VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014

Transkriptio

1 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy G Vapo Oy VAPO OY:N POHJOIS-KARJALAN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILUOHJELMAN TULOKSET VUONNA 2014 Lauri Heitto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SÄÄOLOT... 6 Säätila... 6 Virtaamat ja vesivarat KUORMITUSASEMAT Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Sijainti KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KIRKKOSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho KYYRÖNSUO KOSTEIKKO Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho LINNANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä PVK 1Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho

3 MEKRIJÄRVENSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho PUOHTIINSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TEYRISUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TUOHTAANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho TUOHTAANSUO PVK Kuormitustarkkailun toimivuus Sijainti Vesienkäsittelyjärjestelmä Virtaama mittapadolla Veden laatu Kuormitus Pintavalutuskentän teho Koko vuoden kuormitus (brutto, kg/v) tarkkailuohjelmaan kuuluneilla soilla PINTAVALUTUSKENTTIEN TEHON TARKKAILU Suurisuo PVK Heinäkuun alun jälkeen pintavalutuskentältä lähtevästä padosta ei saatu näytettä.tuohtaansuo PVK Tuohtaansuo kosteikko Valkeasuo PVK

4 5.VIRTAVESITARKKAILU KYYRÖNSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Siilaisenpuron asemien piilevätutkimus Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus Kyyrönsuo kuormituksen osuus Siilaisenpuron ainemäärissä Kyyrönsuon osuus Siilaisenpuron aseman 46 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella LINNUNSUO Sijainti Tuotanto ja pinta-alat Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu Jukajoen asemien piilevätutkimus Siilaisenpuron asemien kasviplankton-tutkimus Linnunsuon kuormituksen osuus Jukajoen ja Papulanpuron ainemäärissä MEKRIJÄRVENSUO JA PUOHTIINSUO Sijainti Mekrijärvensuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Puohtiinsuo: Tuotanto ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon kuormituksen osuus Kelsimänjoen ja Koitajoen asemien ainemäärissä Mekrijärvensuon osuus Kelsimänjoen valuma-alueelta (4.923) lähtevästä ainemäärästä Mekrijärvensuon ja Puohtiinsuon osuus Nuorajärven alueelta (vesistöalue 4.922) ja Kelsimänjoen valuma-alueelta (vesistöalue 4.923) lähtevästä ainemäärästä TUOHTAANSUO Sijainti Tuotantoalat ja kuivatusvesien johtaminen Virtaama ja näytteenoton edustavuus Veden laatu, kuormitusasemat Veden laatu, virtavedet Piimäjoen asemien piilevätutkimus Tuohtaansuon kuormituksen osuus Piimäjoen ainemäärissä Tuohtaansuon osuus Piimäjoen aseman 15 ainemääristä VEMALA-mallin perusteella JÄRVIASEMIEN LAUSUNNOT Kyyrönsuo Linnansuo Linnunsuo Suurisuo Tuohtaansuo Valkeasuo LIITTEET 4

5 1. JOHDANTO Vuonna 2014 Vapo Oy:n Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevien tuotantoalueiden tarkkailuohjelmaan liittyvä päästötarkkailu toteutettiin Kirkkosuolla, Kyyrönsuolla, Linnansuolla, Teyrisuolla sekä Tuohtaansuolla. Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 virtaamamittaus alkoi vasta syyskuussa, joten päästötarkkailu oli näillä tuotantoalueilla osavuotista. Lisäksi Mekrijärvensuolla ja Puohtiinsuolla tehtiin päästötarkkailua heinäkuun alkuun, nämä tuotantoalueet eivät olleet virallisesti päästötarkkailun piirissä vuonna Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua tehtiin lisäksi Suurisuolla, Valkeasuolla ja Tuohtaansuolla. Koska pääosa Pohjois-Karjalan tuotantoalueista on päästö/vesiensuojelun tehon tarkkailussa, ei vuoden 2014 kuormitustietojen laskennassa käytetty enää apuna Pohjois-Savon turvetuotannon yhteistarkkailussa saatuja ominaiskuormituslukuja, kuten aiempina tarkkailuvuosina. Tarkkailuohjelmaan kuuluva vesistötarkkailu sisältää sekä virtavesi- että järvitarkkailun. Alkuperäisen ohjelman mukaan virtahavaintopaikoilta otetaan vesinäytteet joka kolmas vuosi neljänä havaintokertana: kevättulvan aikaan (huhtitoukokuussa), kesä-lokakuussa kolme näytettä eri virtaamatilanteissa (tavoitteena ali-, keski-ja ylivirtaamatilanne). Suot on ryhmitelty kolmeen ryhmään vesistöalueiden perusteella. Vuonna 2014 virtavesinäytteet otettiin tämän kolmen vuoden rotaation perusteella Pielisen reitin valuma-alueella sijaitsevalta Suurisuolta. Näiden lisäksi virtavesinäytteet otettiin Mekrijärvensuo-Puohtiinsuolta, Kyyrönsuolta, Linnunsuolta sekä Tuohtaansuolta. Näiden tuotantoalueiden osalta vesistötarkkailu on uusien ympäristölupapäätösten mukaisesti jokavuotista, osalla vuoteen 2015 asti. Pärnänsuo- Rauansuon tuotantoalueella turvetuotanto on lopetettu ja alue on siirtynyt muuhun maankäyttöön, minkä takia myös vesistötarkkailu on tällä alueella loppunut. Vuonna 2014 Suurisuon virtavesinäytteenotto jäi tekemättä koordinaatiovirheen takia. Järvihavaintoasemilta näytteet otetaan vanhan ohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa (lopputalvi ja loppukesä) ja kolmen vuoden välein neljä kertaa vuodessa eli lopputalvella ja kesä-, heinä- ja elokuussa. Vuosi 2014 oli intensiivisuosi eli näytteet otettiin neljä kertaa. Vuoteen 2013 asti kasviplanktonin tutkimus elokuun näytteestä on tehty ns. suppeana määrityksenä, jossa on katsottu valtalajit ja näiden suhteellinen runsaus. Vuonna 2014 suppeasta määrityksestä luovuttiin ja elokuun järvinäytteistä tehdään ns. laaja kasviplanktontutkimus, joka sisältää biomassan laskennan (liite 2). Vuonna 2014 toteutettiin purovesien piilevätutkimus Kyyrönsuon, Linnunsuo, Suurisuon ja Tuohtaansuon lähivesistöissä (liite 3). Ainoastaan Suurisuon havaintopaikalta löydettiin sopivia kiviä, muilla havaintopaikoilla tutkimuksessa käytettiin kivikoreja eli kivet vietiin paikalle muovikoreissa 4 viikkoa ennen näytteenottoa. Tarkkailuohjelmaan kuuluu myös pohjavesiputkien ja lampien vedenpinnan korkeuden tarkkailu määritetyissä kohteissa. Pohjavesiputkien tarkkailutulokset ovat liitteessä 4 ja lampien vedenpinnan korkeudet liitteessä 5. 5

6 Vuoden 2014 tarkkailusta sovittiin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vapo Oy:n sekä tarkkailua suorittavan konsultin kanssa yhteisessä palaverissa Joensuussa (Neuvottelumuistio /Antero Koikkalainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus). Tarkkailu pohjautuu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan vuosille (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus ). 2. SÄÄOLOT Säätila Tarkkailuvuoden 2014 sääoloja Pohjois-Karjalassa on arvioitu Joensuussa ja Lieksan Lampelassa havaittujen ilman lämpötilan ja sademäärien perusteella. Vuosi 2014 oli keskiarvoja lämpimämpi, vain tammi-, touko- ja lokakuu jäivät vuosien keskilämpötiloja alemmaksi. Varsinkin helmikuu oli hyvin leuto. Tiedot ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vesikatsauksista ja Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsauksista. Joensuun kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 6

7 Joensuun kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Lieksan Lampelan kuukausittainen keskilämpötila vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. 7

8 Lieksan Lampelan kuukausittainen sademäärä vuonna 2014 verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Pohjois-Karjalan maakunnassa satoi tammikuun aikana noin 20 mm, kun tavallisesti tammikuussa sataa 43 mm. Kuukauden lopussa lunta oli noin 20 cm, kun sitä normaalisti on reilut 50 cm. Tammikuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m 2 ) vaihteli maakunnassa kg/m 2, kun se tavallisesti on 101 kg/m 2. Helmikuun sademäärä oli Pohjois-Karjalassa lähellä pitkän ajan keskimääräistä arvoa. Suurimmassa osassa maakuntaa lumen paksuus oli helmikuun lopussa cm. Maakunnan itäosissa sitä oli paikoitellen kuitenkin lähes puoli metriä. Normaalisti lumipeitteen paksuus on helmikuun lopussa yli 60 cm. Lämpötila oli helmikuussa noin kahdeksan astetta normaalia lämpimämpi. Maaliskuun aikana lumipeite suli pois lähes koko maakunnasta. Maaliskuu oli tavanomaista lauhempi. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateet jäivät vähäiseksi. Ilmatieteenlaitoksen mukaan huhtikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi. Sadetta saatiin huhtikuun aikana kolmannes tavallisesta määrästä. Toukokuu oli keskilämpötilaltaan melko tyypillinen, mutta silti lämpötilat vaihtelivat kylmistä säistä aina helteisiin. Sademäärä oli toukokuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 2,5-kertainen. 8

9 Lumen esiintyminen tammi-toukokuussa Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata 1-2 astetta tavanomaista alempi. Kesäkuun sademäärät jäivät maakunnassa lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmiksi. Vettä tuli Pohjois-Karjalassa millimetriä, kun kesäkuussa sataa keskimäärin 66 milliä. Heinäkuun keskilämpötila oli maan itäosissa 20 asteen tuntumassa. Keskilämpötila oli pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna kaksi astetta tavanomaista lämpimämpi. Hellepäiviä oli heinäkuussa yhteensä 16. Kuukausi päättyi rajuihin ukkoskuuroihin, joiden yhteydessä esiintyi voimakkaita tuulenpuuskia. Puuskat aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Heinäkuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan alueella 76 mm, kun tavallisesti sataa 77 mm. Elokuu oli Pohjois-Karjalassa kuten koko Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukauden alkupuolella helleraja ylittyi päivittäin. Elokuun sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnan alueella lähes viidenneksen tavanomaista pienempi. Sademäärissä oli kuurosateiden vuoksi paikkakuntakohtaisia eroja. Syyskuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli hieman tavanomaista suurempi ja lämpötila tavanomaista hiukan korkeampi. Lokakuu oli Pohjois-Karjalassa 2-3 astetta keskimääräistä kylmempi. Yhtä kylmiä lokakuita on idässä keskimäärin noin viiden vuoden välein. Lokakuun sademäärä Pohjois-Karjalassa oli viidenneksen tavanomaista pienempi. Maakunnassa satoi lokakuun aikana keskimääräinen 53 mm, kun tavallisesti sataa 65 mm. Aurinko pilkahteli marraskuussa tavanomaista vähemmän. Marraskuun sademäärä Pohjois- Karjalassa vaihteli mm, kun tavallisesti sataa 56 mm. Sateet tulivat vetenä ja lumena. Marraskuun lopussa lunta ei juuri maakunnassa ollut. Joulukuun keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi lähes koko maassa. Kuukauden alkupuolisko oli harvinaisen leuto. Joulun aikaan sattui kylmä sääjakso, jolloin Pohjois-Karjalan maakunnan suuret järvet jäätyivät kokonaan. Kylmä jakso jäi lyhyeksi, sillä aivan kuukauden lopussa sää lauhtui voimakkaasti ja lämpötila kohosi vuorokaudessa monin paikoin yli 20 astetta. Suurimmassa osassa Pohjois-Karjalan maakuntaa oli joulukuussa tavanomaista sateisempaa. Kuu-kauden sädemäärä vaihteli mm, kun tavallisesti joulukuussa sataa 51 mm. 9

10 Lumen esiintyminen marras-joulukuussa Virtaamat ja vesivarat Kuluneena vuonna Pohjois-Karjalassa satoi normaalia vähemmän. Selvästi sateisin kuukausi oli koko Pohjois-Karjalassa toukokuu, jolloin molemmissa mittauspisteissä satoi yli kaksi kertaa normaalia enemmän. Vähiten normaaliin verrattuna satoi kesäkuussa. Kokonaisvuosisadanta oli Pohjois-Karjalan alueella selvästi normaalia vähäisempi. Järvien vedenpinnat kääntyivät yleisesti ottaen laskusuuntaan tammikuun aikana. Poikkeuksena Orivesi-Pyhäselkä, jonka vedenkorkeus kohosi 22 cm tammikuun aikana. Arvinsalmen asteikon mukaan Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli tammikuun viimeisenä päivänä 48 cm tavanomaista ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli tammikuun lopussa ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella 75 cm. Helmikuun alun aikana vedenpintojen nousu pysähtyi, mutta pinnat olivat reilusti tavanomaista ylempänä. Maaliskuussa pinnat olivat myös tavanomaista korkeammalla. Huhtikuun lopussa järvien pinnat olivat keskimääräisellä tasolla tai sen yläpuolella. Maakunnan järvien vedenpinnat nousivat toukokuun sateiden ansiosta. Järvien vedenkorkeudet vaihtelivat touko-kesäkuussa keskimääräisen molemmin puolin. Järvien vedenkorkeudet laskivat heinäkuun viimeiseen päivään mennessä yleisesti ottaen keskitason alapuolelle. Järvien vedenkorkeudet laskivat elokuun aikana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin cm. Sama trendi jatkui myös syyskuun. Lokakuun aikana maakunnan järvien vedenpinnat ehtivät laskea sekä loppukuusta taas hieman nousta. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesi ottaen marraskuun aikana. Mm. Pielisen vedenpinta nousi 33 cm marraskuun aikana. Kuukauden lopussa vedenkorkeus oli kuitenkin 11 cm ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta alempana. Järvien vedenpinnat nousivat yleisesti ottaen myös joulukuun aikana. Pielisen vedenpinta nousi 7 cm joulukuun aikana ja kuukauden lopussa vedenkorkeus vastasi ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Tammikuussa suurten jokien virtaamat olivat lähes kaksinkertaiset. Pienempien jokien virtaamat vaihtelivat kaksinkertaisesta jopa kolminkertaiseen. Pielis- ja 10

11 Lieksanjoessa vettä virtasi helmikuussa yli 50 % ja Koitajoessa noin 20 % normaalia enemmän. Pienempien jokien virtaamat olivat lähes puolitoistakertaisia normaaliin verrattuna. Koita- ja Lieksanjoessa vettä virtasi maaliskuussa puolitoistakertaa normaalia enemmän. Pielisjoen maaliskuun keskivirtaamaa oli myös lähes puolitoistakertainen. Huhtikuusa Pielisjoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin kolmanneksen tavanomaista suurempi. Koitajoen virtaama oli vastaavasti neljänneksen normaalia pienempi. Sateista huolimatta suurempien jokien keskivirtaamat olivat toukokuussa tavanomaista pienempiä. Trendi jatkui myös kesäheinäkuussa. Elokuussa virtaamat olivat jo huomattavasti tavanomaista pienempiä. Pielisjoessa vettä virtasi n. 75 % normaalimäärästä ja Lieksanjoessa hieman yli 60 %. Koitajoen ja pienempien jokien virtaamat jäivät alle puoleen normaalista. Myös syyslokakuussa virtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Marraskuussa Pielisjoen ja Koitajoen keskivirtaama oli 90 % tavanomaisesta. Lieksanjoessa virtasi vettä 1,13- kertaisesti ajankohtaan nähden. Joulukuussa Koitajoen ja Lieksanjoen keskivirtaama oli tavanomainen. Pielisjoessa virtasi vettä 90 prosenttia normaalista. Pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Helmikuun lopun pohjavedenkorkeus oli Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen mittauspisteissä Ilomantsin Kuuksenvaarassa 72 cm, Kontiolahden Jakokoskella 140 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 25 cm normaalia ylempänä. Maalis-toukokuussa pohjavedenpinnat olivat keskimäärin noin senttiä tavanomaista korkeammalla. Kesäkuussa Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa pohjaveden korkeus 2 7 cm normaalia ylempänä. Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjaveden korkeus oli reilut 40 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Lähes samoissa arvoissa mentiin myös heinä- ja elokuu. Syyskuun lopussa pohjavedenpinta oli Ilomantsin Kuuksenvaarassa 11 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 13 cm tavan-omaista alempana. Kontiolahden Jaamankankaan mittauspisteessä pohjavedenpinta on vastaavasti 11 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Loka- marraskuussa ei tapahtunut suurempia muutoksia. Joulukuussa pohjavedenpintojen taso vaihteli keskiarvon molemmin puolin eri mittapisteissä. Tammikuun aikana järvien jäät vahvenivat keskimäärin cm. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen cm. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli yleisesti ottaen noin cm. Maaliskuun päättyessä jäänpaksuus oli yleisesti ottaen cm. Järvien jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella. Pyhäselkä vapautui jäistä 23. päivä huhtikuuta koko selkäveden osalta. Näin aikaisin jäät ovat lähteneet viimeksi vuonna Pyhäselän jäidenlähtö oli noin puolitoista viikkoa etuajassa. Pielinen vapautui jääkannestaan 28. päivä huhtikuuta, lähes kolme viikkoa etuajassa 11

12 3. KUORMITUSASEMAT Vuonna 2014 ympärivuotinen virtaamanmittaus sekä kuormitustarkkailu onnistui Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon pintavalutuskentällä 1 sekä Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 4. Mekrijärvensuon molemmilla pintavalutuskentillä sekä Puohtiinsuon kentällä kuormitus saatiin laskettua heinäkuun alkuun asti, sen jälkeen näytteenotto loppui, sillä kumpikaan tuotantoalue ei ollut virallisesti päästötarkkailussa vuonna Kyyrönsuon kosteikolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon pintavalutuskentällä 3 näytteenotto toteutettiin koko vuoden aikana, mutta jatkuvatoiminen virtaamamittaus käynnistyi vasta syyskuussa. Kuormituslaskennan käsitteet ja laskentamenetelmät Kunkin kuormitusaseman alla on kuormitustaulukot, joissa on esitetty viikkokuormituksia, tuotantokauden kuormituksia ja vuosikuormituksia. Ne on laskettu alla esitetyillä tavoilla. Viikkokuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine ja COD Mn ), C*q*0,00086 (ravinteet ja rauta). C = aineen pitoisuus ko. viikolle ajoittuneessa näytteessä (kiintoaine ja COD Mn mg/l, ravinteet ja rauta µg/l). Mikäli ko viikolla ei ole otettu näytettä, käytetään edellisen viikon näytteen pitoisuutta. Mikäli ko. viikolla on otettu kaksi tai useampia näytteitä (mm. tulvanäytteet), käytetään ainepitoisuuksien virtaamapainotteista keskiarvoa. ((Q 1 *C 1 )+(Q 2 *C 2 ))/(Q 1 +Q 2 ). Q 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 virtaama (l/s), C 1,2 = näytteenottoajankohtien 1 ja 2 ainepitoisuus (mg/l tai µg/l). q = ko. viikon keskivaluma (l/s*km 2 ) = Q/(A*0,01). Q = viikon keskivirtaama (l/s), joka on viikon kaikkien virtaamahavaintojen keskiarvo. A = kuormitusaseman valuma-alueen pintaala (ha). Koska näytteenottoväli on kesä-lokakuussa kaksi viikkoa, edustaa yksi näyte tätä ajanjaksoa. Riippuen näytteenottohetken virtaamaolosuhteista suhteessa koko kahden viikon laskentajaksoon, sisältää tämä laskentatapa suuren virhelähteen. Jos näytteenottohetkellä on tulvatilanne ja muu jakso on kuivaa, yliarvioi saatu ainemäärä kahden viikon kuormitusta. Toisaalta, jos näyte otetaan kuivana ajankohtana ja loppujakso on sateinen, tulee kuormitus aliarvioitua. Molemmissa tapauksissa virhettä pienentää kuitenkin se, että virtaamatieto perustuu todelliseen tilanteeseen eli se huomioi koko kahden viikon jakson tulva- tai kuivakaudet. Tuotantokausi brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = viikottaisten brutto-ominaiskuormitusten keskiarvo= n Brutto ominaiskuormitus i, missä n i 1 brutto-ominaiskuormitus i = viikon i brutto-ominaiskuormitus ja n=viikkojen kokonaislukumäärä. 12

13 13

14 tausta ominaiskuormitus= (g/ha*vrk) = C*q*0,86 (kiintoaine), C*q*0,00086 (kokonaistyppi ja fosfori). C kiintoaine = 2 mg/l, C kokonaistyppi = 500 µg/l, C kokonaisfosfori = 20 µg/l, q = kuormitusaseman toukolokakuun (viikot 18-43) keskivaluma (l/s*km 2 ). netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus. Koko vuoden kuormitus brutto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = 1. Niillä tuotantoalueilla, missä kuormitustarkkailu on olut ympärivuotinen, koko vuoden kuormitus on laskettu viikkokuormitusten summana. Kuormitustarkkailujakson osuus koko vuoden kuormituksesta Mekrijärvensuolla, Puohtiinsuolla, Kyyrönsuolla, Teyrisuolla ja Tuohtaansuon kentällä 3 arvioitiin Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien, Linnansuon pintavalutuskentän 1 ja Tuohtaansuon pintavalutuskentän 4 vuosikuormituksen jakauman avulla. 2. n Brutto ominaiskuormitus i i 1 n, missä brutto-ominaiskuormitus i on Brutto ominaiskuormitus j j 1 kuormitustarkkailuviikkojen ominaiskuormitusten summa ja brutto-ominaiskuormitus j on viikkojen 1-52 (koko vuosi) ominaiskuormitusten summa. Osuudet eri tuotantosoille on alla olevassa taulukossa. Pintavalutuskenttä Viikot kiintoaine cod totn totp Mekrijärvensuo PVK 1 ja 2, Puohtiinsuo Kyyrönsuo, Teyrisuo Tuohtaansuo PVK Brutto-ominaiskuormitus koko vuosi = brutto ominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * ttarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks esta 365 Brutto-ominaiskuormitus touko-lokakuu = Tarkkailukauden brutto-ominaiskuormitus, tarkkailukauden osuus koko vuoden kuormituksesta = yllä olevan taulukon osuudet, vrk = tarkkailukauden vuorokausien lukumäärä, 365 = koko vuosi. tausta ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = taustaominaiskuormitus tarkkailukausi vrk * tarkkailukauden osuus kokovuoden kuormituks estasta 365 Taustaominaiskuormituksen kaava touko-lokakuulle on esitetty edellisellä sivulla ja toukolokakuun kuormituksen osuus koko vuoden kuormituksesta ylempänä tällä sivulla. 14

15 netto-ominaiskuormitus (g/ha*vrk) = Brutto-ominaiskuormitus tausta ominaiskuormitus Sijainti Pohjois-Karjala Ympärivuotiset kuormitusasemat on merkitty punaisella ympyrällä ja tehon tarkkailussa olleet asemat sinisellä neliöllä. 15

16 16

17 KIRKKOSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 17

18 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 19,5 l/s keskivaluma 10,6 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm Luode cm Havainto Ero cm ,0 19,9 Skyt -0, ,0 14,8 Skyt 1, ,0 24,4 Skyt -0, ,0 21,5 Skyt -0, ,0 20,8 Skyt -0, ,0 16,0 Skyt 2, ,5 14,3 Skyt 0, ,0 26,7 Skyt 1, ,0 15,5 Skyt 0, ,0 12,8 Skyt 1, ,0 8,0 Skyt 0, ,0 19,9 Skyt -0, ,0 17,7 Skyt 1, ,0 12,4 Skyt 2, ,0 9,0 Skyt -3, ,0 14,7 Skyt 0, ,0 12,9 Skyt 0, ,0 11,4 Skyt 0, ,0 18,1 Skyt 0, ,0 18,2 Skyt 0, ,0 24,9 Skyt -0, ,0 9,2 Skyt -2,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 31,6 17,3 Helmikuu 19,5 10,7 Maaliskuu 36,9 20,1 Huhtikuu 17,9 9,8 Toukokuu 21,0 11,5 Kesäkuu 10,1 5,5 Heinäkuu 14,5 7,9 Elokuu 13,8 7,6 Syyskuu 16,7 9,1 Lokakuu 22,3 12,2 Marraskuu 17,5 9,6 Joulukuu 9,0 4,9 18 viikot l/s l/s*km ,7 33,2 2 42,7 23,3 3 24,5 13,4 4 21,1 11,5 5 27,1 14,8 6 9,6 5,2 7 10,7 5,9 8 10,8 5,9 9 38,2 20, ,2 17, ,0 36, ,8 14, ,8 16, ,2 11, ,1 12, ,1 12,1 17 9,2 5, ,0 7, ,0 6, ,3 21, ,6 9, ,5 11, ,4 6,2 24 6,8 3, ,1 5,5 26 9,8 5, ,3 16,5 28 9,8 5,4 29 7,0 3,8 30 5,7 3, ,3 10, ,0 6,5 33 8,7 4, ,8 8, ,6 10,7 36 9,5 5,2 37 8,4 4,6 38 8,0 4, ,1 20, ,9 10, ,1 14, ,0 11, ,0 6, ,7 18, ,2 15, ,0 12,0 47 9,6 5, ,0 5,5 49 8,7 4, ,6 6, ,3 5,6 52 6,6 3,6

19 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 2,3 1, /mediaani maks keskiarvo O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

20 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 33, ,5 27 1,6 0, , ,2 19 1,1 0, , ,0 11 0,65 0, , ,6 9,3 0,56 0, , ,3 12 0,72 0, , ,2 0, , ,1 0, , ,1 0, , , , , , , , , , ,9 12 1,7 0, , ,2 7,6 1,1 0, , ,0 9,3 0,82 0, , , , ,7 0,31 8,3 18 7, ,2 1,1 2,1 0,49 0, , ,7 0,89 1,7 0,39 0, , ,2 6,1 0,93 0, , ,94 2,6 0,39 0,02 7, , ,52 2,0 0,71 0, , ,9 7,5 0,80 1,1 0,38 0, , ,0 0,21 6,1 25 5, ,5 0,32 9,1 26 5, ,8 0,19 0,13 0,26 0,06 7, , ,3 1,3 0,60 0, , ,9 1,1 2,0 0,34 0, , ,6 0,79 1,4 0,24 0,07 7,6 30 3,1 8,1 59 1,7 0,06 0,03 0,16 0,05 4, , ,8 5,2 0,72 0, , ,1 0, ,8 7, ,6 0,32 8,2 34 8, ,9 0,40 8, , ,2 0, , ,3 2,7 0,28 0,22 0,07 5,4 37 4, ,5 2,4 0,25 0,20 0,06 4,8 38 4,3 4,9 71 2,7 0,15 3, , , , ,0 5,5 0,31 0,05 8, , ,2 7,6 0,43 0, , ,7 6,9 0,32 0, , ,3 1,9 3,6 0,17 0,05 5, , ,9 8,0 0,49 0, , ,0 6,5 0,40 0,03 9, , ,8 5,5 0,27 0,11 6,4 47 5,3 9, ,8 1,7 2,4 0,12 0,05 2,8 48 5,5 9, ,1 1,7 2,5 0,12 0,05 2,9 49 4,8 8, ,2 1,5 2,2 0,11 0,05 2,6 50 6, ,3 2,1 3,6 0,20 0,11 6,5 51 5, ,8 1,7 3,0 0,17 0,09 5,4 52 3,6 9,0 68 4,3 1,1 1,9 0,11 0,06 3,4 20

21 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 9, ,4 1,8 3,0 0,40 0,07 9,7 tausta 9,0 7,7 3,9 0,15 netto 44 6,5 0,25 koko vuosi g/ha*vrk brutto 10, ,4 0,57 tausta 9,3 4,7 0,19 netto 132 8,8 0,38 kg/ha*v brutto ,9 0,21 tausta 3,4 1,7 0,07 netto 48 3,2 0,14 21

22 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla hyvin ammoniumtyppeä ja jonkin verran kokonaisravinteiden, kiintoaineen ja raudan pitoisuuksia. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 22

23 KIRKKOSUO PVK2 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto tarkkailuohjelman mukainen Sijainti Vesistöalue: Humalajoen alaosan a (74 km 2 ) Kunta: Kitee Peruskarttalehti: Valmistelu alkoi: 1982 Tuotanto alkoi: 1987 Kuormittava ala: 133 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Vuodesta 2011 lähtien Kirkkosuon tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettu kahdelle pintavalutuskentälle, joista pohjoisempi kenttä 1 laskee Ukonpuroon ja eteläisempi kenttä 2 Pasko-ojaan. 23

24 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 21,1 l/s keskivaluma 15,8 l/s*km 2 Kirkkosuon kuormitusnäytteenotto tavoitti hyvin kevään ja syksyn tulvahuippuja, mutta alkutalven ja keskikesän virtaamahuiput jäivät tavoittamatta. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 12,1 Skyt 1, ,0 15,5 Skyt 1, ,0 7,6 Skyt -1, ,0 17,7 Skyt -0, ,0 10,7 Skyt -0, ,2 1,5 Skyt -1, ,0 33,2 Skyt -0, ,0 10,9 Skyt -2, ,0 4,6 Skyt -1, ,0 11,4 Skyt -1, ,0 16,9 Skyt -2, ,0 7,6 Skyt -2, ,0 9,9 Skyt -2, ,0 9,1 Skyt -1, ,0 12,6 Skyt -2, ,0 6,6 Skyt -1, ,0 15,9 Skyt -1, ,0 21,4 Skyt -0, ,0 34,0 Skyt -1, ,0 26,4 Skyt -2,6 l/s l/s*km 2 Tammikuu 10,3 7,7 Helmikuu 5,8 4,3 Maaliskuu 22,1 16,6 Huhtikuu 6,5 4,9 Toukokuu 28,8 21,6 Kesäkuu 11,4 8,6 Heinäkuu 31,6 23,8 Elokuu 17,9 13,4 Syyskuu 25,4 19,1 Lokakuu 33,6 25,2 Marraskuu 37,4 28,1 Joulukuu 18,4 13,8 24 viikot l/s l/s*km ,8 38,2 2 16,6 12,5 3 2,6 2,0 4 0,0 0,0 5 0,0 0,0 6 0,0 0,0 7 0,0 0,0 8 0,1 0,1 9 26,0 19, ,8 9, ,1 51,2 12 3,4 2,6 13 9,6 7,2 14 3,5 2,6 15 7,5 5, ,6 10,3 17 3,8 2,9 18 0,3 0,2 19 3,8 2, ,0 53, ,1 20, ,7 24, ,7 10,3 24 1,4 1, ,3 10, ,2 8, ,2 58, ,6 19, ,9 8,2 30 4,9 3, ,6 26,8 32 7,4 5,6 33 4,8 3, ,2 16, ,8 24, ,8 9,7 37 7,2 5,4 38 4,3 3, ,6 56, ,5 18, ,6 28, ,5 24,4 43 9,1 6, ,4 48, ,4 44, ,3 39, ,4 14, ,6 14, ,8 12, ,2 19, ,1 12, ,6 12,5

25 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 1,4 0, /mediaani maks keskiarvo 31 9 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

26 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 38, , ,5 5, ,32 3 2,0 0, ,4 0,05 4 0,0 0 1,4 0 0,00 5 0,0 0 1,4 0 0,00 6 0,0 0 1,4 0 0,00 7 0,0 0 1,0 0 0,00 8 0,1 0 3,5 0 0, ,5 8, , ,6 4, , , ,3 12 2,6 1,1 97 3,1 0, ,2 3, ,8 0, ,6 1,1 62 2,5 0, ,6 7, ,8 0, , ,2 1, , ,4 0, ,2 0,64 7, ,6 19 2,8 8,3 98 2,3 0,24 0,42 0,09 0,03 1, , ,7 8,3 2,4 0, , ,4 3,2 0,91 0, , , , , ,0 5,0 61 1,2 0, , , , ,3 0,12 0,02 0,35 0,09 7, , ,0 29 3,4 0, , ,38 0,98 0,95 0, , ,16 0,42 0,41 0, , ,4 0,04 0,08 0,28 0,10 5, , ,39 1,3 1,8 0, , ,7 0, ,6 6, ,4 0, , , , , , ,0 0,17 1,3 0,26 0, , ,6 0,09 0,75 0,15 0,04 6,1 38 3,3 1, ,4 0, , , , ,35 4,0 0,38 0, , ,54 6,1 0,59 0, , ,3 12 0,59 0, , ,5 3,3 0,17 0,04 7, , ,4 29 1,3 0, , ,7 27 1,2 0, , ,2 0, , ,2 11 0,43 0, , ,2 11 0,43 0, , ,4 9,2 0,37 0, , ,2 8,7 0,53 0, , ,3 5,7 0,34 0,21 9, , ,2 5,5 0,33 0,21 9,2 26

27 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Kirkkosuo PV2 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18, ,7 6,2 1,0 0,18 20 tausta 18,5 16 8,0 0,32 netto ,69 koko vuosi g/ha*vrk brutto 16, ,72 tausta 14 6,9 0,28 netto ,44 kg/ha*v brutto ,7 0,26 tausta 5,1 2,5 0,10 netto 22 6,2 0,16 27

28 Pintavalutuskentän teho Kirkkosuon PV2-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kemiallista hapenkulutusta lukuun ottamatta mitattuja ainepitoisuuksia havaintokerralla kentän alaosalla oli savisameaa vettä, mitä ei näkynyt pumppausaltaalla. Tänä havaintokertana kiintoainepitoisuus lisääntyi tulosten perusteella kentällä lähes 15-kertaiseksi, mikä pienensi havaintoajankohtien keskimääräisen kiintoaineen reduktion negatiiviseksi. Pitoisuusreduktio, joka lasketaan tulevan ja lähtevän veden vuosikeskiarvojen perusteella, antaa tässä tapauksessa luotettavamman kuvan koko vuoden kiintoainereduktiosta Kirkkosuon pintavalutuskentällä 2. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 28

29 KYYRÖNSUO KOSTEIKKO Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Jatkuvatoiminen virtaamamittaus alkoi 11.9., kuormitus siihen asti arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: 4.325Siilaisenpuron valuma-alue (48 km 2 ) Kunta: Kontiolahti Peruskarttalehti: ja Valmistelu alkoi: 1969 Tuotanto alkoi: 1973 Kuormittava ala: 67 ha Vesienkäsittelyjärjestelmä Kyyrönsuon kuivatusvesien johtaminen uudelle kosteikolle aloitettiin vuonna Kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojia pitkin Siilaisenpuroon. Alimman laskuojan kohdalta matka Pyhäselän Siilinlahteen on Siilaisenpuroa pitkin 4,5 km. 29

30 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 19,1 l/s keskivaluma 28,6 l/s*km 2 Kyyrönsuon virtaamaa alettiin mitata jatkuvatoimisesti syyskuun alusta. Näytteenotto ei kattanut aivan suurimpia virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero oli suuri lokakuun lopun havaintokertana, muina havaintokertoina melko tasainen Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 Skyt ,0 13,0 Skyt 1, ,0 22,4 Skyt 2, ,0 19,4 Skyt 1, ,0 23,6 Skyt 9, ,0 16,3 Skyt 0,3 l/s l/s*km 2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu 15,3 22,9 Lokakuu 17,7 26,5 Marraskuu 19,1 28,6 Joulukuu 18,4 27,6 30 viikot l/s l/s*km ,4 9,6 38 8,9 13, ,8 58, ,4 38, ,1 36, ,2 34,8 43 6,0 8, ,1 19, ,5 26, ,6 33, ,7 26, ,8 31, ,0 25, ,8 32, ,6 30, ,6 23,4

31 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 2,5 0, /mediaani maks keskiarvo 18 9,2 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 3 2, /mediaani maks keskiarvo 14 9,2 µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

32 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk , ,5 0,02 0,02 0,21 0,02 9, , ,2 0, , , , ,9 25 0,36 0, , ,8 23 0,34 0, , ,5 48 0,33 0, ,9 3, ,2 12 0,09 0, , ,5 13 0,37 0, , ,7 17 0,50 0, , ,9 23 0,64 0, , ,0 28 0,23 0, , ,5 32 0,27 0, , ,9 26 0,22 0, , ,7 34 0,28 0, , , , ,16 32

33 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Koko vuoden kuormitus on arvioitu kuormituksen vuosijakaumalla Kirkkosuon molemmilla pintavalutuskentillä, Linnansuon kentällä 1 ja Tuohtaansuon kentällä 4. Näiden laskentaaineistojen perusteella viikkojen osuus koko vuoden kiintoainekuormituksesta oli 46 %, COD Mn -kuormituksesta 32 %, kokonaistyppikuormituksesta 35 % ja kokonaisfosforikuormituksesta 26 %. Kyyrönsuo kosteikko Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe v l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 28, ,1 23 0,52 0, tausta 28, ,49 netto ,03 koko vuosi g/ha*vrk brutto ,67 tausta ,19 netto 27, ,48 kg/ha*v brutto ,4 0,24 tausta 8,7 4,3 0,17 netto 25 5,1 0,07 33

34 Pintavalutuskentän teho Kyyrönsuon kosteikolla kiintoaineen ja typpiyhdisteiden pitoisuusreduktiot olivat kohtalaisen hyviä, kokonaisfosforin melko vähäinen. Monista muista vesienkäsittelyjärjestelmistä poiketen veden kemiallinen hapenkulutus väheni jopa kolmanneksen Kyyrönsuon kosteikolla. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee kosteikolla - = ainepitoisuus lisääntyy kosteikolla 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 34

35 LINNANSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Vakavia ongelmia Virtaamamittaus ja näytteenotto toteutuivat tarkkailuohjelman mukaisesti Sijainti Vesistöalue: Koskutjoen alue (117 km 2 ) Kunta: Joensuu Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Linnansuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kolmelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 80 ha kuormittavalta alalta. 35

36 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 21,3 l/s keskivaluma 30,4 l/s*km 2 Linnansuon PVK1:n tarkkailu ei tavoittanut kesän ja syksyn virtaamahuippuja. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero pysyi melko tasaisena vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 30,7 Skyt 0, ,0 12,0 Skyt 1, ,0 14,1 Skyt 1, ,0 16,7 Skyt 1, ,7 21,1 Skyt -0, ,0 15,8 Skyt 0, ,0 11,8 Skyt -0, ,0 18,4 Skyt -0, ,0 12,8 Skyt -1, ,0 5,8 Skyt -1, ,0 6,6 Skyt -0, ,5 14,5 Skyt -3, ,0 3,1 Skyt 0, ,0 7,5 Skyt -0, ,0 2,3 Skyt 0, ,0 9,4 Skyt 0, ,0 4,1 Skyt 0, ,0 16,2 Skyt -0, ,0 15,4 Skyt -3, ,0 13,1 Skyt -0, ,0 10,3 Skyt 1, ,0 10,8 Skyt 0,8 l/s l/s*km 2 Tammikuu 99,1 141,5 Helmikuu 10,6 15,2 Maaliskuu 25,3 36,2 Huhtikuu 16,5 23,6 Toukokuu 21,3 30,5 Kesäkuu 3,8 5,5 Heinäkuu 16,5 23,6 Elokuu 2,8 4,0 Syyskuu 8,5 12,1 Lokakuu 22,8 32,6 Marraskuu 12,2 17,5 Joulukuu 4,9 6,9 36 viikot l/s l/s*km ,0 321, ,8 146, ,8 229,7 4 21,1 30,2 5 5,3 7,6 6 7,1 10,2 7 8,7 12,4 8 9,0 12,9 9 20,0 28, ,8 21, ,4 59, ,2 31, ,4 40, ,2 18, ,5 23, ,4 39, ,5 16,5 18 9,2 13,1 19 7,8 11, ,0 80, ,0 19, ,5 20,6 23 6,3 9,0 24 1,9 2,7 25 2,8 4,0 26 2,1 2, ,6 75, ,0 24,3 29 2,1 3,0 30 0,3 0,5 31 3,1 4,5 32 1,5 2,1 33 0,3 0,5 34 0,8 1,2 35 8,0 11,4 36 2,7 3,9 37 1,1 1,5 38 0,7 1, ,1 37, ,7 43, ,2 41, ,9 29,8 43 5,7 8, ,3 34, ,2 33, ,8 22,6 47 5,0 7,1 48 4,8 6,9 49 4,1 5,9 50 6,0 8,5 51 5,3 7,5 52 3,9 5,6

37 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 0,5 0, /mediaani maks keskiarvo 23 7,3 O 2 mg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo

38 Kuormitus Viikoittainen brutto-ominaiskuormitus tarkkailukaudella Brutto Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe Viikko l/s*km 2 g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk g/ha*vrk 1 321, , , , , ,2 4 30, ,29 5 7,6 3, ,6 0, ,2 4, ,8 0, ,4 5, ,1 0, ,9 5, ,4 0, , , , , , , , , , , , , , ,6 4,5 0,22 0, , , ,5 7, ,0 1,3 2,4 0,14 0,04 3, ,1 5, ,8 0,10 3, ,2 4, ,1 0,09 3, , ,55 2,8 0,62 0, ,9 8, ,1 0,16 7, ,6 8, ,3 0,16 7,7 23 9,0 3, ,2 0,07 3,4 24 2,7 7,4 49 1,1 0,04 4,9 25 4, ,7 0,06 7,2 26 2,9 1,3 46 0,89 0,01 0,01 0,02 0,01 2, , ,16 0,16 0,52 0, , ,48 6,7 0,34 0, , ,3 0,06 0,83 0,04 0,02 3,6 30 0,5 4,5 9,5 0,26 0,00 0,00 0,01 0,00 1,0 31 4, ,5 0,04 0,01 0,08 0,02 9,2 32 2,1 0,9 31 0,84 0,01 1,8 33 0,5 0,2 6,7 0,18 0,00 0, , ,64 0,03 2, , ,3 0, ,9 1,7 43 0,94 0,01 0,02 0,02 0,01 1,6 37 1,5 0, ,37 0,00 0,01 0,01 0,00 0, ,0 1,0 11 0,37 0,01 1, , ,9 21 0,23 0, , ,5 24 0,27 0, , ,3 23 0,25 0, , ,6 26 2,0 0, , ,98 7,0 0,54 0, , , , , , ,20 9,4 47 7,1 3,1 62 7,4 0,06 2,2 48 6,9 3,0 60 7,2 0,05 2,1 49 5,9 2,6 51 6,1 0,05 1,8 50 8,5 3,7 72 6,2 0,05 2,6 51 7,5 3,2 63 5,5 0,05 2,3 52 5,6 2,4 47 4,1 0,03 1,7 38

39 Tarkkailukauden viikkojen sekä koko vuoden brutto- ja netto-ominaiskuormitukset. Linnansuo PVK1 Valuma kiintoaine COD Mn kok.n NO 23 -N NH 4 -N kok.p PO 4 -P Fe touko-lokakuu l/s*km 2 g/ha*vrk brutto 18, ,3 7,9 0,23 0,06 14 tausta 18,1 16 7,8 0,31 netto 143 4,6-0,08 koko vuosi g/ha*vrk brutto 31, ,33 tausta ,54 netto 74 8,5-0,21 kg/ha*v brutto ,0 0,12 tausta 10 5,0 0,20 netto 27 3,1-0,08 39

40 Pintavalutuskentän teho Linnansuon PV1-kenttä vähensi vuoden 2014 havaintokerroilla tehokkaasti kiintoaineen, ammoniumtypen, fosforiyhdisteiden sekä raudan pitoisuuksia. Kokonaistypen ja nitraattitypen pitoisuusreduktio oli kohtalainen. % Kiintoaine COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe keskiarvo pit.red 1) = ainepitoisuus vähenee pintavalutuskentällä - = ainepitoisuus lisääntyy pintavalutuskentällä 1) koko tarkkailun tulevan ja lähtevän veden keskiarvojen reduktio 40

41 MEKRIJÄRVENSUO PVK1 Kuormitustarkkailun toimivuus 2014 Ei ongelmia Vähäisiä ongelmia Epävarma laskenta Vuosi 2014 ei ollut Mekrijärvensuon ympäristöluvassa määritelty päästötarkkailuvuodeksi, minkä takia säännöllistä näytteenottoa tehtiin vain heinäkuun alkuun. Kuormitus sen jälkeen on arvioitu kuormituksen vuosijakaumasta Kirkkosuon molempien pintavalutuskenttien sekä Linnansuon PVK1:n ja Tuohtaansuon PVK 4:n avulla. Sijainti Vesistöalue: Kelsimänjoen valuma-alue (178 km PVK 1 2 ) Kunta: Ilomantsi Peruskarttalehti: Vesienkäsittelyjärjestelmä Mekrijärvensuon kuivatusvedet johdettiin pääosin kahdelle pintavalutuskentälle, joiden takana oli vuonna ha kuormittavaa alaa. Laskeutusaltaiden kautta johdettiin vedet 58 ha kuormittavalta alalta. 41

42 Virtaama mittapadolla Mittausjakso: keskivirtaama 46,5 l/s keskivaluma 14,2 l/s*km 2 Mekrijärvensuon PVK1:n tarkkailu heinäkuun alkuun asti tavoitti joitain virtaamahuipuja. Syksyllä otettiin muutama näyte vesistötarkkailun yhteydessä. Kentällä mitattujen mittapatolukemien ja paineanturin lukemien välinen ero vaihteli jonkin verran vuoden aikana. Mittapato cm EHP cm Havainto Ero cm ,0 36,9 Skyt -0, ,0 16,2 Skyt 1, ,0 5,9 Skyt 0, ,0 40,5 Skyt 1, ,5 30,5 Skyt 6, ,0 34,2 Skyt 1, ,0 8,5 Skyt -0, ,0 24,7 Skyt 3, ,0 22,7 Skyt 2, ,0 16,0 Skyt 1, ,0 20,0 Skyt 2, Skyt 0, ,0 19,5 Skyt 0, ,0 35,4 Skyt 0,4 l/s l/s*km 2 Tammikuu 91,0 27,8 Helmikuu 23,1 7,1 Maaliskuu 62,0 19,0 Huhtikuu 36,8 11,3 Toukokuu 63,2 19,3 Kesäkuu 32,2 9,8 Heinäkuu 41,2 12,6 Elokuu 12,4 3,8 Syyskuu 34,3 10,5 Lokakuu 77,9 23,8 Marraskuu 58,1 17,8 Joulukuu 17,8 5,4 42 viikot l/s l/s*km ,6 54, ,0 54,4 3 95,5 29,2 4 0,4 0,1 5 0,0 0,0 6 19,3 5,9 7 13,8 4,2 8 6,2 1,9 9 53,7 16,4 10 9,7 3, ,6 46, ,3 13, ,6 20, ,1 4, ,3 9, ,4 23, ,8 8, ,6 8, ,1 5, ,3 33, ,3 15, ,0 29, ,0 8, ,1 3, ,0 21, ,7 4, ,5 23, ,6 22,5 29 9,1 2,8 30 7,1 2, ,1 7,7 32 7,1 2,2 33 6,7 2, ,9 3, ,1 6, ,4 3,8 37 8,3 2,5 38 7,0 2, ,2 23, ,2 47, ,1 20, ,8 17, ,5 3, ,9 37, ,8 36, ,5 17, ,7 7, ,7 7, ,5 6, ,1 8, ,2 5, ,0 3,0

43 Veden laatu mg/l tuleva lähtevä n min 4,1 0, /mediaani maks keskiarvo 10 5 O 2 mg/l tuleva lähtevä min 8, /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo µg/l tuleva lähtevä min /mediaani maks keskiarvo