PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

Transkriptio

1 PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2013

2 Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2013 Sisältö 1 JOHDANTO HANKE- JA VESISTÖKUVAUS Puuronevan tuotantoalue Vesistö TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Vesistötarkkailun tulokset KALASTUSTIEDUSTELU V YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Puuronevan tarkkailun havaintopaikat Puuronevan veden laatu ja kuormitus 2013 Vesistötarkkailutulokset 2013 Veden laatu Hoikkaojassa ja Piehinginjoessa Tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3

4 1 1 JOHDANTO Raahessa sijaitsevan Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Tähtinen & Kananen 2006) mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Vuonna 2009 sovittiin, että korvauksena virheestä vuonna 2013 tehdään sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Tässä raportissa esitellään Puuronevan velvoitetarkkailun tulokset vuodelta HANKE- JA VESISTÖKUVAUS 2.1 Puuronevan tuotantoalue Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalue sijaitsee Raahessa noin 8 km Vihannin kirkonkylästä luoteeseen. Suon sijainti on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1. Suo ojitettiin vuonna 1979 ja tuotanto aloitettiin vuonna Vuonna 2013 tuotannossa oli 35 ha ja tuotannosta oli poistunut 8,6 ha. Jälkikäytössä oli 60 ha. Puuronevan vesienkäsittelynä on kaksi laskeutusallasta, eristysojat sekä sarkaojien allassyvennykset ja lietteenpidättimet. Nykyiset vesiensuojeluratkaisut on toteutettu vuonna Kuivatusvedet johdetaan laskuojien kautta Piehinginjokeen. Lohkolle 1 tehtiin noin 10 ha kosteikko vuonna Kuva 1 Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailupisteiden sijainti.

5 2.2 Vesistö Piehinginjoen vesistöalueen pinta-ala on 176 km 2 ja järvisyys 0,43 %. Puuroneva sijaitsee Piehinginjoen yläosan alueella (56.004), jonka pinta-ala on 37 km2 (Ekholm 1993). Puuronevan tuotannossa olevan alan osuus (35 ha) on 0,20 % Piehinginjoen valumaalueesta ja 0,95 % Piehinginjoen yläosan valuma-alueesta. Vesistöalueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemän vuosien veden laatuun perustuvan vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Piehinginjoen vedenlaatu on välttävä paitsi joen yläosalla Niemenjärvessä tyydyttävä (SYKE:n Herttatietokanta). Joen tilasta ei ole tehty ekologista luokittelua. Joki on kuitenkin paikallisesti merkittävä virkistyskäyttökohde. Piehinginjoen merkittävin typpikuormittaja on ollut metsätalous ja ennen kaikkea metsäojitus. Metsätalouden osuus ihmisen aiheuttamasta typpi- ja fosforikuormituksesta on ollut noin puolet ja maatalouden hieman vähemmän. Turvetuotannon, metsälannoituksen ja metsän uudistamisen aiheuttama vesistökuormitus on vain muutama prosentti metsäojituksen ja maatalouden aiheuttamasta kuormituksesta (Miilumäki 1993). 2 3 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2013 (toukokuu 2013-lokakuu 2013) Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoasemalla keskilämpötila oli 12 C, joka oli 1,7 o C pitkän ajan keskiarvoa ( ) korkeampi (kuva 2). Erityisesti alkukesä oli tavanomaista lämpimämpi. Kuva 2 Kuukausittaiset keskilämpötilat Siikajoen Revonlahdella tarkkailukaudella sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2013). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 344 mm. Vuosien keskimääräinen sadesumma samalla jaksolla on 343 mm, eli tarkkailukausi oli kokonaisuutena sademäärältään tavanomainen (kuva 3). Kesäkuu oli kuitenkin selvästi keskimääräistä sateisempi, mutta vastaavasti elo-syyskuussa satoi selvästi tavanomaista vähemmän.

6 3 Kuva 3 Kuukausittaiset sademäärät Siikajoen Revonlahdella tarkkailukaudella sekä vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2013). 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Puuronevalla toteutettiin kesällä 2013 päästötarkkailua ottamalla vedenlaatunäytteet laskeutusaltaan 2 alapuoliselta mittapadolta. Päästötarkkailun tulokset ovat liitteenä 2. Näytteet otettiin kahden viikon välein. Puuronevan kuivatusvesien virtaamamittausta ei voida edellisvuoden kokemusten perusteella toteuttaa luotettavasti, joten Puuronevalla ei mitattu virtaamaa kesällä mittapadon kautta ei virrannut vettä eikä näytettä saatu otettua. Puuronevan kesän valumaveden laatu oli kokonaisuutena lähellä edellisvuosien ja Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tarkkailussa vuonna 2013 olleiden laskeutusallaskohteiden tasoa (taulukko 1). Kesän 2013 valumavedet olivat selvästi happamia, keskimääräisen ph-arvon oltua kuitenkin edellisvuosia suurempi. Veden CODMn-, kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kesinä 2008 ja Ainoa merkittävä ero kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten kohteiden veden laatuun oli kiintoaineessa jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä enemmän. Taulukko 1 Puuronevan keskimääräinen veden laatu kesällä 2013 sekä vertailuna vuosina ja kaikkien PPO:n laskeutusaltaallisten päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Suo n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Puuroneva , Puuroneva , < Puuroneva , , , Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot , ,7 Kesän 2013 ominaispäästöt arvioitiin Puuronevalta lähteneen keskimääräisen veden laadun ja SYKE:n vesistömallijärjestelmän Piehinginjoen yläosan valuma-alueen (56.004) arvoista. Ominaispäästöt on esitetty liitteessä 2 ja taulukossa 2. Nettopäästöt laskettiin käyttämällä arvioitua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 2013

7 4 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (2013) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus), kirje turvetuottajille ). Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2013 olivat pääasiassa pienempiä kuin kesinä 2008 ja Puuronevan kesän 2013 ominaispäästöarvot olivat typen, raudan ja kiintoaineen osalta suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin (taulukko 2). Taulukko 2 Puuronevan ominaispäästöt kesällä kesällä 2013 sekä vertailuna vuosina ja kaikkien PPO:n laskeutusaltaallisten päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Puuroneva ,20 0, , ,10 8,3 134 Puuroneva ,35 0, , , Puuroneva ,45 0, , , Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot ,40 0, ,30 7, ,20 7,6 56 Puuronevan päästöt Piehinginjokeen vuonna 2013 on esitetty taulukossa 3. Päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden ominaispäästöjen perusteella lukuun ottamatta kesäaikaa, jolloin on käytetty Puuronevan omia ominaispäästöjä. Käytetty laskenta-aineisto sekä laskentatapa on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2014). Taulukossa 4 on esitetty Puuronevan tuotantokauden aikaiset päästöt Piehinginjokeen. Taulukko 3 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt vuonna 2013 (Pöyry Finland Oy 2014). Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Suo Purku- tuotan- poistunut pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö nossa tuot. yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Puuroneva , Taulukko 4 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt kesällä Kiintoaineen taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin uuden ympäristönsuojeluohjeen mukaista 1 mg/l:aa aiemman 2 mg/l:n sijaan. Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P Kok.N Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintoaine aine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 5,4 0,01 0,5 6,2 0,00 0,36 5,8

8 5 VESISTÖTARKKAILU Tarkkailun toteutus Lähialueen vesistötarkkailua toteutetaan tarkkailuohjelman mukaan samoina vuosina kuin tehostettua päästötarkkailua. Vuonna 2008 inhimillisen erehdyksen vuoksi tekemättä jääneen vesistötarkkailun vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu. Vesistönäytteet otettiin Puuronevan kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella neljä kertaa: touko-, elo- ja syyskuussa. Tarkkailupiste Pie29 sijaitsee Piehinginjoessa noin 2 km Puuronevan alapuolella (liite 1). Puuronevan yläpuolinen tarkkailupiste sijaitsee Hoikkaojassa. Havaintopaikka Koordinaatit Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32) Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) Vesistötarkkailun tulokset Vuoden 2013 vesistötarkkailutulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty tarkkailupisteiden vedenlaadut näytekerroittain vuosina (Hertta-tietokanta). Vuonna 2008 vesistötarkkailunäytteet jäivät ottamatta, joten ko. vuodelta ei veden laatutietoja ole saatavilla. Taulukossa 5 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuonna 2013 sekä vertailuna pitkän ajan keskiarvot vuosilta Tarkkailupisteiden hapen kyllästysasteen, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä veden värin kehitys vuosina on esitetty kuvassa 4. Puuronevan yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) happitilanne oli touko- ja heinäkuussa hyvä, mutta elo-syyskuussa välttävä (liite 3). Vesi oli lievästi hapanta ja ph vaihteli vähän: välillä 6,5 6,7. Sähkönjohtavuus oli normaalien luonnonvesien tasoa. Hoikkaojan vesi oli veden värin perusteella runsashumuksista ja COD Mn -arvon perusteella humuksista/runsashumuksista. Veden väri- ja COD Mn -arvot sekä kiintoainepitoisuus pienenivät hieman loppukesästä. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 3,3 11 mg/l. Keskimääräiset kokonaistyppi- (613 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (30 µg/l) kuvasivat rehevää vesistöä (liite 3). Vuonna 2013 Hoikkaojan vedenlaatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja (taulukko 5). Kiintoaine- ja rautapitoisuudet sekä COD Mn -arvot Taulukko 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuonna Vertailuna pitkän ajan keskiarvot v (Hertta-tietokanta). Havaintopaikka O2 O2 ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri kyll. tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32), Puuronevan yläpuoli ka ,7 71 6,6 2,7 7, ,9 30 4, ka ,2 68 6,5 3,2 3, , Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29), Puuronevan alapuoli ka ,8 65 6,1 7, ka ,2 72 6,2 6,

9 6 olivat kuitenkin hieman suurempia kuin keskimäärin ja vesi oli myös ruskeampaa kuin keskimäärin. Kokonaisravinnepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa keskimääräiseen. Puuronevan alapuolella Piehinginjoessa (Pie29) happitilanne oli välttävä tai tyydyttävä (liite 3). Vesi oli heinäkuuta (ph 4,4) lukuun ottamatta lievästi hapanta (ph 6,2 6,9). Heinäkuussa vesi oli myös selvästi kirkkaampaa kuin muulloin, jolloin vesi oli sekä värin että COD Mn -arvon perusteella runsashumuksista. Sähkönjohtavuusarvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa, mutta suurempia kuin Hoikkaojassa ja heinäkuussa arvo oli koholla. Piehinginjoen (Pie29) kiintoainepitoisuudet olivat varsin korkeita: keskimäärin 22 mg/l. Keskimääräiset kokonaistyppi- (1 145 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuudet (4 µg/l) kuvasivat rehevää vesistöä. Vuonna 2013 Piehinginjoen keskimääräinen veden laatu oli kauttaaltaan keskimääräistä heikompi (taulukko 5). Kuvassa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laadut vuosina (joka vuodelta ei näytteitä). Hoikkaojan happitilanne on ollut usein keväisin Kuva 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus ja veden väriarvo keskimäärin vuosina

10 7 huono, mutta muutoin kyllästysasteissa ei ole ollut kovin suuria eroja havaintopaikkojen välillä. COD Mn - ja väriarvot sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet pääosin korkeampia Puuronevan alapuolisella pisteellä. Fosforin suhteen erot ovat olleet pienempiä. Kuvassa 5 on esitetty Hoikkaojan, Piehinginjoen sekä Puuronevan veden laadut samanaikaisesti otetuilla tarkkailukierroksilla. Kuva 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laatu vuonna Kuvissa on lisäksi esitetty Puuronevan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä.

11 Samanaikaisesti otettujen näytteiden keskiarvopitoisuudet kesällä 2013: 8 Havaintopaikka COD Mn Kiintoaine Kok.P Kok.N mg/l mg/l ug/l ug/l Hoikkaoja (Pie32) 20 7, Puuroneva, läht Piehinginjoki (Pie29) Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi oli laadultaan heikompaa kuin Puuronevan tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Myös Puuronevan kuivatusvesi oli yleensä heikompilaatuista kuin yläpuolella Hoikkajoessa. Kokonaistyppipitoisuus oli jokaisella näytekerralla Puuronevan valumavedessä selvästi korkeampi kuin Hoikkaojassa. Erityisen suuri ero oli epäorgaanisessa typessä, jonka pitoisuudet olivat Hoikkaojassa erittäin pieniä. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat Puuronevan valumavedessä heinäkuun näytekertaa lukuun ottamatta suurempia kuin Hoikkaojassa. Vedenlaatutuloksiin perustuvan vertailun perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. Tähän viittaa osaltaan heinäkuun tarkkailukerta jolloin Puuronevan veden laatu oli kiintoaineen ja COD Mn :n osalta parempaa kuin yläpuolella Hoikkaojassa, mutta Piehinginjoen tarkkailupisteen vesi oli silti selvästi laadultaan heikompaa kuin yläpuolella Hoikkaojassa. 6 KALASTUSTIEDUSTELU V Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehtiin kalastustiedustelu tammi-helmikuussa Tiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna kaikille Piehinkijoen yläosan rantatilallisille. Tiedustelualue kattaa noin 18 km Piehinginjoen yläosaa välillä Puuroneva-Poikajokisuu. Selvitysalueella rantatiloja omisti yhteensä 101 yksityistä henkilöä. Tiedustelun otanta oli 100 taloutta, joista tiedusteluun vastasi 82 %. Aiemmissa tiedusteluissa v tiedustelun otantana on ollut ympäristölupahakemusten maanomistajaluettelot, joka ovat kohdentuneet samalle Puuronevan alapuoliselle alueelle, mutta aiemmin mukana olleita tiloja on ollut vain 35. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 5 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 6. Piehinginjoen yläosalla kalasti 17 taloutta v (taulukko 6). Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 1,6 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli yhteensä vajaa 30. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapa sekä mato-onkikalastusta. Käytössä oli noin 10 katiskaa, heittovapaa ja mato-onkea (taulukko 6). Näiden lisäksi käytettiin satunnaisesti madekoukkuja ja pilkkionkia. Kalastus painottui nousuhauen pyyntiin touko-kesäkuulle. Katiskoilla pyydettiin keskimäärin vajaa kuukausi ja heittovavoilla 4 kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli v vähäinen eli vajaa 50 kg (taulukko 6). Saaliista yli 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti särkeä ja taimenta.

12 9 Kalastus Piehinginjoen yläosalla on ollut tyypillistä nousukalan pyyntiä keväällä, jolloin saaliit voivat vaihdella huomattavasti vuosittain esimerkiksi erilaisista tulva- ja virtaamatilanteista johtuen. Kalastus on ollut kaikkina vuosina lähinnä katiskoilla ja heittovavoilla tapahtuvaa nousuhauen pyyntiä. Pieni talouskohtainen saalis viittaa siihen, että kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. Kalastajamäärä v oli aiempaa suurempi johtuen edellisiä tiedusteluja kattavammasta otannasta. V Piehinginjoen yläosalla tehtyyn kalastustiedusteluun vastasi 20 taloutta, joista kalasti 8 (Vapo Oy 1996). Heidän kokonaissaaliinsa oli 56 kg eli keskimäärin 7 kg/talous. Hauen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Kalastajamäärä väheni alueella jo 1990-luvun lopulla, sillä v kalastajia lienee ollut selvitysalueella Rapuhavaintoja viime vuosilta ei ollut yhdelläkään kalastajalla. Kahdella kalastajalla oli yksittäinen rapuhavainto noin 10 vuoden takaa. V yksi ilmoitti koeravustaneensa v ja 1998, jolloin oli saanut noin 10 rapua. Taulukko 6 Pyynti- ja saalistiedot Piehinginjoen yläosalla v Kalastavat taloudet Pyydykset (kpl) Verkot Katiskat Heittovavat Koukut Mato-onget Pilkkionget Saalis (kg) Hauki Ahven Taimen 1,5 1-1 Made Lahna 0, Särki Yhteensä Saalis kg/talous ,3 3 Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoja kommentoineet pitivät kalastusta eniten haittaavina tekijöinä veden heikkoa laatua ja metsäojitusten kuormitusta, joita kommentoi % vastaajista (taulukko 7). Turvetuotannon kuormitusta kommentoi vajaa puolet vastaajista ja pyydysten likaantumista, vesistön liettymistä sekä vesikasvien runsautta kolmannes vastaajista. Kalojen makuvirheitä ei pidetty kovin isona ongelmana; niitä kommentoi vain 1 kalastaja. Kalastajista 2 arvioi, että vesistössä ei esiinny erityisiä kalastusta haittaavia tekijöitä. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. veden heikkoa laatua, Nordic Mines Oy:n kaivoksen jätevesiä ja virtaaman suurta vaihtelua. Muutama vuosi sitten hyvin kuivana kesänä Piehinginjoessa ilmoitettiin olleen paljon kuolleita kaloja. Piehinginjoen veden laadun muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana kommentoi 12 kalastajaa v Kalastajista 4 ei osannut sanoa asiasta mitään. Kalastajista 4 arvi-

13 10 oi, että muutoksia ei ole tapahtunut ja samoin 4 arvioi, että vesi on samentunut/tummunut tai että kalat ovat hävinneet. Lisäksi tulvien arvioitiin lisääntyneen. Taulukko 7 Kalastajien (n = 12) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Piehinginjoen yläosalla v (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja 17 Veden heikko laatu 58 Pyydysten likaantuminen 33 Särkikalojen runsaus - Turvetuotannon kuormitus 42 Kalojen makuvirheet 8 Vesistön liettyminen 33 Vesikasvien runsaus 33 Metsäojitusten kuormitus 67 7 YHTEENVETO Raportissa esitetään Vapo Oy:n Puuronevan tarkkailutulokset vuodelta Päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Korvauksena virheestä vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Puuronevalla oli vuonna 2013 tuotannossa 35 ha ja tuotannosta oli poistunut 8,6 ha. Jälkikäytössä oli 60 ha. Puuronevan vuoden 2013 COD Mn -päästöt (brutto) olivat kg/a, fosforipäästöt 19 kg/a, typpipäästöt 401 kg/a ja kiintoainepäästöt kg/a. Puuronevan kesän valumaveden laatu oli kokonaisuutena lähellä edellisvuosien ja Pohjois-Pohjanmaan kaikkien tarkkailussa vuonna 2013 olleiden laskeutusallaskohteiden tasoa. Ominaispäästöt kesällä 2013 olivat pääasiassa pienempiä kuin kesinä 2008 ja Kesän 2013 ominaispäästöarvot olivat typen, raudan ja kiintoaineen osalta suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Puuronevan vesistötarkkailu toteutettiin Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteillä. Puuronevan päästöjen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön arvioitiin samanaikaisesti otettujen Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailu- ja Puuronevan päästötarkkailunäytteiden vedenlaatuja vertaillen. Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi Puuronevan alapuolella oli laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Puuronevan valumaveden laatu oli yleisesti heikompi kuin yläpuolella Hoikkaojassa. Vedenlaatutuloksiin perustuvan vertailun perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua ja erityisesti typen osalta. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehdyn kalastustiedustelun mukaan joen yläosalla kalasti 17 taloutta vuonna Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapakalastusta. Kokonaissaalis oli vajaa 50 kg, josta vajaa kolme neljännestä oli haukea. Sen lisäksi saatiin vähän ahventa ja madetta sekä satunnaisesti särkeä ja taimenta. Ka-

14 11 lastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät veden heikkoa laatua sekä metsäojitusten ja turvetuotannon kuormitusta. 8 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 26. Vesi- ja ympäristöhallitus, Painatuskeskus. Helsinki Ilmatieteen laitos (2013). Ilmastokatsaus-lehdet: toukokuu 2013-syyskuu Miilumäki, J Selvitys Piehinginjoen veden laatuun vaikuttaneista tekijöistä. Rovaniemen metsäoppilaitos. Tutkielma Pöyry Finland Oy (2014). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Moniste. Tähtinen, P. & Kananen, I Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Vapo Oy (1996). Puronevan turvetuotantoalueen vesien johtaminen Penikkaojan kautta Piehinginjokeen, Vihanti. Lupahakemus Pohjois-Suomen vesioikeuteen. Ympäristöministeriö Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2013.

15

16 Puuronevan tarkkailu v Kohde: Puuroneva, la2 Puh Fax PL20, Tutkijantie 2A Liite Oulu Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 ( ) Kunta: Raahe Koodinaatit: Vesistöalue: Piehinkijoki Projekti: 16UEC0081 Purkuvesistö: Penikkaoja-Piehinginjoki Tarkkailuluokka: Tuotanto Mittapadon valuma-alue: 52,0 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la , , , ,2 8, la , , , , ,2 0,09 5,1 0,02 2, la ,5 7, ,1 67 0, la ,9 8,8 10 2, , , , , ,1 0, , la ,7 9, , , ,3 87 0,2 9, la , , , , ,4 0, ,03 5, la , , , , , la , la , , , ,8 79 0,2 6, la ,6 4,7 6, , , , ,1 29 0,0 9,3 35 Jakelu: TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5, KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 410 9, ,2 0, , keskihajonta 0, Nettokuormitus g/ha d 0,1 8,3 134 SYKSY keskiarvo 5,6 4,7 6, ,7 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: Pato vuoti, näyte vuodosta Ei vettä. Allas puhdistettu juuri. = alle määritysrajan. Keskiarvo ja kuormitus laskettu määritysrajalla. Virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

17 Puuroneva, la2 Liite 2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 50 näyte mg/l Kiintoaine g/ha/d kuormitus 2013 pitoisuus 2013 µg/l 80 Kokonaisfosfori g/ha/d 0,5 µg/l 2200 Kokonaistyppi g/ha/d , ,3 0, , , kuormitus 2013 pitoisuus 2013 kuormitus 2013 pitoisuus 2013

18 PUURONEVAN VESISTÖTARKKAILU 2013 Tulokset Nablabs Oy aika/ näkö- kok. näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- Kiintoaineen väri kok.n NH4-N NO2-N kok.p PO4-P CODMn Fe paikka syv. syv. syv. tila joht. aine hehkutushäviö NO3-N m m m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hoikkaoja, Niemijärven luusua (Pie32) ,3 0,3 0,1 16,3 7,9 81 6,5 2, , ,3 0,3 0,1 20,1 7,8 86 6,7 2, ,0 < , ,3 0,3 0,1 19,4 6,3 69 6,6 3,1 3, < , ,3 0,3 13,2 4,8 46 6,7 3,0 4, < , Keskiarvo 0,3 0,3 0,1 17,3 6,7 71 6,6 2,7 7, ,9 30 4, Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) ,4 0,8 0,4 10,7 7,2 65 6,2 4,0 9, ,7 0,8 0,4 15,1 5,9 59 4,4 12, ,3 0,8 0,4 16,1 6,2 63 6,7 6, < ,3 0,6 0,3 11,0 7,9 71 6,9 8, Keskiarvo 0,4 0,7 0,4 13,2 6,8 65 6,1 7, Liite 3

19 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Havainto paikka Otto piste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh tavuus Kiinto aine Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua Pie ,6 56 5,4 2,2 2, , Pie ,7 95 6,7 3,1 4, , Pie ,7 72 6,8 2,9 3, , Pie ,2 79 6,6 3,2 1, , ka ,1 76 6,4 2,9 3, Pie , ,5 1, ,1 150 Pie ,1 91 6,7 3 1, ,5 110 Pie ,6 3,4 2, ,8 80 Pie ,4 63 6,7 3,4 1, ,1 100 ka ,6 63 6,5 3,6 1, Pie ,4 38 6,2 5 0, ,8 150 Pie , ,4 4, ,1 140 Pie ,4 83 6,7 3, ,8 250 Pie ,9 77 7,1 2,9 5, ,6 150 Pie ,3 65 6,9 2,9 3, ka ,0 69 6,8 3,6 3, Pie , , ,6 125 Pie ,2 90 6,8 2,7 1, ,6 60 Pie ,3 68 6,5 2, ,9 60 Pie ,2 82 6,7 3,6 1, ,5 200 ka ,2 65 6,5 3,5 1, Pie ,1 15 5,9 4,2 1, Pie ,1 76 6,4 4,2 1, Pie ,2 78 6,7 2,8 2, Pie ,3 81 6,6 3 1, ka ,2 63 6,4 3,6 1, Pie , ,6 0, Pie ,7 81 6,3 2,4 3, Pie ,1 66 6,4 2,7 2, Pie ,9 68 6,3 2,6 0, ka ,3 65 6,3 2,8 1, Pie ,3 37 5,7 3,2 0, Pie ,4 81 6,5 2,8 3, Pie ,7 72 6,4 3,2 1, ka ,8 63 6,2 3,1 1, , , Pie ,1 36 5,8 3,7 1, Pie ,2 86 6,8 2,7 2, Pie ,3 2,9 3, Pie ,7 71 6, ka ,3 68 6,5 3,1 2, Pie ,6 18 6,1 4, Pie ,3 88 6,8 3,5 1, Pie ,1 86 6,9 3,3 1, Pie , ,9 4, ka ,9 72 6,7 3,6 2, Pie ,2 57 6,1 3,5 0, Pie ,4 82 6,6 2,7 4, Pie ,2 89 6,7 2,9 7, Pie ,5 92 6,4 2,7 5, ka ,3 80 6,5 3,0 4,

20 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Havainto paikka Otto piste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD tavuus aine Mn mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie ,5 52 5,9 4 0, Pie ,9 75 6,5 2,8 5, Pie ,3 70 6,6 3 3, Pie , ,1 5, ka ,4 71 6,5 3,2 3, Pie ,16 3,9 23, ,9 372 Pie ,2 79 6,78 3 4, , Pie ,3 63 6,6 3,3 2, , Pie ,1 69 6,47 3, ka ,2 59 6,5 3,4 10, Pie ,2 57 5,76 2,3 3, , Pie ,3 90 6,92 2,9 4, Pie ,5 85 6,91 3,1 4, , Pie ,9 80 6,8 3, , ka ,0 78 6,6 2,9 4, Pie ,9 20 5,8 8, Pie ,3 76 6,8 2,6 1, < Pie ,2 78 6,7 2,8 5, < Pie ,2 74 6,6 2,7 5, < ka ,7 62 6,5 2,7 5, , Pie ,9 81 6,5 2, , Pie ,8 86 6,7 2, ,0 < , Pie ,3 69 6,6 3,1 3, < , Pie ,8 46 6,7 3,0 4, < , ka ,7 71 6,6 2,7 7, ,9 30 4, ka ,2 68 6,5 3,2 3, , Fe Väri

21 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Havainto paikka Ottop iste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh tavuus Kiinto aine Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Piehinginjoki, Kahlonkangas Pie ,3 72 5,2 3,2 6, , Pie ,2 84 6,5 4,5 5, Pie ,9 77 6,6 6,5 7, , Pie , ,9 7,9 4, , ka ,9 86 6,3 5,5 6, Pie , ,5 140 Pie ,3 4,9 4, ,8 175 Pie ,9 85 6,6 5,8 8, Pie ,9 73 6,6 7,2 8, ,4 425 ka ,7 77 6,4 5,7 6, Pie ,4 58 6,1 6,1 6, ,9 200 Pie ,7 5,8 8, ,6 300 Pie ,4 74 6,6 6, ,1 200 Pie ,9 59 6,7 5, ,7 350 Pie ,1 61 6,5 5,7 6, ,4 250 ka ,6 67 6,5 5,9 8, Pie ,7 60 6,3 6,7 7, ,3 150 Pie ,7 3, ,6 120 Pie ,3 62 6,2 4, Pie ,1 76 5,6 4,4 5, ,8 400 ka ,0 66 6,0 4,8 8, Pie ,8 54 6,1 5, Pie ,6 77 6,4 4,9 6, Pie ,1 8, Pie ,5 7,6 5, ka ,6 69 6,3 6,6 10, Pie ,9 68 6,2 5,6 3, Pie ,8 67 5,6 4,3 5, ,8 300 Pie ,2 63 6,1 4, Pie ,6 63 6,3 4,6 5, ka ,9 65 6,1 4,7 7, Pie ,6 59 6,2 6,4 7, Pie ,9 72 6,1 3,5 2, Pie ,2 71 6,3 4, ka ,9 67 6,2 4,8 8, Pie ,3 57 5,8 3,7 2, Pie ,3 85 6,9 6,4 8, Pie ,7 77 6,4 5, Pie ,6 73 6,5 10,5 7, ka ,7 73 6,4 6,6 8, Pie , , Pie ,7 73 6,2 5,1 4, Pie ,2 89 6,4 8, Pie ,7 71 6,6 7,2 4, ka ,2 69 6,3 6,7 8, Pie ,8 67 6,3 7, Pie ,8 71 6,4 4,7 8, Pie ,6 6,3 4, Pie ,5 6, ka ,8 64 6,0 5,3 10,

22 Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Havainto paikka Ottop iste pvm O2 O2 kyll. ph Sähkönjoh Kiinto Kok. N NH4-N NO2,3-N Kok. P PO4-P COD tavuus aine Mn mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie ,6 59 6,2 6,5 6, Pie ,6 72 6,5 5,6 9, Pie ,8 7, Pie ,5 74 6,2 8,3 9, ka ,2 71 6,4 6,9 10, Pie ,78 4,2 5, ,7 278 Pie ,7 76 6,84 6, Pie ,7 78 6,9 8,4 8, Pie , ka ,5 80 6,6 8,1 14, Pie ,49 3,7 3, , Pie ,9 79 6,69 6, Pie ,6 68 5, Pie ,7 7, ka ,4 75 5,8 6,7 19, Pie ,5 73 6, Pie ,5 85 6,7 5, Pie ,2 78 6,5 7, Pie ,6 74 6,3 5, < ka ,0 78 6,4 6, Pie ,2 65 6,2 4,0 9, Pie ,9 59 4,4 12, Pie ,2 63 6,7 6, < Pie ,9 71 6,9 8, ka ,8 65 6,1 7, ka ,2 72 6,2 6, Fe Väri

23 Piehinginjoen yläosan kalastustiedustelu vuodelta 2013 Liite 5 Arvoisa vastaanottaja Piehinginjoen yläosalla tehdään vuotta 2013 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään alueen kalastajamääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalueen kalataloustarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin vuodelta Tiedustelu on lähetetty kaikille Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p Kalastitteko Piehinginjoen yläosalla v (rastita) Kyllä >> vastatkaa myös muihin kysymyksiin En kalastanut En kalasta alueella tulevina vuosinakaan 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

24 3. Käytössä olleet pyydykset v Pyydystyyppi Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (tammi-joulu) Verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis Piehinginjoen yläosalta v Hauki Ahven Made Lahna Särki Taimen Nieriä Muu, mikä? Rapu kg kg kg kg kg kg kg kg kpl Piehinginjoki 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Piehinginjoella? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Turvetuotannon kuormitus Kalojen makuvirheet Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojitusten kuormitus Muu, mikä?

25 6. Havainnot ravusta, milloin, montako? 7. Onko Piehinginjoen veden laatu muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? (rastita) En osaa sanoa Ei ole muuttunut On muuttunut, miten? 6. Lisätietoja, kommentteja Kiitos

26 PIEHINGINJOEN YLÄOSAN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V LIITE 6 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä x/talous = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet taloudet selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta taloutta kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä kaikkia talouksia kohti tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastavia talouksia 1, ,0 17 katiskat kpl 0,500 8,5 1,3 11 heittovavat kpl 0,571 9,7 1,0 10 mato-onget kpl 0,214 3,6 2,0 7 pilkkionget kpl 0,071 1,2 2,0 2 koukut kpl 0,071 1,2 5,0 6 hauki kg 0,714 12,1 2,8 34 ahven kg 0,071 1,2 5,0 6 made kg 0,071 1,2 3,0 4 särki kg 0,071 1,2 2,0 2 taimen kg 0,071 1,2 0,5 1

27 Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Sivu 1 (1) Asia Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 2013 Toimitamme ohessa Puuronevan turvetuotantoalueen tarkkailuraportin vuodelta Oulussa Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Raahen ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Kalliokoski Suomen ympäristökeskus (vain pdf) Pöyry Finland Oy/Ari Nikula