Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211
9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu v. 21 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT 1 3 TURVETUOTANTO VUONNA 21 2 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 2 4.1 Tarkkailuvelvoitteet 2 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen 4 4.3 Päästöjen laskenta 6 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET 6 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7 6.1 Tarkkailusoiden valumat 7 6.1.1 Tuotantokausi 7 6.1.2 Koko vuosi 7 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 8 6.2.1 Tuotantokausi 8 6.2.2 Koko vuosi 1 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 11 6.3.1 Tuotantokausi 11 6.3.2 Koko vuosi 12 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 13 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO 15 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 21 16 1 VAIKUTUSTARKKAILU 17 1.1 Veden laadun tarkkailu 17 1.1.1 Runsikkojoki ja Kontinjoki 17 1.1.2 Vuottojoki ja Humpinjoki 18 1.1.3 Suopuro ja Laakajärvi 2 1.1.4 Alimmainen Palolampi 21 11 KALATALOUSTARKKAILU 22 11.1 Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelu 22
9M69244 11.1.1 Aineisto ja menetelmät 22 11.1.2 Kalastus Kontinjoella ja Lauttolahdella 22 11.1.3 Kalastusta haittaavat tekijät 23 12 YHTEENVETO 24 13 VIITTEET 25 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 1 Turvetuotantoalueiden sijaintikartta Suoluettelo Purkureitit Päästötarkkailutulokset PPO:n, Kainuun ja Lapin ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vuonna 21 Vaikutustarkkailukohteiden kartat Vesistötarkkailun tulokset Kontinjoen ja Lauttolahden lähialueen rakennetut kiinteistöt Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelu Kontinjoen ja Lauttolahden kalastustiedustelun tulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Tero Marttila, DI Kari Kainua, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
9M69244 1 1 JOHDANTO Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden tarkkailu Oulujoen vesistöalueella on aloitettu vuonna 1988. Vuonna 21 tarkkailu toteutettiin vuosille 26 213 laaditun tarkkailuohjelman (PSV - Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Tarkkailun tarkoituksena on tuottaa alueelle soveltuvaa tietoa turvetuotannon päästöistä ja vesistövaikutuksista. Tarkkailu on keskitetty muutamaan kohteeseen. Tarkkailusoiden päästötarkkailussa hyödynnettiin myös soiden käyttöpäiväkirjojen tietoja. Päästötarkkailuun kuuluneille soille laskettiin ominaispäästöluvut, joiden perusteella arvioitiin muiden tuotantosoiden päästöt. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa esitetään turvetuotantosoiden päästö-, vaikutus- ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 21. Kainuussa sijaitsevia kuntoonpanosoita tarkkaillaan erillisten ohjelmien mukaisesti, mutta Jäkäläsuon ja Lintusuon kuntoonpanoalueiden tulokset on esitetty tässä raportissa. 2 TARKKAILUJAKSON SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOT Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.29 31.1.21. Tarkkailujakso (marraskuu 29) alkoi Kainuussa varsin lauhana (kuva 1). Talvi oli keskimääräistä kylmempi ja sademäärältään hieman keskiarvoa suurempi (kuva 2). Talven sadanta keskittyi helmi- ja maaliskuulle. Huhti- ja toukokuu olivat lämpötilaltaan keskiarvoa korkeampia ja sademäärältään tavanomaista sateisimpia. C Tarkkailujakso 29 Tarkkailujakso 21 1971-2 2 15 1 5-5 -1-15 -2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 29 21). mm Tarkkailujakso 29 Tarkkailujakso 21 1971-2 12 1 8 6 4 2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Kajaanissa (Ilmatieteen laitos 29 21).
9M69244 2 Kesä-syyskuu välinen jakso oli tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti heinäkuu oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi ja syyskuu tavanomaista sateisempi. Lokakuu oli hieman keskimääräistä lämpimämpi ja kuivempi. Tarkkailujakson (1.11.29 31.1.21) 21 sadanta oli Kajaanissa yhteensä 664 mm, kun vertailujakson 1971 2 keskiarvo on 532 mm ja tarkkailukauden 29 kokonaissadanta oli 544 mm. Lämpötilakeskiarvo tarkkailukaudella 21 oli 2, C, vertailujakson 1971 2 keskiarvon ollessa 1,7 C ja vuoden 29 keskiarvon ollessa 2,9 C. Tarkkailukausi 21 oli lämpötilan suhteen lähellä pitkän ajan keskiarvoa, mutta tavanomaista sateisempi. Vuoden 21 keskimääräiset virtaamat Hyrynsalmen reitillä, Sotkamon reitillä ja Oulujärven luusuassa olivat hieman tavanomaista pienemmät, mutta suuremmat kuin vuonna 29 (kuva 3). Virtaamat Hyrynsalmen reitillä olivat talvella, keväällä ja syksyllä lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta kesällä hieman keskimääräistä pienemmät. Sotkamon reitillä virtaamat olivat tavanomaiset joulu-kesäkuu välisellä jaksolla, mutta heinäkuusta lokakuuhun virtaamat olivat hieman tavanomaista pienemmät. Oulujärven luusuassa tarkkailukauden alussa marras-joulukuussa 29, sekä lopputalvella ja keväällä maalis-toukokuussa 21 virtaamat olivat hieman tavanomaista pienemmät. Tammihelmikuussa sekä kesä-lokakuussa virtaamat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa. 3 TURVETUOTANTO VUONNA 21 Kainuussa Oulujärven valuma-alueella oli vuonna 29 kaikkiaan 34 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 31 suolla. Kokonaispinta-ala oli 254 ha, josta tuotannossa oli 1648 ha ja tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa 79 ha. Kunnostusvaiheessa oli 92 ha. Tuotannosta oli poistunut 235 ha ja jälkikäytössä oli 98 ha. Kuvassa 4 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 2 lähtien. Tuotantokelpoinen pinta-ala (tuotannossa ja tuotantokunnossa) oli vuonna 21 hieman suurempi kuin vuonna 29. Jälkikäytössä oleva pinta-ala oli sama kuin vuonna 29 eli jälkikäyttöön ei vuoden 21 aikana siirtynyt yhtään tuotantoaluetta. Kuvan 4 jälkikäyttöalueiden pinta-alat eivät sisällä alueita, jotka on luovutettu takaisin maanomistajille. Vuonna 25 Vapo Oy myi pois Lämpsännevan jälkikäytössä olevan 166 ha turvetuotantoalueen, joten vuonna 26 jälkikäyttöalueiden pinta-ala pieneni 166 ha, kun Lämpsännevan alue ei ole enää mukana kuvan 4 pintaaloissa. Turvetuotantosoiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Kaikki kohdealueen suot on luetteloitu liitteessä 2 ja niiden purkureitit käyvät ilmi liitteestä 3. Liitekohdan 2 turvetuotantosoiden kokonaistuotantopinta-ala (239 ha) ei sisällä valmistelematonta eikä jälkikäytössä olevaa pinta-alaa. Valmistelemattomat ja jälkikäytössä olevat alueet eivät ole myöskään mukana päästöarvioinnissa. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailuvelvoitteet Taulukossa 1 on esitetty Kainuun turvetuotantosoiden voimassa olevat ympäristölupapäätökset. Kaikkia alueen turvetuotantosoita ei ole velvoitettu hakeman ympäristölupaa, mutta ne kuuluvat ympäristöhallinnon ilmoitusmenettelyn piiriin. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvilla tuotantoalueilla ei välttämättä ole käytännön tarkkailuvelvoitetta, mutta niille on kuitenkin arvioitava päästöt tarkkailukohteiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Kalataloustarkkailuvelvoite on kaikilla niillä tuotantoalueilla, joilla on ympäristölupaviraston (entinen vesioikeus) antama lupapäätös (taulukko 1). Kaikki tähän tarkkailuun kuuluvat tuotantoalueet on esitetty liitteenä 1 olevalla kartalla sekä taulukoituna liitteessä 2.
9M69244 3 m 3 /s 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Hyrynsalmen reitti Leppikoski l/s km 2 2, 21 18, 29 16, 1991-14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII m 3 /s 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Sotkamon reitti Koivukoski l/s km 2 2 21 18 29 16 1991-14 12 1 8 6 4 2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII m 3 /s 4 35 Oulujärvi Jylhämä 21 29 1991- l/s km 2 2 3 25 15 2 15 1 1 5 5 Kuva 3 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukauden keskivirtaamat (m 3 /s) Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä sekä Oulujärven luusuassa vuosina 29 ja 21 (Suomen ympäristökeskus) sekä vertailujaksolla 1991 2 keskimäärin (Hyvärinen & Korhonen 23) sekä keskivirtaamia vastaavat valumat (l/s km 2 ).
9M69244 4 pinta-ala ha 25 2 15 1 poistunut tuotannosta tuotannossa 5 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 jälkikäyttö tuotantokunnossa kunnostusvaiheessa Kuva 4 Turvetuotantopinta-alan kehittyminen Kainuussa vuodesta 2 vuoteen 21. Taulukko 1 Kainuun turvetuotantoalueiden lupapäätökset. Haltija Suo pinta-ala lisä-alue Lupapäätös pvm lupa ha 1) ha 2) nro voimassa Arto Haataja Vaivaissuo 21,2 34,9 PSY 62/4/2 15.1.24 VHO 1955/4/515 11.2.25 212 Mainuan Turve Ay Hoikansuo 63,3 PSY 15/6/2 15.2.26 214 Turveruukki Oy Lintusuo 67,7 15,3 PSY 12/9/2 23.12.29 219 Turveruukki Oy Väyryssuo 71,6 6,9 PSY 11/6/2 3.2.26 214 Vapo Oy Naurissuo-Veneheitto PSY 25/3/2 7.5.23 VHO 4/39/3 13.12.24 21 Vapo Oy Heinineva 64,7 PSY 11/4/2 6.2.24 211 Vapo Oy Heposuo 82 PSY 27/5/2 13.5.25 215 Vapo Oy Humpinsuo 135,5 2,6 PSY 14/6/2 15.2.26 214 Vapo Oy Jäkäläsuo 78,6 PSY 113/8/2 14.1.28 219 Vapo Oy Katvansuo 48,5 PSY 61/3/2 28.11.23 212 Vapo Oy Kivisuo, Kajaani 16 PSY 62/3/2 28.11.23 212 Vapo Oy Laakasuo 253,9 PSY 71/4/2 1.12.24 212 Vapo Oy Luesuo 183,7 PSY 63/3/2 2.12.23 212 Vapo Oy Suurisuo, Kajaani 28,2 PSY 62/3/2 28.11.23 212 Vapo Oy Suurisuo, Vuolijoki 158,5 32,5 PSY 45/5/2 7.9.25 214 Vapo Oy Varpusuo 59,6 PSY 57/5/2 12.1.25 215 Vuolijoen Turve Oy Kivineva 76 4 PSY 58/4/2 24.9.24 212 Vuolijoen Turve Oy Vaivaissuo 11 PSY 63/4/2 15.1.24 212 1) lupapäätöksen mukainen pinta-ala 2) lupapäätöksessä myönnetty lisäalue 3) luvan tarkistamishakemus jätetty lupavirastoon 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa tarkkailujakso on 1.11.29 31.1.21. Vuonna 21 varsinaisia tarkkailukohteita oli viisi: Humpinsuo, Suurisuo (Vuolijoki), Kivineva Laakasuo ja Heinineva. Lisäksi tarkkailtiin kahta kuntoonpanokohdetta Vapo Oy:n Jäkäläsuota ja Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäaluetta. Tarkkailusuot on esitelty taulukossa 2. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Jäkäläsuolla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Humpinsuolla ja Vuolijoen Suurisuolla virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti. Jäkäläsuolla (kuntoonpanovaihe), Humpinsuolla ja Suurisuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Heininevalla näytteitä otettiin maaliskuusta lokakuuhun ja Lintusuon lisäalueella kuntoonpanotarkkailun alkaessa kesäkuusta lokakuuhun. Kivinevalla (suppea tarkkailu) ja Laakasuolla tarkkailu keskittyi kesäaikaan.
9M69244 Taulukko 2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen vuonna 21. 5 vesien- mittapadon purku- käsittely- valuma-alue näytteenotto virtaamamittaus suo tuottaja kunta vesistö menetelmä kok.ala (ha) ajanjakso kpl ajanjakso Tuotantovaiheen suot: Humpinsuo Vapo Oy Kajaani Eteläjoki pvk A 156 1.11.9-31.1.1 19 1.11.8-31.1.9 *) Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy Kajaani Vuottojoki pvk 1 184,3 / 222,8 1.11.9-31.1.1 2 1.11.7-31.1.8 *) Kivineva Vuolijoen Turve Oy Kajaani Kivijärvi pvk A 44 24.5.-13.9.1 5 - Heinineva Vapo Oy Kajaani Kontinjoki la 1 75 2.3.-25.1.1 15 - Laakasuo Vapo Oy Kajaani Sopenjoki la 6 26 1.5.-28.9.1 11 - Kuntoonpanosuot: Jäkäläsuo Vapo Oy Sotkamo Palojoki pvk 1 81,9 1.11.9-31.1.1 14 8.7. - 31.1.1 Lintusuo, lisäalue Turveruukki Oy Kajaani Kivijoki la / pvk 4 23 21.6.-25.1.1 1 - *) Virtaamamittauksessa ongelmia. Osa valuma-arvoista laskettu SYKE:n vesistömallin tietojen avulla. Tuotantokauden aikaisessa tarkkailussa (touko-syyskuu) näytteitä otettiin kahden viikon välein. Suppeassa tarkkailussa (Kivineva) näytteet otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Ympärivuotisilla tarkkailukohteilla Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) näytteitä otettiin kesäkauden lisäksi talvella kerran kuukaudessa, kevättulvan aikana viikoittain ja syksyllä kahden viikon välein. Kaikki näytteet olivat kertanäytteitä, jotka toimitettiin laboratorioon analysoitavaksi pimeässä ja viileässä, ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph Lisäksi kolme kertaa kesässä (kerran kesä-, heinä- ja elokuussa) ja suppeassa tarkkailussa jokaisesta näytteestä määritettiin: - PO 4 -P - NH 4 -N - NO 2+3 -N - Fe Epäorgaaniset ravinteet ja rauta määritettiin samalla kertaa kun otettiin vesistötarkkailunäytteet. Jäkäläsuolla olivat kuntoonpanotyöt käynnissä marraskuussa, jolloin suolta otettiin kaksi näytettä. Joulu-helmikuussa Jäkäläsuolla ei ollut käynnissä aktiivisia kuntoonpanotöitä, jolloin näytteenotossa käytiin kerran kuussa. Jäkäläsuolla ei tarkkailla lupamääräyksen mukaisesti 15.2. 3.6. välisellä jaksolla. Tarkkailua jatkettiin jälleen heinäkuun alusta ja näytteet otettiin kesä ja syyskaudella kahden viikon välein. Jäkäläsuolta otettiin heinä- ja elokuussa päästötarkkailunäytteenoton yhteydessä pintavalutuskentän tehon tarkkailunäytteet pintavalutuskentälle tulevasta vedestä. Lintusuon lisäalueen tarkkailu aloitettiin kesäkuun lopussa ja näytteitä suolta lähtevästä vedestä otettiin kahden viikon välein lokakuun loppuun saakka. Kuntoonpanotarkkailukohteiden näytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset analyysit: - COD Mn - kiintoaine - Kokonaisfosfori - kokonaistyppi - ph - NH 4 -N Käyttötarkkailusta ja mittapatojen kunnosta ja huollosta vastasivat tuottajat. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suoritti Nab Labs Oy. Virtaamamittauslaitteet asensivat paikalleen Nab Labs Oy. Konsulttina tarkkailussa toimi Pöyry Finland Oy.
9M69244 6 Tarkkailukausi 21 sujui lupapäätösten mukaisesti lukuun ottamatta Heininevaa, jossa tarkkailu olisi tullut aloittaa heti tarkkailukauden alussa marraskuussa 29. 4.3 Päästöjen laskenta Tuotannossa olevien tarkkailukohteiden päästöt laskettiin vuosipäästöinä (kg/a). Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden tarkkailuista saatua aineistoa. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken vedenlaatutietojen ja näytteenottoa edeltävän jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajakso päättyi normaalisti näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä päästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Ominaispäästöluvut saatiin jakamalla päästö mittapadon valuma-alueen kokonaispinta-alalla. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Nettopäästöjä laskettaessa taustahuuhtouma arvioitiin ns. taustapitoisuuksien (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l) avulla. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja tarkkailukohteilla mitatun valuman perusteella. Brutto-ominaispäästöistä vähennetään taustahuuhtouma, jolloin saadaan netto-ominaispäästöt. Kaikilla tarkkailusoilla ei mitattu virtaamaa. Jos virtaamatietoa ei ollut käytettävissä, arvioitiin virtaamat. Tällöin päästöt laskettiin kesän (tai muun vuodenajan) arvioidun keskivaluman ja kyseessä olevan tarkkailusuon kyseisen vuodenajan keskimääräisen vedenlaadun perusteella. 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Heininevalla tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat imuvaunu ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 1.6. 26.8.1. Vettä pumpattiin ympärivuotisesti. Perusja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 26.8.1 oli 38 mm. Humpinsuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 17.5. 21.8.21. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Sadanta jaksolla 9.5. 23.8.21 oli 34 mm. Jäkäläsuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja ympäristöturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotantoa oli aikavälillä 2.6. 21.8.1. Pintavalutuskentälle pumpattiin vettä ympärivuotisesti. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys- ja marraskuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 1.9.1 oli 162 mm. Laakasuolla tuotettiin jyrsinturvetta ja palaturvetta. Tuotantomenetelmänä oli hakumenetelmä. Tuotantoa oli aikavälillä 19.5. 1.9.1. Pumppaus aloitettiin 2.5. ja lopetettiin 3.11.1. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syys-marraskuussa. Sadanta jaksolla 16.5. 31.8.1 oli 338 mm. Suurisuolla (Vuolijoki) tuotettiin jyrsinturvetta. Tuotantomenetelminä olivat hakumenetelmä ja mekaaninen kokoojavaunu. Tuotanto aloitettiin 12.5.1 ja lopetettiin 18.8.1. Pintavalutuskentän pumppu käynnistettiin 4.5.1 ja pumppaus muutettiin ympärivuotiseksi. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-lokakuussa. Sadanta jaksolla 8.5. 26.8.21 oli 4 mm.
9M69244 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 7 6.1 Tarkkailusoiden valumat Virtaamaa mitattiin ympärivuotisesti jatkuvatoimisten virtaamamittalaitteilla Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki). Vedenkorkeustieto tallentui mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Vedenkorkeus muutettiin virtaamaksi kolmiomittapadon laskentakaavalla. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Mikäli virtaamamittauksessa esiintyi ongelmia ja epävarmuuksia, epävarmojen jaksojen puuttuvat virtaamat ja valumat arvioitiin SYKE:n hydrologisen mallin avulla. 6.1.1 Tuotantokausi Taulukossa 3 on esitetty tarkkailusoilta (Humpinsuo ja Suurisuo) mitatut valumat. Tarkkailusoiden keskivalumat vaihtelivat kesäaikana välillä 1,6 12, l/s km 2 keskiarvon ollessa 11,3 l/s km 2. Kesän 21 tarkkailusoiden keskivaluma 11,3 l/s km 2 oli Kainuussa samaa tasoa kuin kesällä 29, jolloin kesän keskivaluma oli 1,8 l/s km 2. Kesän 21 keskivaluma oli alhaisempi kuin Kainuun tarkkailusoiden keskiarvo vuosina 26 29 (taulukko 3). Taulukko 3 Tarkkailusoiden keskivalumat sekä valuman vuorokauden keskiarvojen ääriarvot 21. Lisäksi vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden kesän keskiarvot vuosina 26 29. Vesien Jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Pintavalutuskentälliset Humpinsuo pvka 11.5.-21.9. 134 1,6 2,1 68,6 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 5.5.-23.9. 142 12, 1,1 98,1 Kivineva pvk ei virtaamamittausta Laskeutusaltaalliset Heinineva la1 ei virtaamamittausta Laakasuo la6 ei virtaamamittausta Keskiarvot n, kpl kaikki 2 11,3 1,6 83,3 pvk 2 11,3 1,6 83,3 kaikki suot n, kpl 29 5 1,8 28 8 19,4 27 4 17,6 26 3 4,3 ka. 26-29 13, 6.1.2 Koko vuosi Humpinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) mitattiin virtaamaa pintavalutuskenttien jälkeisillä mittapadoilla ympärivuotisesti.
9M69244 8 Koko vuoden keskivaluma oli Humpinsuolla 11, l/s km 2 ja Suurisuolla (Vuolijoki) 12,2 l/s km 2 (taulukko 4). Talven valumat olivat molemmilla tarkkailusoilla samaa tasoa. Keväällä lumen sulaminen alkoi huhtikuun alussa ja ilmeni suurempana valumana toukokuun alkupuolelle asti. Syksyllä valumat kasvoivat kesäaikaisiin valumiin nähden. Edellisvuoteen verrattuna sekä Humpinsuon että Suurisuon vuoden keskivalumat olivat hieman pienempiä. Humpinsuon talven virtaamamittauksessa ilmeni ongelmia telogin toiminnasta ja kaivon jäätymisen johdosta. Keväällä mittakaivo tulvi ja telogia ei voitu asettaa takaisin. Jaksojen 26.12.29 31.12.29 ja 26.1.21 12.4.21 valumat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Suurisuolla (Vuolijoki) tarkkailukauden alussa ja syyskuussa telogissa ilmeni vikoja, sekä keväällä mittapadolla esiintyi padotusta. Jaksojen 3.11.9 17.1.21, 9.4.21 19.4.21 ja 22.9.21 27.9.21 valumat arvioitiin vesistömallijärjestelmästä. Taulukko 4 Valumat Hupinsuolla ja Suurisuolla (Vuolijoki) eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. Humpinsuo, pvka Vesien jakso Mq Nq Hq käsittely d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 talvi pvka 1.11.-3.4. 154 3,6, 42,3 kevät pvka 4.4.-1.5. 37 35,6 16,9 74,2 kesä pvka 11.5.-21.9. 134 1,6 2,1 68,6 syksy pvka 22.9.-31.1. 4 18,1 5, 13,9 koko vuosi 365 11,, 13,9 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 talvi pvk1 1.11.-3.4. 154 3,5, 44, kevät pvk1 4.4.-4.5. 31 52,6,1 123,6 kesä pvk1 5.5.-23.9. 142 12, 1,1 98,1 syksy pvk1 24.9.-31.1. 38 15,4 5,3 63,8 koko vuosi 365 12,2, 123,6 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 6.2.1 Tuotantokausi Tarkkailutulokset havaintokerroittain kultakin tarkkailusuolta on esitetty liitteessä 4. Taulukossa 5 on esitetty tarkkailusoiden veden laadun keskiarvot tuotantokaudella. Taulukossa 5 on esitetty vertailun vuoksi myös Kainuun tuotantoaikaisten tarkkailusoiden keskimääräinen veden laatu vuosina 26 29. Heininevalla ja Laakasuolla tarkkailtiin laskeutusaltailta lähtevän veden laatua. Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Kivinevalla näytteet otettiin pintavalutuskentiltä lähtevästä vedestä. Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli laadultaan hyvä koko kesän ajan. Veden ph-arvot olivat lähellä neutraalia ja veden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet 12 µg/l ja 17 µg/l ovat alhaisemmat kuin päästölaskennassa käytettävä kirjallisuudesta saatu taustahuuhtouma-arvo 2 µg/l. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet 1,5 mg/l ja 2,4 mg/l ovat samaa tasoa kuin taustahuuhtouman arvona käytetty 2, mg/l. Myös soiden kuivatusvesistä mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaiset (taulukko 5). Kivinevalla tarkkailu oli suppeaa ja näytteitä otettiin touko-syyskuussa kerran kuukaudessa. Toukokuun näytteenottokierroksella näyte otettiin pumppualtaasta lähtevästä vedestä, koska veden pumppausta pintavalutuskentälle ei ollut vielä aloitettu. Kivinevan pintavalutuskentältä lähtenyt vesi oli hapanta ja humuspitoista. Veden fosfori-, typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat korkeat ja olivat koholla erityisesti elo- ja syyskuun näytekierroksilla (taulukko 5, liite 4).
9M69244 9 Taulukko 5 Tarkkailusoiden vesienkäsittelymenetelmä sekä keskimääräinen veden laatu tuotantokaudella vuonna 21. Lisäksi esitetty Kainuun turvetarkkailun kesän tarkkailusoiden keskimääräiset veden laadut vuosina 26 29. Pintavalutuskentälliset Vesien n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Humpinsuo pvka 9 6,8 2 12 3,3 577 2,5 15 757 1,5 Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 12 6,8 24 17 2,7 655 2,5 23 797 2,4 1) Kivineva pvk 5 4,8 81 134 11 337 2,5 577 538 16 Laskeutusaltaalliset Heinineva la1 9 6,3 16 69 49 122 49 377 76 38 Laakasuo la6 11 5,2 55 31 12 1715 2,5 328 57 8,6 keskiarvot kaikki 4 6,3 29 32 17 137 14 186 3713 13 pvk 2 6,8 22 15 3, 616 2,5 19 777 1,9 la 2 5,7 36 5 3 1459 26 352 665 23 kaikki suot 29 8 6,5 36 37 9, 1557 2 394 4433 1 28 7 5,7 41 46 21 1111 6,1 145 3823 4,4 27 8 6,3 35 59 21 1749 186 479 2836 8,3 26 3 6,5 22 52 17 197 26 262 3811 11 ka. 26-29 6,2 34 49 17 1379 6 32 3726 8,4 pvk 29 4 6,6 32 2 8,3 788 2,5 2 4595 5, 28 5 5,6 43 32 8,7 15 11 66 2538 1,6 27 1 6,4 25 15 3, 794 <5 1 51 1,7 26 1 6,5 28 23 4, 838 26 9, 16 8,3 ka. 26-29 6,3 32 23 6, 856 13 26 2311 4,1 la 29 4 6,4 41 54 9,6 2327 37 769 427 15 28 2 5,8 36 82 51 1378 <5 345 735 11 27 7 6,3 36 65 23 1885 186 547 3169 9,3 26 2 6,5 2 66 23 1227 26 388 4917 12 ka. 26-29 6,3 33 67 27 174 83 512 4847 12 1) Suppea tarkkailu, ei mukana keskiarvoissa Heininevalla laskeutusaltaalta 1 lähtevän veden happamuus vaihteli näytekerroittain happamasta hieman emäksiseen (ph-arvot 4,5 7,6). Veden keskimääräinen humuspitoisuus oli tarkkailusoista pienin. Vastaavasti rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat muita tarkkailusoita korkeammat. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 69 µg/l on samaa luokkaa kuin Kainuun laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vuosina 26 29 keskimäärin (taulukko 5). Laakasuolla laskeutusaltaalta 6 lähtevän vesi oli hapanta ja humuspitoista. Keskimääräinen kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat selvästi pienemmät kuin Heininevan laskeutusaltaalta mitatut pitoisuudet. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 31 µg/l oli selvästi pienempi kuin Kainuun laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla vuosina 26 29 keskimäärin. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus 1715 µg/l on aiempien vuosien tarkkailuiden perusteella tyypillinen Kainuussa sijaitsevalle laskeutusaltaalliselle tuotantovaiheessa olevalle suolle (taulukko 5). Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden valumavesien pitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin Heininevan ja Laakasuon laskeutusaltaallisilla soilla. Kivinevalla tarkkailu oli suppeaa eikä Kivinevalta mitatut pitoisuudet ole mukana taulukossa 5 esitetyissä keskiarvoissa.
9M69244 6.2.2 Koko vuosi 1 Ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden Humpinsuon ja Vuolijoen Suurisuon veden laadussa ei vuodenaikojen välillä ollut suuria eroja. Molempien tarkkailusoiden valumavesien laatu oli hyvä ja humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisuudet alhaisia. Keväällä sulamisvesistä aiheutuvien suurempien valumien aikaan pintavalutuskentiltä lähtevien vesien kiintoaineja ravinnepitoisuudet olivat hieman korkeammat kuin muina vuodenaikoina (taulukko 6). Humpinsuolta talvella, kesällä ja syksyllä kuvatusvesistä mitatut keskimääräiset kiintoaine- ja fosforipitoisuudet (taulukko 6) olivat pienemmät kuin kuormituslaskennassa käytössä olevat kirjallisuudesta saadut taustapitoisuudet (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l). Suurisuolta talvella lähtevän veden laatu oli erittäin hyvää ja mitatut ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisemmat kuin laskennassa käytetyt taustapitoisuudet (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 2 µg/l ja kok.n 5 µg/l). Keväällä, kesällä ja syksyllä Suurisuon fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin Humpinsuolla, mutta fosforipitoisuudet olivat kuitenkin lähellä taustahuuhtouma-arvoja. Suurisuolta mitatut kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin pienemmät kuin Humpinsuolla (taulukko 6, liite 4). Heininevalla näytteenotto aloitettiin maaliskuussa, jolloin suolta ei virrannut vesiä eikä näytettä saatu otettua (taulukko 6, liite 4). Ensimmäiset näytteet Heininevalta saatiin huhtikuussa ja näytteenottoa jatkettiin lokakuun loppuun asti. Heininevan laskeutusaltaalta 1 lähteneen veden laatu vaihteli selvästi näytteenottokerroittain. Veden ph-arvot vaihtelivat välillä 3, 7,6 ollen keväällä ja syksyllä alhaisemmat kuin kesällä. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet vaihtelivat näytteenottokerroittain ja olivat suuremmat kuin pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla (Humpinsuo, Suurisuo). Kiintoainepitoisuudet olivat koholla keväällä ja alkukesästä ja fosforipitoisuudet heinäelokuun vaihteessa. Syyskuun lopun näytekierroksella veden typpipitoisuus oli selvästi korkeampi kuin muissa näytteissä (liite 4). Taulukko 6 Veden laatu Humpinsuolla, Suurisuolla (Vuolijoki) ja Heininevalla eri vuodenaikoina tarkkailujaksolla 1.11.9 31.1.21. Humpinsuo, pvka vesien jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l talvi pvka 1.11.9-3.4.1 3 6,3 18 15 894 1,1 kevät pvka 4.4.1-1.5.1 4 6,5 14 22 1227 3,7 kesä pvka 11.5.1-21.9.1 9 6,8 2 12 3,3 577 2,5 15 757 1,5 syksy pvka 22.9.1-31.1.1 3 6,4 2 12 1393 1,4 koko vuosi pvka 1.11.9-31.1.1 19 6,6 19 14 3,3 893 2,5 15 757 1,9 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.9-3.4.1 2 6,5 13 11 394,8 kevät pvk1 4.4.1-4.5.1 3 6,4 17 27 829 7,7 kesä pvk1 5.5.1-23.9.1 12 6,8 24 17 2,7 655 2,5 23 797 2,4 syksy pvk1 24.9.1-31.1.1 3 6,5 2 2 89 5,5 koko vuosi pvk1 1.11.9-31.1.1 2 6,6 21 18 2,7 69 2,5 23 797 3,5 Heinineva, la1 talvi la1 2.3.1 ei näytettä kevät la1 15.4.1-1.5.1 2 4,6 15 4 1715 62 kesä la1 24.5.1-13.9.1 9 6,3 16 69 49 122 49 377 76 38 syksy la1 27.9.1-25.1.1 3 3,5 16 24 4 17 koko vuosi la1 15.4.1-25.1.1 14 5,5 16 55 1875 37
9M69244 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 11 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin saakka. Tarkkailukohteiden ominaispäästöt on esitetty taulukossa 7. Tarkkailukohteista Humpinsuolla ja Suurisuolla ominaiskuormitukset laskettiin suon omien vedenlaatu ja virtaamatietojen avulla. Kivinevalla, Heininevalla ja Laakasuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valuma-arvoina käytettiin Humpinsuon ja Suurisuon keskiarvoa 11,3 l/s km². Humpinsuolta mitattu kesän keskivaluma 1,6 l/s km 2 oli hieman pienempi kuin Suurisuolta mitattu valuma 12, l/s km 2. Humpinsuolta lähteneen veden pitoisuudet olivat keskimäärin myös Suurisuon pitoisuuksia pienemmät, joten myös Humpinsuon ominaispäästöarvot olivat hieman Suurisuon arvoja pienemmät (taulukko 7). Taulukko 7 Tarkkailusoiden ominaispäästöt tuotantokaudella 21. Vertailuna on esitetty Kainuun tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt tuotantokausilla 26 29. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo Mq CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- Pintavalutuskenttä l/s km2 NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Humpinsuo, pvka 1,6 22,12,5 5,6,3,18 11 15 1, Suurisuo (Vuolijoki) pvk1 12, 251,18,3 6,9,4,29 1 27 1,7 6, 1) Kivineva, pvk 11,3 792 1,3,11 33,2 5,6 53 157 1,1 28 137 Laskeutusallas 1) Heinineva, la1 11,3 155,67,48 12,47 3,7 74 368,48 6,9 349 1) Laakasuo 11,3 541,3,12 17,2 3,2 56 84,11 12 65 Keskiarvot Pintavalutuskenttä (n=2) 11,3 226,15,4 6,2,3,24 11 21 1,3 3, kaikki suot 29 (n=4) 1,8 286,38,8 14,14 2,3 46 126,22 1 11 28 (n=7) 19,4 475,75,5 15,14 2, 79 97,43 6,9 68 27 (n=8) 17,6 528,86,26 28 1,5 6, 4 119,58 21 92 26 (n=3) 4,3 167,32,4 12,5,56 8,7 65 ka. 26-29 pvk 29 (n=2) 6,8 151,11,2 4,2,1,5 29 19,1 1,2 7,6 28 (n=5) 16,9 354,34,14 8,7,18,5 27 25,6 1,5,17 27 (n=1) 15,8 355,23,3 13,3,11 3,8 21 6,3 26 (n=1) 2,1 5,4, 1,2,,,16 24 ka. 26-29 la 29 (n=2) 13,5 422,64,14 23,27 4,6 63 234,43 18 213 28 (n=2) 23,6 778 1,8 1,4 31,6 5,7 29 278 1,4 21 236 27 (n=7) 18, 552,95,29 3 1,7 6,9 45 134,66 23 15 26 (n=2) 8,8 225,47,6 17,7,84 13 86 ka. 26-29 1) Suppea tarkkailu tai virtaamat arvioitu, ei mukana keskiarvoissa
9M69244 12 Kivinevan kesän ominaispäästöt laskettiin otettujen näytteiden (suppea tarkkailu) vedenlaatukeskiarvojen sekä Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvon 11,3 l/s km² avulla. Kivinevalta lähteneen veden laatu oli selvästi heikompaa ja pitoisuudet suurempia kuin Humpinsuon ja Suurisuon pintavalutuskentältä lähteneissä vesissä. Kivinevan kuivatusvesien humus- ja ravinnepitoisuudet olivat suuremmat kuin muilla tarkkailusoilla. Kivinevan humus- ja ravinnepäästöarvot olivatkin suuremmat kuin muilla tarkkailusoilla (taulukko 7). Laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden Heininevan ja Laakasuon humuksen, fosforin ja kiintoaineen ominaispäästöarvoissa oli huomattavaa vaihtelua. Humuksen osalta Heininevan ominaispäästöarvo 155 g/ha d COD Mn on tarkkailusoista pienin ja noin 3,5-kertaa pienempi kuin Laakasuolla. Vastaavasti kiintoaineen osalta Heininevan ominaispäästöarvo 368 g/ha d on tarkkailusoista suurin ja yli neljä kertaa suurempi kuin Laakasuolla. Kokonaisfosforin osalta Heininevan ominaispäästö oli noin kaksinkertainen Laakasuon päästöarvoon verrattuna (taulukko 7). Taulukossa 7 on esitetty vertailuna Kainuun tarkkailusoiden ominaispäästöjen keskiarvoja vuosilta 26 29. Taulukosta nähdään selvästi valuman vaikutus ominaispäästöarvoihin. Tuotantokausilla 28 ja 27 tarkkailusoilta mitatut valumat olivat selvästi suuremmat kuin vuonna 21, 29 ja 26. Suurempien valumien myötä myös ominaispäästöt olivat suuremmat vuosina 28 ja 27. 6.3.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden Humpinsuon, Suurisuon ja Heininevan ominaispäästöt on esitetty taulukossa 8. Heininevalla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä vaan ominaispäästölaskennassa valumaarvoina käytettiin Humpinsuon ja Suurisuon eri vuodenaikaisia valumakeskiarvoja. Heininevan ominaispäästöt laskettiin keväälle, kesälle ja syksylle. Taulukko 8 Humpinsuon ja Suurisuon (Vuolijoki) ja Heininevan ominaispäästöt eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. Humpinsuo, pvka BRUTTO NETTO vesien jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi pvka 1.11.9-3.4.1 3,6 52,5 3,7 4,2 2,1 kevät pvka 4.4.1-1.5.1 35,6 427,64 36 111,2 21 49 kesä pvka 11.5.1-21.9.1 1,6 22,12,5 5,6,3,18 11 15 1, syksy pvka 22.9.1-31.1.1 18,1 385,25 29 32 22,8 vuosi kg/ha/a 1.11.9-31.1.1 11, 66,6,2 3,8,1,6 4,1 8,, 2,1 1,1 Suurisuo (Vuolijoki), pvk1 talvi pvk1 1.11.9-3.4.1 3,5 45,3 1,3 2,6 kevät pvk1 4.4.1-4.5.1 52,6 839 1,4 42 46,6 23 332 kesä pvk1 5.5.1-23.9.1 12, 251,18,3 6,9,4,29 1 27 1,7 6, syksy pvk1 24.9.1-31.1.1 15,4 258,26 12 6,6 5,2 vuosi kg/ha/a 1.11.9-31.1.1 12,2 74,8,1 2,7,1,11 3,7 16,1 1, 9,1 Heinineva, la1 *) kevät la1 15.4.1-1.5.1 44,1 552 1,5 65 2362,74 46 2286 *) kesä la1 24.5.1-13.9.1 11,3 155,67,48 12,47 3,7 74 368,48 6,9 349 *) syksy la1 27.9.1-25.1.1 16,7 235,35 58 251,6 51 223 *) ei virtaamamittausta, valuma-arvoina kuormituslaskennassa käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja
9M69244 13 Ominaispäästöt olivat tarkkailusoilla selvästi suurimmat keväällä, jolloin lumen sulamisen myötä myös suon valumavesien määrä on muita vuodenaikoja suurempi (taulukko 8). Tarkkailusoiden ominaispäästöt olivat pienimmillään talvella, jolloin soilta tulevat valumat olivat pienet ja myös veden laatu oli hyvä. Humpinsuon ominaispäästöt olivat typen ja raudan arvoja lukuun ottamatta pienemmät kuin Suurisuolla. Humpinsuon ja Suurisuon ominaispäästöt olivat hyvästä veden laadusta johtuen varsin pienet koko tarkkailujakson ajan. Heininevan ominaispäästöt olivat humuspäästöjä lukuun ottamatta suuremmat kuin pintavalutuskentällisillä Humpinsuolla ja Suurisuolla. Erityisesti kiintoaineen ominaispäästöt olivat Heininevalla suuremmat kuin Humpinsuolla ja Suurisuolla (taulukko 8). 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Jäkäläsuon kunnostus turvetuotantoa varten alkoi helmikuussa 29. Jäkäläsuo oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa tarkkailukaudella 21 talvella, kesällä ja syksyllä. Talvella näytteenotossa pintavalutuskentän mittapadolla käytiin kaksi kertaa marraskuussa kun Jäkäläsuolla tehtiin kuntoonpanotöitä sekä kerran kuukaudessa joulu-, tammi- ja helmikuussa, jolloin aktiiviset kuntoonpanotyöt eivät olleet käytössä. Tammi- ja helmikuun näytekerroilla suolta ei virrannut vettä, joten näytteitä ei saatu otettua. Näytteenotto keskeytettiin helmikuusta kesäkuun loppuun asti. Tarkkailua jatkettiin heinäkuussa, jolloin pintavalutuskentän alapuolelle asennettiin myös virtaamamittari. Heinäkuusta lokakuun loppuun asti Jäkäläsuolta haettiin näytteitä kahden viikon välein. Jäkäläsuolta otettiin heinä- ja elokuun näytekerroilla vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua varten näytteet myös pintavalutuskentälle tulevasta vedestä (liite 4). Turveruukki Oy:n Lintusuon lisäalueella kunnostustyöt turvetuotantoa varten alkoivat kesällä 21 ja ensimmäiset kuntoonpanovaiheen tarkkailunäytteet haettiin laskeutusaltaalta lähtevästä vedestä kesäkuun lopussa. Tarkkailunäytteet kesäkuusta elokuun loppuun asti otettiin kahden viikon välein laskeutusaltaalta lähtevästä vedestä. Syyskuussa pintavalutuskentän käyttöönoton myötä tarkkailua jatkettiin lokakuun loppuun asti kahden viikon välein pintavalutuskentän 4 mittapadolta otetuilla vesinäytteillä. Lintusuolla ei mitattu suolta lähteviä vesimääriä. Taulukossa 9 on esitetty Jäkäläsuolta mitatut valumat kesällä ja syksyllä 21 heinäkuusta lokakuun loppuun asti. Jäkäläsuolta kesällä mitattu valuma oli hieman suurempi kuin tuotannossa olleilla tarkkailusoilla. Se oli myös huomattavasti suurempi kuin Jäkäläsuon edellisvuoden kesän valumakeskiarvo (4,9 l/s km 2 ). Syksyllä Jäkäläsuolta mitattu valuma oli selvästi suurempi kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla (taulukot 4 ja 9) ja se oli lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 1 on esitetty Jäkäläsuon ja Lintusuon lisäalueen veden laadun keskiarvot eri vuodenaikoina. Jäkäläsuon veden laadussa ei ollut suurta vaihtelua eri vuodenaikoina. Heinäkuun näytekierroksilla veden kiintoainepitoisuus oli hieman koholla verrattuna muihin näytteisiin (liite 4). Keväällä Jäkäläsuolta ei otettu tarkkailunäytteitä. Taulukko 9 Jäkäläsuolta mitatut valumat tarkkailukaudella 21. Jäkäläsuo, pvk1 jakso Mq Nq Hq d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 kesä pvk1 8.7.-21.9. 76 13,2 3,1 39,7 syksy pvk1 22.9.-31.1. 4 28,6 17,9 51,8
9M69244 14 Taulukko 1 Veden laatu Jäkäläsuolla ja Lintusuon lisäalueella eri vuodenaikoina tarkkailukaudella 21. vesien jakso n ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N kiintokäsittely aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jäkäläsuo, pvk1 talvi pvk1 3.11.9-2.2.1 3 6,1 29 51 133 817 3,6 kevät pvk1 ei näytteitä kesä pvk1 7.7.1-15.9.1 6 6,6 38 41 1328 316 1 syksy pvk1 28.9.1-25.1.1 3 6,3 4 36 1647 91 2,6 kaikki näytteet 12 6,4 37 42 148 59 6,7 Lintusuo lisäalue kesä la / pvk4 21.6.1-13.9.1 7 5,6 67 167 1556 75 23 syksy pvk4 27.9.1-25.1.1 3 4,2 71 22 11 131 2, kaikki näytteet 1 5,2 68 124 1392 91 16 Lintusuon kesä-elokuu välisen jakson näytteet otettiin laskeutusaltaasta lähtevästä vedestä ja syyskuusta lähtien pintavalutuskentän käyttöönoton myötä pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Laskeutusaltaan jälkeisen tarkkailupisteen näytteiden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin pintavalutuskentän alapuoliselta mittapadolta otetuissa näytteissä. Pintavalutuskentältä tulevat vedet olivat vastaavasti happamampia kuin laskeutusaltaalta lähtevät vedet (taulukko 1, liite 4). Jäkäläsuon ominaiskuormitukset laskettiin marraskuun alusta lokakuun loppuun (3.11.29 31.1.29). Talven ominaiskuormitusarvot laskettiin Jäkäläsuon vedenlaatuarvoilla ja Humpinsuon ja Suurisuon tarkkailusoiden valumakeskiarvoilla (taulukko 11). Keväällä Jäkäläsuolla ei otettu näytteitä eikä mitattu virtamaa, joten kuormitusarvot on laskettu Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoista ja valumat ovat Humpinsuon ja Suurisuon keskiarvoja. Lintusuon lisäalueen ominaiskuormitukset laskettiin kesän ja syksyn osalta (21.6. 25.1.21). Lintusuon lisäalueella ei ollut virtaamamittausta mistä syystä kesän ja syksyn kuormituslaskennassa valuma-arvona on käytetty Jäkäläsuon valumakeskiarvoja. Taulukko 11 Jäkäläsuon ja Lintusuon lisäosan ominaiskuormitukset vuonna 21. BRUTTO NETTO vesien jakso Mq C OD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N kiinto- Kok.P Kok.N kiintokäsittely aine aine l/s km2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Jäkäläsuo, pvk1 *) talvi pvk1 3.11.9-2.2.1 3,5 9,16 4,1 2,5 11,1 2,5 4,8 **) kevät pvk1 ei näytteitä 44,1 877 1,11 31 15,4 14 41 kesä pvk1 7.7.1. - 21.9.1 13,2 411,45 15 4,7 99,22 1 77 syksy pvk1 22.9.1-31.1.1 28,6 135,87 42 23 65,37 29 16 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 127,14 4,9 19,6 3,1 12 Lintusuo lisäalue ***) kesä la / pvk4 13,2 764 1,91 18,9 257 1,68 12 234 ***) syksy pvk4 28,6 1746,54 25 3,2 49,4 13 *) ei virtaamamittausta, valuma-arvona käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja. **) ei virtaamamittausta eikä näytteitä. Valuma-arvona käytetty Humpinsuon ja Suurisuon valumakeskiarvoja. Kuormitusarvot Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoista. ***) ei virtaamamittausta, valuma-arvona käytetty Jäkäläsuon valumakeskiarvoja.
9M69244 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO 15 Yleisen käytännön mukaisesti suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä ei käytetä muiden tuotantoalueiden päästöjen arviointiin, joten suppean tarkkailun kohteiden ominaispäästöjä on käytetty päästölaskennassa aina kyseiselle tuotantoalueelle kesällä. Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusuot ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan ja vuosipäästöjen laskennassa käytettiin sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden ympärivuotisista tarkkailuista saatua aineistoa (taulukko 12). Lapista mukana oli yksi kohde: laskeutusaltaallinen Lumiaapa. Liitteessä 5 on esitetty yhteenveto ominaispäästölaskentaan käytettyjen ympärivuotisten tarkkailukohteiden tuloksista. Päästöjen laskentaan laskeutusaltaallisille ja pintavalutuskentällisille soille käytettävät ominaispäästöluvut on esitetty taulukossa 12. Silloin kun tuotantoalueella on ollut päästötarkkailua, käytetään ko. kohteen omia ominaispäästöarvoja koko vastaavalla vesienkäsittelyllä varustetulle alueelle. Jos tuotantoalueella on ollut vain kesäaikainen tarkkailu, käytetään muille vuodenajoille taulukossa 12 esitettyjä ominaispäästöjä vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Laskeutusaltaallisten soiden vuoden 21 kuormituslaskenta on tehty talven ja kevään osalta suurin piirtein yhtä suuresta aineistosta kuin edellisvuonna, mutta kesän ja syksyn aineisto oli pienempi. Tämä johtui siitä, että 21 laskennassa mukaan otettiin vain ympärivuotisten kohteiden ominaiskuormitusarvot. Pintavalutuskentällisten soiden päästölaskennassa käytettiin niin ikään talven ja kevään osalta suurin piirtein yhtä suurta aineistoa kuin edellisvuonna, mutta kesän ja syksyn aineisto oli laskeutusaltaallisten soiden tapaan suppeampi. Taulukko 12 Kainuun turvetuotannon päästölaskennan ominaispäästöarvot vuonna 21 niille kohteille jotka eivät olleet tarkkailussa. Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi 157 5 186 1,2 14 57 1,1 11 47 kevät 31 5 759 1,6 51 471,8 3 389 kesä 133 1 2,3 17 8,1 13 61 syksy 44 1 276,5 58 5,1 48 1 vuosi kg/ha/a 365 9,3 8,4 36,21 6,3 28 Pintavalutuskentälliset suot talvi 157 9 14,1 5,1 11,1 2,4 2,5 kevät 31 9 666 1,2 38 221,4 17 143 kesä 133 11 249,3 8 48,1 3,9 31 syksy 44 11 4,5 19 61,3 13 37 vuosi kg/ha/a 365 88,1 3,9 18,5 2, 11 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 157 5 186 1,2 14 57 1,1 11 47 kevät 31 5 759 1,6 51 471,8 3 389 kesä 133 11 249,3 8 48,1 3,9 31 syksy 44 11 4,5 19 61,3 13 37 vuosi kg/ha/a 365 14,3 5,8 33,22 3,8 25
9M69244 9 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 21 16 Päästöt on laskettu pinta-alalle, johon sisältyy: - kuntoonpanossa oleva ala - tuotannossa oleva ala - tuotantokunnossa, mutta ei tuotannossa oleva ala - tuotannosta poistunut ala Kuntoonpanossa olivat ainoastaan Jäkäläsuo ja Lintusuon lisäalue, jotka olivat kuntoonpanovaiheen tarkkailussa. Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt laskettiin tuotantovaiheen ominaispäästöillä. Alkuvaiheessa tuotannosta poistuneen alueen päästöt lienevät lähellä tuotantovaiheen tasoa, mutta ajan kuluessa tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt pienenevät. Kaikkien tuotantoalueiden päästöt tarkkailukaudella 21 (1.11.29 31.1.21) on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13 Turvetuotannon päästöt Kainuussa tarkkailukaudella 21. suo haltija kunt. ala ha tuot. ala ha TK 1) ha poist. ala ha pinta-ala yht ha Bruttopäästöt COD Mn kg/a kok.p kg/a kok.n kg/a purkuvesistö vesienkäsittely tarkkailtu kiintoaine kg/a Nettopäästöt Likasuo Vapo Oy 59.312 la 56,3 1,7 58 E 5 237 17 488 2 98 12 367 1 619 Nurmelansuo Vapo Oy 59.323 la 44 14 58 E 5 237 17 488 2 98 12 367 1 619 Humpinsuo Vapo Oy 59.323 pvk 122 122 K 8 83 7 465 98 254 133 Kivineva Vuolijoen Turve Oy 59.321 pvk/la 7 7 K 12 29 3 632 3 299 25 491 2 747 Laattaansuo Vapo Oy 59.363 la 6 5 65 E 5 87 19 547 2 351 14 411 1 814 Vasikkasuo Vapo Oy 59.364 la 47,8 1,2 49 E 4 425 14 412 1 773 1 31 1 367 Hoikansuo Mainuan Turve Ay 59.374 la 3 3 E 2 79 9 252 1 85 6 19 837 Soidinsuo Niilo Korhonen 59.376 la 23 23 E 2 77 7 193 832 5 146 642 Lintusuo Turveruukki Oy 2) pvk, pvk/la 15,3 68,3 4,5 88 K 9 556 22 453 2699 16 279 245 Suurisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 la 18,6 9,4 28 E 2 528 8 235 1 13 6 177 781 Kivisuo, Kajaani Vapo Oy 59.375 pvk 14,4 3 17 E 1 53 2 68 37 1 35 185 Katvansuo Vapo Oy 59.375 la 25,2 2,3 46 E 4 19 13 383 1 646 1 288 1 27 Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy 59.381 pvk, pvk/la 142 11 153 K 11 966 18 492 2 766 7 223 1 721 Vaivaissuo Arto Haataja 59.391 la 45 45 E 4 64 13 378 1 628 1 285 1 256 Väyryssuo Turveruukki Oy 59.395 pvk, la 77,8 1,4 79 E 7 61 17 489 2 133 1 329 1 528 Luesuo Vapo Oy 59.391 pvk/la 68 116 184 E 19 186 55 1 68 6 54 41 77 4 67 Vaivaissuo Vuolijoen Turve Ky 59.391 la 7 7 E 6 321 21 589 2 532 15 443 1 954 Raatosuo Niilo Korhonen 59.449 la 15 15 E 1 355 4 126 543 3 95 419 Kettusuo Vapo Oy 59.471 la 32,8 16,2 49 E 4 425 14 412 1 773 1 31 1 367 Piesansuo Vapo Oy 59.471 la 17,3 1,7 19 E 1 716 6 16 687 4 12 53 Lokkisuo Vapo Oy 59.496 la 58,5 3 62 E 5 553 18 517 2 225 13 389 1 716 Lehtosuo Vapo Oy 59.497 pvk/la 61,9 8,1 7 E 7 299 21 46 2 33 16 269 1 777 Lososuo Vapo Oy 59.732 la 27,9 2,1 4,9 35 E 3 151 1 293 1 263 7 221 974 Kurkisuo Vapo Oy 59.823 la 42,1 42 E 3 82 12 354 1 523 9 266 1 175 Kurkisuo Vapo Oy 59.829 la 34 34 E 3 7 1 286 1 23 7 215 949 Ansosuo Vapo Oy 59.834 la/la+vs 5,7 7,3 58 E 5 237 17 488 2 98 12 367 1 619 Isosuo Vapo Oy 59.834 sarkao/ vs 31,5 7 39 E 3 477 11 324 1 393 8 244 1 74 Makrinsuo Vapo Oy 59.835 la 1,4 11,8 7,8 3 E 2 79 9 252 1 85 6 19 837 Jäkäläsuo Vapo Oy 59.854 pvk 76,8 77 K 9 72 1 375 1 484 5 235 933 Pätkänsuo Vapo Oy 59.864 la 9,9 1 E 894 3 83 358 2 63 276 Heposuo Vapo Oy 59.877 la+vs 72,6 9,4 82 E 7 45 24 69 2 966 17 519 2 288 Varpusuo Vapo Oy 59.874 la 49,7 3,2 4,4 57 E 5 174 17 482 2 73 12 363 1 599 Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy 59.883 la 3 3 E 2 79 9 252 1 85 6 19 837 Naurissuo-Veneheitto Vapo Oy 59.884 la 42,8 43 E 3 865 13 36 1 548 9 271 1 194 Marjo-Säynäjäsuo Vapo Oy 59.891 la 51,5 1,5 53 E 4 786 16 446 1 917 11 335 1 479 Heinineva Vapo Oy 59.892 la 62 3 65 K 5 559 23 516 4 854 17 375 4 294 yhteensä 17 1716 79 24 2142 194 154 539 14 455 67 74 377 1 338 51 528 29 1569 124 266 245 232 926 867 15 324 96 742 692 1 94 79 555 Laakasuo Vapo Oy 4.644 pvk 41,3 2,3 44 E 3 834 5 171 77 2 86 464 Laakasuo Vapo Oy 4.646 la 196 14 21 K 28 77 63 1 81 7 775 44 1 354 5 963 Raiskionsuo Vapo Oy 4.645 la 28,7 4,3 33 E 2 98 1 277 1 194 7 29 921 1) väliaikaisesti pois tuotannosta oleva alue 2) Lintusuon vesistöalueet ovat 59.376 ja 59.373 kok.p kg/a kok.n kg/a kiintoaine kg/a
9M69244 17 Turvetuotannon kokonaispäästöt (brutto) vuonna 21 olivat 194 154 kg COD Mn, 539 kg fosforia, 14 455 kg typpeä ja 67 74 kg kiintoainetta. Päästöt olivat kauttaaltaan vuoden 29 päästöjä pienempiä. Humuspäästöt (COD Mn ) olivat pienentyneet 17 %, fosforipäästöt 38 %, typpipäästöt 6 % ja kiintoainepäästöt 3 %. Päästölaskennassa käytetyt soiden ominaiskuormitusarvot olivat laskeutusaltaallisten soiden osalta vuoden 29 ominaiskuormitusarvoja pienemmät. Toisaalta laskennassa käytetyt pintavalutuskentällisten soiden ominaiskuormitusarvot olivat pääpiirteissään hieman suuremmat kuin vuonna 29. Taulukossa 14 on esitetty tarkkailusoiden päästöt kesäaikana. Taulukko 14 Tarkkailusoiden päästöt kesäaikana vuonna 21. Bruttopäästöt Nettopäästöt tuot. kiinto- kiintopurku- vesien- ala tark- COD Mn Kok.P Kok.N aine Kok.P Kok.N aine suo haltija vesistö käsittely ha kailtu kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Humpinsuo Vapo Oy 59.323 pvk 122 K 25,1,7 1,8,,1, Suurisuo, Vuolijoki Vapo Oy 59.381 pvk 153 K 38,3 1, 4,1,,3,9 Laakasuo Vapo Oy 4.646 la 21 K 114,6 3,5 18,2 2,5 14 Kivineva Vuolijoen Turve Oy 59.321 pvk/la 7 K 55,9 2,3 11,8 2, 1 Heinineva Vapo Oy 59.892 la 65 K 1,4,8 24,3,4 23 1) Jäkäläsuo Vapo Oy 59.854 pvk 77 K 32,3 1,2 7,6,2,7 5,9 1) Lintusuo lisäalue Turveruukki Oy 59.376 la/pvk 15 K 12,3,3 3,9,3,2 3,6 1) kuntoonpanossa, ei vielä tuotannossa 1 VAIKUTUSTARKKAILU Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 21 tarkkailuohjelman (PSV Maa ja Vesi 26) mukaisesti. Vaikutustarkkailuun kuului veden laadun tarkkailu Heininevan, Suurisuon ja Laakasuon sekä kuntoonpanovaiheessa olevan Jäkäläsuon purkuvesistöissä. Biologista tarkkailua ei tarkkailuohjelman mukaisesti ollut vuonna 21, lukuun ottamatta kalastustiedustelua Kontinjoella ja Rehjan Lauttolahdella. 1.1 Veden laadun tarkkailu Näytteet otettiin ohjelman mukaisesti kerran kevättalvella (maalis-huhtikuussa) sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Näytteistä tehtiin seuraavat määritykset: - lämpötila - kok.p - happi - PO 4 -P (kesällä) - ph - kok.n - sähkönjohtavuus - NO 2 + NO 3 -N (kesällä) - väri - NH 4 -N (kesällä) - COD Mn - a-klorofylli (kesällä järvistä) - kiintoaine - Fe Tarkkailupaikkojen sijainti on esitetty liitteessä 6. 1.1.1 Runsikkojoki ja Kontinjoki Heininevan kuivatusvedet purkautuvat vesistöön reittiä Runsikkojoki-Jormasjärvi-Nuasjärvi- Kajaaninjoki-Oulujärvi. Vesistövaikutuksia tarkkailtiin näytteenotoin Runsikkojoen latvoilla
9M69244 18 havaintopaikalla Run 1, joka sijaitsee heti suon alapuolella, ja runsas 2 kilometriä alempana Kontinjoen havaintopaikalla Kon 4 (liite 6.1). Kevättalvella Runsikkojoen ja Kontinjoen happitilanne oli normaali, vesi oli hapanta ja ravinteikasta. Runsikkojeon COD Mn - ja fosforipitoisuus olivat suurempia kuin Heininevalta purkautuvassa vedessä (kuva 5), sen sijaan Heinisuon vesien kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat korkeampia kuin purkuvesistön ja nostivat näin ollen purkuvesistön kiintoaine- ja typpipitoisuutta. Reitin yläosalla Runsikkojen ainepitoisuudet olivat korkeampia kuin alaosan Kontinjoen pitoisuudet. Myös kesällä tilanne oli samankaltainen, Heinisuon kuivatusvedet nostivat vesistön kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia, mikä näkyy vertailtaessa kesäkauden keskiarvopitoisuuksissa: Havaintopaika COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Run 1 23 8 34 697 Kon 4 17 2 19 57 Heinineva, läht. 19 4 89 183 Myös liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat Runsikkojeolla korkeammat kuin Kontinjoen havaintopaikalla mitatut. Pienehkössä purovesistössä laimennusolot ovat heikot, joten kuormitus nostaa nopeasti ainepitoisuuksia. mg/l 3 COD Mn Heinineva Run 1 Kon 4 mg/l 1 Kiintoaine Heinineva Run 1 Kon 4 25 2 15 1 5 8 6 4 2 13.4.1 7.6.21 5.7.21 4.8.21 13.4.1 7.6.21 5.7.21 4.8.21 µg/l 12 1 8 6 4 2 Kok.P Heinineva Run 1 Kon 4 µg/l 14 12 1 8 6 4 2 Kok.N Heinineva Run 1 Kon 4 13.4.1 7.6.21 5.7.21 4.8.21 13.4.1 7.6.21 5.7.21 4.8.21 Kuva 5 Heinisuolta purkautuvan kuivatusveden laatu ja alapuolisen vesistön ainepitoisuudet vuonna 21. 1.1.2 Vuottojoki ja Humpinjoki Vuottojoki saa alkunsa Vuottojärvestä ja laskee vetensä Vuottolahteen noin 15 km alempana. Humpinjoki yhtyy Vuottojokeen noin 1 km ennen laskua Vuottolahteen. Suurisuo purkaa vetensä Humpinjokeen ja edelleen Vuottojokeen. Tarkkailupiste (Huj) sijaitsee Humpinjoessa Suurisuon alapuolella. Vuottojoessa vedenlaatua tarkkailtiin Suurisuon ja Humpinjoen liittymän ylä- (Vuot3) ja alapuolella (Vuot6 ja Vuot1). Vesistötarkkailupisteiden sijainti ilmenee liitteen 6.2 kartasta. Vuottojoen ja Humpinjoen valuma-alueet ovat karttatarkastelun perusteella pääosin suo- ja metsämaata.