OPAS JOSSA ON PALJON TIETOA Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tukea, vinkkejä ja näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen rippikoulussa. Olen pyrkinyt valottamaan hieman ADHD diagnoosin taustoja, yleistä ilmenemistä ja sen sukulaisuutta muihin tarkkaavaisuushäiriöihin. ADHD nuoria ei kannata pelätä eikä lokeroida pois. Heidät kannattaa ottaa rohkeasti mukaan opetukseen ja kokea heidät mahdollisuuksina ja viime kädessä aivan tavallisina nuorina. He ovat samalla tavalla Jumalan luomia ihmeitä kuten me kaikki. Toiset meistä ovat vain hieman vilkkaampia ja oppivat eri tavalla kuin toiset. ADHD Ylivilkkautta rippileirillä Opettajan opas ADHD-nuorten opettamiseen rippikoulussa
.... SISALLYSLUETTELO LAHTEET JA SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA JOHDANTO 2 1. RIPPIKOULU KAIKILLE 4 1.1. Erilainen oppija rippikoulussa 4 1.2. Teologiasta taustaa 7.... 2. TARKKAAVAISUUSHAIRIO 10 2.1. MBD ja ADHD 10 2.2. ADHD:n diagnostiset kriteerit/oireet 11 2.3. ADHD 13 3. OPETUS 15 3.1. Huomioi aluksi 15 3.2. ADHD nuoren opettamisen huoneentaulu 17.... 4. KASITTEITA.. 5. LISATIETOJA.. 6. LAHTEET JA SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA 18 21 22 Broman, A & Mattson, B & Öjermo, C. 2006.Rippikoulu kaikille kärsivällisyyttä, selkeyttä rakennetta. LK-kirjat. Helsinki. Tämä kirja kannattaa lukea! Ahonen, T & Aro, T. (toim.) 1999. Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Atena, Jyväskylä. Aaltonen, H & Pruuki, L & Saarainen P. (toim.) 2004. Rippikoulun käsikirja. Kirjapaja, Jyväskylä. Kuusi, R & Porkka, J. (toim.) 2006. Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille. Erilaiset oppijat rippikoulussa. Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki. Michelsson, K & Saresma, U & Valkama, K & Virtanen, P. 2001. MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntous ja sopeutuminen. PS-kustannus, Jyväskylä. Kati Niemelä 2002. Hyvä rippikoulu. Rippikoulun laatu ja vaikuttavuus. Gummerus, Jyväskylä Pesonen, M & Rissanen, A& Toivanen, M-L & Saho, M. (toim.) 2002. Rippikouluopas II. Elämä, usko, rukous, seurakuntayhteys. Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki. STAKES: 1997: MBD -asiantuntijaryhmän opas. Oppaita 26. Jyväskylä. Kirjoittaja Julkaisija Monistus Taitto ja kuvat Julkaisuvuosi STAKES: Ei tyhmä vaan erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien Heikki Arikka, Kasvatuksen teologi kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. HERO, Helsingin seudun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, erilaiset oppijat ry., Jyväskylä. Kasvatusasiain keskus Seurakuntayhtymän monistamo Erilaisten oppijoiden liitto ry. 2008. Erilaisen oppijan käsikirja. Jani Käsmä Lukineuvola-hanke. Helsinki. 2009 22
.. LISATIETOJA ADHD-KESKUS Stenbäckinkatu 7A 00250 Helsinki p. (09)3294 5520 (puhelinpalvelu ja neuvonta arkisin klo 9.-16.) email: adhd@adhd-centrer.com netti-sivut: www.adhd-center.com ADHD-LIITTO ry. Sitratie 7 00420 Helsinki p. (09)4541 1120 netti-sivut: http://www.adhd-liitto.fi AIVOHALVAUS- JA DYSFASIALIITTO RY. Turun aluetoimisto Nuortentalo I Suvilinnantie 2 20900 Turku p. (02) 2580 094, 0400-539 306 email: nuortentalo.turku@stroke.fi ERILAISTEN OPPIJOIDEN LIITTO ry. Vilhonkatu 4 C 24 00100 Helsinki p. (09) 476 366 66 netti-sivut: www.erilaistenoppijoidenliitto.fi KEHITYSVAMMALIITTO Kirkkokatu 14 PL 33 00023 Valtioneuvosto p.(09) 1607 4319 email: vanen.posti@stm.fi MBD-INFOKESKUS Stenbäckinkatu 7 00250 Helsinki p.(09) 32 945520 email: mbd@mbdinfo.fi netti-sivut: www.mbdinfo.fi SUOMEN TOURETTE YHDISTYS p. 050-322 2224 (ma klo 18-20) email: info@tourette.fi netti-sivut: www.tourette.fi TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ KASVATUSASIAIN KESKUS Eerikinkatu 3 A 20101 Turku Kasvatuksen teologi Heikki Arikka p.(02) 261 7650 email: heikki.arikka@evl.fi JOHDANTO Hyvä rippikouluopettaja, tämän pienen opasvihkosen tarkoituksena on antaa sinulle opastusta ja joitakin näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen ja kohtaamiseen rippikoulussa. Tämä vihko ei ole kaiken tyhjentävä esitys tarkkaavaisuushäiriöistä. Aihe on kokonaisuudessaan niin laaja ja moninainen että kyseisen ilmiön kuvaileminen on haastavaa näin pienessä kirjallisessa työssä. Vihkonen nojaa täysin lähdekirjallisuuteen. En ole itse kirjoittanut tai lisännyt juurikaan omiani vaan vihkosen tietoaines on koottu aihetta käsittelevistä kirjoista. Toimitustyö on omani. Tästä syystä olen koonnut kirjoituksen loppuun lähdeluettelon sekä listan suositeltavasta kirjallisuudesta, mikäli haluat tietää laajemmin aiheesta. Aiheesta löytyy runsaasti lisäkirjallisuutta myös Kasvatusasiainkeskuksen kirjastosta. Tämän vihkosen tarkoituksena on antaa tukea, vinkkejä ja näkökulmia ADHD nuoren opettamiseen rippikoulussa. Olen pyrkinyt valottamaan hieman ADHD diagnoosin taustoja, yleistä ilmenemistä ja sen sukulaisuutta muihin tarkkaavaisuushäiriöihin. ADHD nuoria ei kannata pelätä eikä lokeroida pois. Heidät kannattaa ottaa rohkeasti mukaan opetukseen ja kokea heidät mahdollisuuksina ja viime kädessä aivan tavallisina nuorina. He ovat samalla tavalla Jumalan luomia ihmeitä kuten me kaikki. Toiset meistä ovat vain hieman vilkkaampia ja oppivat eri tavalla kuin toiset. Vihkosen rakenne on seuraava: ensimmäisessä kappaleessa on lyhyt katsaus erilaisten oppijoiden historiaan ja rippikouluun. Erilaisia oppijoita on aina ollut keskuudessamme. Vasta viime aikoina on ilmiöön alettu kiinnittämään huomiota. On huomattu, että suurin osa meistä ihmisistä oppii asioita omalla tavallaan. Mitä enemmän oppimiseen liittyviä ilmiötä tutkitaan, sitä enemmän löytyy erilaisuutta. Onneksi enää ei tarvitse oppimiseen liittyä yksilöllisiä erityispiirteitä hävetä. 21 2
Meillä opettajilla ja kirkon työntekijöillä on vielä asenteissa kehittämisen varaa. Tämän vihkosen yhtenä tarkoituksena on poistaa ennakkoluuloja, ja antaa käytännön vinkkejä opettamiseen. Näkökulma on suppeasti vain ADHD diagnoosissa. Todellisuudessa diagnosoituja ADHD nuoria on aika vähän. Toisessa kappaleessa on perustietoja tarkkaavaisuushäiriöistä ja hieman syvemmin ADHD diagnoosista. Kolmannessa kappaleessa on opettamiseen liittyvää tietoja ja käytännön ohjeita. Loppupuolelle olen koonnut aiheeseen liittyvää käsitteistöä aihetta vähemmän tunteville helpottamaan ilmiön tarkastelua. Lisätietoa kaipaaville lopussa on myös yhteystietoja, joista saa apua ja tietoa jos sellaista haluaa. Toivon sinulle armollisia hetkiä erilaisten oppijoiden parissa. Turussa 5.2.2009 Heikki Arikka Lukihäiriö Lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen häiriö, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksenpuutteesta MBD (minimal brain dysfunction). Vähäinen aivotoiminnan häiriö. Tarkkaavaisuushäiriö neurologisena oireyhtymänä, mihin liittyy usein motoriikan, hahmottamisen ja/tai oppimisen häiriö, usein myös puheen- tai kielenkehityksen häiriö. Motorisen kehityksen häiriö Liikettä koskeva kehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee viivästyneenä liikunnallisten taitojen oppimisena mahdollisesti liikunnallisena kömpelyytenä, huonona käsialana. Oireyhtymä Oireisto, syndrooma. Määritelty yhdistelmä useita erilaisia oireita, jotka esiintyvät yhdessä aiheuttaen tietynlaisen tautitilan. Segregaatio Tarkoittaa erityisryhmien tai vähemmistöjen eriyttämistä ja eristämistä omiksi ryhmikseen. Esimerkiksi erityisrippikouluiksi. Touretten oireyhtymä Nykimishäiriö, jolle on ominaista usein toistuvat ja monimuotoiset lihasten ja äänelliset ilmaisut. 3 6 20
Dysleksia Lukemisen erityisvaikeus, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksen puutteesta. Hahmotushäiriö Havaintokyvyn häiriö. Aistikanavien kautta tulevan tiedon havaitsemisen vaikeus Hienomotoriikka Kädentaitoja kuvaava termi Impulsiivisuus Hetken mielijohteesta johtuva toiminta Inkluusio Koulumaailmasta tuleva termi, jolla tarkoitetaan mukaan kuulumista, sulautumista, sisältymistä johonkin. Tarkoitetaan kaikkien yhteistä rippikoulua. Inkluusion mukaan kaikki ovat samassa rippikouluryhmässä. Opetus järjestetään siten että kaikilla on mahdollisuus omien kykyjensä mukaan osallistua opetukseen ja leirin kulkuun. Integraatio Tarkoittaa yhteen liittämistä. Rippikoulussa tämä tarkoittaa erityisenoppijan liittämistä normaalirippikouluryhmään. Erityiskasvatus toteutetaan mahdollisimman pitkälle normaaliopetuksen puitteissa. Kognitiivinen Tiedollinen. Tietoon, havaintojen tekemiseen ja ajatteluun liittyvä Koordinaatiohäiriö Vaikeudet yhteen sovittaa eri lihasryhmien toiminnot Käytöshäiriö Mielenterveyshäiriö, johon voi kuulua mm. väkivaltaisuus, varastelu, valehtelu, pinnaaminen. 1. RIPPIKOULU KAIKILLE 1.2. Erilainen oppija rippikoulussa Rippikouluja on pidetty 1800 luvulta lähtien. Kirkon antama kasvatus on toki huomattavasti vanhempaa perua. Erilaisia oppijoita on ollut aina ennenkin. Nimitykset ja suhtautuminen valtaväestöstä poikkeaviin oppijoihin on vaihdellut eri aikoina. Viittomakielisen rippikoulun juuret ovat jo 1800 luvun puolivälissä perustettujen kuurojen koulujen antamassa kristillisessä opetuksessa. Viittomakieliset rippikoulut voidaan katsoa olleen kirkon ensimmäiset erityisrippikoulut. Kehitys tähän päivään on toki ollut valtava ja opetusmetodit ovat muuttuneet monesti ajan kuluessa. Ilmiö itsessään ei siis kuitenkaan ole vain tämän ajan juttu. Historia auttaa huomaamaan että erityisiä oppijoita on aina ollut keskuudessamme. Kirkkojärjestys (KJ 3:3) velvoittaa seurakunnat järjestämään rippikoulua. Rippikoulusuunnitelma vuodelta 2001 korostaa, että seurakunnan on tarjottava kaikille nuorille mahdollisuus käydä rippikoulu. Rippikoulujen pitämistä velvoitetaan ja ohjeistetaan. Kuka tahansa ei saa pitää rippikouluja eikä miten tahansa. Velvoitteet koskevat myös erilaisten oppijoiden rippikouluopetusta. Kirkkojärjestys: Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti. Rippikoulusuunnitelma 2001: Oppimisen ohjaaminen edellyttää aina oppijan edellytysten, kysymysten ja oppimisvalmiuksien tuntemista. Rippikoulun yhteydessä kysymys oppijasta tiivistyy kysymykseen, millainen on rippikouluun tuleva nuori ja millainen on hänen käsityksensä kristillisestä uskosta ja asenteensa siihen. Rippikouluun tulevat nuoret eroavat toisistaan monessa suhteessa, jolloin puhuminen nuoresta merkitsee aina yleistämistä. Opettajan on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen nuorten edellytyksiä rippikoulutyöskentelyyn. 19 4
.... 4. KASITTEITA Abstrakti käsitteellinen ADHD (attention deficit hyperactivity disorder). Tarkkaavaisuus- tai ylivilkkaushäiriö. Amerikkalainen termi oireyhtymälle, jonka oireina ovat tarkkaavaisuushäiriö, keskittymiskyvyn puute, impulsiivisuus, ylivilkkaus joko yhdessä tai erikseen Aspergerin oireyhtymä Oireyhtymä, johon liittyy erityisiä käyttäytymisen ongelmia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöitä, vaikka lapsen kielen kehitys onkin suhteellisen normaali. Autismi Neurobiologinen häiriö, jonka seurauksena yksilön kyky käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa on puutteellinen. Yleisimpiä piirteitä ovat vuorovaikutuksen sekä kielellisen ja ei- kielellisen kehityksen puutteellisuus tai poikkeavuus, rajoittunut, toistava, stereotyyppinen käyttäytyminen sekä poikkeava reagointi aistiärsykkeisiin. CP (cerebral palsy) Neurologinen vamma, kehityshäiriö tai liikuntavamma DAMP (deficits in attention, motor control perception). Ruotsissa käytössä oleva MBD:tä kuvaava termi, jossa oireina ovat tarkkaavaisuushäiriö, motoriikan ongelmat ja hahmotusongelmat. Diagnoosi Taudinmääritys 5 Dysfasia Aivoperäinen puheen ja kielen häiriö Dysgrafia Kirjoittaminen erityisvaikeus, joka ei johdu heikosta älyllisestä suoriutumisesta tai opetuksen puutteesta. 18
SELKEYS Pyri pitämään ohjeet suppeina ja käytä mahdollisuuksien mukaan myös kuvia sanojen tukena. Anna vain yhdet ohjeet kerrallaan yhteen tehtävään. Tämä auttaa nuorta ymmärtämisessä ja tehtävän onnistumisessa. 3.2. ADHD nuoren opettamisen huoneentaulut 1. Huomio yksilöllisyys. Tee tarvittaessa henkilökohtainen opetussuunnitelma 2. Tarjoa tukiopetusta sitä tarvitsevalle 3. Muista kaikkien tehtävien selkeä ohjeistus 4. Suo riittävästi taukoja ja vapaa-aikaa 5. SuhtauduAD/HD nuoreen reilusti, rauhallisesti ja yksilön arvoa kunnioittavasti 6. Luo rauhallinen oppimisympäristö oppitunneille ja minimoi häiriötekijät 7. Mahdollista onnistumisen kokemuksia: käytä monipuolisesti opetusmetodeja, elämyksiä, älyllisten ja kirjalliset tehtävien lisäksi 8. Suhtaudu asiallisestiad/ HD nuoren vaikeuksiin 9. Muista, ettäad/hd nuorella on erilaisia oppimistapoja 10. Tee tarvittaessa yhteistyötä vanhempien ja opettajien kanssa 11. Motivoi opetukseen. ADHD -nuoren motivaatio saattaa laskea 5-10 minuutissa. 12. Kiinnitä huomio perusasioihin. Yksityiskohtiin keskittyminen on ADHD nuorelle vaikeaa 13. Luo selkeät raamit, säännöt ja rajat 14. Älä unohda huumoria! 15. Muista kaikissa tilanteissa nuoren ainutkertaisuus ja tasa-arvo. Olemme kaikki Jumalan kuvia Rippikoulun malliohjesääntö (jokaisen seurakunnan oma paikallissuunnitelma): Seurakunta huolehtii myös niiden henkilöiden rippikouluopetuksesta, jotka eivät voi osallistua yleiseen rippikouluun. Erityis- ja yksityisrippikouluissa sovelletaan piispainkokouksen hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Kasvatusasiainkeskus koordinoi ja tukee erilaisten oppijoiden rippikoulun toteuttamismahdollisuuksia yhdessä paikallisseurakuntien kanssa. Kasvatusasiainkeskus myös pitää lukuisia erityisrippikouluja. Tarvittaessa kasvatusasiainkeskus opastaa jokaisen nuoren kohdalla henkilökohtaisesti löytämään parhaiten sopivan rippikoulun. Useimmat ADHD nuoret osallistuvat normaalirippikouluihin. (Lähde: Kuusi, R & Porkka, J. (toim.) 2006. Yhtä paljon kaikille ei ole yhtä paljon kaikille. Erilaiset oppijat rippikoulussa. Artikkelista 5.3. AD/HD opas rippikoulun työntekijälle. Tarja Lahti ja Elina Lehtovaara, s.174-175. Kirkkohallituksen monistamo, Helsinki.) 17 6
1.2. Teologista taustaa Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Ihminen on varustettu erilaisilla kyvyillä ja lahjoilla. On tärkeää, että me rippikouluopettajat itse uskomme jokaisen nuoren olevan Jumalan kuva. Hyväksymällä tämän teologisen väittämän, luomme ensiarvoisen tärkeän näkökulman nuorten kohtaamiselle. Me osoitamme arvostuksemme toinen toisiamme kohtaan, siten miten me kohtelemme, käsitämme ja arvostamme toinen toisiamme. Jumalan kuvan näkeminen jokaisessa nuoressa, ja tämän näkyväksi tekeminen rippikoululaisella itselleen ja muille, on alku sille, että rippikoulussa tapahtuu osallisuus ja aito jakaminen. Mikäli lähestymme rippikoululaisia vain ryhmän kautta, meiltä jää jotakin olennaista kohtaamatta. Meidän täytyy aina muistaa, että ryhmä koostuu yksilöistä. Jokainen yksilö on erilainen, vaikka nopeasti katsoen nuoret saattavat muistuttaa tai matkia toisiaan pukeutumisellaan tai käyttäytymiskoodeillaan. Jokaiseen rippikouluryhmään mahtuu eritasoisia ja eri tavoin oppivia yksilöitä. Meistä opettajista riippuu kuinka paljon me haluamme ymmärtää ja uskoa jokaisen nuoren ainutlaatuisuuteen ja mahdollisuuksiin. Haluan nostaa pohdittavaksi muutaman kysymyksen, auttaakseni sinua tarkastelemaan itseäsi opettaja, pappina, nuorisotyönohjaajana. Kysymykset: - Mitkä teologiset ja pedagogiset arvot ohjaavat minua opettajana? - Miten oma teologiani, ihmiskuvani ja arvoni tulevat minussa esille? Esimerkiksi viikon mittainen rippileiri leirikeskuksessa on aivan erilainen ympäristöltään kuin kaupunkirippikoulun iltaopetustunti seurakuntatalolla. Muista myös, että jokainen nuori on aina ainutlaatuinen yksilö. Vaikka samassa ryhmässä olisi monta ADHDdiagnoosin saanutta nuorta, silti heidän oireensa saattavat vaihdella keskenään hyvinkin paljon. Jos sinulla opettajana on jo etukäteen tiedossa ADHD-nuoren tai nuorien osallistumisesta rippikouluusi, niin tämä tieto helpottaa ottamaan asian huomioon jo suunnittelussa. Ennakointi teettää aluksi töitä, mutta helpottaa itse rippikoulussa, kun opetus ja vapaa-aika ovat etukäteen kunnolla suunniteltuja. Toisaalta kannattaa aina olla valmis muuttamaan opetusmetodeja ja päivän ohjelmaa mikäli tilanne sitä vaatii. Luovuutta ja ideointia tarvitaan jatkuvasti ja paljon, mikäli rippikouluun osallistuu samanaikaisesti useampi ADHDnuori. Pienistä ei kannata hermostua eikä pahoittaa mieltä, jos suunnitelmat muuttuvat kesken matkan tai etukäteen suunniteltu ohjelma ei aivan sellaiseen toteutuisikaan. Huumoria ja pientä pilkettä silmäkulmassa tarvitaan aina. Kolme perusohjetta on hyvä muistaa: KRS. Tästä tulee useimmille mieleen eräs kristillinen liike, jota kirjainyhdistelmä ei kuitenkaan tässä yhteydessä edusta. Muistisääntönä tämä yhdenmukaisuus saattaa auttaa ( Broman, A & Mattson, B & Öjermo, C. 2006.Rippikoulu kaikille kärsivällisyyttä, selkeyttä rakennetta. LKkirjat. Helsinki. s. 17) KÄRSIVÄLLISYYS Suhtaudu joustavasti ja ole valmius muuttamaan opetusta tilanteen mukaan. Kärsivällisyydellä saat tuettua ja lisättyä nuoren itseluottamusta. Muista että ADHD-nuori ei ole ilkeä tai tahallaan tarkkaavaisuushäiriöinen. - Millaiseen ihmiskäsitykseen perustuu tapani kohdata rippikoululaiset? RAKENNE Säännöllisyys, ennakointi ja selkeät rajat ovat tärkeitä rippikoulussa. Leirimuotoisessa rippikoulussa kannattaa olla selkeä rakenne. Se antaa nuorelle mahdollisuuden valmistautua ennakolta ja keskittyä itse opetukseen. 7 16
3. OPETUS 3.1. Huomioi aluksi Nuori joka on rippikoulussa ja käyttäytyy huonosti, häiritsee, eikä keskity ohjeisiin, eikä tee annettuja tehtäviä loppuun on äärimmäisen harvoin diagnoosin saanut ADHD. Nuoren levottoman ja epäsosiaalisen käyttäytymisen taustalla saattaa olla muut kuin neurologiset syyt. Aluksi kannattaa miettiä miksi nuori käyttäytyy häiritsevästi. Useimmissa tapauksissa häiriköinnin, levottomuuden ja huonon keskittymiskyvyn takana on jokin aivan muu syy kuin ADHD diagnoosi. Kun rippikoululaisten keskuudessa alkaa olla levottomuutta ja häiriköintiä, opettajan on hyvä ensitöikseen pohtia voisiko jotakin muuttaa, esimerkiksi: opetusta, päiväohjelman rytmitystä, voiko ryhmän jakaa pienryhmiin, lisätä/vähentää vapaa-aikaa. Ensimmäiseksi on hyvä suunnata arviointi itseensä, opetustiimiin ja työskentelytapoihin. Jos näiden kriittinen tarkastelu ja suunnitelmien muuttaminen ei tuota tarvittavaa tulosta, voi pohtia ADHD:n mahdollisuutta yksittäisen nuoren käyttäytymisen aiheuttajana. Liian helposti ei kannata leimata ADHD nuoreksi. Joissakin tapauksissa asia saattaa kuitenkin olla aivan selkeä tai jo etukäteen tiedossa. Tällöin kannattaisi puhua nuoren vanhempien kanssa oppimiseen liittyvistä asioista. Vanhemmat saattavat antaa arvokasta tietoa. Oppimisvaikeuksista huolimatta jokaisella on oikeus saada parhainta mahdollista opetusta ja tulla mahdollisuuksien mukaan huomioiduksi yksilönä. - Mitä haluan rippikoulun antavan nuorille ja miten minä saavutan tavoitteen? - Millä tavalla työskentelen? Mitä olen? Millaisia arvoja pidän tärkeinä? Mihin uskon? Miten arvostan ihmisiä? -vastauksemme edellä esitettyihin kysymyksiin ja paljon enemmänkin paljastuu meistä rippikoulussa. Me emme pysty peittämään itseämme rippikoulussa. Olemme nuorten silmien edessä kuin avoin kirja. Tämä on hyvä tiedostaa etukäteen ja mahdollisuuksien ottaa huomioon jo rippikoulun suunnittelussa. Useiden tutkimusten mukaan viestimme puhumalla korkeintaan 20 % ja lopun 80 % me viestitämme itsestämme muutoin kuin puhumalla: eleillä, teoilla, äänenpainoilla, olemisella ja tekemisillämme. On tärkeä huomata että me opetamme rippikoulussa enemmän oppituntien ulko- kuin sisäpuolella. Se miten kohtaamme rippikoululaisia oppituntien välillä on tärkeämpää kuin se mitä me opetamme oppitunneilla. Opettaminen on tuloksellisinta silloin, jos oppitunneille opettamamme asiat on linjassa vapaa-ajan olemuksemme kanssa. Haluammeko kohdata erilaisia oppijoita ja ottaa heidät tasa-arvoisina mukaan rippikouluopetukseen vai häiriinnymmekö me eritavoin oppivista nuorista? ADHD-nuoren diagnoosit eivät välttämättä ole kovinkaan yksiselitteisiä tai yksioikoisia. Tästä johtuen ohjeet ADHD -nuoren kanssa toimimiseen tai opettamiseen eivät voi olla yksioikoisia. Parhaimpiakaan ohjeistuksia ei voi eikä saa käyttää sellaisinaan, kuten ne tässä esitetään. Muista aina ottaa huomioon ympäristö ja tilanne. 15 8
9
2.3. ADHD ADHD:n on katsottu johtuvan hermoratojen vajaatoiminnasta. ADHD:n keskeisenä ongelmana pidetään puutteellista impulssien estokykyä. Tämän vuoksi lapset toimivat nopeasti ja ajattelematta. He toimivat heti virikkeen saatuaan eivätkä ehdi ajatella, mihin toiminta johtaa tai mitä seurauksia sillä on. ADHD:hen liittyy tarkkaavaisuushäiriön, impulsiivisuuden ja ylivilkkauden lisäksi usein muita ongelmia (kts. alla oleva taulukko). Jos ADHD:ta potevalla on myös muita motorisia ongelmia, hahmotushäiriöitä tai oppimisvaikeuksia, ovat ADHD ja MBD identtiset käsitteet. Useimmilla ADHD lapsista on havaittu seuraavia piirteitä: - Motorinen kehityshäiriö 30-60 % - Oppimiseen liittyviä ongelmia 90 % - Erityisiä oppimisvaikeuksia 30 % - Puheen ja kielen kehityksen häiriö 30-35 % - Pakkoliikkeitä ja ajatuksia 25 % - Kypsymätön tunne-elämä yli 50 % - Huonot sosiaaliset taidot yli 50 % - Uhmakkuushäiriö 40-60 % - Käytöshäiriö 25 % - Masennusta 10 % - Ahdistuneisuutta 25-40 % - Univaikeuksia 30 % - Yökastelua 20 %.... 2. TARKKAAVAISUUSHAIRIO 2.1. MBD ja ADHD Yleisesti käytetty termi MBD on lievä aivotoiminnan häiriö (minimal brain dysfunction), joka tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä neurologisena oireyhtymänä. Siihen liittyy motoriikan, hahmottamisen ja tai oppimisen häiriö. Oireisiin kuuluvat usein myös kielelliset ja sosiaaliset erityisvaikeudet. MBD-termiä ei enää käytetä virallisessa tautiluokituksessa, vaikkakin se on vakiintunut Suomessa yleiseen kielenkäyttöön. Suomessa käytössä oleva MBD luokitus on kattonimike oireistolle, jonka ilmenemismuodot ja syyt voivat olla moninaiset. Yhdysvalloissa vastaava termi on ADHD (attention deficit hyperactivity disorder), johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssien kontrollin puuttuminen. Usein ADHD:hen liittyy myös muita häiriöitä, kuten kömpelyyttä, hahmotus tai oppimisvaikeuksia, jolloin ADHD ja MBD ovat identtisiä käsitteitä. Niitä käytetäänkin usein synonyymeinä. Ruotsissa on käytössä termi DAMP (deficits in attention, motor control and perception), jolla tarkoitetaan tarkkaavaisuushäiriötä, johon liittyy kömpelyyttä ja hahmotushäiriöitä. ADHD:n ja MBD:n diagnooseja varten on olemassa selkeät kriteerit, mutta siitä huolimatta ne eivät ole yksiselitteisiä tarkkaavaisuus oirekokonaisuuksia. ADHD:n ja MBD:n erottaminen muista aivotoiminnan häiriöistä on vaikeaa, toisinaan jopa mahdotonta, koska oireissa esiintyy paljon päällekkäisyyttä. Näitä oireita ovat dysfasia, lievä kehitysvamma, lievä cp-oireyhtymä, Touretten ja Aspergerin oireyhtymät. Nuorella jolla on ADHD diagnoosi, voi olla samanaikaisesti myös jokin yllämainituista diagnooseista. 13 10
ADHD:n ja MBD:n syyt ovat mitä moninaisemmat, eikä niitä aina edes pysty lääketiede selvittämään. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että ylivilkkaus- ja tarkkaavaisuushäiriöt johtuvat neurologisista ja biologisista syistä. ADHD:n oireet vaihtelevat eri ikäkausina ja yksilöillä eri tavoin. Sairaus on jostain syystä yleisempää pojilla kuin tytöillä. AD/HD-termissä voidaan käyttää vinoviivaa kuvaamaan sitä että nuorella voi olla vain tarkkaavaisuushäiriö tai vain yli vilkkautta ja impulsiivikontrollin heikkoutta. 2.2. ADHD:n diagnostiset kriteerit/oireet Diagnoosi tehdään tarkkailemalla lapsen oireita ja kyselylomakkeella, jossa on tarkkaavaisuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta koskevia kysymyksiä. Tämän lisäksi edellytetään, että oireet ovat alkaneet ennen seitsemän vuoden ikää ja kestäneet ainakin puolivuotta. Oireita pitää esiintyä erilaisissa tilanteissa kuten kotona ja koulussa. Oireiden on oltava niin huomattavia, että niistä on selvää haittaa. Alla on lista ADHD:n diagnostisista kriteereistä, amerikkalaisen psykiatriyhdistyksen laatiman tautiluokituksen mukaan. Diagnoosi annetaan, jos lapsella on vähintään kuusi toteutunutta väittämää jommastakummasta alla esitetystä ryhmästä. 6. Hän väsyy nopeasti tai välttelee tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista ponnistelua. 7. Hän kadottaa tehtävissä tarvittavia esineitä. 8. Hän häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä. 9. Hän unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnoissa. Ylivilkkaus ja impulsiivisuus: 1. Henkilö liikuttelee hermostuneesti käsiään ja jalkojaan ja kiemurtelee istuessaan. 2. Hän ei pysy paikoillaan istuessaan, nousee ylös ja kävelee ympäriinsä. 3. Hän juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa. 4. Hänellä on jatkuvasti täydessä vauhdissa tai hän tekee asioita nopeasti ja hosuen. 5. Hän puhuu lähes jatkuvasti. 6. Hän tokaisee usein vastuksen, ennen kuin kysymys on kunnolla esitetty. 7. Hänellä on vaikeuksia odottaa vuoroaan, esim. peleissä ja leikeissä. 8. Hän keskeyttää toiset tai tuppaantuu toisen seuraan. Tarkkaavaisuushäiriö: 1. Henkilöllä on vaikeuksia ottaa huomioon yksityiskohtia tai hän tekee huolimattomuusvirheitä. 2. Hänellä on toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin. 3. Hän ei tunnu kuuntelevan, mitä hänelle sanotaan. 4. Hän jättää seuraamatta ohjeita eikä saata tehtäviänsä loppuun. 5. Hänellä on vaikeuksia suunnitella omaa toimintaansa. 12 11