Kaupunginjohtajan katsaus TILINPÄÄTÖS 2013. Sisällysluettelo... sivu

TILINPÄÄTÖS 2013

Kaupunginjohtajan katsaus Paraisten Kaupunki TILINPÄÄTÖS 2013 Sisällysluettelo... sivu 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleinen talouden kehitys... 8 4. Keskeiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 20 5. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 30 6. Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus... 34 6.1 Tuloslaskelma... 36 6.2 Taseraportti... 37 6.3 Rahoituslaskelma... 39 6.4 Kokonaistulot ja menot... 40 6.5 Taloudellisten tunnuslukujen yhdistelmä 2013... 41 6.6 Lainakanta 31.12... 42 6.7 Verotulojen ja valtionosuuksien yhdistelmä... 43 7. Konsernin toiminta ja talous... 45 7.1 Konsernituloslaskelma... 50 7.2 Konserniraportti... 51 7.3 Konsernirahoituslaskelma... 53 8. Tilikauden tuloksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä... 54 9. Käyttötalousarvion toteutuminen talousarvion sitovuustasolla... 53 9.1 Käyttötalous: Yhteenveto sitovien määrärahojen toteutumisesta... 143 9.2 Investointitalousarvion toteutuminen... 145 10. Tilinpäätöslaskelmat... 159 10.1 Tuloslaskelma... 159 10.2 Tase... 161 10.3 Rahoituslaskelma... 163 10.4 Konsernituloslaskelma... 164 10.5 Konsernitase... 165 10.6 Konsernirahoituslaskelma... 167 11. Liitetiedot... 168 12. Konsernin liitetiedot... 191 13. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä... 202 2

Kaupunginjohtajan katsaus Paraisten Kaupunki 1. Kaupunginjohtajan katsaus osoittaa runsaan 3 miljoonan euron tulosta, kun budjetoitu tulos oli -1 miljoonaa euroa. Kaupungin kumulatiivinen ylijäämä kasvoi siten 7,1 miljoonaan euroon. Tulos on siinä mielessä hyvä, että maamme talouskasvu on heikkoa. Suhteellisen hyvä tulos on kuitenkin osaksi selitettävissä tilapäisluonteisilla tuloilla. Tulos parani yhtäältä 2,55 miljoonalla eurolla netto, kun kaupunki irtautui deflaatiokoronvaihtosopimuksesta, ja toisaalta jäännösveron maksuajankohtien muutos toi kaupungille yli 0,5 miljoonaa euroa. Lainakanta pieneni vuoden aikana 3,6 miljoonalla eurolla. Tarkasteltaessa kriteerejä, jotka mittaavat kuntien taloutta ja toimivat pohjana arvioitaessa sitä, mitkä kunnat katsotaan kriisikunniksi, kaupunki on pystynyt vahvistamaan asemaansa suhteessa maan muihin kuntiin. Kunnallisveroprosentin suhteen kaupunki on nyt vuonna 2014 lähes täsmälleen keskiarvotasolla. Suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kaupunki täyttää kriisikunnan kriteerin, mutta tätäkin talouden tunnuslukua on hieman saatu parannettua. Talousarvion seurannassa ja talousarviokurissa on tapahtunut selvää parannusta edellisvuosiin verrattuna. Talousarvionsa ylittäneiden yksiköiden määrä on vähentynyt ja talousarvionsa alittamaan onnistuneiden yksiköiden määrä taas lisääntynyt. Myös investoinnit on pystytty pitämään talousarvion kehyksissä. Hyvällä syyllä voidaan sanoa, että osastoilla ja toimialoilla on toiminta hyvin hallinnassa ja että vastuunalaiset päälliköt ja henkilökunta ovat ottaneet taloudesta vastuun arvostusta ansaitsevalla tavalla. Toukokuussa 2013 esiteltiin toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena oli saada aikaan noin 1,5 miljoonan euron pysyvät säästöt kaupungin vuotuisiin käyttökustannuksiin. Osa toimenpiteistä on pantu täytäntöön ja otettu huomioon vuoden 2014 talousarviossa, mutta tietyt keskeiset kysymykset ovat edelleen valmisteltavina. Sitä, että toimintaan ja ennen kaikkea henkilöstökuluihin kohdennettavat leikkaukset merkitsevät leikkausten kohdistumista myös palveluihin, ei ole vielä oivallettu siinä määrin kuin vaadittaisiin, jotta todellisia rakenteellisia leikkauksia voitaisiin tehdä. Paraisten kaupungin asukasluku laski vuoden aikana 61 hengellä. Siten se suuntaus, että asukasluku usean vuoden ajan kasvoi suunnilleen 50 hengellä vuodessa, katkesi. Ilahduttavasti Korppoon kunta-alue osoitti pientä asukasluvun kasvua, kun taas kaikilla muilla kunta-alueilla asukasluku pieneni. Syynä asukasluvun laskuun oli asuntomarkkinoiden erittäin heikko kehitys ja myyntiaikojen selvä piteneminen, mikä puolestaan johtui maamme heikoista talousnäkymistä. Vuoden 2014 ensimmäisten kuukausien aikana on kuitenkin nähty merkkejä, jotka viittaavat asuntomarkkinoiden jonkinasteiseen piristymiseen, ja ajatellen kaupungin hyvää valmiutta tonttimaan suhteen, tulevina vuosina on aihetta tiettyyn toiveikkuuteen. Vaikka vuoden 2013 tulos oli odotettua parempi, tulevaisuuden suhteen on täysi syy olla huolissaan. Valtion voimakkaat valtionosuuksien leikkaukset, verotuottojen heikko kehitys ja hidas kasvuvauhti puhuvat kaikki sen puolesta, että kaupungin talous on menossa kohti vaikeaa jaksoa. Kuntasektorin useat suuret uudistukset ovat viivästyttäneet radikaaleja uudelleenjärjestelyjä, mutta suurten linjojen voimme olettaa olevan selvillä syksyyn mennessä. Tuolloin voidaan yhtäältä aloittaa työ toimenpideohjelman vielä toteuttamatta olevien osien toteuttamiseksi ja lisäksi suunnitella uusia voimakkaita toimenpiteitä talouden vakauttamiseksi pidemmällä aikavälillä. Folke Öhman Kaupunginjohtaja 3

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 2. Kaupungin hallinto ja henkilökunta Hallinto-organisaatio ja virkamiesorganisaatio 2013 4

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Kaupunginvaltuusto Puolue Puolue Andreas von Bergmann Rkp Puheenjohtaja Marianna Stolzmann Sdp I varapuh.joht. Nina Söderlund Vasemmisto II varapuh.joht. Ted Bergman Rkp III varapuh.joht. Petri Abrahamsson Kokoomus Regina Koskinen Rkp Janne Ahonen Keskusta Kurt Kronehag Rkp Leif Berglund Rkp Kyösti Kurvinen Sdp Maj Björk Rkp Maria Lindell Sdp Cornelius Colliander Vihreät Tom Lindholm Sdp Kurt Ekström Rkp Kim Lindstedt Kokoomus Eskil Engström Sdp Kurt Lundqvist Rkp Sverker Engström Rkp Mikaela Luoma Sdp Jan Eriksson Sdp Tapani Niemi Vasemmisto Merja Fredriksson Rkp Kai Nurro PS Christer Friis Rkp Widar Nyberg Sdp Monica Hedström-Järvinen Rkp Tommy Nymalm Rkp Carita Henriksson Sdp Markku Orell Kokoomus Kaija Hilke Rkp Tarja Rinne Rkp Mikael Holmberg Rkp Markku Salonen Kokoomus Impilä Sanni Vihreät Helena Särkijärvi Vihreät Andreas Johansson Rkp Jarmo Takatupa PS Fabian Karlgren Rkp Calle Wikman Rkp Kaj-Johan Karlsson Rkp Petri Visa Kokoomus Sverker Karlsson Rkp 43 jäsentä Paraisten kaupunginvaltuusto on kokoontunut kahdeksan kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 177 pykälää. Kaupunginvaltuuston kokouksissa pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kaupunginlakimies Monica Avellan. Kaupunginhallitus Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet Mikael Holmberg Puheenjohtaja Rkp Sverker Karlsson Widar Nyberg I varapuh.joht. Sdp Jan Eriksson Markku Orell II varapuh.joht. Kokoomus Kim Lindstedt Cornelius Colliander Vihreät Helena Särkijärvi Paola Fraboni Rkp Barbara Heinonen Carita Henriksson Sdp Tiina Johansson Kaija Hilke Rkp Denina Björklund Hanna Järvinen Kokoomus Anna Filatoff Fabian Karlgren Rkp Christer Friis Kurt Lundqvist Rkp Leif Berglund Tarja Rinne Rkp Monica Forss Kaupunginhallitus on kokoontunut 17 kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 309 pykälää. Kaupunginhallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Folke Öhman ja pöytäkirjanpitäjänä kaupunginlakimies Monica Avellan. 5

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Henkilöstö 31.12.2013 Paraisten kaupungilla oli 876 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 433 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä 1 309 työntekijää, joista 985 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalveluiden vakinainen henkilöstö 31.12.2013 2013 2012 2011 Konsernipalvelut 110 (120) (124) Sivistysosasto 380 (385) (381) Sosiaali- ja terveysosasto 322 (312) (306) Ympäristöosasto 64 (66) (67) Yhteensä 876 883 878 Henkilöstökustannukset 2013 2012 Henkilöstökustannukset 50 842 372 49 875 278 Palkkakustannukset 39 787 559 39 119 125 Sivukulut 11 054 813 10 756 153 6

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Poissaolot töistä Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä. 7

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 3. Yleiset taloudelliset edellytykset Elpyminen vuoden 2009 voimakkaasta taantumasta keskeytyi vuonna 2012 ja taantuma voimistui jonkin verran vielä vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 talouskehitys oli heikko, ja viime vuosi oli siten toinen perättäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (alustavasti 2013). Lähde: Tilastokeskus. Maan huonona jatkunut suhdannetilanne heijastui vuonna 2013 ensisijaisesti siihen, että yhteisöveron jako-osuudet jäivät odotettua heikommiksi. Yhteisövero reagoi nopeasti suhdannemuutoksiin, ja vaikka yhteisöveron merkitys ei suhteellisesti tarkasteltuna ole Paraisten kaupungille ratkaiseva, on sen voimakkailla heilahteluilla vaikutusta kaupungin talouteen. Heikompaa yhteisöveron kehitystä kompensoi kuitenkin se, että kunnallisen tuloveron kehitys oli jonkin verran odotettua parempi. Ennustelaitosten mukaan Suomeen voidaan odottaa erittäin hidasta talouskasvua tai jopa taantuman jatkumista vuosina 2014 ja 2015. Suomessa kasvun arvioidaan laantuvan pitkällä aikavälillä entisestään maan epäedullisen demografian vuoksi. Kaupungin näkökulmasta tämän seurauksena vaarana on työllisyyden ja palkkakehityksen heikkeneminen. Samaan aikaan on olemassa ilmeinen vaara, ettei yhteisövero elvy kovin nopeasti. Kaupungin verotulojen kehityksen jatkuminen hitaana on tulevina vuosina siten todennäköistä, samalla kun valtionosuudet valtionosuusuudistuksen ja muiden valtion ilmoittamien toimenpiteiden vuoksi todennäköisesti vähenevät dramaattisesti. Vuotta 2013 leimasivat edelleen myös hyvin alhaiset korkotasot. Suomen inflaatio oli vuoden aikana keskimäärin 1,5 %, ja ennustelaitosten mukaan sen ennustetaan olevan suunnilleen samalla tasolla vuosina 2014 ja 2015. Kaupungin ja alueen työllisyystilanne Työllisyystilanne ja sen kehitys vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten taantuma pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuntiin. Yhtäältä työllisyystilanne ja toisaalta palkkakehitys vaikuttavat tietyllä viiveellä kunnalliseen tuloveroon. Kaupungin työllisyystilanne heikkeni vuoden aikana, mutta sitä voidaan vielä pitää hyvänä. Kaupungin työttömyysaste oli vuoden alussa 5,5 % ja vuoden lopussa 6,9 %. Samaan aikaan alueen työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt, ja alueen työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 12,8 % (koko maassa 12,6 %). Tämä kehitys, jossa 8

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös taloudellinen aktiivisuus hiipuu ja alueelta katoaa työpaikkoja, on vaarassa vaikeuttaa kaupungin tilannetta. Paraisten kaupungin työttömyystaso on vuodesta 2008 lähtien kehittynyt seuraavasti: Maailman ja Euroopan talous on jo jonkin aikaa osoittanut elpymisen merkkejä, mutta paluu kasvun raiteille on Suomessa antanut odottaa itseään. Kasvu Euroopassa on haurasta, ja Ukrainan kriisillä tulee olemaan heijastusvaikutuksia Euroopan ja eritoten Suomen talouteen. Se, kuinka suuriksi nämä heijastusvaikutukset muodostuvat, riippuu eturistiriitojen eskaloitumisesta ja siitä, miten ne saadaan ratkaistua. Suomen talous on erityisen herkkä Venäjän talouden kysynnän heilahteluille. Kuntien rahoitus riippuu osin kokonaisansiotulojen kehityksestä ja osin valtionosuuksien kehityksestä. Näiden molempien kohdalla ennusteet ovat nyt erittäin huonot Suomen ollessa pitkittyneessä taantumassa ja vuosiksi 2014 ja 2015 ennustetun kasvun jäädessä vähäiseksi. Uusiutuneen ja pidentyneen taantuman seurauksena työllisyys ei parane. Samaan aikaan taantuma on luonut julkiseen talouteen suuren alijäämän (kestävyysvajeen), ja valtion ilmoittamat kestävyysvajeen supistamiseen tähtäävät toimenpiteet merkitsevät lähes yksinomaan kuntien rahoituksen heikentymistä. Pääosa valtion menojen sopeutuksesta on näin ollen sysätty kuntien vastuulle. Paraisten kaupungin kokonaisrahoitus heikkenee todennäköisesti tuntuvasti tulevien vuosien aikana. Tämä johtuu osin yleisestä talouskehityksestä ja sitä seuraavasta kokonaisansiotulojen kehityksestä, mutta myös valtion toteuttamista toimenpiteistä. Tällaisia valtion kaavailemia toimenpiteitä ovat esimerkiksi valtionosuusuudistus, kuntien yhteisövero-osuuden supistaminen sekä valtion rakenneohjelman toimenpiteet. Valtionosuusuudistuksen lopullinen vuotuinen vaikutus olisi Paraisten kohdalla -3,4 miljoonaa euroa. Uudistus ei kuitenkaan sinällään vähennä kokonaisuutena maan valtionosuuksia, vaan merkitsee resurssien uudelleenjakoa kuntien välillä. Nyt esitetyssä valtionosuuksien uudelleenjaossa Parainen on selvä häviäjä. Mikäli valtionosuusuudistus toteutuu esitetyssä muodossa, kaupungin on välittömästi käynnistettävä pitkän aikavälin sopeuttamisohjelma. Valtionosuusuudistus ja esitellyn kaltainen lopputulema näyttävät enemmän todennäköisiltä kuin epä- 9

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös todennäköisiltä, koska uudistus voidaan tehdä ilman valtion ja kuntien välisen rahoitusvastuun muutoksia. Valtionosuusuudistuksen lisäksi kuntien talouteen vaikuttavat jatkossa toimenpiteet, joista hallitus on ilmoittanut rakennepoliittisessa ohjelmassaan, ja tietysti myös muut mahdolliset toimenpiteet, joista valtio ei vielä ole päättänyt. Rakennepoliittinen ohjelma, josta hallitus pääsi sopuun marraskuussa 2013, merkitsee kunnille kahta asiaa: 1. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan niin, että kuntien talous tavoitteen mukaisesti vahvistuu 1 miljardilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Tehtävien ja velvoitteiden karsimisen arvioidaan näin parantavan kuntien taloutta, mutta myös valtion taloutta maksettavien valtionosuuksien vähetessä. Lopullinen vaikutus riippuu luonnollisesti siitä, mitkä kaikki toimenpiteet lopulta ovat poliittisesti toteuttamiskelpoisia, sekä siitä, millainen velvoitteiden karsimisen todellinen vaikutus on. Kuntien kannalta lopputulema riippuu myös siitä, pitääkö päätös siitä, että tehtävätalkoiden on tarkoitus ensisijaisesti vahvistaa kuntien taloutta. 2. Kuntien on tuottavuuttaan lisäämällä kyettävä säästämään vielä 1 miljardia euroa vastaava summa. Tätä ei ole kaavailtu kuntien taloutta parantavaksi toimenpiteeksi, vaan koko julkisen talouden kustannuksia vähentäviksi, tai ainakin talouden kokonaiskustannuskehitystä hillitseviksi toimenpiteiksi. Sen vuoksi on perusteltua uskoa, että tuottavuuden lisäystä seuraa vastaava valtion rahoituksen vähentäminen. Kunnat tulevat näin ollen luultavasti saamaan pienemmän määrän valtionosuuksia palveluita tuottavia yksiköitä kohden. Tämä voi toteutua esimerkiksi siten, että kuntien omarahoitusosuus valtionosuuksista kasvaa. Kunnat, jotka eivät onnistu lisäämään tuottavuuttaan siinä vauhdissa kuin pienentyvä rahoitus palveluyksikköä kohden edellyttää, tulevat heikentämään talouttaan. Valtionosuusuudistuksen valmistelussa on päästy pisimmälle, ja todennäköisyyttä uudistuksen toteutumiseen vuodesta 2015 alkaen voidaan pitää suurena. Pieniä tarkistuksia voi varmasti vielä tulla, mutta päälinjat lienevät selvillä. Hallituksen työ kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on ollut hidasta, ja vaikka vähennyksistä lopulta päästäisiin poliittisesti yksimielisyyteen, säästöjen toteuttamiseen vaaditaan vielä monia päätöksiä kunnissa. Pitkälti on näin ollen kuntien itsensä vastuulla tehdä päätökset, joilla säästöt voidaan toteuttaa, esimerkkinä vaikkapa päätös vanhustenhuollon laitoshoidon vähentämisestä. Kustannuksia laskeva vaikutus voi kuntatasolla potentiaalisesti olla merkittävä, mutta monien epävarmuustekijöiden ja kuntien välisten eroavaisuuksien vuoksi niitä ei voi arvioida. Se, missä määrin kunnat kykenevät lisäämään tuottavuutta valtion peräänkuuluttamalla tavalla, riippuu monesta tekijästä. Tulevat uudistukset tulevat kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvin todennäköisesti heikentämään kuntien rahoitusta, koska jo valtionosuusuudistus itsessään merkitsee voimakasta heikennystä. Mikäli valtionosuusuudistus toteutuu nyt esitetyssä muodossa ja valtio lisäksi ryhtyy kaikkiin kuntien rahoitusta supistaviin toimenpiteisiin (valtiolla on monta vaihtoehtoista tapaa tehdä tämä), vaikutukset Paraisille tai mahdolliselle uudelle kunnalle tulevat olemaan erittäin kielteiset. Ratkaisevaa siltä kannalta, miten yksittäiset kunnat selviytyvät tehtävästään, on niiden kyky lisätä tuottavuutta. Mahdollisella yhdistyneellä kunnalla olisi paremmat edellytykset lisätä tuottavuutta ja sopeuttaa toimintansa heikompaan rahoitukseen. Kuntaliitos voi avata mahdollisuuksia tehostaa ja kehittää prosesseja ja antaa syyn uusille palvelutasoille ja -rakenteille. 10

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Mahdollista kuntaliitosta edeltävä aika on kuitenkin erittäin merkityksellinen hallitun sopeutuksen kannalta. Uuden kunnan on luotava organisaatio- ja päätöksentekokulttuuri, joka tukee hyvää taloudenpitoa, tasapainoista taloutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Kaupungin talouden kehitys TILINPÄÄTÖS 2013 M / % Tulos 3,0 M Ylijäämä (+) / alijäämä (-) 3,1 M Vuosikate 6,8 M Käyttömenot, netto 89,2 M Käyttötalouden käyttöaste 99,6 % Investointimenot, netto 5,7 M Investointien käyttöaste 88,8 % Lainaa asukasta kohden (koko maa 2013) 2 839 (2 553 ) Kaupungin tulos on 3,0 miljoonaa euroa ja ylijäämä 3,1 miljoonaa euroa. Valtuuston hyväksymä alkuperäinen talousarvio osoitti -1,2 miljoonan euron negatiivista tulosta ja muutettu talousarvio, jossa johdannaissopimuksesta irtautuminen oli otettu huomioon, osoitti 1,3 miljoonan euron tulosta. Alkuperäistä ja muutettua talousarviota parempi tulos johtuu seuraavista seikoista: Muutettu talousarvio piti kaikkien osastojen kohdalla ja merkittäviä ylityksiä syntyi vain muutamassa yksikössä. Johdannaissopimuksesta irtautuminen toi kaupungille 3,1 miljoonaa euroa (budjetoitu 550 000 euron korko instrumentista jäi siten samalla pois). Veroista saadut tulot olivat 1,3 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat. Vuodelta 2013 syntyvä 3,1 miljoonan euron ylijäämä lisää kaupungin kertynyttä ylijäämää, joka on 7,1 miljoonaa euroa. 6,8 miljoonan euron vuosikate kattaa nettokustannuksiltaan 5,7 miljoonan euron investoinnit. Kokonaistalous on siten tasapainossa vuonna 2013. Lainanottoa pystyttiin vuonna 2013 vähentämään 3,6 miljoonalla eurolla, mikä merkitsi pientä parannusta kaupungin rahoitukselliseen asemaan. Lainataakka 44 miljoonaa euroa ja 2 839 euroa/asukas on vielä korkeampi kuin maan keskiarvo. Lainataakan supistuminen on tärkeä askel matkalla kohti terveempää ja parempaa rahoituksellista asemaa, mutta se selittyy kuitenkin pääosin tuloerillä, jotka eivät ole säännönmukaisia tai toistuvia. Valtuuston strategisena tavoitteena on saada lainanottoa vähennettyä pitkällä aikavälillä, ja tämä tavoite on tulevina vuosina erittäin vaativa. Kaupungilla on vielä perustavanlaatuinen rakenteellinen ongelma, sillä käyttötalouden ja investointien osalta toiminta ei ole ollut tai ei ole linjassa rahoituksen ja sen kehityksen kanssa. Toiminnasta on tullut ja se on liian laajaa suhteessa rahoitukseen, ja rahoituksen tulevat muutokset luovat suuria haasteita. Vaaditaan jatkuvaa sopeuttamista ja toimenpiteitä, joilla on merkittävä pysyvä kustannusvaikutus. Kaupunki onnistui vuonna 2013 kääntämään suunnan määrärahojen käytön osalta, ja budjetointi vuodelle 2014 oli pidättyväistä. Sopeutus rahoitukselliseen todellisuuteen vaatii kuitenkin sitä, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla on pysyvämpi vaikutus kaupungin kustannus- 11

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös kuvaan. Keväällä 2013 käynnistetty toimenpideohjelma ei ole johtanut päätöksiin, jotka merkitsisivät ratkaisevia pysyväisluonteisia säästöjä. Tilanne on sen vuoksi vuosina 2014 2016 vaarassa heiketä erittäin nopeasti ja johtaa nopeasti heikentyvään rahoitukselliseen asemaan. Ellei kaupunki jatkossa kykene päättämään sopeutustoimista, kaupunki tulee hyvin nopeasti täyttämään useita kriisikunnan kriteereistä. Kaupungin velkaantuneisuustaso on edelleen sellainen, että kriisikunnan kriteeri täyttyy. Omavaraisuusaste on toinen kriteeri, joka on hyvin lähellä täyttää kriisikuntakriteerin. Kolmas kriisikunnan kriteeri, jonka kaupunki suhteellisen nopeasti on vaarassa täyttää, on velkaantuneisuus euroina asukasta kohden suhteessa maan keskiarvoon. Kriteerit, jotka täytämme tai olemme kohta vaarassa täyttää, liittyvät kaikki kaupungin ylisuureen toimintaan suhteessa rahoitukseen ja siitä seuraavaan velkaantuneisuuteen. Kriisikunnan kriteerit Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Kriteeri Kommentti 2009 2010 2011 2012 2013 2014 täyttyy 2013 1. Negatiivinen vuosikate (-) 3 747 000 6 769 108 4 303 613 1 770 541 6 829 924 2 658 476 Positiiviset vuosikatteet vuodesta 2005 lukien ei 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin 3. Asukasta kohti laskettu lainamäärä vähintään 50 % suurempi kuin kunnissa keskimäärin 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % Veroprosentti 0,38 korkeampi kuin maan keskiarvo 2013 ja sama kuin maan keskiarvo 2014 2 575 2 434 2 556 3 056 2 839 3 026 Asukasta kohti laskettu lainamäärä 11 % suurempi kuin maan ennustettu keskiarvo 4. Omavaraisuusaste < 50 % 55,07 % 56,09 % 54,08 % 51,21 % 52,82 % Oman pääoman osuus vielä suurempi kuin kriteerissä 5. Suhteellinen velkaantuneisuusaste > 50 % 52,99 % 49,36 % 49,36 % 56,38 % 52,63 % Velkaantuneisuusaste nyt liian korkea 6. Taseessa kertynyttä alijäämää (-) 1 637 836 4 523 539 5 980 351 4 057 682 7 136 033 5 707 680 Ylijäämää ei ei ei ei kyllä Kaupunki nosti vuodeksi 2013 tuloveroprosentin 19,75 %:iin. Myös kiinteistöveroprosentti on vuoden 2013 tarkistuksen jälkeen tasolla, joka joko vastaa enimmäistasoa tai on muutoin korkealla tasolla. Kaupungin mahdollisuudet lisätä tulojaan veroprosenttitarkistuksilla ovat siten rajalliset. Kaupungin rahoitus Verot toteutuivat yhteenlaskettuna eränä 1,3 miljoonaa euroa budjetoitua suurempina vuonna 2013. Verotulojen kasvu vuonna 2013 oli 8,9 % eli 5,1 miljoonaa euroa. Kunnallisen tuloveron toteuma oli suhteessa talousarvioon 1,6 miljoonaa euroa parempi, kun taas yhteisöveron toteuma oli 550 000 euroa talousarviota heikompi. Verotulojen kasvu on kaudella 2009 2013 ollut alhainen aikaisempiin kausiin verrattuna, ja huomattavammat lisäykset vuosina 2010 ja 2013 selittyvät ensisijaisesti veroprosentin korotuksilla. Yhteisövero on ajanjaksolla heilahdellut suhdanteiden mukaan, mikä on ollut nähtävissä erityisesti vuosina 2009, 2012 ja 2013. Tuoreimmissa veroennusteissa (helmikuulta 2014) verojen odotetaan vuonna 2014 toteutuvan noin 1,4 miljoonaa euroa alle budjetoidun tason. Tämä merkitsisi sitä, että tänä vuonna veroista saatavat tulot olisivat kokonaiset 2,7 % pienemmät kuin vuonna 2013. 12

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Kunnallinen tulovero lisääntyi 10,1 %:lla eli 4,9 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Tämä oli 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Veroprosenttia korotettiin 19,25 %:sta 19,75 %:iin vuonna 2012, mikä selittää noin 1,2 miljoonaa euroa lisääntyneistä verotuloista (4,9 miljoonasta eurosta). Vuoden aikana toteutettu jäännösveron maksatuksen muutos toi kaupungille lisäksi vielä noin 0,5 miljoonaa euroa. Veroprosentin nousu ja järjestelmämuutos selittävät näin ollen osittain kunnallisen tuloveron voimakkaan kasvun. Yhteisöverosta saadut tulot vähenivät -16 %:lla eli 470 000 eurolla vuonna 2013. Vuosina 2009 2011 yhteisövero kasvoi hyvin nopeasti niin, että veron määrä yli kaksinkertaistui, osin vuosien 2010 2011 korotetun osuuden ansiosta. Kuntien yhteisövero-osuus laski 5 13

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös % vuonna 2012, mikä osaltaan selittää vuoden 2012 pienemmät tulot. Pieneneminen johtuu lisäksi heikentyneistä suhdanteista, joilla on taipumusta vaikuttaa nopeasti kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin. Yhteisövero elpyi nopeasti vuoden 2009 syväsukelluksesta, osin suotuisan talouskehityksen johdosta ja osin myös kuntien vuoden 2010 ja 2011 yhteisövero-osuuden korottamisen seurauksena. Vuonna 2013 yhteisvero jälleen heikkeni heikentyneiden suhdanteiden vuoksi. Yhteisövero on kaupungin rahoituksessa kaikkein suhdanneherkin elementti ja verotulojen heilahteluja on odotettavissa myös jatkossa suhdanteiden vaihdellessa. Yhteisöveroprosentti laskee 24,5 %:sta 20 %:iin vuonna 2014, mutta kuntien yhteisövero-osuutta tullaan samanaikaisesti korottamaan, mikä kompensoi veroprosentin muuttumisesta johtuvaa vähennystä. Kiinteistövero lisääntyi lähes 700 000 eurolla eli 11 %:lla vuonna 2013, mikä suurimmaksi osaksi selittyy veroprosenttien korotuksella. Normivuosina lisäykseksi arvioidaan 2 3 %, ja lisäys olisi ollutkin sitä luokkaa, ellei kaupunki olisi korottanut veroprosenttia. Selvät tasokorotukset vuosina 2013 ja 2010 johtuvat veroprosentin korotuksesta. Kaupungin vuodelle 2014 budjetoima kiinteistöveron tasokorotus on suhteutettu kiinteistöjen muuttuneisiin verotusarvoihin. 14

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Valtionosuuksien toteuma oli 181 000 euroa budjetoitua suurempi, eli valtionosuudet lisääntyivät 937 448 eurolla tai 3,1 %:lla vuonna 2013. Vuonna 2014 valtionosuudet kasvavat vain 0,3 %. Valtionosuuksien pitkä myönteinen kehitys on siten seisahtunut ja valtionosuusuudistuksen vuoksi erittäin huono kehitys on nyt todennäköinen. Alla olevan kuvion laskelmissa on vuodesta 2015 eteenpäin lähtökohtana uudistusesitys esitetyssä muodossa ja yksityiskohtaiset laskelmat, jotka huomioivat vuosien 2015 2018 siirtymäkauden. Vuonna 2019 valtionosuusuudistuksen vaikutukset olisivat täysimääräiset. Uudistus merkitsisi konkreettisesti sitä, että valtionosuuksien kehitys pysähtyy täysin niin, että valtionosuudet vielä vuonna 2019 olisivat vuosien 2013 ja 2014 tasoa vastaavalla tasolla. Kaupunki menettäisi siten siirtymäkaudella vuosina 2015 2018 yhteensä 8,1 miljoonaa euroa ja vuodesta 2019 lukien noin 4 miljoonaa euroa vuosittain (20 miljoonaa euroa viidessä vuodessa). 15

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Valtionosuus- ja verorahoitus lisääntyi vuonna 2013 yhteensä 6,9 %:lla. Lisäys on suurimmaksi osaksi peräisin veroista (8,9 %:n lisäys), kun taas valtionosuudet (3,1 %:n lisäys) eivät ole kasvaneet niin nopeasti. Paraisten kaupungin pitkää suotuisaa kokonaisrahoituksen kehitystä odotetaan seuraavan erittäin heikko kehitys vuosina 2014 2017. Rahoitustulot ja -menot toteutuivat 2,3 miljoonan euron nettotuottona vuonna 2013. Noin 1 miljoonan euron korkokuluja tasoitti johdannaisinstrumentista irtautumisesta saatu 3,1 miljoonan euron rahoitustulo. Johdannaissopimuksesta irtautuminen on suurin yksittäinen selitys sille, että kaupungin tulos oli niinkin hyvä kuin 3,1 miljoonaa euroa ja että kaupunki vuonna 2013 pystyi vähentämään lainakantaansa 3,6 miljoonalla eurolla. Kaupunki on samanaikaisesti asteittain joulukuussa 2012 ja helmikuussa 2013 toteuttamillaan suojausoperaatioilla lisännyt lainakannan suojausastetta korkojohdannaisin. Suojausasteen nostaminen enimmäistasolle 90 %:iin nostaa korkokustannuksia suhteessa edellisvuosien ta- 16

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös soihin, mutta suojaa samalla kaupungin lainakannan tehokkaasti korkojen nousua vastaan. Irtautuminen deflaatiokoronvaihtosopimuksesta merkitsee samalla myös sitä, että kaupunki ei enää saa instrumentista korkoa. Rahoitustulojen ja -menojen kokonaiskustannukset tulevat sen vuoksi lisääntymään vuodesta 2014 eteenpäin. Kokonaisrahoitus (verot, valtionosuudet, rahoitustulot ja toimintatulot) oli siten noin 4,8 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Lainakanta pieneni noin 3,6 miljoonalla eurolla 47,6 miljoonasta eurosta 44,0 miljoonaan euroon ollen nyt 2 839 euroa/asukas. Investointien nettokustannusten käyttöaste oli 88,8 %. Rahoituksellisesta näkökulmasta vuotta leimasivat näin ollen suuret tavanomaisesta poikkeavat rahoitukselliset tulot, jotka mahdollistivat lainakannan pienentämisen. Käyttötalouden ja investointien toteuma vuonna 2013 oli tasolla, joka on kaupungin kannalta rahoituksellisesti kestävä. Käyttötalous 89,2 miljoonan euron toimintakate alittaa muutetun talousarvion 362 000 eurolla ja toteutumisaste on 99,6 %. Tilivuoden aikana tehtiin talousarviomuutoksia yhteensä 2,6 miljoonan euron lisämäärärahojen muodossa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 2 000 eurolla ja toteutumisaste on 100,0 %. Kustannuslajeittain tarkasteltuna menot ovat toteutuneet seuraavasti: Toimintamenot Käyttöaste, % Ylitys (+) tai alitus (-), Henkilöstökulut 100,8 405 850 Palvelujen ostot 100,4 185 435 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 96,6-259 761 Avustukset 100,6 23 033 Muut toimintamenot 95,0-356 724 Toimintamenot 99,6-362 283 Henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen ylityksiä kompensoivat aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä muiden toimintamenojen alitukset. Muiden toimintamenojen kohdalla alitus johtuu lähinnä siitä, että myyntitappiot kiinteistöjen myynneistä jäivät toteutumatta. Toimintatulot olivat 360 000 euroa budjetoitua suuremmat ja toteutumisaste oli 101,4 %, mikä osoittaa budjetoinnin onnistuneen hyvin. Ulkoisten toimintatulojen kattama osuus prosentteina: 2009 2010 2011 2012 2013 19,0 % 18,5 % 18,7 % 15,7 % (17,9 14,6 % (16,7 %) %) Ulkoisten toimintatulojen kertymä on 15,1 miljoonaa euroa, mikä kattaa toimintamenoista 14,6 %. Tämä toimintatulojen kattaman osuuden huomattava pieneneminen selittyy ensisijaisesti yhdistymisavustuksen pois jäämisellä vuodesta 2012 lukien. Toisena selityksenä on hankevolyymin pieneneminen, sillä hankkeiden jopa 75 %:iin yltänyt ulkoinen rahoitusaste on nos- 17

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös tanut kaupungin ulkoista rahoitusastetta kokonaisuutena. Toimintatulojen kattaman osuuden pienenemistä on kuitenkin syytä analysoida tarkemmin. Käyttötalous toteutui siten, että 37:stä yksiköstä 11 ylitti talousarvion. Vastuualue Ylitys Tilinpäätös Käyttö, % Terveydenhuolto 565 127 101,8 Sosiaalipalvelut 183 402 103,2 Suomenkielinen koulutus 103 139 101,3 Perhepalvelut 99 876 105,5 Joukkoliikenne 31 786 112,5 Sosiaali- ja terveyshallinto 24 460 111,2 It 11 954 125,1 Palo- ja pelastustoimi 8 127 100,6 Lähipalvelut 5 853 133,1 Tilintarkastus 2 059 103,7 Ruokapalvelu 1 067 102,7 Ylitykset yhteensä 1 036 850 Talousarvion ylitykset ovat vähentyneet vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätöksiin verrattuna eikä muutettu talousarvio ylity koko kaupungin tasolla. Tällainen kehitys on hyvin myönteistä. Yksiköt, osastot ja kaupungin talouspalvelut ovat tehneet määrätietoisesti seurantatyötä havaitakseen ylitysriskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kiinnittääkseen sen jälkeen erityishuomion yksiköihin, joissa ylitysriski on ollut olemassa. Vastuunalaiset viranhaltijat ovat olleet hyvin perillä kaupungin talouskriisistä ja ovat yleisesti ottaen toimineet erittäin vastuullisesti. Tämä tuli näkyville myös vuoden 2014 talousarviota laadittaessa, kun lautakuntien ehdotukset ensimmäistä kertaa kaupungin historiassa eivät ylittäneet kaupunginhallituksen asettamaa kehystä. Kaupunki on kesäkuusta 2012 lähtien soveltanut uusia raportoinnin ja seurannan periaatteita. Periaatteet merkitsivät muun muassa osastokohtaisen kuukausittaisen seurannan formalisointia ja uuden koko kaupungin käsittävän raportin laatimista puolivuosittain. Lisäksi periaatteissa säädetään vastuista ja menettelyistä ylitysriskin ollessa tosiasia. Myös näillä uusilla periaatteilla on ollut oma merkityksensä seurannassa. Demografia ja lainsäädännön muutoksista seuraavat lisääntyneet vaatimukset vaikuttavat nyt yhdessä voimakkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehitykseen. Tämä on tosiasia, johon on jo pitemmän aikaa kiinnitetty huomiota myös valtion peruspalveluohjelmassa, jossa kysynnän muutokset nyt ja seuraavien 20 vuoden aikana arvioidaan suurimmiksi vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa ja resurssien siirtymää sivistyksestä sosiaali- ja terveydenhuoltoon pidetään välttämättömänä. Paraisten kaupungissa on viimeisten viiden vuoden aikana tapahtunut erittäin voimakas resurssien kohdentaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siitä huolimatta osastolla on vuosittain syntynyt suuria ylityksiä sekä osasto- että yksikkötasolla. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta ylitti määrärahansa osastotasolla yli 900 000 eurolla brutto ja lähes 800 000 eurolla netto, mikä euromääräisesti vastaa valtaosaa kaupungissa tapahtuvista ylityksistä. Kriisitietoisuus antoi sysäyksen myös toimenpideohjelmalle, joka esiteltiin kaupunginvaltuustolle toukokuussa 2013 Utössä järjestetyssä seminaarissa. Kaupungin luottamushenkilöt eivät kuitenkaan ole päässeet yksimielisyyteen toimenpideohjelman keskeisimmistä toimenpide- 18

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös ehdotuksista. Kaupunki tarvitsisi nyt välittömästi toimenpiteitä, jotka toisivat pysyviä vähennyksiä kustannusrakenteeseen. Valtionosuusuudistuksen ja maan hallituksen syksyllä 2013 ja keväällä 2014 ilmoittamien toimenpiteiden valossa toimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan tule olemaan riittäviä. Vaaditaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia ja valmiutta palvelutasojen laskemiseen, jotta kaupungin talous saadaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tasapainotettua. 19

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 4. Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa HALLINTOPALVELUT Toimialapäällikkö, kaupunginlakimies Monica Avellan Keskushallinto Hallintopalvelut on toiminut valmisteluprosessin laadun parantamiseksi sekä kaupunginhallitukseen että kaupunginvaltuustoon valmisteltavien asioiden osalta. Kaikki valmistelutekstit on laadittava Dynasty-asianhallintaohjelmassa. Tekstien on oltava valmiita määräaikaan mennessä, keskeneräiset tekstit odottavat seuraavaan kokoukseen. Valmisteluprosessin selvien pelisääntöjen ideana on riittävän ajan varmistaminen kaikkiin työvaiheisiin, ei ainoastaan valmistelutekstin kirjoittamiseen, vaan myös sen kääntämiseen, muokkaamiseen ja julkaisemiseen. Hallintopalvelujen puolelta voimme tyytyväisinä todeta, että valmisteluprosessi on alkanut toimia selvästi paremmin, mikä helpottaa kaikkien työtä ja varmistaa paremman laadun. Hallintopalvelut on johtanut IPadin käyttöönottoprosessia kaupunginhallituksen työvälineenä vuonna 2013. IPadiä on helpompi pitää mukana kuin kannettavaa tietokonetta. Kaupunginhallitus on jo aikaisemmin käyttänyt Documenta-kokoushallintaohjelmaa, jossa esityslistat liitteineen on julkaistu. Ohjelmassa julkaistaan myös salassa pidettävät asiat ja asiakirjat, joten nämä menevät suoraan hallituksen jäsenille. Siten myös riski salassa pidettävien tietojen joutumisesta väärille henkilöille on pienempi sähköisen kokoushallintaohjelman ansiosta. Hallintopalvelut on toteuttanut sosiaali- ja terveysosastolle räätälöidyn koulutuksen Dynastyn käytöstä. Koulutusta pidettiin onnistuneena, mutta sen vaikuttavuus on kuitenkin ollut vaihtelevaa. Hallintopalvelut on järjestänyt myös yleisen koulutuksen esityslistojen ja pöytäkirjojen laatimisesta kokoussihteereille, valmistelijoille ja esittelijöille. Kaikkien hallintoyksiköiden on määrä soveltaa samaa tekstiformaattia ja ulkoasua. Erityistä huomiota kiinnitettiin oheistettavien asiakirjojen jakoon liitteiksi ja oheismateriaaliksi. Tällä jaolla on merkitystä asiakirjoja arkistoitaessa. Edellä mainitun koulutuksen yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen ruotsin kielenhuollon päällikkö Eivor Sommardahl oli kutsuttu käsittelemään aihetta Klarspråk, selkeä virkakieli. Vaikka koulutuskieli tällä kertaa oli ruotsi, viesti molemmilla kotimaisilla kielillä tehtävään valmistelutyöhön oli sama: kirjoita lyhyesti ja selkeästi. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena oli luoda selviä ja selkeitä esityslistoja ja pöytäkirjoja. Tällaiset palvelevat sekä luottamushenkilöiden työtä että kuntalaisten ja joukkotiedotusvälineiden mahdollisuuksia seurata kunnallista päätöksentekoa. Syksyn aikana ajankohtaiseksi nousi työ kuntarakennelain edellyttämän kuntien yhdistymisselvityksen parissa. Selvitystyön valmistelut käynnistettiin Kemiönsaaren kanssa. LIIKENNE- JA VIESTINTÄPALVELUT Toimialapäällikkö, Christjan Brander, tiedotuspäällikkö Anne-Maarit Itänen, it-käyttöpäällikkö Kai Kalliolevo Tiedotus Työ kaupungin kotisivujen kehittämisessä jatkui vuonna 2013: Kaupungin kotisivuille avattiin uusi palvelu nimeltä Kysymystori. Kyseisellä sivulla voi esittää kysymyksiä kaupungin kehittämisestä tai palveluista ja lukea aikaisempiin kysymyksiin tulleita vastauksia. Staattisen kriisiviestintäsivun suunnittelu aloitettiin syksyllä 2013 ja se tulee olemaan käytössä alkuvuodesta 2014. Kaupungin kotisivut uusitaan alkuvuonna 2014 niin, että niistä tulee responsiiviset eli ne toimivat myös mobiililaitteilla. Sivuista tulee myös selkeämmät ja helppokäyttöisemmät. 20

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Asumisen kampanja toteutettiin Turun sisustus- ja rakentamismessujen yhteydessä keväällä 2013. Kampanjaan kuului mm. messukilpailu internetissä, suoramainontaa valituille kohderyhmille, tontti- ja imagoilmoittelua sekä paikallisessa että kansallisessa mediassa (printti ja internet) sekä bussimainontaa Turun paikallisliikenteessä (kokoteipattu Parainen-bussi sekä TALOUSPALVELUT Toimialapäällikkö, talousjohtaja Patrik Nygrén Talouspalvelut on henkilöstövaihdoksen yhteydessä ohentanut organisaatiotaan niin, että ostolaskut hoidetaan nyt 1,7 henkilötyövuoden voimin, kun ne aiemmin hoidettiin 2 henkilötyövuoden voimin. Sähköisten laskujen kasvava osuus vähentää laskua kohden tarvittavaa työpanosta, mikä mahdollisti henkilöstövähennyksen. Nopea ja tehokas laskujen käsittely on edelleen yksi nopean ja toimivan seurannan perusedellytyksistä. Tapahtuneen luonnollisen poistuman yhteydessä järjesteltiin uudelleen myös elinkeinopalvelujen sihteeritehtävät ja vesilaskutus niin, että kokonaisuutta hoitaa nyt yksi henkilö entisten kahden henkilön sijaan. Taloussihteeri, joka hoitaa kokonaisuutta 1.1.2014 alkaen, on 60 %:n osuudella talouspalvelujen ja 40 %:n osuudella elinkeinopalvelujen palkkalistalla. Talouspalvelut otti vuodenvaihteessa 2014 vastattavakseen myös 30 % kokopäivätoimisen hankekoordinaattorin kustannuksista kaupungin hankintojen tuki- ja koordinointitehtävään liittyen. Loppusyksystä 2012 käynnistettiin laaja kaupungin lainakannan suojausrakenteen muutos. Muutos tehtiin asteittain joulukuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana, ja siinä lainakannan suojaustaso nostettiin 90 %:iin eli rahoitusstrategian mukaiseen enimmäisarvoon. Samanaikaisesti kaupunki irtautui helmikuussa 2013 maaliskuussa 2011 tekemästään deflaatiokoronvaihtosopimuksesta. Tästä deflaatiokoronvaihtosopimuksesta irtautumisesta kaupunki sai korvauksena 3,1 miljoonaa euroa. Summa parantaa tulosta samassa määrin. Talouspalvelut toteutti yhdessä CGI:n ja Itellan kanssa hankkeen suoramaksuun ja sähköiseen laskuun siirtymiseksi, koska suoraveloitus ei enää ole mahdollista. Hanke käynnistyi toukokuussa 2013 ja se saatiin päätökseen tammikuussa 2014. Hanke maksoi kaupungille noin 18 000 euroa. Kaupungin heikentyneestä taloustilanteesta on vuoden aikana koitunut ylimääräistä seurantaja viestintätyötä, ja myös toimenpideohjelman ja kuntauudistuksen yhteydessä tehtävä selvitystyö on merkinnyt lisätyötä talouspalveluille. Kesästä 2013 lukien myös ensimmäinen maksumuistutus kaupungin laskuista on siirtynyt Lindorffille. Lindorff hoitaa siis koko perintätoiminnon. Tavoitteena on perinnän nopeuttaminen ja tehostaminen kokonaisuutena. Qvalia-niminen yritys toteutti kevään ja kesän 2013 aikana kaupungin tilivuosien 2010, 2011 ja 2012 ostotapahtumien auditoinnin. Auditoinnissa tunnistettiin ja oikaistiin muun muassa virheitä, joissa kaupunki oli kirjannut väärän alv:n, virheellisiä summia ja vähentämättä jääneitä vähennyskelpoisia alveja. Kokonaisuudessaan Qvalia totesi, että virheitä löytyi hyvin vähän, että virheet pääpiireittäin ovat tavanomaisia inhimillisiä virheitä ja että systemaattisia virheitä ei esiinny. Auditoinnin tulos osoittaa siten, että kaupungin laskujen käsittely on korkeatasoista. Loppuvuotta ja vuodenvaihdetta 2013 2014 ovat leimanneet sekä Raindancetaloushallintojärjestelmän että Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) laajat päivitystyöt. Talouspalveluilta suuren työpanoksen vaatineet päivitykset ovat onnistuneet hyvin ja hankkeet saadaan päätökseen kevään 2014 kuluessa. Päivitykset tulevat merkitsemään erinäisiä laadullisia parannuksia. ELINKEINOPALVELUT Toimialapäällikkö, elinkeinopäällikkö Tomas Eklund 21

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Elinkeinoelämä Elinkeinopalvelujen suuri investointihanke, Iniön Norrbyn satama, vihittiin käyttöön kesäkuussa. Uudet laiturit, ruopatut väylät ja uusi, tyylikäs huoltorakennus ovat piristysruiske koko Iniölle ja houkuttelivat jo ensimmäisenä kesänä satamaan paljon veneilijöitä. Korppoon esikuntatalo remontoitiin, ja elinkeinopalvelut muutti talon ullakkokerrokseen. Myös ravintolakerros valmistui vuoden aikana, kellarikerros valmistuu vuonna 2014. Paraisten keskustan kehittäminen aloitettiin onnistuneella yhteistyöllä Yrkeshögskolan Novian kanssa, kuusikymmentä oppilasta jalkautui Paraisille viikoksi ja haastatteli ihmisiä, piti workshopeja ja pohti, miten kaupungin keskustaa tulisi kehittää. Tulos esiteltiin maaliskuussa pidetyssä seminaarissa, joka keräsi koko valtuustosalin täyteen väkeä. Matkailu Vuoden aikana on laadittu ja pantu jakeluun Saariston matkailukartta, Saariston Rengastien esite, Pikku Rengastien esite, Saariston pyöräilyreitit ja Saariston musiikkifestivaalit. Internetsivustoja www.saaristo.org (www.skargarden.fi), www.saaristokokous.com (www.skargardskonferens.fi) ja www.satamaluotsi.fi (www.hamnlotsen.fi) ylläpidetään ja kehitetään, kuten myös kaupungin ja saariston tapahtumakalenteria ja palvelurekisteriä matkailuyritysten kanssa. Onnistunut esimerkki lehdistövaikuttamisesta on 12-sivuinen artikkeli Lonely Planet Traveller -lehdessä. Matkailuyksikkö on valmistellut ja toteuttanut osallistumisia matka- ja venemessuille sekä myyntiworkshopeja kotimaassa ja ulkomailla. Vuoden aikana päättyi Central Baltic Cycling -hanke, jonka odotettuina tuloksina alueiden välisen yhteystyön lisäksi on Virosta, Latviasta ja Ruotsista tulevien pyörämatkailijoiden määrän lisääntyminen sekä Itämeren alueen maiden kehittäminen ja markkinointi pyöräily-ystävällisinä matkakohteina. Osana Saariston Sadonkorjuujuhla -panostusta suunniteltiin, koordinoitiin ja toteutettiin syyskuussa tapahtumat Taalintehtaalla, Nauvossa ja Korppoossa sekä avoimet tilat saaristossa. Hanke päättyi joulukuussa. Uusi hanke, Comsome-Q Trips, käynnistyi loppuvuodesta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa näkyvyyttämme sosiaalisessa mediassa ja osallistaa niin kaupungin henkilöstöä, yhdistyksiä, yrityksiä kuin yksityishenkilöitäkin. Maataloushallinto Parainen on 1.1.2013 alkaen kuulunut Paimion maaseutupalveluihin yhdessä Kaarinan, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon kanssa. Maaseutusihteerit palvelevat edelleen paikallisissa toimipisteissä Paraisilla ja Korppoossa. Hankkeet Vuoden aikana käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön Kaste II -ohjelman kautta rahoitettava Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,8 miljoonaa euroa, josta Paraisten osuus on noin 126 000 euroa. Hanke jatkuu vuoteen 2015 asti. Hankkeen tavoitteena on määritellä selvemmin ennaltaehkäisevä työ, kartoittaa panostukset, organisoida moniammatillinen yhteistyö tehokkaammin ja vahvistaa Ankkuria resurssikeskuksena, jotta lastensuojelullisten toimenpiteiden, psykiatristen panostusten ja muiden erityispalvelujen tarvetta saataisiin pitkällä aikavälillä vähennettyä. PALVELUTOIMINNOT Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl Paraisten kaupungin kiinteistömassan kokonaistilanne kulminoituu rakennusten kunnon matalaan tasoon ja yhä heikkenevään kehitykseen. Positiivista on tieto rakennuksen korjausveloista, jolloin tutkimustoiminnan avulla kohdistetut korjaustoimenpiteet edistävät kokonaisuutta terveellisinä tiloina käyttäjille. Budjetoinnin tuloksena syntyvä kustannuskertymä kohdistuu toteutumaan suunnitellusti ja energiakustannukset ovat priorisoitu kustannusosio, jolloin peruskorjauskorjaukset toteutuvat tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Korjausvelka kasvaa edelleen ja palvelutoiminnan edellytykset heikkenevät, joka ilmenee toiminnan katkoksina ja ylimääräisinä kertaluonteisina kuluina. 22

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Koivuhaan päiväkodin peruskorjaus suoritettiin suoritettujen tutkimusten perusteella elinkaren myöhäisessä vaiheessa mutta kuitenkin ennen kuin terveyshaittoja alkoi esiintyä ilmassa. Korjausta varten saatiin lisämääräraha 228 000 joka lisää budjetti vuonna pääomavuokran määrää mitoitusmääränä. Kunnossapidon osalta pyrittiin keskittymään ennalta ehkäisevään kunnossapitoon, jolloin peruskorjaustoiminnan rajoittaminen ei aiheuta lisäpuutteita rakennusmassassa. Omaehtoisen kuntotutkimustoiminnan avulla selvitettiin Koivuhaan päiväkodin vakavien rakenteellisten puutteiden ja terveyshaittojen tilanne. Suoritettiin korjaussuunnittelu ja korjaustoiminta alkoi. Korjausvelan hallintaa tehostettiin ja saatiin tarkennettuja tutkimustuloksia kiinteistöistä, joissa on havaittu puutteita. Investointien suunnittelua kehitetään pitkän aikavälin kokonaisuuksina. Periaatteena on lopputuloksena saavuttaa investointikokonaisuuksia, jotka tehokkaita taloudellisesti ja tarve on olemassa pitkällä aikavälillä. Investointien toteutus keskittyi aikataulullisesti jaksotettuun hammaslääkäritilojen rakentamiseen Malmkullan osasto 3 :n tiloihin. Hanke toteutui aikataulullisesti, taloudellisesti ja käyttötarpeen mukaisesti. Riskienhallinnan arviona kiinteistömassan terveellisyystason matala arvo on vakava riski kiinteistöjen huonokuntoisimman neljänneksen osalla. Ruokapalveluiden kehityssuunnitelmat toteutettiin käytännön tasolla. Projektijohtamisen ostopalveluna kehitys- ja oppimisprojektina, jonka avulla saavutettiin taloudellisia säästöjä suuruusluokkana 65 000 sopimuskaudelle jaksotettuna. Palvelukeittiöiden avulla saavutettiin toimiva kokonaisuus, jolloin saavutettiin toimitusvarma ja tasalaatuinen lopputulos. Toiminnanohjausmenetelmä, jolloin yhden henkilön mahdollisuudet toimia useassa toimipisteessä on käytännön tasolla onnistunut. Saavutettiin yhdenmukainen ja tasalaatuinen toimintajärjestelmä, jolloin taloudellisuus paranee sijaisuuksien hoidon kautta. Siivoustoiminnan yhteistyötä ruokapalvelujen kanssa lisättiin. Mikrobivaurioituneiden tilojen puhdistus- ja siivoustoimintaa on lisätty. Sodexo Oy: n toiminta Paraisten keskustan alueella on kehittynyt tasalaatuisempaan suuntaan. Siivoushenkilöstön rekrytointi on ollut edelleen palveluntuottajalle erittäin haasteellista. Laatuseurannan mukaisesti vuoden lopussa on ollut keskiarvona 2 rakennusta poikkeamana sopimuksen laatumäärittelyistä. Henkilöstön olosuhteita on myös seurattu. Kokonaisuutena hinta-laatu suhteen funktiona toimituskokonaisuus on ollut positiivinen. Kokonaisuutena budjettivuosi 2013 käsittää palvelutoimintojen osalta kaupungin toimintaedellytysten turvaamisen ja analyyttisen suunnittelun pitkälle aikavälille. SIVISTISOSASTO Päivähoito - Joulukuussa 2012 Koivuhaan päiväkodissa todettiin kosteusongelmia, joiden takia koko toiminta siirrettiin väistötiloihin Tummelisan parakkipäiväkotiin. Kevään aikana päiväkotia korjattiin perusteellisesti ja päiväkoti oli mahdollista ottaa käyttöön uuden toimintavuoden käynnistyessä elokuussa. - Kevään aikana Merituulen päiväkodissa todettiin kosteusongelmia. Päiväkoti oli tyhjennettävä mahdollisimman nopeasti. Esikoululaiset siirrettiin Norrgårdin tiloihin ja muu toiminta Malmkullan Knuteniin. - Tummelisa on edelleen päivähoidon ja esikoulun käytössä. - Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä väheni entisestään, ja päivähoitopaikkoja luotiin tarpeiden mukaan. 23

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös - Paraisten kunta-alueen avointa päivähoitotoimintaa kehitettiin, ja avointa iltapäivätoimintaa kokeiltiin käytössä. - Kaupungin toimenpideohjelmassa 2013 tehtiin seuraavat päivähoitoyksikköä koskevat päätökset: on selvitettävä mahdollisuuksia keskittää toiminta Paraisten kunta-alueella harvempiin päiväkoteihin lomajaksojen aikana, kokonaissuunnitelma päivähoidon tilajärjestelyistä on tehtävä yhteistyössä palvelutoimintojen kanssa viimeistään 30.6.2014, on selvitettävä Korppoon kunta-alueen päivähoitotoimintaa, Houtskarin kunta-aluetta varten asetettiin työryhmä selvittämään mahdollisuuksia tilojen käytön tehostamiseen mukaan lukien myös päiväkodin tilat. - Kalakamut käynnistivät toisen kiertueensa koko kaupungin halki. Tällä kertaa teemana oli jätehuolto. Ruotsinkielinen koulutus Esikoulu, perusopetus, lukiokoulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopisto - Ruotsinkielinen koulutus on osallistunut Opetushallituksen käynnistämään Toppkompetensnimiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on pitkäjännitteinen työ suomenruotsalaisten koulujen laadun ja tulosten nostamiseksi. Paraisilla kouluissa on tehty panostuksia johtamistoimintoihin ja rehtoreiden ohjauksen jatkamiseen. Keskiössä ovat olleet oppilaiden lukuhalu ja luetun ymmärtäminen. Myös opettajien auskultointiin on panostettu systemaattisesti. - Koulut ovat jatkaneet panostuksiaan opetuksen tietokoneistamiseen. Kouluihin on hankittu ns. Chromebook-tietokoneita. - Työtä tukimuotojen kolmivaiheisen mallin juurruttamiseksi opetukseen on jatkettu vuoden aikana, muun muassa täydennyskoulutuksen kautta. Kolmivaiheisesta tuesta on laadittu käsikirja ja se on jaettu kaikille opettajille. - Kouluissa on tänäkin vuonna ollut käynnissä useita ulkoisesti rahoitettuja kehittämishankkeita. Muun muassa täydennyskoulutukseen on pystytty panostamaan tavanomaista enemmän kaupungille myönnetyn ns. Osaava-rahoituksen myötä, jonka avulla opetushenkilökunnan osaamisen kehittämistä on tuettu. Täydennyskoulutushanke on yhteinen Turun kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan kanssa. Laatukriteerityö on jatkunut. Hankkeen puitteissa on laadittu sähköinen malli koulujen lukuvuosisuunnitelmia varten. Mallia sovellettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013. Myös ryhmäkoon pienentämiseen on myönnetty varoja. Perusopetusryhmiä on voitu jakaa tuen ansiosta Malms skolassa ja Sarlinska skolanissa. Kerhotoimintaa on pystytty kehittämään kouluissa ylimääräisen valtiontuen ansiosta. Kerhohankkeessa on mukana kahdeksan koulua. - Pargas svenska gymnasiumissa on tehty valmisteluja tulevaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä silmällä pitäen muun muassa järjestämällä opettajille täydennyskoulutusta. Yrittäjyyteen liittynyt hanke päättyi vuodenvaihteessa. - Väståbolands medborgarinstitutilla on ollut hyvin aktiivinen toimintavuosi. Opisto on jatkanut panostustaan markkinointiin ja kiinnostuksen lisäämiseen sähköistä ilmoittautumista kohtaan, ennen kaikkea verkkosivujensa ja Facebookissa tapahtuvan tiedottamisen kautta. Vuoden aikana on otettu käyttöön uusi e-kurs-ohjelma. Kurssien arviointi on tapahtunut sähköisesti. Suomenkielinen koulutus Esiopetus, perusopetus, lukio koulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopiston toiminta Suomenkielisen koulutuksen oppilasmäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2013. Lisäksi erityisen tuen järjestäminen ja maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestäminen kasvatti oppilashuollon kustannuksia. Koivuhaan koulun tilaongelma on ollut akuutti jo vuodesta 2009 alkaen ja kaikilla perusryhmillä ei ole omaa luokkatilaa. Koulussa opetusta joudutaan järjestämään käytävillä, portaissa, jopa siivouskomero on otettu opetuskäyttöön. Koivuhaan koulun opetusta on järjestetty Nilsbyn koulussa ja Rehdin tiloissa ja aamu- ja iltapäivätoimintaa päivähoidon tiloissa. Esiopetusta ei voitu tilanpuutteen vuoksi järjestää Koivuhaan koulun toimintana vaan esiopetus järjestettiin kokonaan päivähoidon yhteydessä. 24

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Koivuhaan koulun lisärakentamista ja peruskorjausta on suunniteltu yhdessä palvelutoimintojen kanssa. Rakentaminen alkaa keväällä 2014. Toimenpideohjelma 2013 yhteydessä selvitettiin Paraisten lukion toiminnan järjestämisen jatkamista ja päädyttiin lukion toiminnan järjestämisen jatkamiseen. Utön koulun toiminnan järjestämisen kriteerit vahvistettiin. Opetushallitus on rahoittanut oppilaiden kerhotoiminnan kehittämishanketta ja opetusryhmien pienentämishanketta. Paraistenseudun koulu on saanut valtionavustusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Lisäksi suomenkielinen koulutus osallistui henkilöstön kehittämiseen kohdennettuihin Aluehallintoviraston rahoittamiin Osaavahankkeisiin Me-Missioon ja Osaava TSO:hon, jotka toteutettiin usean kunnan yhteistyönä. Lukio on myös saanut Opetushallituksen rahoitusta opetusteknologian kehittämiseen sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Hanke päättyi vuoden 2013 alussa. Varjostamista (opettaja seuraa toisen opettajan työtä luokassa) on tehty esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä Koivuhaan, Nilsbyn ja Storgårdin kouluissa. Opettajavaihtoja on tehty Nilsbyn ja Koivuhaan koulun välillä. Saariston kansalaisopiston ohjelma on ollut monipuolinen, siinä on huomioitu eri ikäryhmät lapsista seniori-ikäisiin. Tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä terveyden kohentamiseen kohdennettuja kursseja on toteutettu useita. Opetushallitus on myöntänyt Saariston kansalaisopistolle opintosetelityyppistä valtionavustusta, jonka avulla voidaan jättää perimättä tai alentaa aikuisopiskelun opintomaksuja niiltä kohderyhmiltä, joiden kouluttautumista erityisesti halutaan edistää. Saariston kansalaisopisto on saanut laatu- ja kehittämistyöhön valtionavustusta. Avustuksella kehitetään nuorille kohdennettuja kursseja sekä menetelmiä, joilla nuoret tavoitetaan. Kansalaisopiston toimintaa on kehitetty myös CAF-laadunarviointityökalulla Osaava-hanke rahoituksella yhteistyössä alueen muiden työväen- ja kansalaisopistojen kanssa. Osaava-hankkeesta on saatu rahoitusta myös kansalaisopiston henkilöstön kehittämiseen. SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Osastopäällikkö, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist Kaupungin talouden kiristyminen vaikuttaa vahvasti sosiaali- ja terveydenhoitoon. Toimialalla on edessään suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoshaasteita, jotka edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä, resurssien määrän huolellista suunnittelua ja oikeaa kohdentamista. Uusien palvelumuotojen suunnittelu on jatkunut koko vuoden 2013 aikana. Tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset sekä järjestämislaki ja kuntaliitosselvitys ovat edellyttäneet valmistelevaa työtä sekä Paraisten, Kemiönsaaren että Turunmaan sairaalan osalta. Paraisten kaupungin säästöohjelman työstäminen on jatkunut koko vuoden 2013 aikana ja jatkuu vuoden 2014 keväällä. Vuonna 2013 on toteutettu suun terveydenhuollon toimipisteen siirto terveyskeskuksen välittömään läheisyyteen. Toiminnan tehostuminen uusissa tiloissa on mahdollistanut sen, että hoitotakuun aikarajoissa on pysytty aikaisempaa huomattavasti paremmin. Henkilöhallinto ja rekrytointiasiat ovat edelleen olleet kehittämisen keskipisteessä. Kuntarekryjärjestelmää on otettu käyttöön loppuvuodesta 2013 alkaen. Alustavat kokemukset ovat olleet lupaavia. Osasto on lähtenyt mukaan hankkeeseen Attraktiv Organisation, jossa on tavoitteena edistää henkilöstön työhyvinvointia. Vanhuspalveluiden kotihoidon kehittämisen osalta on tehty Kaste- rahoitushakemus, jonka lopputulosta odotetaan helmikuussa 2014. Erikoissairaanhoidon sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on jatkettu kuntajohtajakokouksen sekä palvelujen järjestämissuunnitelmatyöryhmän avulla. Ensihoidon ja sai- 25

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös raankuljetusten vastuu on siirtynyt sairaanhoitopiirille vuonna 2013. Toiminnan laatua ja sen kustannuksia on seurattu tiiviisti ja toimintaa kehitetään yhteistyössä kuntien kanssa. Uusi yhteispäivystys on aloittanut toimintansa sairaanhoitopiirin liikelaitoksena ja se on vakiinnuttamassa toimintamuotoaan. Sosiaalipalvelut Vammaispalvelujen ja varsinkin henkilökohtaisen avun kustannukset kasvoivat voimakkaasti vuoden aikana. Päivittäisissä toiminnoissaan apua tarvitsevien alle 65-vuotiaiden määrä on kasvanut, ja henkilökohtaiselle avulle on vaikea löytää korvaavia vaihtoehtoja, koska esimerkiksi tälle ikäryhmälle tarkoitettu päivätoiminta on vasta kehitteillä. Vuonna 2013 käynnistyi yhteistyössä Kårkulla samkommun -kuntayhtymän kanssa toteutettava pilottikokeilu omaishoitajien sijaishoitopalveluun liittyen. Pilottiryhmässä on kehitysvammaisia lapsia, mutta myös lapsia, joilla on erilaisia erityistarpeita. Yhteensä lapsia on viisi. Sijaishoito toteutetaan viikonloppuleirinä (ns. Nattis) Pjukalan asuntolassa 4 6 kertaa vuodessa. Myös lasten vanhemmilla on tapaamisia yhdessä sosiaaliohjaajan sekä Nattiksen vastuuhenkilön kanssa, ja yhdessä he muodostavat vertaistukiryhmän. Omaishoidon sijaishoitoon tuotiin kesäkuussa 2013 uusi lisävaihtoehto ottamalla käyttöön toimeksiantosopimus, joka voidaan tehdä jonkun toisen läheisen henkilön kanssa, joka voi tulla kokonaisiksi vuorokausiksi hoidettavan kotiin ja saa tästä vuorokausikohtaisen palkkion. Omaishoidossa otettiin käyttöön uusi tietokoneohjelma, Pegasos omaishoito. Alle 65-vuotiaiden omaishoidossa ei aivan kaikille omaishoidon kriteerit täyttäneille pystytty myöntämään itse palkkiota, mutta sijaishoitoa voitiin kuitenkin tarjota kaikille sitä halunneille. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatiin paljon nostetta helmikuussa 2013 palkatun etuuskäsittelijän/työllistämiskoordinaattorin myötä. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on säännöllistä ja tiivistä. Työmahdollisuudet voidaan selvittää perusteellisemmin. Etuuskäsittely tuo tärkeän lisän aikuissosiaalityöhön. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä kasvoi hieman odotettua enemmän, ja käsittelyajat pitenivät loppuvuotta kohti, mutta useimmissa tapauksissa lakisääteisessä käsittelyajassa kuitenkin pysyttiin. Sosiaalipalveluyksikkö on mukana laatimassa seudullista maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2013. Tämän jälkeen yksikkö on ollut mukana paikallisessa työryhmässä, joka selvittää kaupungin mahdollisuuksia ottaa vastaan kiintiöpakolaisia Paraisille. Perhepalvelut Perhepalveluissa suurin yksittäinen kustannusylitys liittyy huostaan otettuihin lapsiin. Laitoshoidossa ja perhekodeissa olevien lasten hoitovuorokaudet yli kaksinkertaistuivat edellisvuoden tilinpäätökseen verrattuna. Myös perhehoitoon sijoitettujen lasten hoitovuorokausimäärä on noussut 58 %:lla. Vuonna 2013 aloitettiin ehkäisevää lastensuojelutyötä koskevan suunnitelman laatiminen, mutta työ keskeytyi tehtävää hoitaneen viranhaltijan lopetettua. Tavoitetta siitä, että huostaan otetuista lapsista suurempi osuus sijoitettaisiin perhehoitoon laitoshoidon ja perhekotien sijaan, ei ole täysin saavutettu. Vuonna 2013 järjestettiin salassapitoa ja yhteistyöasioita käsitellyt monialainen seminaaripäivä, jonka piti ulkopuolinen luennoitsija. Tavoitteena on muiden toimialojen henkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen entisestään. Nuorten työpaja Aktiva on saavuttanut tavoitteen ohjauksen ja toiminnan tarjoamisesta alle 29-vuotiaille nuorille. Aktivaan on saatu palkattua etsivän työn ohjaaja hankerahoituksen avulla. 26

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Vanhustenhuolto 1.7.2013 voimaan tulleesta vanhuspalvelulaista ei seurannut dramaattisia muutoksia vanhustenhuoltoon. Tiettyihin toimenpiteisiin oli ryhdytty jo aikaisemmassa vaiheessa. Vanhusneuvosto, josta uuden lain myötä tuli lakisääteinen (11 ), on Paraisilla perustettu jo vuonna 1998, ja helposti saavutettavissa oleva senioreiden neuvontakeskus (12 ) aloitti toimintansa tammikuun 2013 alussa, muutamia esimerkkejä mainitaksemme. Muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien (16 ) ja erilaisten hoidon ja palvelun tarvetta mittaavien mittausinstrumenttien kehittämistyö, palvelujen riittävyyden ja laadun arviointityö (6 ) sekä henkilöstömitoitukseen ja henkilöstörakenteeseen liittyvä työ (20 ) jatkuu vuonna 2014. Kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden, varsinkin sijaisten, rekrytointivaikeudet ovat jo usean vuoden ajan olleet suuri haaste, mikä on kuormittanut sekä vanhustenhuollon henkilöstöä että taloutta. Koska henkilöstömitoitus jo lähtökohtaisesti on alhainen, kaikki poissaolot ovat heti kuormittaneet työssä olevaa henkilöstöä. Loppuvuodesta rekrytointi onnistui paremmin. Yhtenä syynä tähän on muun muassa Paraisten kaupungin voimakas panostus oppisopimuksiin useana vuonna. Vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi yhdellä muistikoordinaattorilla, 0,5 Nauvon kotihoitoon sijoitetulla lähihoitajalla ja yhdellä Sateenkaareen sijoitetulla lähihoitajalla. Vuoden alussa avattiin 4 hengen ryhmäasumisyksikkö Furubostiftelsen-säätiön kiinteistöön Nauvoon ja lokakuussa otettiin käyttöön uusi Koivukodon yhteyteen rakennettu ryhmäasumisyksikkö (7 hengelle). Jälkimmäinen hanke oli muuttovalmis kesäkuussa, mutta se voitiin ottaa käyttöön vasta lokakuussa, koska yksikköön ei saatu rekrytoitua henkilöstöä. Dokumentointiin, seurantaan ja henkilöstöresurssien jakamiseen tarkoitettu mobiili järjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa. Kevättalvella järjestettiin laajoja koulutuksia. Terveydenhuolto Terveyskeskuksen hammashoitola aloitti toimintansa uusissa tiloissa Malmkullassa syyskuun lopussa. Toiminnan käynnistymisen jälkeen hammashoidon jonotilanne on parantunut. Terveyskeskukselle laadittiin oma turvallisuussuunnitelma ja henkilökunta sai potilasturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Läheltä piti tilanteiden raportointi aloitettiin sähköisen HaiProohjelman avulla. Huhtikuun alussa Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen yhteispäivystys aloitti toimintansa Turussa T-sairaalassa. Samalla Paraisten terveyskeskuksen omia päivystysaikoja lyhennettiin. YMPÄRISTÖOSASTO Osastopäällikkö, ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman Ympäristöosaston käyttökustannusten talouden seuranta ja tilinpäätös osoittavat tulojen jääneen 220 353 euroa muutetusta talousarviosta, ja samaan aikaan menot pystyttiin pitämään 669 843 euroa budjetoitua alhaisempina, minkä seurauksena vuoden 2013 käyttötalousarvion toteutumisaste on 91 %. Osaston taloudellisten tavoitteiden voidaan siten katsoa toteutuneen kokonaisuutena reilulla marginaalilla. Ympäristöosaston toiminta vuonna 2013 on pääpiirteittäin jatkunut entiseen malliin, ja osasto on pystynyt tuottamaan suhteellisen hyviä palveluja. Vesihuoltolaitokselle palkattiin 1.11. alkaen hankeinsinööri, jotta laitos selviäisi kaupungin vesi- ja viemäriverkoston ja -laitteiden saneerauksesta. Vuonna 2013 kolme työntekijää siirtyi eläkkeelle, ympäristöhallinnon osastosihteeri työskentelee osa-aikaisesti, mutta päätöksiä näiden työsuhteiden korvaamisesta ei toistaiseksi ole tehty. Syksyllä myös ympäristöosasto osallistui yhdessä Kemiönsaaren kunnan kanssa kuntarakenneselvitykseen ympäristöasioiden ja kunnallistekniikan osalta. Lisäksi tehtiin periaatepäätös siitä, että Paraisilla selvitetään sisäisesti ympäristöosaston ja palvelutoimintojen välisen yhteistyön tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä. Työtä saariston laaja-alaisten osayleiskaavojen parissa jatkettiin, tavoitteena on saada kaavat kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi vuoden 2014 aikana. Valoniemen ja Vanhalla Malmilla nyttemmin puretun Axon entisen leipomon alueen asemakaavat hyväksyttiin ja ne tulivat voi- 27

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös maan. Paraisten tuulivoimaselvitys saatiin valmiiksi, ja Norrbynrannan uuden asemakaavaalueen selvittämistyö aloitettiin. Paraisten kunta-alueesta saatiin uusia ilmakuvia Turun seudun kuntien välisen yhteistyöhankkeen kautta. Utön tiennimet ja numerot saatiin valmiiksi. Ympäristölautakunta myönsi vuoden aikana neljä ympäristölupaa, antoi kaksi ympäristölupia koskevaa lausuntoa paikallisviranomaisen ominaisuudessa alueellisille viranomaisille ja teki kaksi muuta ympäristölupa-asioihin liittyvää päätöstä. Lautakunta myönsi viisi maa-ainesten ottamislupaa ja antoi kolme roskaantuneen alueen siivoamiskehotusta. Ympäristönsuojeluviranomainen päätti myös jätevedenpuhdistamon puutteellisen hoidon johdosta annettavasta määräyksestä ja antoi lausunnon ympäristövaikutusten arvioinnista. Puistojen ja yleisten viheralueiden pinta-ala kasvaa ja pyrkimys ylläpitää kaikilla alueilla tietty hoitotaso tuo paineita yksikön käyttötalousarvioon. Vuoden aikana yksikkö on jossain määrin joutunut laskemaan alueiden hoitotasoa. Paraisten kunta-alueella raivattiin uusi, kauan kaivattu kävelyreitti Suntin rantaa pitkin S-Marketilta Bläsnäsin niemelle. Liikenneväyläyksikön tulot lisääntyivät kaupungin venepaikkojen hyvän vuokrausasteen, 95 %, sekä hienoisesti korotettujen venepaikkamaksujen ansiosta. Ostopalvelujen sekä tarvikkeiden ja tavaroiden menot pystyttiin pitämään budjetoidun tason alapuolella. Lisäksi yksikkö on vuositasolla säästänyt 60 000 euroa osaksi pitämällä katuvalot sammutettuina klo 01 05 ja osaksi edullisten sähköhintojen ansiosta. Yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa käynnistettiin ongelma-alueiden kartoittaminen ja parannusehdotusten laatiminen Saaristotien Sementtitien ja Kaarinan välisen osuuden liikenneturvallisuussuunnitelmaa varten. Turun Seudun Jätehuolto Oy vastaa pääasiassa jätehuollon käytännön suunnittelusta ja hoidosta, ja jätehuollosta voidaan todeta, että työtä jätekuljetusjärjestelmien toteuttamiseksi ja uusien jätehuoltomääräyksien laatimiseksi jatkettiin vuoden aikana. Vesihuoltolaitos on toimittanut talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä kahta tilannetta lukuun ottamatta. Paraisten kunta-alueella vedenjakelussa oli 12 tunnin mittainen tauko 4. 5.7. Sysilaxvikenin halki kulkevan raakavesiputken rikkouduttua. Korjaukset kestivät neljä vuorokautta ja pelastuslaitos avusti tänä aikana pumppaamalla vettä puhdistamolle tilapäisen yhdysjohdon kautta. Korppoossa vesihuoltolaitoksella oli ongelmia vedenjakelussa pidemmän aikaa syksyllä Rosklaxin pohjavedenottamon ehdyttyä. Vettä kuljetettiin säiliöautoissa vedenpuhdistamolle aina joulukuun loppuun asti, jolloin otettiin käyttöön uusi siirrettävä puhdistamo. Paraisten kunta-alueella pystyttiin vähentämään vuotoja talousvesiverkosta oikein kohdistetuin toimenpitein, mutta syksyn aikana vedenjakelussa oli häiriöitä toistuvien putkirikkojen takia eri puolilla kunta-aluetta. Johtoverkoston johdonmukaisen saneerauksen tarve on akuutti. Ilmeisistä johtoverkoston puutteista huolimatta itse jäteveden puhdistus on toiminut hyvin Norrbyn puhdistamolla ja tyydyttävästi saaristokunnanosien puhdistamoilla. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin yhteensä 1 184 eri lupa- ja ilmoitusasiaa vuonna 2013 (1 261 kpl vuonna 2012). Katselmuksia tehtiin 2 718. Yksikön tulot jäivät budjetoidun alapuolelle, mutta toimintamenojen säästöjen ansiosta talousarviossa pysyttiin ja toimintakatteen toteutumisaste on 100 %. Rakennusvalvonnan toiminta ja palvelut ovat toteutuneet hyvin siitä huolimatta, että kahden keskeisen viranhaltijan ja toimistosihteerin työtehtävät hoidettiin suuren osan vuodesta sijaistyöntekijöiden voimin. Ympäristöosaston investointimäärärahojen käyttöaste oli noin 90 % pitäen mielessä, että joitakin määrärahasiirtoja ja talousarviomuutoksia tehtiin akuuttien, investointeja vaatineiden ongelmien ratkaisemiseksi, jotka syntyivät vuoden aikana eikä niitä siten voitu ottaa huomioon alkuperäisissä investointimäärärahoissa. Nauvossa pystyttiin hankkimaan raakamaata, kuten myös Koivukodon viereiseltä kiinteistöltä Paraisilla, minkä ansiosta palveluasumiseen varattua aluetta on tarvittaessa nyt mahdollista laajentaa. 28

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Vesi-, viemäri- ja hulevesiverkostojen laajat saneeraustyöt sekä niihin liittyvät katujen saneeraukset aloitettiin Tennbyssä. Koivuhakaan rakennettiin uusi katu, Jalavatie, sekä siihen liittyvä vesi- ja viemäri-infrastruktuuri, minkä ansiosta kadun varteen on mahdollista toteuttaa kaksi rivitalotonttia ja kolme omakotitonttia. Osa Valoniemen asuntokaduista päällystettiin asfaltilla. Katuvalaistuksen uusiminen led-valoilla jatkui muun muassa Sementtitiellä. Vuoden 2013 aikana led-valaisimien hinta laski tuntuvasti, minkä ansiosta tarkoitukseen varatut määrärahat voitiin käyttää paremmin. Kaupungin Snäckvikenissä sijaitsevien laitureiden välttämättömät saneeraustoimenpiteet aloitettiin uudistamalla laiturit II ja III. Vesihuoltolaitos ylitti 1,1 miljoonan euron investointimäärärahansa 4 prosentilla (44 630 eurolla). Ylitystä on pidettävä vähäisenä tai jopa jätettävä se huomiotta suhteessa vuoden aikana toteutettuihin hankkeisiin. Eniten ylittyivät Kårkullan ja Tennbyn väliseen paineviemärijohtoon, Kirkkosalmen paineviemärin saneeraukseen ja Tennbyn alueen putkisaneerauksiin varatut määrärahat; lisäksi määräraha ylittyi sen johdosta, että Korppoon akuutin vesikriisin ratkaisemiseksi hankittiin siirrettävä vedenpuhdistamo äärimmäisen nopealla aikataululla. 29

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 5. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Riskit, epävarmuustekijät ja muut toiminnan kehitykseen vaikuttavat tekijät Kaupunki on muun muassa palveluntuottajan tai palveluntarjoajan, kiinteistönomistajan tai rahoitusjärjestelijän ominaisuudessa alttiina erityyppisille riskeille. Riskit voivat liittyä esimerkiksi ylläpidettävään toimintaan, omistettavaan omaisuuteen, henkilöstöön tai asukkaisiin tai muihin palveluja saaviin sidosryhmiin. Riskit vaihtelevat suuresti sekä todennäköisyytensä että vaikutustensa puolesta. Erilaisiin vahinko- ja vastuuriskeihin kaupunki on varautunut vakuutuksin. Kaupungilla on kattava vakuutusturva, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla kaupungin vakuutusmeklarin Ulf Kjerinin, NK Partners, avustuksella. Kaupungilla on lakisääteisten vakuutusten (lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja liikennevakuutukset) ohella ollut kiinteistö- ja irtaimistovakuutuksia, suurelta osin täysarvoisina, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutuksia, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, matkavakuutus ja metsävakuutus. Vakuutusmeklari on kilpailuttanut kaikki vakuutukset ja hän seuraa jatkuvasti vakuutusturvaa ja sen kehitystä. Vakuutusmeklari takaa siten jatkuvasti ajantasaisen vakuutusturvan. Monet kaupungin riskeistä ovat kuitenkin sellaisia, ettei niiden pienentäminen vakuutuksin ole tarkoituksenmukaista. Tällaiset toimintaan liittyvät riskit kantaa tällöin kaupunki. Kaupungin rahoituspolitiikka ohjaa kaupungin varainhoitoa määrittelemällä tavoitteet, vastuut ja valtuudet, antamalla rahoitukselle suuntaviivat ja kehykset, säätelemällä riskinottoa ja selkeyttämällä rahoituksen riskinottovaltuuksia. Rahoitukseen liittyvät riskit ovat seuraavat: Rahoitusriskit Likviditeettiriski Luottoriski Markkinarisk Maksuvalmius Jälleenrahoitusriski Sijoitusten likviditeetti Myyntisaatavat Vastapuoliriski Sijoitukset Korkoriski Valuuttariski Tarveaineiden hinta 30

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Useimmilta osin rahoitusstrategia vahvistaa periaatteet, joiden mukaisesti kaupunki on jo toiminut. Strategiassa esitettyjä olennaisia näkökohtia, jotka pitkällä aikavälillä vaikuttavat kaupungin rahoitusriskeihin, ovat muun muassa seuraavat: Olemassa oleva lainakanta on aina suojattava vähintään 30 %:n ja enintään 90 %:n tasoon asti. Kaupungin on lainasalkussa nyt olevien instrumenttien lisäksi pääsääntönä lainakannan suojaamiseksi hyväksyttävä ainoastaan lineaarisia, yksiselitteisiä ja konservatiivisia suojausinstrumentteja, joihin ei sisälly ennakoimattomia elementtejä. Tällaisia ovat esimerkiksi koronvaihtosopimukset, korkolattiat ja -katot, korko-optiot, optiolliset koronvaihtosopimukset (swaptiot), kynnykselliset koronvaihtosopimukset tai näiden yhdistelmät. Johdannaisten on oltava yleisluonteisia ja ne on voitava kilpailuttaa. Kaikki johdannaiset on kilpailutettava vähintään kolmessa luottolaitoksessa. Mahdolliset muussa valuutassa kuin euroissa otetut lainat on suojattava aktiivisesti niin, että suojaus eliminoi valuuttariskin. Kaupunki teki vuonna 2012 korkoriskianalyysin ja sillä on siitä lähtien ollut konsultointisopimus Operandi Oy:n kanssa. Kaupunki harjoittaa aktiivista, dynaamista suojauspolitiikkaa, ja se nosti syksyllä 2012 ja keväällä 2013 toteuttamillaan operaatioilla kaupungin suojausasteen noin 90 %:iin, mikä vastaa strategiassa vahvistettua enimmäisarvoa. Tällainen nosto oli aiheellinen deflaatiokoronvaihtosopimuksesta irtautumisen ja vallitsevan korkomarkkinatilanteen vuoksi. Suojausoperaatioiden ajoitus onnistui hyvin. Kaupunki ei suunnittele uusia suojausoperaatioita vuodeksi 2014, vaan seuraa korkomarkkinoiden kehitystä. Samanaikaisesti suojausasteen nostamisen kanssa kaupunki on helmikuussa 2013 irtautunut deflaatiokoronvaihtosopimuksesta. Irtautuminen kyseisestä sopimuksesta muuttaa kaupungin rahoituksen riskirakennetta, sillä se purkaa inflaation kehitykseen liittyneen riskin. Samanaikaisesti häviää se dynamiikka, jolla kaupunki on pyrkinyt tasaamaan rahoituskustannuksia ajan mittaan. Kaupunki on inflaation vallitessa saanut vuosittain korkoa 550 000 euroa. Sellaisena vuonna, jolloin euroalue olisi mahdollisesti ollut deflatorisessa tilassa, kaupunki olisi deflaation ollessa korkeampi kuin -0,45 joutunut koronvaihtosopimuksen vuoksi koronmaksajaksi sen sijaan, että se olisi ollut koronsaaja. Kaupunki arvioi kuitenkin tällaisen tilanteen epätodennäköiseksi lähivuosina ja tällaisen tilanteen seurauksia lieventäisi todennäköisesti se, että korkotasot tuolloin olisivat olennaisen matalat. Ratkaisevia sen suhteen, että kaupunki oli valmis tekemään koronvaihtosopimuksen, olivat siis seuraavat seikat: 1. instrumentin edullinen tuottorakenne ja sen myötä odotettu tuotto (joka johtui markkinatilanteesta ja volatiileista inflaatio-odotuksista) 2. arvio siitä, että merkittävä tai pitkäaikainen deflaatio on epätodennäköinen historiallisesta näkökulmasta ja koska Euroopan keskuspankin EKP:n julkilausumana tavoitteena on inflaation pitäminen noin 2 %:ssa 3. arvio siitä, että deflaatiota seuraisi todennäköisesti erittäin alhaiset korkotasot (EKP:n roolina on säädellä inflaatiota rahapolitiikalla), jolloin instrumentilla voidaan katsoa olevan riskiä hajauttava funktio 4. sopimuksen asymmetrinen rakenne eli se, että kaupunki voi irtautua sopimuksesta, kun pankilla se oikeus on vasta 10 vuoden jälkeen. Sopimusta solmittaessa päämääränä oli, että kaupunki pitää kiinni sopimuksesta ja seuraa tarkasti riskien kehitystä ja itse sopimuksen markkina-arvoa sopimuksen juoksuaikana. Deflaatiokoronvaihtosopimuksen markkina-arvo kehittyi kuitenkin nopeasti suotuisaan suuntaan vuonna 2012. Markkina-arvon myönteinen kehitys nosti siten kysymyksen kaupungin mahdollisesta irtautumisesta ajankohtaiseksi, ja kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2013 koronvaihtosopimuksesta irtautumisesta. Myös Operandi Oy oli elokuussa 2012 suositellut seuraamaan tarkasti inflaatiotahdin muutoksia ja purkamaan instrumentin sopivana ajankohtana. Irtautuminen tapahtui helmikuussa 2013, ja kaupunki vastaanotti maksuna 3,1 miljoonaa euroa ja samalla kaikki sopimukseen liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja riskit lakkasivat. 31

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Maaliskuussa 2011 tehty sopimus toi kaupungille siten 550 000 euroa korkoa (vuonna 2012) ja 3,1 miljoonan euron korvauksen kaupungin irtautuessa sopimuksesta. Koska sopimus oli tehty ilman rahoituksellista panosta, sopimuksesta saatiin voittoa yhteensä 3,65 miljoonaa euroa. Kaupunki on alkuvuonna 2014 laajentanut kuntatodistusohjelmaansa useampaan pankkiin ja sillä on nyt OP-Pohjolan ja Danske Bankin lisäksi ohjelma myös Kuntarahoituksen ja Nordean kanssa. Tämä merkitsee mahdollisuutta rahoituksen optimointiin ja alhaisempiin rahoituskustannuksiin samalla kun jälleenrahoitusriski pienenee. Mitä tulee kaupungin laskutukseen, kaupunki on antanut ensimmäisten muistutusten lähettämisen Lindorffin tehtäväksi. Lindorff hoitaa siten koko prosessin ensimmäisestä muistutuksesta perintään. Tavoitteena on perinnän nopeuttaminen ja tehostaminen kokonaisuutena sekä luottotappioriskin pienentäminen. Qvalia-niminen yritys toteutti kevään ja kesän 2013 aikana kaupungin tilivuosien 2010, 2011 ja 2012 ostotapahtumien auditoinnin. Auditoinnin tulos osoittaa siten, että kaupungin laskujen käsittely on korkeatasoista ja että laskutuksessa tapahtuvien virheiden riskitaso on ollut alhainen. Raindance-taloushallintojärjestelmän ja Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) päivitykset ovat onnistuneet hyvin. Tietyt operatiiviset riskit, joita ostolaskujen käsittelyyn on aikaisemmin liittynyt, eliminoituvat uusien ohjelmistoversioiden myötä. Hankintoihin liittyvät riskit voivat parhaassa tapauksessa vähetä talouspalvelujen palkattua hankintakoordinaattorin (30 %). Kaupunkiin kohdistuu luonnollisesti myös riskejä, jotka liittyvät suuriin yhtäkkisiin ulkoisiin tapahtumiin tai olosuhteisiin, joilla voi olla suuria paikallisia vaikutuksia. Tällaisia skenaarioita ovat esimerkiksi pitkäkestoinen sähkökatkos (talviaikaan), juomaveden saastuminen, pandemiat, terroriteot tai muut ulkoiset uhat, kouluhyökkäysuhat ja tulipalot rakennuksissa, joissa annetaan esimerkiksi kriittistä sairaanhoitoa. Kaupunki voi varautumistoimenpiteillä jossain määrin vähentää mahdollisia seurauksia sekä tietyissä tapauksissa omilla toimenpiteillään vähentää skenaarioiden toteutumisen todennäköisyyttä. Ehkäisy- ja varautumistyö tapahtuu pääsääntöisesti tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, ja työn aineellisena tuloksena kaupungille on tehty valmiussuunnitelma. Tämäntyyppisiä todennäköisyydeltään pieniä, mutta vaikutuksiltaan suuria riskejä on käsitelty kunnan valmiussuunnitelmassa. Selvitys kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2010. Ohjeissa säädetään sisäisen valvonnan järjestämisvastuusta sekä toiminnan tavoitteista ja tilivelvollisuudesta ja niissä annetaan yksityiskohtaisemmat ohjeet seuraavista: - Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä - Rakennushankkeiden toteuttaminen - Sopimusten valvonta - Omaisuusrekisterin pitäminen - Tiedonhallinta ja riskienhallinta Kaupunki on näin tematisoinut ja systematisoinut sisäisen valvontansa sisäisen valvonnan ohjausasiakirjaan. Ohjeita päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Tilivelvollisille ei ole annettu varsinaista koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Juurrutus on tapahtunut osin ohjeiden laatimistyöhön osallistamisen ja osin itse ohjeen kautta. Sisäisen valvonnan arviointi alkuvuodesta 2010 ja maaliskuussa 2010 hyväksytyt sisäisen valvonnan ohjeet antavat hyvän perustan entistä aktiivisemmalle sisäiselle valvonnalle. 32

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, järjestelmällistä ja avointa toimintaa, ja tarkastuksen kohteena oleva on tietoinen siitä, että hänen suoritteensa ovat arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus toteutetaan operatiivisen johdon johdolla ja alaisuudessa. 33

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6. Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma 2011 2012 2013 Toimintatulot 6,6 % -7,4 % -1 % Toimintamenot 6,9 % 3,5 % 2,7 % Verotulot 3,3 % 1,1 % 8,9 % Valtionosuudet 3,9 % 7,3 % 2,9 % Toimintatulot vähenivät 256 000 eurolla eli -1 % vuodesta 2012 vuoteen 2013. Toimintamenot lisääntyivät 2,7 %. Käyttötalouden nettomenoja kuvaava toimintakate on 89 157 336 euroa, joka on 3,2 miljoonaa euroa ja 3,8 % suurempi kuin vuonna 2012. Verotulot kasvoivat 8,9 % ja valtionosuudet olivat kokonaiset 3,1 % suuremmat kuin vuonna 2012. Rahoitusmenojen ja -tulojen netto oli kaupungin johdannaisinstrumentista irtautumisen johdosta 2 234 707 euroa positiivinen. Vuosikate on 6,8 miljoonaa euroa positiivinen ja huomattavasti suurempi kuin vuosikate vuon na 2012 (1,8 miljoonaa euroa) ja vuonna 2011 (4,3 miljoonaa euroa). Tulos poistojen jälkeen on positiivinen, 3 035 173 euroa. Tilivuoden ylijäämä on 3 078 351 euroa. Rahoituslaskelma Investointien kassavirta oli 5,2 miljoonaa euroa ja siten alhaisemmalla tasolla kuin vuosina 2012 ja 2011 (7,4 miljoonaa euroa). Vuosikate kattaa poistoista 165,60 % ja nettoinvestoinneista 106,53 %. Lainakanta pieneni vuoden aikana 3,6 miljoonalla eurolla 47,6 miljoonasta eurosta 44 miljoonaan euroon. Kassavirta oli vuoden aikana 0,6 miljoonaa euroa positiivinen, ja kaupungin kassa oli 2 302 153,68 euroa 31.12.2013. 34

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Vastuusitoumusten kehitys Leasing-vastuut lisääntyivät 375 859,06 eurosta 1 069 828,63 euroon ja ne muodostuivat ajoneuvoista, IT-laitteista, koneista, kopiointikoneista ja puhelinjärjestelmästä. Kaupungin takausvastuut (euroa) olivat vuoden päättyessä seuraavat: Konsernin sisäiset takaussitoumukset 3 695 773 (2012: 4 622 021) Muut takaussitoumukset 4 149 846 (2012: 4 273 187) Takaussitoumukset yhteensä 7 845 619 (2012: 8 935 209) Kaupunki on vuoden 2013 aikana päättänyt antaa seuraavat uudet takaukset: Paraisten Kaukolämpö Oy 2 500 000 (laina ja takaus nostamatta 31.12.2013) Turun Seudun Vesi Oy 9 000 000 (laina ja takaus nostamatta 31.12.2013) Näiden uusien takauspäätösten mukainen takausvastuu ei näin ollen vielä 31.12.2013 mennessä ole toteutunut. 35

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 15 182 16 021 Toimintamenot -104 339-101 929 Toimintakate -89 157-85 908 Verotulot 62 373 57 277 Valtionosuudet 31 379 30 442 Käyttökate 4 595 1 811 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 10 Muut rahoitustuotot 3 260 774 Korkokulut -1 025-823 Muut rahoituskulut -9-2 2 235-41 Vuosikate 6 830 1 770 Poistot ja arvonalennukset -4 124-3 802 Satunnaiset tuotot 329 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilivuoden tulos 3 035-2 032 Poistoerojen lisäys. (-) tai vähennys (+) 43 109 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 078-1 923 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % 14,55 % 15,72 % Vuosikate / Poistot % 165,60 % 46,57 % Vuosikate, / asukas 440,33 113,67 Asukasmäärä 15 511 15 576 36

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.2. Tase ja tunnusluvut VASTAAVA 31.12.2013 31.12.2012 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 116 508 114 877 Aineettomat hyödykkeet 331 343 Aineettomat oikeudet 331 343 Aineelliset hyödykkeet 98 835 97 073 Maa- ja vesialueet 14 023 13 768 Rakennukset 52 174 49 972 Kiinteät rakenteet ja laitteet 29 811 30 432 Koneet ja kalusto 976 924 Muut aineelliset hyödykkeet 8 8 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 843 1 970 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 342 17 461 Osakkeet 10 341 10 494 Osuudet 6 683 6 683 Muut lainasaamiset 318 283 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 269 328 Valtion toimeksiannot 0 2 Muut toimeksiantojen varat 269 326 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 170 7 805 Vaihto-omaisuus 141 142 Aineet ja tarvikkeet 141 142 Saamiset 5 727 5 952 Myyntisaamiset 2 280 2 212 Lainasaamiset 16 16 Muut saamiset 1 278 1 354 Siirtosaamiset 2 153 2 370 Rahoitusomaisuusarvopaperit 7 7 Osakkeet ja osuudet 7 7 Rahat ja pankkisaamiset 2 295 1 704 124 948 123 010 37

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 64 949 61 891 Peruspääoma 57 598 57 598 Muut omat rahastot 215 236 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 4 058 5 980 Tilikauden yli/-alijäämä 3 078-1 923 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 039 1 082 Kertynyt poistoero 1 039 1 082 PAKOLLISET VARAUKSET 592 552 Pakolliset varaukset 592 552 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 013 964 Valtion toimeksiannot 0 2 Muut toimeksiantojen pääomat 1 013 962 VIERAS PÄÄOMA 57 356 58 506 Pitkäaikainen 23 759 25 746 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 23 441 25 405 Lainat julkisyhteisöiltä 126 157 Saadut ennakot 15 15 Muut pitkäaikaiset velat 177 169 Lyhytaikainen 33 596 32 760 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 19 964 21 502 Lainat julkisyhteisöiltä 31 32 Lainat muilta lainanantajilta 476 519 Saadut ennakot 5 2 Ostovelat 5 465 3 809 Muut lyhytaikaiset velat 1 019 960 Siirtovelat 6 636 5 937 124 948 122 995 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 52,82 % 51,21 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52,63 % 56,38 % Laina, euro/asukas 2 839 3 057 Lainakanta 31.12. 1000 44 039 47 615 Lainasaamiset 31.12. 1000 318 283 Asukasmäärä 15 511 15 576 38

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.3. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 2013 2012 1 000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 6 830 1 771 Satunnaiset erät 329 0 Tulorahoituksen korjauserät -449 83 Investoinnit Käyttöomaisuuden investointimenoihin -6 822-9 765 Rahoitusosuudet investointimenoihin 411 1 227 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 179 1 246 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 1 478-5 438 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -35 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 14 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17 033-2 033 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 13 457-4 016 Oman pääoman muutokset -20-11 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 108 126 Vaihto-omaisuuden muutos 1 7 Lyhytaikaisten saamisten muutos 209 1 228 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 2 426-3 356 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -887 5 945 Kassavarojen muutos 591 507 Kassavarat 31.12. 2 302 1 711 Kassavarat 01.01. -1 711-1 204 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 106,53 % 20,74 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 29,09 % 16,75 % Lainanhoito 0,43 0,91 Kassan riittävyys (pv) 7 5 Asukasmäärä 15 511 15 576 39

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.4. Kokonaistulot ja -menot Tulot 1 000 Toiminta Toimintatuotot 15 182 Verotulot 62 373 Valtionosuudet 31 379 Korkotulot 9 Muut rahoitustuotot 3 260 Satunnaiset tuotot 329 Tulorahoituksen korjauserät 0 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -727 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 411 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 180 Rahoitus Antolainasaamisten vähennykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 13 457 Oman pääoman lisäykset 0 Kokonaistulot yhteensä 126 853 Menot Toiminta Toimintakulut 104 340 Korkokulut 1 025 Muut rahoituskulut 9 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 - pakollisten varausten muutos -40 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -236 Investoinnit Investointimenot 6 822 Rahoitus Antolainasaanusten lisäykset 35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 17 034 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman vähennykset 20 Kokonaismenot yhteensä 129 009 40

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.5. Sammanställning av ekonomiska nyckeltal Resultaträkningens nyckeltal 2013 2012 Verksamhetsintäkter/ Verksamhetsutgifter % 14,55 % 15,72 % Årsbidrag/ Avskrivningar % 165,60 % 46,57 % Årsbidrag /invånare 440,33 113,67 Invånarantal 15 511 15 576 Balansräkningens nyckeltal Soliditet % 52,82 % 51,21 % Relativ skuldsättningsgrad % 52,63 % 56,38 % Lån, euro/invånare 2 839 3 057 Lånebestånd 31.12. 1000 44 039 47 615 Lånefordringar 31.12. 1000 318 283 Invånarantal 15 511 15 576 Finansieringsanalysens nyckeltal Investeringarnas inkomstfinansiering % 106,53 % 20,74 % Kapitalutgifternas inkomstfinansiering % 29,09 % 16,75 % Låneskötselbidrag 0,43 0,91 Likviditet dgr 7 5 Invånarantal 15 511 15 576 Koncernresultaträkningens nyckeltal Verksamhetsintäkter/ Verksamhetsutgifter % 34,13 % 34,07 % Årsbidrag/ Avskrivninga % 147,72 % 50,75 % Årsbidrag /invånare 596,24 184,32 Invånarantal 15 511 15 576 Koncernbalansräkningens nyckeltal Soliditet % 45,83 % 44,50 % Relativ skuldsättningsgrad % 56,26 % 60,34 % Koncernlån, euro/invånare 3 834 4 017 Koncernlånebestånd 31.12. 1000 59 470 62 566 Koncernlånefordringar 31.12. 1000 35 36 Invånarantal 15 511 15 576 Koncernfinansieringsanalysens nyckeltal Investeringarnas inkomstfinansiering % 105,06 % 24,16 % Kapitalutgifternas inkomstfinansiering % 34,22 % 18,95 % Låneskötselbidrag 0,54 0,91 Likviditet dgr 10 9 Invånarantal 15 511 15 576 41

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.6. Lainakanta 31.12. 2013 2012 Lainakanta 31.12 /asukas 2 839 3 057 Lainakanta 1000 44 039 47 615 2013 2012 44 039 47 615 42

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös 6.7. Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 2013 Verotulojen erittely Alkuperäinen TA:n muutokset TA muutoksen Toteutuma Poikkeama talousarvio jälkeen Kunnan tulovero 51 312 958,00 51 312 958,00 53 014 820,21-1 701 862,21 Kiinteistövero 6 895 202,00 6 895 202,00 7 024 233,50-129 031,50 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 885 925,00 2 885 925,00 2 333 975,57 551 949,43 61 094 085,00 0,00 61 094 085,00 62 373 029,28-1 278 944,28 Verotulojen toteutuminen vuosina 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnallisvero 45 815 487,37 46 330 557,77 46 706 865,44 48 148 895,37 53 014 820,21 Kiinteistövero 3 982 043,95 5 981 540,51 6 154 391,87 6 325 296,36 7 024 233,50 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 252 140,70 2 524 493,77 3 784 627,87 2 803 042,83 2 333 975,57 2009 2010 2011 2012 2013 Kunnallisvero 45 815 487,37 46 330 557,77 46 706 865,44 48 148 895,37 53 014 820,21 Kiinteistövero 3 982 043,95 5 981 540,51 6 154 391,87 6 325 296,36 7 024 233,50 Osuus yhteisöveron osuudesta 2 252 140,70 2 524 493,77 3 784 627,87 2 803 042,83 2 333 975,57 43

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vuooden 2013 tilinpäätös Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen TA:n muutokset TA muutoksen Toteutuma Poikkeama talousarvio jälkeen Kunnan peruspalveluvaltionosuus 34 570 312,00 Verotuloihin perustuva valtionosuus -1 136 635,00 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -2 054 153,00 31 198 482 31 198 482 31 379 524,00-181 042,00 Valtionosuuksien toteutuminen vuosina 2009-2013 2009 2010 2011 2012 2013 Valtionosuudet 23 850 078,00 27 301 382,00 28 368 853,00 30 442 076,00 31 379 524,00 2009 2010 2011 2012 2013 Valtionosuudet 23 850 078,00 27 301 382,00 28 368 853,00 30 442 076,00 31 379 524,00 44