Pöytäkirja 6/2011 1(17) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Maanantai 29.8.2011 klo 9.00 12.30 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kokoustila Monitoimi B, 1. krs, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (x) Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (-) Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (-) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (-) Kopra Kyösti HUS (-) Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Jokinen Taina Helsingin kaupunki () Lindgren Marina Kela () Iivari Anna-Kaisa STM () Ripatti Sinikka KunTo-toimisto (x) Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) Sahala Heli Tikesos-hanke (x) + Erja Ailio (x) Tarhonen Timo HL7 Finland ry. () Toiviainen Hanna Valvira () Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) OPER Virkkunen Heikki THL (x) TILU Palotie-Heino Tiina, siht. THL (x) KP-tiimi Honkio Terhi THL (x) Komulainen Jorma THL (-) Kajander Ani THL (x) Lehtonen Jari THL (x) Meriläinen Outi THL (x) Peltonen Veli-Pekka THL (x) Esittelijät Sahala Heli Tikesos-hanke Asiakohta 2 Ailio Erja Tikesos-hanke Asiakohta 3 Lehtonen Jari THL Asiakohta 4 Hämäläinen Päivi THL Asiakohdat 5 ja 6 Palotie-Heino Tiina THL Asiakohta 7
Pöytäkirja 6/2011 2(17) 1. Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 09.05. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin ja julkaistaan Koodistopalvelun verkkosivuilla. 2. Tiedoksi: Sosiaalihuollon avattujen valmisteluhankkeiden muuttaminen luokituspäivityksiksi Tikesos-hankkeen projektipäällikkö, Heli Sahala, esitteli johtoryhmälle kolmen valmisteluhankkeen muuttamisen sosiaalihuoltoon hyväksytyiksi luokituksiksi. Tausta: Koodistopalvelun johtoryhmä on vuosien 2010-2011 aikana avannut valmisteluhankkeina seuraavien, jo koodistopalvelimella julkaistujen koodistojen käytön laajennuksen sosiaalihuoltoon: - Kuntakoodit (Jory 30.11.2010) - Apuvälineluokitus (Jory 1.10.2010) - Sukupuoli (Jory 30.11.2010) Valmisteluissa oli todettu, että a) Kuntakoodien ja Apuvälineluokituksen käyttö sosiaalihuollossa ei vaadi mitään muutoksia koodistopalvelimelle, vaan niiden osalta sekä käyttötarkoituskuvaukset että koodistot soveltuvat sellaisenaan käytettäviksi myös sosiaalihuollossa. b) Sukupuoli-koodisto voidaan ottaa käyttöön, mutta kehittämistarpeita on. 2.1 Kuntakoodit - Kyseessä on koodisto, johon ei ole tehty mitään sosiaali- ja terveydenhuollon omia muutoksia. 2.2 Apuvälineluokitus - Tämä sisältää laajasti apuvälineet riippumatta siitä, myöntääkö ne asiakkaalle sosiaali- vai terveydenhuolto. Luokituksella on THL:ssä ylläpitoryhmä. Asia oli esillä valmisteluhankkeen avauksessa. 2.3 Sukupuoli - AR/YDIN Sukupuoli on koodistona valmis käyttöönotettavaksi, vaikka luokitus eroaakin VRK:n luokituksesta. Luokitusten vastaavuus on määritelty. - Ylläpitäjätaholle esitetään mietittäväksi koodin nimen kehittämistä sen käyttötarkoituksen laajentuessa. Sama asia koodiston nimessä tulee myöhemmin esille mm. siviilisäätykoodiston ja mahdollisesti muidenkin AR/YDIN -koodien kohdalla. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Keskustelussa ehdotettiin Sukupuoli-koodiston AR/YDIN-alkuliitteen muuttamista THLalkuliitteeksi. Todettiin, että alkuliitteen muuttaminen koskee muitakin AR/YDIN-alkuisia koodistoja, joten alkuliitteen muutos annetaan asiantuntijaryhmien mietittäväksi. Todettiin myös, että jokaisen
Pöytäkirja 6/2011 3(17) koodiston käyttötarkoitus tarkistetaan vielä ennen tietojen viemistä Koodistopalvelun wwwsivuille. Päätösesitys: Tikesos-hanke esittää, että Koodistopalvelun johtoryhmä merkitsee asian tiedoksi ja toteaa valmisteluhankkeet päättyneiksi. Päätös: Todetaan valmisteluhankkeet päättyneiksi. Luokitukset voidaan ottaa käyttöön sellaisenaan ilman päivityksiä, mutta käyttötarkoituskuvaukset tarkistettava vielä ennen tietojen viemistä Koodistopalvelun www-sivuille. Alkuliitteen muutos jää asiantuntijaryhmien mietittäväksi. 3. Sosiaalihuollon valmisteluhankkeiden avaukset Tikesos-hankkeen projektipäällikkö, Erja Ailio, esitteli seuraavat kahdeksan luokitusta avattavaksi valmisteluhankkeiksi: - Peruskoulun vuosiluokka - Erityisopetuksen paikka - Opetussuunnitelma - Tuki perusopetuksessa - Koulun sosiaalityön kohde - Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuden syy - Kasvatus- ja perheneuvonnan työmuoto - Kasvatus- ja perheneuvonnan perhetyyppi Tausta: Tikesos-hankkeen ja sen tulevien sosiaalihuollon koodistotarpeiden esittely on hyväksytty Koodistopalvelun johtoryhmässä 28.8.2009. Tikesos-hankkeen luokitusesityksiä on käsitelty johtoryhmän kokouksissa 7.6.2010, 1.10.2010, 1.11.2010, 30.11.2010, 15.12.2010, 29.3.2011, 26.4 2011 ja 31.5.2011. Asiakastietomalli ja luokkakaaviot: Esittelyssä olevat tietokomponenttikuvat ovat asiakastietomallista (http://sosmeta.fi/tietomalli/). Asiakastietomalli on saatavana myös luokkakaaviomuodossa (http://sosmeta.fi/luokkakaavio). Ylläpito ja kehittäminen: Tikesos-hanke vastaa luokitusten ylläpidosta ja kehittämisestä vuoden 2011 loppuun saakka. Vuoden 2012 alusta ylläpito siirtyy THL:n. 3.1 Peruskoulun vuosiluokka Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään tietokomponentissa Koulu ja asiakirjassa Sosiaalinen selvitys. Peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka). Tilastokeskuksella on olemassa peruskoulun vuosiluokka luokitus, jossa starttiluokan
Pöytäkirja 6/2011 4(17) oppilaat kuuluvat esiopetuksen luokkaan, mutta koulun sosiaalityön kannalta erillinen luokka on tarpeen, koska kyse on eritasoisesta opetuksesta. Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään koulun sosiaalityössä kuvaamaan asiakkaana olevan oppilaan sen hetkistä luokka-astetta. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä 0 starttiluokka luokka, jolla voidaan antaa oppilaan, jonka perusopetuksen alkamista on siirretty vuodella, lisävuoden opetus 1 1. luokka peruskoulun ensimmäinen vuosiluokka 2 2. luokka peruskoulun toinen vuosiluokka 3 3. luokka peruskoulun kolmas vuosiluokka 4 4. luokka peruskoulun neljäs vuosiluokka 5 5. luokka peruskoulun viides vuosiluokka 6 6. luokka peruskoulun kuudes vuosiluokka 7 7. luokka peruskoulun seitsemäs vuosiluokka 8 8. luokka peruskoulun kahdeksas vuosiluokka 9 9. luokka peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka 10 perusopetuksen lisäopetus peruskouluun liittyvä, vuoden kestävä, vapaaehtoinen lisäopetus 11 Esiopetus seuraavana vuonna koulunsa aloittaville, peruskouluissa kirjoilla oleville oppilaille annettava opetus Perusopetuksen lisäopetuksen ja esiopetuksen määritelmissä on hyödynnetty tilastokeskuksen määritelmiä. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Esi- ja peruskouluopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-3709. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.6.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pop/kas.html Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Päätettiin käsitellä kaikki neljä opetustoimeen liittyvää koodistoa (esityslistan kohdat 3.1-3.4) yhtenä kokonaisuutena. Päätökset kirjattu kohtaan 3.4. 3.2. Erityisopetuksen paikka Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Käytetään tietokomponentissa Opetus ja asiakirjassa Sosiaalinen selvitys. Sosiaalinen selvitys on yleiskäsite eritasoisille selvityksille, joita koulukuraattorit tekevät omien interventioidensa, lausuntojensa ja ratkaisujensa pohjaksi. Sosiaalinen selvitys on koulun sosiaalityön asiakirja, jota käytetään tarvittaessa oppilaan kokonaistilannetta arvioitaessa esimerkiksi opetusjärjestelyjä suunniteltaessa. Kunnissa tietyt palvelut esim. kouluavustaja voivat olla sidottuja opetuspaikkaan. Luokitus perustuu Perusopetuslain 17 : Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Käyttötarkoitus:
Pöytäkirja 6/2011 5(17) Luokitus kuvaa oppilaan erityisopetuksen järjestämisen paikkaa. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä 1 yleisopetuksen luokka luokka, jossa annetaan kaikille oppilaille tarkoitettua yhteistä perusopetusta 2 osin erityisluokka osittain luokka, jossa annetaan erityisopetusta 3 kokonaan erityisluokka kokonaan luokka, jossa annetaan erityisopetusta 4 muu soveltuva paikka oppilaan erityisopetukseen soveltuva paikka 3.3 Opetussuunnitelma Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään tietokomponentissa Opetus ja asiakirjassa Sosiaalinen selvitys. Perusopetuksessa ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista voidaan yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset 2010, 24 25). Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään sosiaalihuollossa kuvaamaan oppilaan opetussuunnitelman yksilöllistämisen astetta. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä 1 yleisopetus oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä 2 osin yksilöllistetty oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia yksilöllistettyjä oppimääriä 3 kokonaan yksilöllistetty oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia yksilöllistettyjä oppimääriä Koodien määritelmien lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-1595. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.6.2011]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/kas.html 3.4. Tuki perusopetuksessa Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään tietokomponentissa Opetus ja asiakirjassa Sosiaalinen selvitys. Luokitus perustuu Perusopetuslain 16a ja 17. 16a : Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. 17 : Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tämän lain mukaan annettavasta tuesta Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen
Pöytäkirja 6/2011 6(17) seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksessa (2010,11) määritellään yleistä tukea: Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään sosiaalihuollossa kuvaamaan oppilaan perusopetuksessa saamaa tukea. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä 1 yleinen tuki jokaiselle oppilaalle annettava oppimisen ja koulunkäynnin ohjaus ja tuki 2 tehostettu tuki oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja, annettava henkilökohtaiseen oppimissuunnitelman mukainen tuki 3 erityinen tuki opetuksen järjestäjän kirjalliseen päätökseen perustuva, erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslain mukaisesta tuesta muodostuva oppilaalle annettava tuki Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Yleiskeskustelu: Valmistelussa ei ole oltu yleisesti yhteydessä opetustoimeen, vaan valmistelussa on oltu yhteistyössä koulukuraattorien, tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja Aura-tietojärjestelmän toimittajan kanssa. Syynä on se, että uusia opetustoimen luokituksia ei vielä ole. Todettiin, että valmisteluvaiheen aikana koodistoihin voi tulla muutoksia, jotka perustuvat niiden ja opetustoimen luokitusten harmonisointiin. Todettiin, että poikkihallinnollinen yhteentoimivuus on äärimmäisen tärkeää. Ennakoitiin, että yhteistyö opetustoimen kanssa järjestyy opetustoimen luokitusten työryhmien kautta. Todettiin, että koodistojen terminologia on ajankohtaista. Päätös: Hyväksyttiin kohtien 3.1-3.4 koodistot valmisteluhankkeiksi. Valmisteluhankkeessa on otettava huomioon opetustoimen näkemykset virallisen konsultoinnin kautta. On myös pyydettävä lausunnot asiaan liittyviltä muilta käyttäjäryhmiltä ennen koodistojen tuomista koodistopalveluprosessiin. Päätettiin, että esiopetuksen määritelmään on lisättävä vapaaehtoisuus. 3.5. Koulun sosiaalityön kohde Luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitusta käytetään asiakirjoissa Yhteydenotto koulukuraattoriin ja Koulun sosiaalityön asiakaskertomus. Syy, jonka kanssa koulun sosiaalityössä työskennellään, on usein eri kuin syy, jonka johdosta asiakkuus on ensin alkanut. Vastaava luokitus on käytössä erityisesti koulukuraattorin työhön suunnitellussa Aura-asiakastietojärjestelmässä. Luokituksella on todettu yhteneväisyyksiä Sosiaalityön kohde- ja toimintoluokituksen kanssa. Tällä hetkellä Sosiaalityön kohdeluokituksella ei kuitenkaan voida korvata koulun sosiaalityön omaa luokitusta, koska luokituksilla on vielä merkittäviä eroja. Luokituksen viimeistelyssä onkin syytä huomioida Aura-järjestelmän sen hetkinen luokitus sekä Sosiaalityön kohde- ja toiminto-luokitusten kehitys. Käyttötarkoitus: Luokituksella kuvataan koulun sosiaalityöhön yhteydenoton syytä ja koulun sosiaalityön työskentelyn kohdetta. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä
Pöytäkirja 6/2011 7(17) 1 Oppiminen tietojen ja taitojen omaksuminen opiskelemalla, opettelemalla tai harjoittelemalla 1.1 alisuoriutuminen henkilön kykyjään heikompi suoriutuminen opinnoissaan 1.2 oppimisvaikeudet henkilön tietojen ja taitojen omaksumiseen liittyvät ongelmat 1.3 muut oppimiseen muut koulun sosiaalityön kohteena olevat oppimiseen liittyvät asiat liittyvät asiat 1.4 seuranta oppimisen seuranta 2 Käyttäytyminen henkilön tapa menetellä, toimia tai esiintyä 2.1 motivaatio-ongelmat ihmisen toimintaa ohjaavien, virittävien ja ylläpitävien tekijöiden kokonaisuuteen liittyvät vaikeudet 2.2 koulunkäynnin koulunkäyntiin liittyvien velvollisuuksien tekemättä jättäminen laiminlyöminen 2.3 keskittymisvaikeudet huomion ja ajatusten suuntaamisen ongelmat 2.4 uhmakkuus itsepintainen vastustushalukkuus 2.5 sääntöjen yleisesti velvoittavien menettelytapojen vastainen teko rikkominen 2.6 väkivaltaisuus ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai vahingoittava voimakeinojen käyttö 2.7 päihteiden käyttö tiettyjen aineiden käyttö päihtymistarkoituksessa 2.8 muut riippuvuusongelmat muihin kuin päihteisiin liittyvä liiallinen ja pakonomainen riippuvuus jostakin tavasta tai mielihyvän kokemuksesta 2.9 oppilaan oppilaan lakia rikkova teko lainvastainen teko 2.10 elämäntapaan ja elämänhallintaan yksilön tai yhteisön tunnusomaiseen tapaan elää ja toimia sekä ihmisen henkisiin valmiuksiin ja voimavaroihin selviytyä elämän eri tilanteissa liittyvät syyt liittyvät syyt 2.11 muut muut koulun sosiaalityön kohteena olevat käyttäytymiseen liittyvät syyt käyttäytymiseen liittyvät syyt 2.12 seuranta käyttäytymisen seuranta 3 Poissaolot oppilaan koulusta poissaoleminen 3.1 luvattomat poissaolot oppilaan koulusta poissaoleminen ilman lupaa 3.2 sairauspoissaolot oppilaan sairauteen liittyvä koulusta poissaoleminen 3.3 muu syy muu oppilaan poissaoloihin liittyvä syy 3.4 seuranta poissaolojen seuranta 4 Tunne-elämä elämän tunnepuoli 4.1 psykosomaattinen psyykkiset tekijät aiheuttavat ruumiillisia häiriöitä tai pahentavat niitä oireilu 4.2 jännittäminen, ahdistuneisuus, pelot epävarmuuden, epäluottamuksen tai hätääntyneisyyden tunteet 4.3 masentuneisuus, apeuden ja alavireisyyden tunteet alakuloisuus 4.4 stressi, uupumus henkinen rasite, paine tai väsymys 4.5 syömishäiriöt syömiseen liittyvä psyykkinen häiriö 4.6 univaikeudet nukkumiseen ja nukahtamiseen liittyvät ongelmat 4.7 kriisi, trauma odottamattoman, rasittavan, uhkaavan tai järkyttävän tapahtuman tai muutoksen kohtaamisesta aiheutunut elämäntilanne, jossa ihmisen aiemmat toimintamallit tai ongelmanratkaisumekanismit eivät toimi enää mielekkäästi 4.8 itsetuhoisuus käyttäytyminen, johon liittyy halu vahingoittaa itseään, toistuva hengenvaarallinen riskinotto tai muu oman terveyden vaarantaminen 4.9 muut tunne-elämän muut koulun sosiaalityön kohteena olevat tunne-elämän syyt syyt 4.10 seuranta tunne-elämän seuranta
Pöytäkirja 6/2011 8(17) 5 Sosiaaliset suhteet ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet 5.1 yksinäisyys sosiaalisen verkoston pienuus, kapeus, löyhyys tai merkittävien ihmissuhteiden puuttuminen 5.2 vetäytyminen syrjään siirtyminen ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa 5.3 muut muut vaikeudet ystävyyssuhteissa kaverisuhdeongelmat 5.4 ryhmään ongelmat mukautumisessa yksilöön kohdistuviin vaatimuksiin ryhmätilanteissa sopeutumisvaikeudet 5.5 kiusaamistilanteet tilanteet, joissa tehdään kiusaa esim. ollaan ilkeitä 5.6 ristiriidat opettajan erimielisyydet opettajan kanssa kanssa 5.7 seurusteluasiat asiat, jotka liittyvät rakkauteen tai ihastumiseen perustuvaan kanssakäymiseen toisen henkilön kanssa 5.8 harrastuksiin ja vapaa-ajanviettoon liittyvät syyt 5.9 kulttuurieroista johtuvat ristiriidat 5.10 muut sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt erilaisiin harrastustoimintoihin, yhdistys-, järjestö-, kerho- tai ryhmämuotoiseen toimintaan tai aatteelliseen toimintaan osallistumiseen liittyvät syyt yhteisöjen vakiintuneiden toimintatapojen eroavaisuuksista johtuvat erimielisyydet muut koulun sosiaalityön kohteena olevat sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt 5.11 seuranta sosiaalisten suhteiden seuranta 6 Perhe yhdessä asuvien ihmisten ryhmä 6.1 ristiriidat erimielisyydet äidin tai isän kanssa vanhempien kanssa 6.2 lasten huoltoon ja kasvatukseen liittyvät asiat 6.3 perherakenteen muutokset ja huoltajuuteen liittyvät asiat 6.4 turvattomuus turvaton olotila lasten huoltoon kuuluvien tehtävien järjestämiseen, lapsia koskevien päätöksien tekemiseen ja lasten kasvattamiseen liittyvät asiat perhesuhteissa tapahtuviin muutoksiin ja huoltajana oloon liittyvät asiat 6.5 perheen tilanteeseen perheen olosuhteisiin liittyvät merkittävät vaikeudet liittyvät vakavat ongelmat 6.6 muut perheeseen muut koulun sosiaalityön kohteena olevat perheeseen liittyvät syyt liittyvät syyt 6.7 seuranta koulun sosiaalityön kohteena olevien perheeseen liittyvien syiden seuranta 7 Koulunkäyntijärjeste lyt erilaisten oppilaitosten tai koulutustarjoajien järjestämään opetukseen osallistumisen järjestelyt 7.1 yksilölliset opetus- opetuksen tai opiskelun järjestäminen oppilaan omien edellytysten mukaisesti tai opiskelujärjestelyt 7.2 koulunkäynnin nivelvaiheet 7.3 erityisopetukseen siirron tarpeen arviointi 7.4 yleisopetukseen siirron tarpeen arviointi kahden koulutusasteen väliset taitekohdat arvio tarpeesta siirtää oppilas opetukseen, jota järjestetään oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi arvio tarpeesta siirtää oppilas kaikille oppilaille yhteiseen opetukseen 7.5 HOJKS:n henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen tai
Pöytäkirja 6/2011 9(17) laatimiseen kuntoutuksen suunnitteluun osallistuminen osallistuminen, kuntoutusyhteistyö 7.6 kodin ja koulun vanhempien ja koulun henkilökunnan välisten erimielisyyksien ratkominen ristiriita-tilanteen selvittely 7.7 päätösasian hallintopäätöksen valmisteleminen valmistelu 7.8 muu muu koulun sosiaalityön kohteena oleva koulunkäyntijärjestelyihin liittyvä syy koulunkäyntijärjestel yihin liittyvä syy 7.9 jatko-ohjaus oppilaan ohjaaminen opintojen jäädessä kesken tai päättyessä opintojen keskeytyessä/loppues sa 7.10 seuranta koulunkäyntijärjestelyjen seuranta Luokkien määritelmissä on hyödynnetty Asiakaskohtaisen sosiaalityön kohdeluokitusta. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Huomautettiin, ettei luokan nimenä pidä käyttää liian yleistä termiä, jotta vältettäisiin sekaannukset: esim. seuranta-luokan nimi pitäisi olla poissaolojen seuranta. Myös koodien numeeriset merkit pitää tehdä mahdollisimman selkeiksi: esim. kaikkien merkkien pitäisi olla näkyviä eikä peräkkäin pitäisi sijoittaa merkkejä jotka erottuvat heikosti toisistaan. Luokista pitää myös vielä tarkistaa ovatko ne toisensa poissulkevia. Sosiaalityön luokituksissa termit eivät voi viitata diagnooseihin, joita voivat tehdä vain lääkärit. Lisäksi pitäisi olla selvää, kuka määrittelee käytettävän luokan: asiakas vai ammattihenkilö. Valmistelussa on kiinnitettävä huomiota määritelmien hiomiseen eri asiantuntijaryhmien kanssa. Sisällöltään läheisten koodistojen rinnakkainen ylläpito tulisi koordinoida ja tavoitella yhteistä koodistoa. Uusi Sosiaalityön luokituksen asiantuntijaryhmä tullaan asettamaan ja sen kanssa on oltava yhteistyössä. Muuluokka on ongelmallinen, joten sen määritelmään on kiinnitettävä erityistä huomiota ja sidottava sen käyttö erilliseen kuvaukseen siitä, mitä tuo muu voi esimerkiksi olla. 3.6. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuden syy Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuden syy kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokitus sisältää luokat syille tai ongelmille, joita kasvatus- ja perheneuvonnalla pyritään ratkaisemaan tai hoitamaan. Tietoa kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuden syystä tarvitaan asiakirjoissa Kasvatus- ja perheneuvonnan ilmoituksen käsittely ja Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaskertomus. Syy luokituksessa on käytetty lähtökohtana Stakesin kasvatusja perheneuvonnan erillisselvitysten kohtaa asiakkaaksi hakeutumisen pääsyyt" (ks. Stakes 2007. Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2007 tiedonkeruu lomake). Luokitusta on kehitetty Tikesoshankkeessa. Luokituksesta on poistettu perheasioiden sovittelu, koska se on sosiaalipalvelujen luokituksen mukaisesti erillinen palvelutehtävä. Perheasioiden sovittelun palvelutehtävällä on omat asiakasasiakirjansa eikä siihen liittyviä asiakastietoja kirjata kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasasiakirjoihin.
Pöytäkirja 6/2011 10(17) Asiakkuuden syy on valtakunnallisesti tilastoitavaa tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää noin viiden vuoden välein erillisselvityksillä tiedot kunnilta kasvatus- ja perheneuvonnan toiminnasta. Tilastointiin kerätään yksi syy asiakastapausta kohden. Lisäksi tätä tietoryhmittelyä käytetään perheneuvontaprosessin eri vaiheissa seuraavasti: (1) vireilletulovaiheessa kirjataan palveluun tulosyy. (2) arviointi- ja tutkimusvaiheessa kirjattaessa arviointiin ja tutkimukseen perustuvaa ongelmaa. (3) terapia-, tuki- ja kuntoutusvaiheessa kirjattaessa hoidon tai työskentelyn perusteena olevaa ongelmaa tai syytä. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/tausta/aineistokuvaukset/kasvatusjaperheneuvonta.htm http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/tt26_08.pdf Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään kuvaamaan kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuden syytä. Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Perheongelmat perhettä koskevat vaikeudet 1.1 äkillinen traumaattinen tapahtuma odottamattoman, rasittavan, uhkaavan tai järkyttävän tapahtuman kuten onnettomuuden sairastumisen, kuolemantapauksen tai itsemurhan kohtaamisesta aiheutunut elämäntilanne, jossa ihmisen aiemmat toimintamallit tai ongelmanratkaisumekanismit eivät toimi enää mielekkäästi 1.2 perhe- ja kasvatuskysymykset perheeseen ja yksilön kehittymiseen tähtääviin toimintoihin liittyvät kysymykset kuten perheenjäsenten väliset ristiriidat, neuvottomuus, vanhempien väsymys, eron käsittely lasten kanssa, ongelmat arkielämän tilanteissa, kulttuurierojen aiheuttamat ongelmat tai monikielisyydestä johtuvat ongelmat 1.3 perheväkivalta ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaava tai vahingoittava voimakeinojen käyttö tai niiden uhka perheessä esimerkiksi lapsen pahoinpitely ja laiminlyönti 1.4 lasten seksuaalinen hyväksikäyttö lapsen sukupuolisen koskemattomuuden tai itsemääräämisen loukkaukseen, hyväksikäyttöön tai seksuaaliseen riistoon liittyvä epäily tai seksuaalisen hyväksikäytön jälkihoitoon liittyvä työskentely 1.5 päihdeongelmat perheessä vanhempien, lasten ja nuorten tiettyjen aineiden käyttöön päihtymistarkoituksessa liittyvät ongelmat 2 Parisuhteen ongelmat vaikeudet kahden henkilön ihmissuhteessa, jossa osapuolet sitoutuvat yhteiselämään esimerkiksi ristiriidat, riitely, uskottomuus, seksuaaliongelmat tai erokriisi 3 Lapsen ongelmat lasta koskevat vaikeudet 3.1 tunne-elämän ongelmat elämän tunnepuoleen liittyvät vaikeudet kuten ahdistus, masennus, itsetunto-ongelmat, itsetuhoisuus, pelot, arkuus, takertuminen, jännittäminen, epäitsenäisyys, sulkeutuneisuus tai unihäiriöt 3.2 sopeutumisongelmat ongelmat mukautumisessa yksilöön kohdistuviin vaatimuksiin kuten uhmakkuus, kiukuttelu, tottelemattomuus, levottomuus, sääntöjen laiminlyönti, sopeutumisvaikeudet ryhmässä, aggressiivisuus, kiusanteko, näpistely tai karkailu 3.3 psykosomaattiset ongelmat psyykkiset tekijöiden aiheuttamat ruumiilliset häiriöt tai niiden pahentuminen kuten kastelu, tuhriminen, syömisongelmat, nukkumisongelmat, kivut, säryt tai uupumus 3.4 oppimiseen ja kehitykseen liittyvät ongelmat tietojen ja taitojen omaksumisen vaikeudet kuten lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat, matematiikan vaikeudet, tarkkaavaisuuden häiriöt, kehityksen erityisvaikeudet ja niiden
Pöytäkirja 6/2011 11(17) arviointi tai kouluvalmiuden arviointi 3.5 puheen kehityksen ongelmat vaikeudet puheen sujuvuudessa, puhemotoriikan häiriöt, änkytys, äännevirheet, viivästynyt puheenkehitys tai vaikeudet kaksi-/monikielisyydessä 4 Lausuntopyynnöt pyyntöön perustuvat selvityksistä, tutkimuksista tai lapsen huolto- ja/tai tapaamisasioista annettavat lausunnot 5 Muu syy muu kuin yllä mainittu syy Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Tätä koodistoa koskevat samat yleiset huomiot kuin edellä olevaakin koodistoa, mitä tulee määritelmien ja itse termien ja koodien sisältöön ja rakenteeseen. 3.7. Kasvatus- ja perheneuvonnan työmuoto Kasvatus- ja perheneuvonnan työmuoto -luokitus kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokituksella kuvataan asiakaskäynnillä tai asiakkaan tarpeen perusteella tehtyä työtä. Luokitusta käytetään Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakaskertomuksessa. Työmuoto on valtakunnallisesti tilastoitavaa tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää noin viiden vuoden välein erillisselvityksillä tiedot kunnilta kasvatus- ja perheneuvonnan tekemästä työstä. Tähän tarpeeseen vastataan työmuoto -luokituksella. Luokitusta on kehitetty Tikesos-hankkeessa. Luokituksesta on poistettu perheasioiden sovittelu, koska se on sosiaalipalvelujen luokituksen mukaisesti erillinen palvelutehtävä. Perheasioiden sovittelun palvelutehtävällä on omat asiakasasiakirjansa eikä siihen liittyviä tietoja kirjata kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasasiakirjoihin. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/tausta/aineistokuvaukset/kasvatusjaperheneuvonta.htm Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään kuvaamaan kasvatus- ja perheneuvonnan työskentelyssä käytettyä työmuotoa. Koodin tunniste Koodin nimi Koodin määritelmä 1 Ohjaus- ja neuvonta asiakkaan tai asiakkaiden konkreettista opastamista ja toimintamallien tarjoamista kuten yksilö-, pari-, perhe-, ryhmäneuvonta, vanhempien tukikäynti, kriisityö, verkostotyö, puhelin- tai nettineuvonta 2 Lapsen yksilötutkimus lapsen tilanteen selvittämiseen tähtäävä toiminta kuten alkuarviointi tai sopiminen työskentelyn alkamisesta, tutkimuksen valmistelu tai yhteenveto, puhetutkimus, lääkärintutkimus, koulupsykologin tutkimus tai yksilötutkimuksen palaute 3 Perhetutkimus perheen tilanteen selvittämiseen tähtäävä toiminta kuten perheenjäseniin tutustuminen, tulosyyn käsittely, perhettä kuormittavien tekijöiden kartoittaminen ja perheen ongelmanratkaisuresurssien arvioiminen 4 Yksilöterapia asiakkaan kahdenkeskiset terapiakäynnit 5 Perheterapia terapia, jossa on perheenjäseniä läsnä 6 Pariterapia parisuhteeseen liittyvä terapia
Pöytäkirja 6/2011 12(17) 7 Ryhmäterapia ryhmälle suunnattu terapia 8 Puheterapia laillistetun puheterapeutin antama ohjaava, yksilöllinen tai ryhmämuotoinen puheen, kielen ja kommunikoinnin kuntoutus 9 Muu terapia muu kuin luokissa 4-8 mainitut terapiat kuten toimintaterapia, lyhytterapia, verkostoterapia 10 Muu asiakaskäynti muu kuin yllä mainittu työmuoto Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Poikkihallinnollista yhteistyötä on tehtävä mm. SPAT-luokituksen ja psykologitoiminnan luokituksen kanssa. Päämääränä pitäisi olla mieluummin yksi monikäyttöinen luokitus kuin monta erillistä. Erillisselvitysten teko pitää ottaa valmisteluhankkeessa huomioon. Palvelurakenteen muuttuessa muuttuu myös tilastointi. Sosiaalityön ja terveydenhuollon merkinnät eivät saa mennä sekaisin, vaikka asiakirjoissa käytettäisiinkin samaa luokitusta. Potilas- ja asiakasasiakirjojen tietorakenteiden harmonisointi on THL:n suunnitelmissa samoin kuin tilastojen sisältöjen kehittäminenkin. Koodiston käyttötarkoitusta pitää hioa ja koodien sisällöt on suhteutettava käyttötarkoitukseen. 3.8. Kasvatus- ja perheneuvonnan perhetyyppi Kuuluu ryhmään sosiaalihuollon kansalliset luokitukset. Luokituksella kuvataan asiakasperheen tyyppiä. Luokitus sivuaa sisällöltään Parisuhteen laji ja Siviilisääty -luokituksia, mutta niiden sisällöt eivät vastaavuudeltaan ole riittäviä eikä niiden laajentaminen luokitusten muun käytön vuoksi ole mielekästä. Luokitusta käytetään kasvatus- ja perheneuvonnan ilmoituksen käsittely -asiakirjassa. Kasvatus- ja perheneuvonnan perhetyyppi on valtakunnallisesti tilastoitavaa tietoa. THL kerää noin viiden vuoden välein erillisselvityksillä tiedot kunnilta kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaina olleista perheistä. Tähän tarpeeseen vastataan kasvatus- ja perheneuvonnan perhetyyppi -luokituksella. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/tausta/aineistokuvaukset/kasvatusjaperheneuvonta.htm Käyttötarkoitus: Luokitusta käytetään kuvaamaan kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaana olevaa perhetyyppiä. Koodin Koodin nimi Koodin määritelmä tunniste 1 Aviopari, jolla vain yhteisiä lapsia perhe, jonka muodostavat avioliitossa olevat puolisot ja heidän yhteiset lapsensa 2 Avopari, jolla vain yhteisiä lapsia perhe, jonka muodostavat avoliitossa olevat puolisot ja heidän yhteiset lapsensa 3 Uusperhe perhe, johon kuuluu vähintään yksi lapsi, joka ei ole puolisoiden yhteinen 4 Yksinhuoltaja tai lähihuoltaja ja lapsia lapsiperhe, jossa vain lapsen toinen vanhempi on lapsen huoltajana tai jossa huoltajana on se henkilö, jonka luona lapsi asuu ja on virallisesti kirjoilla 5 Kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi tai nuori lapsi tai nuori, jonka hoito ja kasvatus on järjestetty muualla kuin lapsen kotona 6 Muu muu kuin yllä mainittu perhetyyppi kuten lapsettomat
Pöytäkirja 6/2011 13(17) avio- ja avoparit ja itsenäiset 18 v. täyttäneet nuoret Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Koodistoon ei tehty huomautuksia. Päätösesitys: Tikesos-hanke ehdottaa esiteltyjen luokitusten hyväksymistä Koodistopalvelun valmisteluprosessiin. Päätös: Koodistot hyväksyttiin valmisteluhankkeiksi edellä esitellyin kommentein. 4. Tilannekatsaus: Koodistopalvelun testi- ja tuotantopalvelimien yhdistäminen Koodistopalvelutiimin ATK-asiantuntija, Jari Lehtonen, esitteli testi- ja tuotantopalvelimien yhdistämisen tilanteen. Koodistojen siirrot käynnistyivät kuluvan vuoden kesäkuussa ja tähän mennessä (29.8.) on tuotantoon siirretty 52 koodistoa. Lehtonen kertoi, että tarkalleen ottaen kaikki koodistot on jo fyysisesti viety tuotantopalvelimelle, mutta niin, että ne ovat poissa näkyvistä ja aktivoidaan hallitusti, luokitusryhmä kerrallaan. Kesän aikana siirrettyjä luokitusryhmiä ovat Kuntaliitto-, PTHAVO-, earkisto- ja Kanta-palvelu -luokitukset. Tavoitteena on, että testi- ja tuotantopalvelimet saadaan yhdistettyä vuoden loppuun mennessä. Lehtonen kertoi lisäksi, että tuotantopalvelimella on otettu käyttöön uusi luokitusmetatieto Testi/Tuotanto. Testipalvelimelta tuotantoon siirrettävien koodistojen statukseksi merkitään Testi - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Keskustelu. Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: Todettiin, että Testi/Tuotanto -status ei käytännössä poista epäselvyyttä, joka on vallinnut testi- ja tuotantokoodistopalvelimien välillä. Puheenjohtaja kertoi, että Testi/Tuotanto -statuksesta ei tehdä pysyvää käytäntöä, vaan sen korvaa jatkossa uusi luokittelu, joka kuvaa koodistojen velvoittavuutta. Uusi luokittelu vaatii oman valmistelunsa, eikä sen anneta hidastaa koodistojen siirtoja tuotantokoodistopalvelimelle. Aihetta ja siihen liittyvää käsitettä "kypsyysaste" käsiteltiin kokouksessa myöhemmin asiakohdassa 6. (Koodistopalveluun hyväksyttyjen luokitusten käyttötarkoituksen ja velvoittavuuden vahvistaminen). Päätös: Johtoryhmä on saanut tiedoksi testi- ja tuotantopalvelimien yhdistämisen tilanteen ja sillä on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään työn etenemisestä. 5. Koodistojen käyttöaste terveydenhuollon palvelujen tuottajien tietojärjestelmissä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen (THL) esitteli vuodenvaihteessa 2010/2011 tehdyn terveydenhuollon tietoteknologiakartoituksen alustavia tuloksia, erityisesti luokitusten ja koodistojen käyttöä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisissä lääkäripalveluissa. Raportti kartoituksesta julkaistaan myöhemmin yhdessä SADe-hankkeen sosiaalihuollon tietoteknologian käytöstä tekemän kyselyn tulosten kanssa. Terveydenhuollon tietoteknologian käytön raportti julkaistaan syksyn 2011 aikana.
Pöytäkirja 6/2011 14(17) Taustaa terveydenhuollon tietoteknologiakartoituksesta Kartoitus on tehty STM kanssa yhteisrahoitteisena hankkeena THL(Stakes) ja Oulun yliopisto FinTelemedicum yhteistyönä vuosina 2003, 2005, 2007 (-8) ja 2010 (-11). Vastaukset on saatu kaikista (100 %/21) sairaanhoitopiireistä ja erikoissairaanhoitoa tuottavista terveyspiireistä ja terveyskeskuksista 87 % (140) sekä 31 kpl yksityisten palvelujen tuottajalta. Sosiaalihuollon tietoteknologian käytöstä tehtiin samaan aikaan SADe-hankkeessa kysely, jonka tulokset yhdistetään raporttiin (edellinen 1999). Joka kyselykierroksella on mukaan lisätty joitakin ajankohtaisen tilanteen kysymyksiä. Vuoden 2010 kyselyssä erityiskohde oli lakimuutos ja operatiivisen ohjauksen käynnistyminen THL:ssä. Käyttöastekartoituksen koodistoaiheen tuloksia on kuvattu oheisissa taulukoissa. Taulukko 1: Koodistojen käyttöaste erikoissairaanhoidossa (21 sairaanhoitopiiriä) Erikoissairaanhoito käyttöaste ICD-10 21/21 THL-toimenpideluokitus 21/21 Laboratoriotutkimusnimikkeistö 21/21 Radiologianimikkeistö 21/21 Henkilötietolomake 5/21 Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen 16/21 HL7 CDAR2 9/21 Taulukko 2: Koodistojen käyttöaste perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuolto käyttöaste % ICD-10 90% ICPC2 35 % Laboratorionimikkeistö 80 % Radiologianimikkeistö 78 % CDA R2 35 % (Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen on edelleen käsitteenä epäselvä.) Taulukko 3: Koodistojen käyttöaste yksityisissä lääkäripalveluissa (31 vastaajaa) Yksityiset lääkäripalvelut käyttöaste ICD-10 25/31 Toimenpideluokitus 2/31 Laboratorionimikkeistö 24/31
Pöytäkirja 6/2011 15(17) Radiologia nimikkeistö 24/31 Henkilötietolomake 6/31 6. Koodistopalveluun hyväksyttyjen luokitusten käyttötarkoituksen ja velvoittavuuden vahvistaminen Katsaus valmistelutyöhön, lähetekeskustelu, valmisteluhankkeen avaus päätettäväksi, Osastojohtaja Päivi Hämäläinen (THL) esitteli. Esittely: Koska THL on saanut STM:ltä oikeuden määritellä Koodistopalvelun terveydenhuollon koodistojen velvoittavuuden KanTa-kokonaisuudessa ja koska koodistojen käyttötarkoituksia on paljon, on havaittu tarve kehittää koodistoja varten luokitus sekä koodiston käyttötarkoitukselle että sen velvoittavuudelle. Keskustelu: Käyttötarkoitus ja velvoittavuusaste -luokituksia pidettiin tarpeellisina. Erityisesti pakollisuuden kirjaamista pidettiin tärkeänä. Todettiin, että THL:llä on mahdollisuus tietyissä käyttötarkoituksissa velvoittaa terveydenhuollon koodistojen käyttöön, mutta sosiaalihuollon koodistoja voidaan vain suositella. Päätösesitys: THL esittää, että em. luokitusten valmistelu hyväksyttäisiin valmisteluhankkeeksi. Päätös: Hyväksyttiin valmisteluhankkeeksi. 7. Koodistojen, luokitusten ja tietorakenteiden asiantuntijaryhmien perustaminen uudelle toimikaudelle Tietorakenteet ja luokitukset yksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino ( THL) esitteli tilannekatsauksen. THL:n toimenpideluokitusten erikoisalakohtaisten asiantuntijaryhmien toimiaika on päättynyt 30.6.2011. Kesällä on lähetetty nimeämispyynnöt sairaanhoitopiireille sekä lääketieteellisille yhdistyksille. Uudet ryhmät on tarkoitus asettaa kaudelle 1.10.2011-31.12.2013. Samalla ryhmien nimi muuttuu Terveydenhuollon kliinisten luokitusten ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kliinisten kysymysten asiantuntijaryhmiksi. Tarkoitus on asettaa 12 eri kliinisiä aloja edustavaa asiantuntijaryhmää. Myös THL:n toimenpideluokitusten Suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmän toimiaika on päättynyt 30.6.2011. Uusi ryhmä on asetteilla kaudelle 1.10.2011-31.12.2012. Samalla ryhmän nimi muuttuu Suun kliinisten luokitusten ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kliinisten kysymysten asiantuntijaryhmäksi. Suun terveydenhuollon asiantuntijaryhmä on jo aikaisemmin asetettu ja sen toimiaika on 31.12.2012 asti.
Pöytäkirja 6/2011 16(17) Edellä mainittujen asiantuntijaryhmien puheenjohtajista muodostetaan THL:n luokituksia koordinoivan asiantuntijaryhmä. THL:n asettaman Avoimet rajapinnat kliininen ryhmä koodien asiantuntijaryhmän toimiaika on myös päättynyt 30.6.2011. Uusi ryhmä on asetteilla ja samalla ryhmän tehtävää on laajennettu ottaen huomioon KANTAn tarpeet. Uusi ryhmä on asetteilla kaudelle 1.10.2011-31.12.2013. Samalla ryhmän nimi muuttuu Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmäksi. Tälle ryhmälle asetetaan Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon alatyöryhmä kaudelle 1.10.2011-31.12.2013 sekä vuonna 2012 asetetaan Hoitotyön alatyöryhmä. Edellä mainittujen lisäksi THL on aiemmin asettanut Avoimet rajapinnat teknisen ryhmän, jonka toimikausi on päättynyt 30.6.2011. Uuden työryhmän ja sen toimeksiannon valmistelu käynnistymässä. Valmisteluvastuu on OPER-yksikössä. Apuvälineluokituksen asiantuntijaryhmän on asetettu jo aikaisemmin ja sen toimikausi on 1.1.2011-31.12.2013. 8. Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi THL esitteli Koodistopalvelussa ajankohtaisia asioita. Käytiin läpi edellisen johtoryhmäkokouksen jälkeen julkaistut koodistot/päivitykset ja muut annetut ajankohtaistiedotteet sekä koodistopalvelun julkaisutoimikunnan kokouksissa käsitellyt asiat ja SOTE-organisaatiorekisterin kuulumiset. Asiantuntijaryhmien kokouksia ei kesäkaudella ollut. 9. Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Ei käsitelty. 10. Muut asiat Ei muita asioita. 11. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Loppuvuoden kokousajankohdat ovat - pe 23.9. klo 9.00-12.30 - ti 25.10. klo 12.30-16.00 - ma 28.11. klo 12.30-16.00 - pe 16.12. klo 9.00-12.30 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.05 Osastojohtaja Puheenjohtaja Päivi Hämäläinen
Pöytäkirja 6/2011 17(17) Kehittämispäällikkö, yksikön päällikkö Sihteeri Tiina Palotie-Heino