossipohjassa ei ole tuuletusaukkoja. x 4.1 Maanvaraisen betonilaatan päälle koolattu x puurakenteinen lattia 4.2 Räystäslaudoissa on maali- ja lahovaurioita x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja niiden x puulistat ovat vääntyilleet. 4.5 Avokuistin puupilareiden alapäissä on lahovaurioita. x 4.6 Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska katolle x ei ollut talotikkaita. 4.6 Tiilikatteessa oli sammalkasvustoja. x 4.6 Savupiipun yläosa on rapautunut. x 4.7 Märkätilan pinnoitteissa on reikiä ja ne ovat x ikääntyneet. 4.7 Kellarin puurakenteissa on kosteus-/lahovaurioita. x 4.11 Vesipumpun kaulalta vuotaa vettä ja kellarissa x olevasta hanasta vuotaa lattialle vettä. 4.11 Jätevesijärjestelmä ei täytä vuonna 2016 voimaan tulevia määräyksiä. 4.13 Piirinuohooja ei ole nuohonnut tulisijoja viiteen vuoteen. Riskirakenne x 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 18.6.2014. Rakennustyyppi Osoite Omakotitalo Tuulipirtintie 34, 58900 Rantasalmi Kiinteistötunnus - Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla 28.7.1993 alkaen Käyttöönottovuosi 1954 ja laajennusosa 1981. Pinta-alat Asuinpinta-ala n. 70 m 2 Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmus Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut 1½+ kellari osittain Asuinrakennus Asuntokauppa Etelä-Savon Ulosottovirasto Savonlinnan toimipaikka Olavinkatu 24, 57130 Savonlinna Mikko Koponen Kihlakunnan ulosottomies ja kohteen omistaja. Asuntokaupan kuntotarkastus Laajennusosan pääpiirustukset Ei ole tiedossa. Aurinkoinen poutasää Ulkoilma RH 52,9 % / 11,8 C/ 5,6 g/m 3 Sisäilma RH 39,0 % / 18,3 C/ 5,9 g/m 3 Kohteen tietoja antoi omistaja. 5

Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet Rajaukset ja epävarmuustekijät Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja pintakosteusanturi ts300. Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Vedenvirtaamamittari (Oras). Merkkisavu. Maan alla olevien järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voi luottavasti tarkastaa maan päältä. Vesikaton kuntoa ei voitu tarkastaa, koska vesikatolle ei ollut talotikkaita. Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Betonirakenteinen. 1-kerroksessa on vanhalla osalla ilmeisesti maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukorokelattia. Laajennusosalla on tuulettuva rossipohja. Puurakenteiset Lautaverhous Palomuuri ja kellarin seinät on kivirakenteiset, muut väliseinät ovat puu-/levyrakenteiset Puurakenteinen Välipohja Kellarin kohdalla on betoniholvi, jonka päällä on puukorokelattia. Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Tiilikate Harjakatto Pesuhuoneen seinät ovat levyrakenteiset ja lattia puu /levyrakenteinen. Pesuhuoneen seinissä on muovitapetti ja saunan sekä pesuhuoneen lattioissa muovimatto. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Vesi- ja viemäri laitteet Lämpöisen vedentuotto Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Tehdyt korjaus- ja muutostyöt (suoritusajankohdat ja suorittajat) Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja - hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Pääasiallinen tapahtuu tulisijoilla ja yläkerran makuuhuoneessa ja alakerran pesuhuoneessa on suorasähkölämmitys. Patterit. Kiinteistöllä on oma käyttövesikaivo ja jätevesijärjestelmä. Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat kuparia ja viemärit ovat muovia. Lämminvesivaraaja Painovoimainen ilmanvaihto Pääsulakkeet ovat 3x25A. Ei ole Leivinuuni, puuhella ja varaavat tulisijat 2 kpl. Ei ole. Sisäseiniä on maalattu. Yläkerran huoneen pintaremontointi. Verannan uusiminen. Kellarissa on kosteutta. Ei ole ollut. Ei ole ollut. Ei ole ollut. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu loivasti viettävälle rinnetontille. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä hieman rakennuksesta poispäin, lukuun ottamatta koillisen puoleista sivua, jossa on tasamaata (kuvat 1 ja 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Sokkelin vierellä on pensaskasveja (kuva 2). Rakennuksen läheisyydessä ei tulisi olla pensaskasveja eikä puita, koska niiden juuret voivat tukkia salaojat ja ne lisäävät ulkoseiniin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 1 Kuva 2 Omistajalla ei ollut tietoa salaojajärjestelmän olemassa olosta. Salaojajärjestelmän olemassa olo ja toiminta tulisi selvittää lisätutkimuksin. Sokkelissa ei ollut näkyvillä perusmuurilevyä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. 8

Rakennuksessa on räystäskourut ja syöksytorvet. Sadevesijärjestelmä on huonokuntoinen. Sadevesijärjestelmä olisi hyvä uusia. Kattovedet on johdettu pois rakennuksen vierustalta betonikaivoilla ja poistoputkistolla. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on 600 900 mm:ä. Sokkeli on verhottu profiilipelleillä. Omistajalta saadun tiedon mukaan sokkelissa on peltien alla lämmöneristelevyt (eps-levyt). Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta liikkumisesta tai painumisesta. Alapohjarakenteena on laajennusosalla tuulettuva rossipohja ja vanhalla osalla ilmeisesti betonilaatan päällä puukorokelattia. Kh-kortin 90-00394 mukaan alapohjarakenteissa tyypillisiä riskirakenteita ovat betonilaatan päälle koolatut puurakenteiset lattiat. Omistajalta ei saatu suostumusta lattian avaukseen sen kunnon tarkastamiseksi. Rakenteiden kunnosta ei saada varmuutta kuin avaamalla rakennetta. Rossipohjan sokkelissa ei ole tuuletusaukkoja. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta-alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tuuletusaukot jaetaan tasaisesti ulkoseinälinjalle siten, että koko ryömintätila tuulettuu. Aukkojen alareunan on oltava vähintään 150 mm maanpinnan yläpuolella, mutta mahdollisuuksien mukaan tätä korkeammalla. Aukkojen vähimmäiskoon on oltava 150 cm2 sekä enimmäisvälin 6 m. Rossipohjaan on asennettu puurakenteiden päälle eps-levyt. Näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvauriosta. Maanpinta on ryömintätilassa samalla tasolla ulkopuolisen maanpinnan kanssa. Ryömintätilan korkeus on n. 800 mm:ä. Hiekka on ryömintätilassa kuivaa. 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Ulkoverhous on ilmeisesti uusittu laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Räystäslaudoissa on maalivaurioita ja paikoitellen lahovaurioita (kuva 3). Huonokuntoiset räystäslaudat tulisi uusia maalauksen yhteydessä. Ulkoseinän puurakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta. Puurakenteet tulisivat olla vähintään 100 mm:n korkeudella maasta, jotta ne eivät vaurioituisi. Ulkoverhouksen takana on tuuletusrako. 9

Ulkoseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä niiden haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta tai kosteusvaurioista. Kuva 3 4.3 Ikkunat ja ulko-ovet Rakennuksen ikkunat ovat 3-lasiset puu-ulkopuitteella (MSK). Ikkunoihin on asennettu 3-lasi myöhemmin. Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puuikkunoiden tekninen käyttöikä on rasituksesta riippuen 30 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja niiden puulistat ovat vääntyneet (kuva 4). Ikkunat tulisi huoltomaalata ja vääntyneet listat tulisi uusia. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja niiden kallistus on riittävä. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Kuva 4 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Kellarin ulko-oven alareunassa oli lahovaurioita. Kellarin ovi tulisi uusia. Sisäänkäynnin ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita, mutta ovilevy hieman roikkuu. Oven käyntivälit tulisi säätää. 10

4.4 Katokset, parvekkeet, terassit Avokuistin puupilareiden alapäissä oli lahovaurioita (kuva 5), jonka takia oli kuistin etureuna painunut (kuva 6). Lahovaurioituneet pilarit tulisi uusia. Pilareiden alle tulisi asentaa pilakengät, jotta ne eivät vaurioituisi. Kuva 5 Kuva 6 4.5 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiovi on yläkerrassa. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin yläkerrassa olevalta kylmältä osalta käsin. Näkyvillä olevana lämmöneristeenä on puru. Yläpohjassa ei havaittu merkkejä sen puutteellisesta tuuletuksesta tai vesikattovuodoista. Ulkoverhouslaudoissa on paikoitellen tummentumia (kuva 7). Ne eivät aiheuta toimenpiteitä tilan nykyisessä käyttötarkoituksessa. Savupiipussa ei ollut halkeamia ja se oli rapattu asianmukaisesti. Kuva 7 11

Vesikatteena on tiilikate. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin maasta käsin, koska katolle ei ole talotikkaita. Tiilikate on asennettu vanhan pärekatteen päälle. Vesikatteessa on sammalkasvustoja (kuva 8). Vesikatteen kunto tulisi tarkastaa vesikatolta käsin ja siitä tulisi poistaa sammalkasvustot. Savupiippu on rapautunut yläosasta (kuva 8). Savupiippu tulisi korjata. Savupiipun päällä ei ole sadesuojaa. Sen päälle olisi hyvä asentaa sadesuoja. Kuva 8 Kuva 9 4.6 Märkätilat Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattiassa on muovimatto. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Seinäpaneelin takana ei ole tuuletusväliä. Paneelien takana tulisi olla tuuletusrako. Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on muovimatto ja seinissä on muovitapetti. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattian kallistus tulisi olla 1:100 ja lattiakaivon läheisyydessä 1:50. Muovimatossa on repeämä lattiakaivon vierellä ja seinän muovitapetissa reikä suihkun yläpuolella (kuvat 10 ja 11). Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. 12

Toimenpide-ehdotus: Sauna ja pesuhuone ovat alkuperäiset. Muovimaton normaali tekninen käyttöikä on 20 vuotta ja muovitapetin 12 vuotta. Märkätilat olisi hyvä remontoida, koska pinnoitteissa on reikiä ja niiden tekninen käyttöikä on saavutettu. Kuva 10 Kuva 11 4.7 Muut sisätilat Keittiö Tilan lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Kalusteiden välitilassa ei havaittu alustasta irronneita laattoja. Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Hanan juoksuputken välistä vuotaa vettä. Hana olisi järkevää uusia. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut sisätilat Tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Alapohjan eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Makuuhuoneen tuloilmaventtiilin alapuolella on kosteusjälkiä, mutta niiden kohdalla ei ollut kohonnutta kosteutta. Jäljet ovat todennäköisesti tulleet ilmanvaihtoventtiiliin kondensoituneesta vedestä. Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 13

4.7 Muut sisätilat Muut sisätilat Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kellari Tilan lattiassa ja seinien alareunassa havaittiin kohonnutta kosteutta ja maanvastaisen seinän levyrakenteissa ja betonissa kiinni olevissa puurakenteissa oli kosteus-/lahovaurioita (kuva 12 ja 13). Kivirakenteisessa lattiassa ja seinissä havaittu kosteus ei aiheuta toimenpiteitä tilan nykyisessä käyttötarkoituksessa. Havaittu kosteus on todennäköisesti ulkopuolelta tullutta kosteutta ja maasta kapillaarisesti tullutta kosteutta. Vaurioituneet puu-/levyrakenteet olisi hyvä poistaa. Kuva 12 Kuva 13 4.8 Lämmitys Kohdetta lämmitetään pääasiassa tulisijoilla. Lisälämmönlähteenä on suorasähkölämmitys. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole puutteita. Pesuhuoneen lämpöpatteri on uusittu. Yläkerran patteri on vanhempi. Pattereiden tekninen käyttöikä on noin 15 20 vuotta. 14

4.9 Vesi-ja viemärilaitteet Kohteessa on oma käyttövesikaivo. Käyttöveden laadussa ei omistajalta saadun tiedon mukaan ole muita puutteita, kuin se värjää vesikalusteita. Omistajan mukaan veden riittävyys on hyvä. Veden värjääntyminen vihertäväksi johtuu kuparipitoisuudesta. Vesipumppu on kellarissa. Vesipumpun kaulalta vuoti hieman vettä (kuva 14). Pumpun boxia tulisi kiristää. Jätevesijärjestelmässä on kaksi sakokaivoa ja imeytyskenttä. Jätevesijärjestelmä ei täytä nykyisellään vuonna 2016 voimaan tulevia jätevesimääräyksiä. Omistajalta saadun tiedon mukaan hanoja ja keittiölle tuleva lämminvesijohto ovat uusittu. Muut käyttövesijohdot ja viemärit ovat vanhemmat. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat virtaamamittarilla tarkastettuna ohjearvojen mukaiset. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei mitattu. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Vesi- ja viemäriputkistojen tai vesi- ja viemärikalusteiden näkyvissä osissa ei havaittu vuotoja. Omistajalta saadun tiedon mukaan käytetty lämminvesivaraaja on asennettu joitakin vuosia sitten. Varaajan tekninen käyttöikä on noin 15 vuotta. Sen uusimiseen tulee varautua. Kuva 14 4.10 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. 15

Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat pesuhuoneessa ja keittiössä. Tuloilmaventtiili on makuuhuoneessa ja korvausilmaventtiili saunassa. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli oikeansuuntainen merkkisavulla testattuna. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.11 Tulisijat ja hormit Kohteessa on leivinuuni, puuhella ja varaavia tulisijoja on kaksi kappaletta. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajan mukaan niiden toiminnassa ei ole puutteita. Tulisijojen kunnossa ei havaittu puutteita. Savupiippu on muurattu tiilestä. Piirinuohooja on nuohonnut hormit viimeksi n. viisi vuotta sitten. Omistaja on itse nuohonnut hormeja. Hormit tulisivat nuohouttaa piirinuohoojalla kerran vuodessa. 4.12 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmä on uusittu ilmeisesti laajennusosan rakentamisen yhteydessä. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 26.6.2014 Ilkka Suhonen Rakennusmestari, Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys(akk) Puh. 040 704 3557 16

5 YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 17

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 18

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. 19

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 20

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 21

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 22

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 23

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 24