KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ SIIKAJÄRVENTIE 46 02860 ESPOO 31.7.2015

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1970 valmistunut 1 - kerroksinen omakotitalo. Kohteen perustukset ovat betoni- ja harkkorakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat harkkorakenteiset. Julkisivuverhouksena on pääosin rappaus. Vesikatteena on rivipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjakotapana ovat vesikiertopatterit. Pesuhuoneessa ja keittiössä on lattialämmitys. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on huollettu ja peruskorjattu vuosien varrella mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan, pesutilojen, keittiön sekä lämmityslaitteiden osalta. Tiloja on myös pintaremontoitu ja yläpohjaa on lisälämmöneristetty. Ks. kohta suoritetut remontit. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. vesikaton läpivientien tiiveyden ja vesikatteen alta puuttuvan aluskatteen, yläpohjassa kulkevien putkien, pesuhuoneen, asuintilojen korvausilmansaannin, alapohjarakenteen sisällä kulkevien vesi- ja lämmitysputkistojen sekä öljysäiliön osalta. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Sivu-/takapihan vierustan kasvillisuus. Vierustan pihakivetysten kallistukset Salaojien toimintakunnon tarkastaminen/huolto Riskirakenne Korjaus / huolto Varautuminen / tarkkailu Jatkotutkimus Ks. kohta x x 7 x 8 Vesikatteen putkiläpivientien tiiveys x 12 Aluskatetta ei ole aikakaudelleen tyypilliseen tapaan asennettu x x 13 Yläpohjassa kulkevat putket x 13 Pesutilojen lattiakaivojen saumojen tiiveys. Pesuhuoneessa havaittiin suihkun edustalla pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia Käyttövesi- ja lämmitysputkistot kulkevat pääosin alapohjarakenteen sisällä x x 14 x x 16-17 Öljysäiliön kunto x 16 Korvausilman saanti ei ole riittävää x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 31.7.2015 3. 4.8.2015 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK), FISE Ilmoitettu pintaala 99/167 m 2 llmoitettu valmistumisvuosi 1970 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Kohteen omistaja/asukas RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 80 +16 10,9 Pilvinen Huoneilma 56 +22 10,9 Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla. Kohteen rakennuspiirustukset sekä muita asiakirjoja. Asuinrakennus.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Anturaperustus, harkkoperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Harkkorakenteiset Rappaus Pääosin kiviainesrakenteisia Puiset kattokannattimet, villaeriste Harjakatto Rivipeltikate Öljylämmitys Vesikiertopatterit. Pesuhuoneessa on sähköinen lattialämmitys Painovoimainen Kuparia Muovia Sähkö. Oma kaivo ja jätevesijärjestelmä

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet (osa tiedoista perustuu vanhasta myyntiesitteestä saatuihin tietoihin): Salaojat on uusittu vuonna 2001. Keittiö on remontoitu vuonna 2007. Samalla keittiön lattiarakenne uusittiin ja tilaan asennettiin lattialämmitys. Pesuhuone ja sauna on peruskorjattu vedeneristeineen vuonna 2004. Yläpohjaa on lisälämmöneristetty puhallusvillalla 2006-2007. Öljysäiliö on pinnoitettu vuonna 1992. Lämmityskattila on uusittu vuonna 1994. Öljypoltin on uusittu vuonna 1998. Tiloja on pintaremontoitu. Kaksi ulko-ovea on uusittu. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Keittiön liesituulettimen poistoputki kondensoi ajoittain tiputtaen vettä. Pesuhuoneessa on mahdollisesti kosteutta. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Pesuhuone. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kuntokatselmus vuonna 2005. Talousveden radonpitoisuus on mitattu. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Rakennuksessa ei ole havaittu poikkeavaa kylmyyttä, vetoa tai jäätymistä. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Öljysäiliön kunnosta ei ole tietoa. Öljysäiliö on ollut tyhjennettynä muutaman vuoden. Lämmityskattilaa on lämmitetty viimeaikoina kanisterilla tuodulla öljyllä. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Havaitut epätavalliset hajut: Rakennuksessa ei ole havaittu epätavallista hajua. Havaitut tuhoeläimet tai -hyönteiset: Keittiössä on havaittu joskus muurahaisia. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Tiloja on tuuletettu kesäisin.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen lattia sijaitsee etupihan terassin edustalla paikoin lähellä maanpinnan tasoa. Etupihan tuulikaapin ja pesuhuoneen lattioilla ei havaittu pintakosteudentunnistimella merkkejä maakosteusrasituksesta. Taka-/sivupihan osuudella lattian pinta sijaitsee selvemmin maanpinnan yläpuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Sokkelissa havaittiin paikoin lieviä halkeamia sekä pinnallista hilseilyä/rapaumaa. Etupihan ikkuna-aukon kohdalla sokkelin halkeama jatkui myös vähän matkaa ulkoseinää pitkin. Halkeamat ovat usein vanhemmille taloille tyypillisiä. Sokkelissa ei kuitenkaan havaittu selvästi rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Sisäpihalla perusmuurin vedeneristeeksi on havaintojen perusteella asennettu patolevy. Etu- ja sivupihoilla patolevystä ei saatu havaintoa. Patolevy on voitu jättää paikoin asentamatta mm. rakennuksen korkeusaseman sekä terassin sääsuojan vuoksi. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sivupihalla rakennuksen vierustalla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Pääosin vierustalle on asennettu pihakivetys. Havaintojen perusteella pihakivetysten kallistukset ovat osin tasaisia. Pinta- ja sulamisvesiä saattaa kulkeutua rakennusta kohden. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Rakennuksen vierustan veden lammikoitumista/veden virtausta kohti sokkelia tulee tarkkailla. Tarvittaessa pihakivien kallistusten korjausta suositellaan tarvittavilta osin. Sivupihan kasvillisuus suositellaan poistettavaksi rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan esim. 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Perusmuurin vedeneristyksen (patolevyn) olemassaolon selvittäminen etu- ja sivupihoilla.

9 Havainto patolevystä. Yleiskuva. Yleiskuva. Vierustaa. Halkeama. Vierustaa.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ja niiden toimintakunnosta ei saatu varmaa havaintoa. Saatujen tietojen perusteella salaojat on uusittu/asennettu edellisen omistajan aikana. Kattovedet on johdettu rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien tarkastusta ja huoltoa (huuhtelu) suositellaan. Salaojat suositellaan huuhdeltavaksi 5 vuoden välein. Salaojien yhteydessä rakennuksen nurkilla tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Rännikaivo. Yleiskuva.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen rappauksessa havaittiin paikoin lieviä halkeamia sekä pistokokein tarkasteltuna lievää kopoisuutta. Etupihan terassilla ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Havaintojen perusteella ulkoseiniä on lämmöneristetty sisäpuolelta. Vaatehuoneen ulkoseinän alaosaan tehtiin omistajan luvalla rasiapora-avaus. Ko. kohtaa eristeeksi oli asennettu ohut kerros styroksia. Avauksesta harkkoseinän alaosasta ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Seinän alaosan styroksieristeen suhteellinen kosteus oli avauksesta mitattuna 46,4 % lämpötilassa 24,2 C eli normaali (raja-arvo 70 %). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Rappauksen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (huoltomaalaus 10-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Rappauksen kunnon tarkkailu. Ulkoisia puuosia huolletaan ja uusitaan tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Yleiskuva. Yleiskuva.

12 Yleiskuva. Yleiskuva. Vaatehuoneen alaosaan tehty rasiapora-avaus. Suhteellisen kosteus mittaus.

13 10. Väliseinät HAVAINNOT Saatujen tietojen ja havaintojen perusteella väliseinät ovat pääosin kiviainesrakenteisia. Kiviainesrakenteiset väliseinät ovat pääosin pinnoiltaan puukoolattu/levytetty. Keittiön tiskialtaan kaapiston alapuolelta saatujen havaintojen perusteella ko. kohtaa puinen väliseinä alkaisi hieman lattian pinnan alapuolelta. Ko. rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Kaapiston alla väliseinän levytyksen alaosassa oli lieviä vanhoja tummentumia. Lattian pinnan alapuolelta alkavan väliseinän puurangan kosteus oli allaskaapin kohdalta mitattuna 10,5 paino- % eli kuiva (raja-arvo 18 paino- %). TOIMENPIDESUOSITUS Keittiön tiskialtaan allaskaapin alla olevan aukon tiivistystä ja puisen väliseinän alaosan kunnon laajempaa kunnon tarkastamista suositellaan mahdollisuuksien mukaan. Väliseinän alaosaa allaskaapin alapuolella. Puun kosteuden mittaus.

14 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja alkuperäisissä ulko-ovissa havaittiin paikoin lieviä ikä- ja säärasituksen merkkejä. Kaksi ulko-ovea on uusittu. Ikkunoiden vesipeltien saumoja ei ole kaikilta osin tiivistetty. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan tarvittavilta osin. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Ikkuna. Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan tarvittavilta osin.

15 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteen maalipinnassa on paikoin hilseilyä. Piipun läheisyydessä vesikate oli tyypilliseen tapaan hieman tummentunut. Antenniputken vesikaton läpivienti ei ole tiivis. Antenniputken päällä ei havaittu varmuudella suojusta. Yläpohjasta tarkasteltuna antenniputken alapuoliset eristeet ja putken alla ollut paperi oli kostea. Piippu ja vesikaton läpiviennit on pellitetty. Piipun päällä on sadehattu. Piipun yläosassa havaittiin lievää halkeilua/rapaumaa. Viemärin tuuletusputki heilui sitä kokeiltaessa. Lumiesteitä ei ole asennettu. Lumiesteiden asentaminen sisääntulojen yläpuolelle on nykyään yleisesti suositeltavaa. Nykyään myös yli metrin päässä harjalta sijaitsevien putkiläpivientien suojaksi asennetaan lumiesteet. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Kouruihin oli kertynyt paikoin runsaasti roskia ja vettä. Talotikkaat on asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-80 v. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen huoltomaalausta suositellaan. Vesikaton antenniputken läpivienti on syytä tiivistää sekä putken päälle asentaa suojus. Yläpohjassa putken alla sijaitsevien eristeiden uusimista ja rakenteiden kunnon tarkastusta suositellaan. Myös muiden putkiläpivientien saumojen lisätiivistystä suositellaan. Viemärin tuuletusputkea voidaan tukea yläpohjasta käsin. Kourut on syytä puhdistaa. Kouruja uusitaan aina tarpeen mukaan. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Yleiskuva. Maalipinnan hilseilyä.

16 Antenniputken läpivienti ei ole tiivis. Viemärin tuuletusputki heilui sitä kokeiltaessa. Yleiskuva. Yleiskuva. Piipun yläosaa. Kouruihin oli kertynyt vettä ja roskia.

17 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan sisäpihan puoleisen räystään alla on asianmukainen tuuletusrako. Yläpohjan tuulettuminen etupihan puolelta on niukempaa. ALUSKATE Aluskatetta ei ole aikakaudelleen tyypilliseen tapaan asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. Aluskatteen puuttumista loivan rivipeltikatteen alta voidaan pitää riskinä. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan rakenteissa ei havaittu merkkejä selvistä peltikatteen alapintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamista jäljistä. Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Piippua ei ole rapattu. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevia putkia ei ole eristetty. Yläpohjassa kulkeva alumiiniputki on johdettu räystään läheisyyteen. Omistaja kertoi, että keittiön liesituulettimen poistoputki kondensoi ajoittain tiputtaen vettä. Merkkejä selvästä kosteusrasituksesta ei keittiön kohdalla olevien putkien läheisissä eristeissä havaittu. Yksi yläpohjassa kulkeva viemäriputki oli haljennut. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjassa kulkevat putket on syytä eristää. Samalla liesituulettimen poistoputken läheisten eristeiden kunto tulee laajemmin tarkastaa. Yläpohjassa kulkeva alumiiniputki suositellaan vaihdettavaksi tarkoitukseen soveltuvaan teräspeltiputkeen. Haljennut putki on syytä uusia. Yläpohjan tuulettumisen tehostamista suositellaan harjakolmioihin asennettavilla säleiköillä. Vesikatteen tiiveyden ja alapintaan tiivistyvän kosteuden tarkkailu. Vesikatteen uusimiseen aluskatteineen tulee varautua.

18 Yleiskuva. Yläpohjassa kulkevia putkia ei ole eristetty. Alumiiniputki. Yläpohjasta tarkasteltuna antenniputken alapuoliset eristeet ja putken alla ollut paperi oli kostea. Haljennut putki. Yläpohjaa.

19 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on muovimatto. Muovimatto on nostettu tilan seinille. Seinät ovat muovitapettia. Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. LÄPIVIENNIT Lattian läpivientejä ei ole kaikilta osin tiivistetty. Pesualtaan alla olevaa viemäriputkea ei ole nostettu lattian pinnan tason yläpuolelle. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattian läpivientien lisätiivistystä suositellaan tarvittavilta osin. Yleiskuva. Lattian läpivientejä.

20 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Yhden suihkuseinän alimmaisen laatan havaittiin haljenneen. Suihkun läheisissä/edustan saumauksissa oli tummentumia. Lattian ja seinien rajaan on jäänyt paikoin rakoa, jota on tiivistetty silikonilla. Lattia on betonirakenteinen. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Tilassa on lattialämmitys. Omistaja kertoi, että edellisen omistajan kertoman mukaan tilaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen. Lattiakaivoa ei ole uusittu remontin yhteydessä. Lattiakaivon saumat vaikuttivat epätiiviiltä. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistukset kohti lattiakaivoa ovat osin loivia. LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajan seinäläpivientejä on havaintojen perusteella tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on korvausilmaventtiili ja poistoilmapuhallin. Poistoilmapuhallin on mahdollisesti kytkemättä. VESIKALUSTEET Suihkusekoittaja vaikutti silmämääräisesti hyväkuntoiselta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkun edustan lattialla ja suihkuseinän alaosassa havaittiin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kosteus voi olla ainakin osin patoutuneena laatoituksen ja vesieristeen välissä, eikä näin ollen olisi merkki kosteusvauriosta. Varmuutta asiasta ei saatu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Havaintojen perusteella tilan remontointi alkaa olla ajankohtaista/remontointia suositellaan. Remontin yhteydessä mm. lattiakaivo on syytä uusia ja rakenteiden kosteus mitata. Mikäli tilaa ei peruskorjata lähiaikoina, suositellaan lattiakaivon pinnoitusta/tiivistystä sekä elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista alan urakoitsijan toimesta.

21 Kohonneita lukemia. Lattian ja seinän rajaa. Lattiakaivo. Puhallin.

22 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus. Laatoitus on nostettu tilan seinille. Seinät ja katto ovat paneloituja. VEDENERISTYS Omistaja kertoi, että edellisen omistajan kertoman mukaan tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on alkuperäinen. Lattiakaivoa ei ole uusittu remontin yhteydessä. Lattiakaivon saumojen tiiveydestä ei saatu varmuutta. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa ei havaittu ilmanvaihtokanavia. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä on kaiteet. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan (lattian) remontointia suositellaan pesuhuoneremontin yhteydessä. Samalla mm. lattiakaivo on syytä uusia ja tilan ilmanvaihtoa tehostaa. Yleiskuva. Saunan lattiaa.

23 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista. Allaskaapin alusta kts. kohta 10. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. Käyttövesiputkien liitoksia ei ole kannakoitu tiskialtaan alapuolella. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alla ei havaittu vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Keittiö. Kaapiston alustaa.

24 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (kulumaa yms. esteettisiä asioita ei tarkastuksessa huomioida). Olohuoneen lattialla havaittiin epätasaisuutta. AUTOTALLI Ovissa on ilmanvaihtoventtiili. Tilassa on vesipiste ja lattiakaivo. Hana on ikääntynyt ja se heilui sitä kokeiltaessa. Tilassa on lämmitys. TOIMENPIDESUOSITUS Autotallin hanan uusiminen. Tilan ilmanvaihtoa voidaan tehostaa lisäämällä ilmanvaihtoventtiilien määrää. Autotalli. Hana.

25 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu vesikiertoisten pattereiden avulla. Keittiössä ja pesuhuoneessa on lattialämmitys. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu selviä puutteita. Termostaateissa oli havaittavissa ikääntymistä. Lämmitysputkistot kulkevat pääosin alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. LÄMMÖNJAKOHUONE Tilassa on poistoilmakanava. Korvausilmansaanti tapahtuu eteisen puolelta. Tilassa on lattiakaivo. Tilan lattialta ja seinien alaosista ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Putkistoissa ja niiden liitoksissa ei havaittu merkkejä ulkoisista vuodoista. Öljysäiliö sijaitsee rakennuksen ulkopuolella. Öljysäiliö on ollut tyhjennettynä muutaman vuoden. Omistaja kertoi, että öljysäiliön kunnosta ei ole tarkkaa tietoa. Lämmityskattilaa on lämmitetty viimeaikoina kanisterilla tuodulla öljyllä. Tilassa on myös suihku. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Sähköisten lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitysputkistojen uusimista pinta-asenteisiksi suositellaan/uusimiseen tulee varautua. Pesuhuoneen lattialämmitys on syytä uusia mahdollisen remontin yhteydessä. Öljysäiliön kunto on syytä tarkastaa. Myös öljylämmityslaitteet suositellaan huollettavaksi säännöllisin väliajoin alan urakoitsijan toimesta. Lämmönjakohuonetta ei suositella käytettäväksi pesutilana.

26 Lämmityskattila. Lämmönjakohuonetta. Lämmityspatteri. Lämmityspatteri.

27 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia. Käyttövesiputket kulkevat pääosin alapohjarakenteen sisällä. Mahdollista vuotoa on vaikea havaita. Viemäriputket ovat havaituilta osin muovia. Painevesilaitteet sijaitsevat lämmönjakohuoneessa. VEDEN VIRTAAMAT Autotallin hanan veden virtaama oli heikohko. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu kunnolla mitata. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina 1965-1975) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien uusimista pinta-asenteisiksi suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia sekä esikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/remonttien yhteydessä. Viemäriputket on mahdollista nykyään myös pinnoittaa (sukitus). Viemäriputkien kuntoa voidaan tutkia videokuvauksen avulla. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Vuotovahingon riskiä voi torjua esimerkiksi putkiliitosten läheisyyteen asetettavilla kosteushälyttimillä. Talousveden laatu suositellaan tutkittavaksi säännöllisin väliajoin. Viemäriputki.

28 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Asuinhuoneisiin ei ole asennettu korvausilmaventtiileitä. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tavoitteellinen käyttöikä on käytännössä sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Tuuletusluukku.

29 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan tarvittaessa mahdollisten muutosten yhteydessä. KIVERÄ OY 4.8.2015 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@kiveraoy.fi Liitteet: - Tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

30 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

31 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.