Valtatie 4 Oulu-Kemi. Yhteysvälin kehittämisselvitys

Valtatie 4 Oulu-Kemi Yhteysvälin kehittämisselvitys

Valtatie 4 Oulu-Kemi Yhteysvälin kehittämisselvitys Tiehallinto Oulun tiepiiri Oulu 2002

Kannen kuvat: Jyrki Suorsa Pohjakartat: Genimap Oy 2000, L4356 Julkaisua saatavana: Oulun tiepiiri Tiehallinto Oulun tiepiiri Veteraaninkatu 5 PL 261 90101 OULU Puhelinvaihde 0204 2211

ESIPUHE Valtatietä 4 välillä Oulu Kemi koskeva kehittämisselvitys on laadittu yhteistyössä Tiehallinnon keskushallinnon, Oulun ja Lapin tiepiirien ja konsultin JP-Transplan Oy:n kesken. Lisäksi Tieliikelaitos on tehnyt hankkeiden vaikutustarkastelut IVAR-ohjelmistolla. Keskushallinnossa kehittämisselvityksen yhdyshenkilöinä ovat olleet Juha Sammallahti ja Pekka Ovaska. Työtä on ohjannut hankeryhmä, johon ovat kuuluneet Keijo Pulkkinen ja Jussi Sääskilahti Oulun tiepiiristä, Samuli Niska Lapin tiepiiristä, Jorma Hämäläinen, Jani Karjalainen ja Jyrki Suorsa konsulttina toimineesta JP-Transplan Oy:stä. Edellä mainittujen lisäksi selvityksen sisältöön ovat vaikuttaneet lukuisat muut JP-Transplan Oy:n, Tiehallinnon keskushallinnon, tiepiirien ja muiden konsulttien edustajat. Oulussa, lokakuussa 2002 Tiehallinto Oulun tiepiiri

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 5 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 7 1.1 Työn tausta 7 1.2 Suunnitteluprosessi 7 2 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 9 2.1 Suhde valtakunnalliseen ja maakunnalliseen liikennejärjestelmään 9 2.2 Suhde kansainväliseen liikennejärjestelmään 10 2.3 Liikenteen kysyntä 10 2.4 Liikenne-ennusteet 11 2.5 Maankäytön nykytila 11 2.5.1 Maakunta ja seudullinen taso 11 2.5.2 Taajamat 15 2.6 Turvallisuus 15 2.7 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso 18 2.8 Liikenteen hallinnan nykytila 19 2.9 Joukkoliikenne 19 2.10 Kevyt liikenne 20 2.11 Tien ja siltojen kunto 20 2.12 Terveys, elinolot ja viihtyvyys 21 2.13 Luonnonympäristön ja pohjavesien nykytila ja suojaustarpeet 21 2.14 Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus 21 2.15 Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö 21 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 22 3.1 Pääteiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030 22 3.2 Oulu Kemi 2030 22 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 25 5 KEHITTÄMISPOLKU 26 5.1 Jatkosuunnittelutarve 27 6 VAIKUTUSTARKASTELUT 29 6.1 Yleistä 29 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 29 6.3 Vaikutukset tienkäyttäjien ja liikennepalveluiden käyttäjien palvelutasoon 29 6.3.1 Ajokustannukset 29 6.3.2 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät 30 6.3.3 Joukkoliikenteen palvelutaso 32

6 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 6.3.4 Kevyen liikenteen palvelutaso 32 6.4 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 32 6.5 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen 32 6.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 33 6.7 Vaikutusten arviointi suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin 34 7 YHTEENVETO 36 7.1 Lähtökohdat ja suunnitteluprosessi 36 7.2 Yhteysvälin nykytila ja ongelmat 36 7.3 Tavoitetila 2030 36 7.4 Toimenpiteet ja kehittämispolku 37 7.5 Toimenpiteiden vaikutukset 38 8 LIITTEET 39

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 7 LÄHTÖKOHDAT 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn tausta Tiehallinnossa on käynnissä pääteiden kehittämisen toimintalinjoja laativa projekti, joka on jatkoa keskushallinnon PTS-työlle (Tienpidon linjaukset 2015). Projektin tuloksia käytetään keskeisenä lähtökohtana toimenpiteiden ohjelmoinnille Tiehallinnon eri ohjelmissa. Tienpidon linjaukset työn aikana määritettiin runkoverkko, jolle pääteiden kehittäminen painottuu. Runkoverkon määrittämisen perusteena on käytetty liikenteellistä merkittävyyttä, valtakunnallista yhdistävyyttä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Vuoden 2002 alussa runkoverkon yhteysväleistä noin puolelle (23kpl) on käynnistetty yhteysvälikohtaiset selvitykset, joihin myös tämä selvitys kuuluu. Kehittämisselvitykset lopuille yhteysväleille laaditaan vuonna 2003. Kehittämisselvitysten tavoitteena on ollut tarkastella yhteysvälejä piirijaoista riippumattomina kokonaisuuksina. Samassa yhteydessä on arvioitu olemassa olevien suunnitelmien sisältöä, sekä edelleen pyritty vaikutusten arvioinnin avulla ohjaamaan entisestään toimenpiteiden valintaa. 1.2 Suunnitteluprosessi Kehittämisselvityksen kohteena oleva yhteysväli on vt 4 Oulu Kemi (100 km), joka alkaa Oulun eritasoliittymästä ja päättyy Kemissä Veitsiluodontien liittymään. Kehittämisselvityksen sisältö on laadittu uudenlaisen toimintatavan tuloksena, jossa on valtakunnallisesti pidetty Tiehallinnon keskushallinnon, tiepiirien ja konsulttien kesken evästyskokouksia ja seminaareja. Työn lähtökohtina olivat pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön yhteydessä laadittu yhteysvälikortti sekä toimintalinjojen yleiset tavoitteet. Yhteysväliltä kerättiin voimassa oleva suunnittelumateriaali, joka analysoitiin työn alkuvaiheessa. Nykytilannetta, tavoitetilaa, toimenpiteitä ja vaikutuksia arvioitaessa on hyödynnetty yhteysvälin jakamista erilaisiin jaksoihin. Jaksot ovat: Oulun ETL Räinänperä (Oulun kaupunkiseutu), pituus 31 km Räinänperä Pohjois-Ii, pituus 10 km Pohjois-Ii Kemi (Veitsiluodontien liittymä), pituus 59 km Alustavaa jaksottelua noudatettiin tässä selvityksessä ongelmien ja tavoitetilan määrittelyssä. Nykytilanne ja ongelmat selvitettiin Oulun- ja Lapin tiepiirien edustajien sekä konsultin asiantuntijoiden yhteistyönä. Toimenpiteitä ja toimenpideohjelmaa määriteltäessä jaksot oli jaettava vielä pienempiin osuuksiin. Nämä osuudet

8 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys LÄHTÖKOHDAT määräytyivät pitkälti vanhojen suunnitelmien kautta. Kullekin osavälille suunniteltiin ne toimenpiteet, joiden toteuttamista tavoitetilan saavuttaminen edellyttää. Nämä toimenpiteet arvioitiin pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön mukaisiin kiireellisyysluokkiin. Toimenpideohjelma muodostettiin yhdistämällä eri toimenpiteitä kokonaisuuksiksi, jotka sitten määriteltiin kiireellisyyden perusteella eri koreihin. Näin saaduille toimenpideohjelmalle arvioitiin vaikutukset. Lopulta tehtiin vielä vaikutusten analyysi, jolloin tämän selvityksen tulokset ovat hyödynnettävissä pääteiden kehittämisen toimintalinjatyössä.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 9 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.1 Suhde valtakunnalliseen ja maakunnalliseen liikennejärjestelmään Valtatie 4 on Pohjois-Suomen kannalta alueen keskeisin pohjoiseteläsuuntainen tieyhteys. Valtatie 4 on myös osa Perämerenkaarta, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen asutuksen ja teollisuuden. Oulun ja Kemin lentoasemat, Perämeren satamat sekä yhteys Tornion rajanylityspaikalle lisäävät tien kansainvälistä merkittävyyttä. Oulussa on suunnitteilla myös yhdistettyjen kuljetusten terminaali. Yhteysvälin merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Oulun seutu sekä Kemi- Tornion seutu. Oulun seutu on suuri, monipuolinen ja väestöltään selvästi kasvava kaupunkiseutu. Seudulla on perusteollisuutta ja valtakunnallisesti merkittävä informaatioteknologian, elektroniikka- ja teletekniikan alan keskittymä. Kemi-Tornio on kaupunkiseutuna keskisuuri. Väestön määrässä ei ole tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Valtakunnallisesti Kemi-Tornion seutu erottuu vahvaksi puu- ja paperiteollisuuden sekä metalliteollisuuden alueeksi. Lappi kokonaisuudessaan on valtakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kuva 1. Oulu-Kemi yhteysväli.

10 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.2 Suhde kansainväliseen liikennejärjestelmään Valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa (E8 ja E75). Tie on katsottu EU:n liikennepolitiikassa strategisesti merkittäväksi ja siksi se on myös osa yleiseurooppalaista TEN-teiden verkkoa. Yhteysvälin kansainvälistä merkittävyyttä lisäävät vilkkaat Oulun ja Kemin satamat sekä lentoasemat. Maaliikenteen kannalta merkittävin asia on suora yhteys Tornion rajanylityspaikalle. 2.3 Liikenteen kysyntä Yhteysväli on liikennemäärien perusteella runkoverkon vilkkaimpien joukossa. Yhteysvälin liikennemäärät ovat nykyisin 5000 36 000 autoa vuorokaudessa. Vilkkainta liikenne on Oulussa. Oulun kohdalla liikennemäärät vaihtelevat 24 000-36 000 ajon/vrk:ssa (KVL 2001), yksittäisinä päivinä jopa 50_000 ajon/vrk. Vähäisintä liikenne on Iin ja Kuivaniemen välillä (KVL n. 5_000). Muutoin yhteysvälillä liikennemäärät vaihtelevat välillä 5 000 10_000. Liikenteen kausivaihtelussa erottuvat kevättalven ja kesän matkailuliikenteen huiput. Raskaan liikenteen määrä on 700 1 800 autoa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa n. 10-14 % KVL:stä. Tämä ei poikkea muusta runkoverkosta oleellisesti. Vilkkain raskasliikenne on Iin ja Veitsiluodon liittymän välisellä osuudella, jossa raskasta liikennettä on lähes 14 % KVL:stä, mikä on vilkkaampaa kuin muualla runkoverkolla. 8000 Viikkoliikennemäärä (W) 2001 6000 4000 2000 liikennemäärä KVL = 5093 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 viikko Kuva 2. Liikenteen kausivaihtelut viikoittain Kuivaniemen LAM pisteestä mitattuna. Oulun ja Kemin välisestä raskaasta tieliikenteestä suurin osa on kustannustehokkuutta vaativia kuljetuksia (yli 1,0 milj. t/a). Täsmällisyyttä vaativia kuljetuksia on 0,5-1,0 milj. t/a. Kuljetettavan tavaran arvo on yli 8 mrd. euroa.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 11 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Vuoteen 2025 mennessä kustannustehokkuutta vaativien kuljetusten määrän arvioidaan kasvavan yhteysvälillä 4,7 7,7 miljoonaan tonniin ja täsmällisyyttä vaativien kuljetusten määrän 4,1 7,2 miljoonaan tonniin. 2.4 Liikenne-ennusteet Oulun kaupunkiseudun alueella moottoritie- ja moottoriliikennetieosuuksilla on käytetty Oulun seutuyleiskaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman 2020 verkon ennusteita. Liitteessä 1 on esitetty EMME/2 tulosteet. Räinänperän ja Kemin välillä on käytetty Tiehallinnon yleisiä kasvukerroinennusteita. 60000 50000 kvl 2000 kvl 2020 40000 30000 20000 10000 0 426 426 425 424 423 422 422 420 419 417 416 415 413 413 412 410 409 407 407 406 405 405 404 403 403 401 401 Kuva 3. Nykyinen ja ennustettu liikennemäärä tieosittain välillä Oulu Kemi. 2.5 Maankäytön nykytila 2.5.1 Maakunta ja seudullinen taso Pohjois-Pohjanmaalle on valmistumassa maakuntakaava. Valtatie 4 kuuluu kaavaluonnoksessa Oulun kaupunkiseudulla Pateniemen ETL:ään asti Oulun seudun kaupunkirakenteen laatukäytävään. Laatukäytävä määritellään seuraavasti: Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä, kaupunkimaisesti rakennettava tie- ja yritysympäristön vyöhyke. Kaavaluonnoksessa on varaus Iin ohitustielle. Alueelle tulee pyrkiä kuntien yhteistyöllä luomaan yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita, joilla turvataan vyöhykkeen kehittämisedellytykset kansainvälisesti

12 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI vetovoimaiseksi sekä yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaaaikapalvelujen alueeksi. Vyöhykkeellä on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkoliikenteen edistämiseen Oulun seudun yleiskaava 2020 ja Oulun kaupungin yleiskaava ovat luonnosvaiheessa. Kaavoissa on tilavaraukset vt 4:n kolmansille kaistoille välillä Kajaanintie Kuusamontie siten, että tie sijoitetaan nykyisen asemakaavan liikennealueelle ja liittymien perusratkaisut säilytetään. Lisäksi vt 4:n varressa melualueille on sijoitettu uusia työpaikka-alueita Länsi-Lapin seutukaavassa on kaavavaraus moottoritielle Kemistä Oulun lääninrajalle.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 13 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Kuva 4. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaluonnos Oulu Kuivaniemi.

14 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Kuva 5. Länsi-Lapin seutukaava.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 15 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.5.2 Taajamat Iin kunnassa on yleiskaava-aluetta noin 2900 hehtaaria. Iin keskustaajaman osayleiskaava käsittää keskustan lisäksi lähiympäristön kyläalueet. Ennen ohikulkutien rakentamista nykyiselle tielle tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat taajamaan myös sitten, kun nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi ohikulkutien valmistuttua. Kuivaniemen taajama on kaksijakoinen. Valtatie 4 menee liikennepainotteisena vanhan kirkonkylän ja Asemakylään syntyneen nykyisen kuntakeskuksen välistä. Osayleiskaavassa 14.4.1987 on esitetty laajentumisalueita Asemakylän seudulle. Simon taajama sijaitsee valtatien 4 molemmin puolin. Taajamarakenne on erotettu valtatien liikenteestä perusverkon eritasoliittymällä. Vuonna 2001 on käynnistetty yleiskaavoitus. Yleiskaavaluonnoksen mukaan Simon maankäytön kasvusuunta tulee olemaan Simonkylä Simoniemi seudulla valtatien 4 eteläpuolella. 2.6 Turvallisuus Tienpituutta kohden laskettujen kuolemien perusteella yhteysväli kuuluu runkoverkon toiseksi pahimpaan viidennekseen. Vuosien 1997-2001 välisenä aikana jaksolla sattui 55 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa kuoli 14 ja loukkaantui 128 henkilöä. Yhteysvälin vaarallisimmat kohdat ovat Kellon ETL:n ja Räinänperän välinen moottoriliikennetiejakso, Kuivaniemen, Simon ja Simoniemen taajamat sekä Iin pohjoispuolella oleva ns. Iin suora. Iin ja Kemin välinen osuus on jonkin verran runkoverkon keskitasoa vaarallisempi. Kuolemanriski yhteysvälillä on runkoverkon keskitasoa. Eniten liikennekuolemia sattui kohtaamisonnettomuuksissa ja ohitusonnettomuuksissa, joita on sattunut erityisesti Oulun pohjoispuolisella moottoriliikennetiejaksolla. Yhteysvälin kehittämisessä on erityisesti pyrittävä vähentämään näitä onnettomuuksia.

16 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI VT 4 Oulu-Kemi Muu Hirvi Jalankulku Polkupyörä Peräänajo Kohtamisonnettomuus KUOLLEITA LOUKKAANTUNEITA HEVA ONNETTOMUUKSIA Risteämisonnettomuus Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kuva 6. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet onnettomuusluokittain 1997-2001. 10 8 Oulu Haukipudas Ii Olhava Kuivaniemi Simo Muu onnettomuus Hirvi Jalankulku Polkupyörä Peräänajo Kohtamisonnettomuus Risteämisonnettomuus 6 Ohitusonnettomuus Kääntymisonnettomuus Yksittäisonnettomuus 4 2 0 401 402 403 404 405 406 407 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 TIEOSA Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet luokittain ja tieosittain 1997-2001. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys ja aste tieosittain on esitetty seuraavissa kuvissa. Onnettomuustiheys on onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa tiekilometriä kohti ja onnettomuusaste onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa miljoonaa ajokilometriä kohti.

417 417 417 417 417 417 417 417 417 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 17 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI Huomattavaa on, että luokittelu on suoritettu koko yhteysvälille. Kuvissa esitetään tämän yhteysvälin tieosat, joilla onnettomuusasteet ja tiheydet ovat pieniä, keskitasoa tai suuria. Tässä ei siis verrata valtakunnalliseen runkoverkkoon, vaan on pyritty löytämään yhteysvälin vaarallisimmat tieosat, joihin kohdentamalla parannustoimenpiteitä, voitaisiin vähentää eniten henkilövahinko-onnettomuuksia. Onnettomuustiheydet ovat yleensä suuria, siellä, missä liikennemäärätkin ovat suuria, lisäksi Olhavan, Kuivaniemen ja Simon taajamien kohdalla on sattunut keskimääräistä enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. 424 423 422 421 420 419 418 418 418 418 418 418 418 418 418 416 416 416 416 416 416 416 416 416 415 415 415 415 415 415 415 415 415 414 414 414 414 414 414 414 414 414 413 412 411 412 410 410 410 410 410 410 410 410 410 409 407 407 407 407 407 407 407 407 407 VT4 Oulu-Kemi: Onnettomuustiheys, HEVA [onnettomuuksien määrä vuotta ja sataa tiekilometriä kohti] SUURI (25-48.1) KESKITASOA (10-24.9) PIENI (3.9-9.9) 406 406 405 404 404 404 404 404 404 404 404 404 403 403 403 403 403 403 403 403 403 402 402 402 402 402 402 402 402 402 401 Kuva 8. Vt 4 Onnettomuustiheys tieosittain. Onnettomuusaste kuvaa paremmin tieosan vaarallisuutta sillä onnettomuuksien määrä suhteutetaan liikennesuoritteeseen. Tässä tapauksessa

417 417 417 417 417 417 417 417 417 18 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI vaarallisimmat tieosat ovat moottoriliikennetiejakson alku Oulun ja Haukiputaan välillä sekä ns. Iin suora, Olhavan kohta, Kuivaniemen kohta sekä Simon ja Simoniemen kohdat. 424 423 422 421 420 419 418 418 418 418 418 418 418 418 418 416 416 416 416 416 416 416 416 416 415 415 415 415 415 415 415 415 415 414 414 414 414 414 414 414 414 414 413 412 411 412 410 410 410 410 410 410 410 410 410 409 407 407 407 407 407 407 407 407 407 406 406 405 404 404 404 404 404 404 404 404 404 VT4 Onnettomuusaste, HEVA [onnettomuuksia vuotta ja sataa milj. ajokm. kohden] 403 403 403 SUURI (10-16.6) KESKITASOA (5-9.9) PIENI (2.1-4.9) 403 403 403 403 403 403 402 402 402 402 402 402 402 402 402 401 Kuva 9. Vt 4 Onnettomuusaste tieosittain. 2.7 Ajoneuvoliikenteen palvelutaso Yhteysvälin pullonkaula on Oulun kohdalla, jossa työmatkaliikenne aiheuttaa aamulla ja iltapäivällä ruuhkautumista etenkin Kontinkankaan ja Laanilan

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 19 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI eritasoliittymien välillä. Runsaan raskaan liikenteen takia myös yhteysvälin linjaosuudella on ajoittaista jonoutumista. Ilman toimenpiteitä kapasiteetista johtuvia ongelmia alkaa esiintyä Oulun kaupunkiseudulla laajemminkin ja Iin taajamaseudulla. Yhteysvälin liikennöitävyyttä haittaavat alhaiset nopeusrajoitukset taajamien kohdilla sekä vilkkaiden yksityistieliittymien suuri määrä. Oulun kaupunkiseudulla ongelmia aiheuttavat joidenkin eritasoliittymien puutteet, kuten lyhyehköt kiihdytyskaistat ja riittämätön välityskyky. Ohitusmahdollisuudet ovat linjaosuuksilla pääsääntöisesti kohtalaisen hyvät. Tien poikkileikkaus on nykyiseen liikennemäärään suhteutettuna vähintään tyydyttävä. Yhteysvälin 2-kaistaisella osuudella liikenteen ajoneuvo-ja aikakustannukset ovat runkoverkon keskitasoa, moottoriväyläosuuksilla keskitasoa pienemmät. 2.8 Liikenteen hallinnan nykytila Keli- ja liikennekameroita on Oulun tiepiirin alueella neljä kappaletta, ja ne sijaitsevat Kontinkankaalla, Intiössä, Linnanmaalla ja Kuivaniemessä. Nopeusnäyttöpisteitä on sijoitettu kolmeen paikkaan, Haukiputaalla (2 kpl) ja Simossa. Oulun tiepiirin alueella sijaitsee viisi LAM-pistettä (liikenteen automaattinen mittauspiste). Muuttuvia liikennemerkkejä yhteysvälillä on neljä kappaletta; muuttuvat nopeusrajoitusmerkit sijaitsevat Iissä ja Olhavassa. Yhteysvälillä ei toistaiseksi ole automaattista nopeusvalvontaa. Yhteysvälin tiesääasemat sijaitsevat Intiössä, Kuivasjärvellä, Haukiputaalla, Olhavassa sekä Kuivaniemellä. Yhteysväliä palvelee kaksi tienkäyttäjille tarkoitettua sähköistä tieinfopistettä, jotka sijaitsevat Ouluntullissa Kempeleessä sekä Tiedekeskus Tietomaassa Oulussa. 2.9 Joukkoliikenne Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kysyntä yhteysvälillä on runkoverkon keskitasoa alhaisempaa. Oulun ja Kemin välillä kulkee arkivuorokautena 6 10 pikavuoroa. Oulu-Kemi välistä liikennettä pikavuorot mukaan lukien ja molemmat suunnat yhteen laskien on suuruusluokaltaan noin 20 vuoroa arkisin. Oulu-Kemi-Luulaja välistä liikennettä on järjestetty arkisin ja sunnuntaisin yksi meno-paluuvuoro. Oulun seutuliikenteen alueella on Oulun tiepiirin tasolla tiheimmän joukkoliikenteen piirissä olevia yleisen tien tieosuuksia. Valtatiellä 4 Iin ja Haukiputaan välillä ajetaan n. 65 vakiovuoroisen joukkoliikenteen vuoroa. Seudulliset vuorot käyttävät Iin jälkeen Haukiputaalle ja Oulun suuntaan mentäessä pääosin maantietä 847. Muutama seudullinen vuoro ja suurin osa pitkämatkaisista linja-autovuoroista käyttää moottoritietä Ouluun tullessaan ja sieltä lähtiessään. Pitkämatkainen liikenne liittyy moottoritielle pääasiassa Kellonväylältä. Oulun seudulla joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen suunnitelmassa on selvitetty, mitkä ovat seudun käytetyimpiä pysäkkejä. Niiden varustelutasoa kehitetään suunnitelman mukaisesti mm. lisäämällä ja uusimalla pysäkkikatoksia. Mukana ovat myös valtatien 4 varren tärkeimmät

20 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI pysäkit Iissä ja Haukiputaalla. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty, että moottoritietä tulisi pyrkiä hyödyntämään joukkoliikenteessä ja että moottoritie olisi osa joukkoliikenteen laatukäytävää Haukiväylän liittymään asti. Moottoritien hyödyntäminen seudullisessa joukkoliikenteen tarjonnassa edellyttää, että moottoritien liittymäalueilla rakennetaan liityntäpysäkkejä. Valtatiellä 4 Kemin ja Simon välillä vuorotarjonta on noin 46 arkipäivisin ajettavaa vuoroa. Kuntakeskusten pääpysäkkien lisäksi Kuivaniemen, Simon ja Kemin tärkeimpiä pysäkkejä sijaitsee valtatien 4 varrella. Suunnitelmallista pysäkkiverkoston kehittämistä esitetään Kemi-Tornio alueen käynnissä olevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Yleistäen voidaan todeta, että pysäkkien geometria on pääsääntöisesti kunnossa. Yksittäisiä ongelmia saattaa olla pysäkkien näkyvyydessä, yhteyksissä pysäkeille tai esimerkiksi pysäkkien talvikunnossapidossa. Joukkoliikenteen toimintaan valtatieympäristössä vaikuttaa olennaisesti myös esim. kevyen liikenteen yhteyksien taso, onko pysäkeille kevyen liikenteen yhteyttä tai onko alikulkuyhteyksiä. 2.10 Kevyt liikenne Kaikissa kuntakeskuksissa ja niiden lähialueilla on tarpeen täydentää kevyen liikenteen väylästöä niin, että väylästö muodostaa yhtenäisen verkon ilman epäjatkuvuuskohtia. Välillä Oulu Räinänperä kevyen liikenteen väylät ja alikulut vastaavat tarpeita. Kevyt liikenne on hoidettu pääosin kaupungin katuverkon ja rinnakkaisteiden yhteyteen. Iin Asemakylän liittymän kevyen liikenteen alikulkua tulee parantaa. Iin keskustassa tarvitaan kevyen liikenteen alikulkuja ja keskustan kevyen liikenteen verkostoa tulee yhtenäistää. Kuivaniemellä tarvitaan kevyen liikenteen väylää keskustassa noin kilometrin matkalla, lisäksi tarvitaan kevyen liikenteen silta Kuivajoen yli. Simossa kevyen liikenteen yhteyspuutteita on valtatien 4 varressa mm. Kemin suuntaan. Kiireellisimmät hankkeet ovat Maksniemen koulun ja Viantien liittymän väli ja edelleen siitä Simon asemalle sekä kuntakeskuksen ja Malininkankaan väli. 2.11 Tien ja siltojen kunto Pääosalla yhteysväliä ei ole tien rakenteelliseen kuntoon liittyviä ongelmia. Kuntotavoitteen alittavien tiejaksojen yhteispituus yhteysvälillä on 4,6 km. Pahimmin tavoitteen alittavat jaksot sijaitsevat Oulussa (Oulun ETL Laanilan ETL), Iissä (Räinänperä Ii), Simossa (keskustan kohdalla), Maksniemen ja Hepolan kohdalla.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 21 YHTEYSVÄLIN NYKYTILAN JA ONGELMIEN ANALYYSI 2.12 Terveys, elinolot ja viihtyvyys Liikenteen aiheuttama melu muodostaa suurimmat ongelmat yhteysvälillä. Meluntorjuntatoimenpiteitä on esitetty Iin, Olhavan, Kuivaniemen ja Simon taajamien kohdalle. Liikennemelualueella (yli 55 db) asuu eniten asukkaita Iin keskustassa vajaa 200, muissa taajamissa määrä noin 30-40 asukasta/taajama. 2.13 Luonnonympäristön ja pohjavesien nykytila ja suojaustarpeet Nykyinen tielinjaus sijaitsee Iin Ojakylän muodostumisalueella noin yhden kilometrin matkalla (III-luokka). Iin mahdollisessa ohitustievaihtoehdossa tulee ottaa huomioon myös Aaltokankaan, Kotakankaan ja Raasakan pohjavesialueet. Moottoriliikennetiejaksolla Haukiputaalla pohjavesialue on asianmukaisesti suojattu. Seljänperän pohjavesialueella Iin Olhavassa ei ole vedenottamoa, joten välitöntä suojaustarvetta ei ole. Kuivaniemellä on Santamäen pohjavesialue, jonka muodostumisalueella valtatietä 4 sijaitsee 1,2 km. Virtaussuunta on vedenottamolta (n. 1 km) tielle päin, joten välitöntä suojaustarvetta ei ole. Lapin tiepiirin pohjaveden laadun erityisseurannassa on I-luokan pohjavesialue Palokankaalla Simossa. Vedenottamo sijaitsee noin 650 m valtatien eteläpuolella ja virtaussuunta on ottamolle päin. Yhteysvälin kiireellisin pohjaveden suojaustarve on Maksniemen (Marostenmäki) kohdalla Simossa. Vedenottamo on noin 850 m:n etäisyydellä valtatiestä ja virtaussuunta on tieltä ottamolle päin. 2.14 Maaperä, kasvillisuus ja eliöt, luonnon monimuotoisuus Tien läheisyydessä on varsin vähän merkittäviä maaperään, kasvillisuuteen tai eliöihin liittyviä erityiskohteita. Näiden mahdollisesti edellyttämät toimenpiteet otetaan huomioon toimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa. 2.15 Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö, maisema ja kaupunkikuva, kulttuuriperintö Oulun kaupunkiseudulla suurin osa työpaikka-alueista ja kaupallisista palveluista on joen eteläpuolella. Joen pohjoispuolelle on sijoittunut suuri osa asutuksesta. Tästä johtuen valtatiellä on paljon Oulujoen ylittävää lyhytmatkaista paikallisliikennettä, joka ajoittain aiheuttaa ruuhkautumista. Oulun kaupunkiseudun pohjoispuolella valtaosa tiestä kulkee joko metsä-, suo- tai peltoalueiden läpi. Iissä, Olhavassa, Kuivaniemellä ja Nybyssä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Simoniemen Viantien alue on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus.

22 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 3 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 3.1 Pääteiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030 Pääteiden kehittämisen yleisenä päämääränä on mahdollisimman turvallinen pääteiden verkko, joka samalla mahdollistaa sujuvan autoliikenteen, tasaiset ja ennakoitavissa olevan nopeustasot, minimoi liikenteen ja tienpidon haitat ympäristöön ja parantaa joukko- ja kevyen liikenteen palvelutasoa. Kehittämisratkaisut sopeutetaan tienvarren maankäyttöön sekä paikallisiin ja seudullisiin erityispiirteisiin. Pääteiden (yhteysvälin) kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet: 1. Turvallisuus: Yhteysvälillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmien inhimillisen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. 2. Ympäristö: Tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät yhteysvälillä. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. 3. Toimivuus: Yhteysväliä kehitetään siten, että sen liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla, eli ruuhkaantuneisuutta ei juuri esiinny. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet. 4. Taloudellisuus: tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi 3.2 Oulu Kemi 2030 Vuonna 2030 valtatie 4 Oulusta Kemiin on tärkeä osa Suomen pääteiden runkoverkkoa. Tien kansainvälinen merkittävyys on lisääntynyt Kemin satamien ja Tornion rajanylityspaikan merkittävyyden kasvaessa. Yhteysväli Oulu Kemi alkaa Oulusta moottoritiejaksolla, joka on kapasiteetiltaan liikennemäärien vaatimalla tasolla. Moottoritiellä on kuusi kaistaa Oulun eritasoliittymästä (valtatie 22) Linnanmaan eritasoliittymään asti, siitä eteenpäin moottoritie jatkuu nelikaistaisena. Liikenteen sujuvuutta ja samalla liikenneturvallisuutta parannetaan liikenteen hallinnan avulla ottamalla käyttöön mm. muuttuvien nopeusrajoitusten ja tapahtumaopastuksen järjestelmät sekä häiriöhallintajärjestelmä Oulun kaupunkiseudulla. Nykyinen moottoriliikennetiejakso Kello Räinänperä on parannettu liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden vaatimaan tasoon kapeaksi nelikaistaiseksi

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 23 YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 tieksi. Iin taajama ohitetaan kaiteellisella ohituskaistatiellä rautatien länsipuolelta. Pohjois-Ii Veitsiluoto tieyhteys säilyy nykypaikallaan. Tiejaksolle tulee säännöllisin välein ohituskaistoja parantamaan sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta, erityisesti pyritään vähentämään kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksien määrää. Osa ohituskaistoista sijoitetaan mahdollisesti samalle kohtaa keskikaiteella erotettuina. Veitsiluodon liittymästä tie jatkuu moottoriväylänä Kemiin. Nopeusrajoitus yhteysvälillä on pääasiassa 100 km/h. Olhavan ja Kuivaniemen taajamien kohdalla ja muissa vilkkaasti liikennöidyssä tasoliittymissä nopeusrajoitus on 80 km/h. Oulun kaupunkiseudulla on käytössä muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmä. Yhteysvälillä liikennöi Oulun kaupungin alueelta Haukiputaalle ja osittain Iihin asti Oulun seutuliikenteen nopeita linja-autoyhteyksiä, joita varten on moottoritien liittymäalueilla nousu- ja jättöpysäkkejä ja niiltä yhteydet liityntäpysäkeille muuhun joukkoliikenteeseen. Pysäkeillä saa ajantasaista matkustajainformaatiota saapuvista ja lähtevistä vuoroista sekä liityntäyhteyksistä. Kuivaniemen, Simon ja Kemin yhteysvälin tärkeimmillä pysäkeillä on korkeatasoinen varustelu. Liikenneturvallisuuden ja kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen on samalla parantanut yhteyksiä pysäkeille.

24 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys YHTEYSVÄLIN TAVOITETILA 2030 VT 4, Oulu - Kemi Yhteysvälin tavoitetila 2030 3 +3 kaistainen tie 2+2 kaistainen tie Ohituskaistatie Ohituskaistoitettu tie Eritasoliittymä Kuva 10. Yhteysvälin tavoitetila 2030.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 25 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET 4 KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Pääteiden kehittämisen yhtenäistämiseksi eri runkoväleille suunnitellut toimenpiteet luokitellaan yhdenmukaisin periaattein eri tärkeysluokkiin seuraavasti I luokkaan kuuluvat suunnitelmat Kiireellisimmät toimenpiteet, ensisijaisesti: 1. kuolemaan johtavien ja henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämiseksi 2. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa 3. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykytasolla liikenteen kasvusta huolimatta 4. riskialttiimpien pohjavesialueiden suojaamiseksi 5. merkittävimpien yli 65 dba:n melutasosta aiheutuvien häiriöiden poistamiseksi II-luokkaan kuuluvat suunnitelmat Sellaiset toimenpiteet, jotka: 1. parantavat kevyen ja joukkoliikenteen palvelutasoa 2. säilyttävät autoliikenteen palvelutason nykytasolla liikenteen kasvusta huolimatta III-luokkaan kuuluvat suunnitelmat Muut toimenpiteet, jotka vaaditaan yhteysvälin saamiseen kokonaisuudessaan toimintalinjojen mukaiseen kuntoon. Liitteessä 7 on näillä periaatteilla tehty yhteysvälin toimenpiteiden luokitus. Toimenpiteistä on jätetty pois ne, joiden toteuttamista ei nykyään pidetä tarpeellisena. Osa näistä on ollut selvästi ylimitoitettuja ja osa tarpeettomia maankäytön varauksia. Kehittämisohjelmaan valittujen toimenpiteiden kustannukset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kehittämisohjelman toimenpiteiden kustannukset (M ). OSAVÄLI Luokka I Luokka II Luokka III Yhteensä Oulun ETL Räinänperä 26,6 10,5-37,1 Räinänperä Pohjois-Ii 5,5-52,0 57,5 Pohjois-Ii Veitsiluodon liittymä 7,9 0,3 5,0 13,2 Yhteensä 40,0 10,8 57,0 107,8

26 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISPOLKU 5 KEHITTÄMISPOLKU Kehittämispolku on muodostettu toimenpiteistä yhdistämällä niitä toteutuskelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Vuoteen 2010 mennessä toteutettavaksi ehdotetut hankkeet sisältävät pääasiassa ensimmäiseen vaiheeseen luokiteltuja toimenpiteitä. Ne ovat myös suunnitteluvalmiudeltaan pienellä lisäsuunnittelulla toteutettavissa. Vuosina 2010-2020 ehdotetut hankkeet toteuttavat myös pääteiden kehittämisen toimintalinjatyön tavoitteita. Osa niistä edellyttää vielä tarkempaa suunnittelua. Vuoden 2020 jälkeen toteutettavaksi aiotut hankkeet täydentävät tavoitetilaa. Suurin osa niistä edellyttää myös lisäsuunnittelua. Kehittämispolkuun ei ole otettu mukaan selvästi ylimitoitettuja toimenpiteitä, vaan ne on karsittu pois selvitystyön aikana. Päätoimenpiteiden kehittämispolusta on esitetty kaavio (kuva 11). Tarkemmat toimenpiteet kustannusarvioineen on esitetty liitteessä 7. OSAVÄLI Oulun ETL - Räinänperä Hanke Haaransilta Räinänperä Muuttuvat nopeusrajoitukset sekä tapahtumaopastukset Oulun ETL Kontinkankaan ETL Lisäkaistat (3+3) Joukkoliikennejärjestelyt Kontinkangas Laanila Lisäkaistat (3+3) Joukkoliikennejärjestelyt ETL ramppijärjestelyt Laanila Kello Lisäkaistat (3+3) välille Laanilan ETL Linnanmaan ETL Joukkoliikennejärjestelyt ETL ramppijärjestelyt Kello Räinänperä Kapea 2+2 välille Kello ETL Haukipudas ETL Kapea 2+2 välille Haukipudas ETL Räinänperä OSAVÄLI Räinänperä - Pohjois-Ii Hanke Räinänperä Pohjois-Ii liittymäjärjestelyt + AKK kev. liik. väylä melusuojaus Iin ohitustie ohituskaistatien rakentaminen (rautatien länsipuolinen vaihtoehto) 0,1 0,09 6,0 4,50 0,30 1,20 0,7 0,68 16,8 5,53 11,27 1,5 1,51 9,0 7,59 0,50 0,93 Kustannukset M -2010 2010-2020 3,0 2020-2030 Kustannukset M -2010 2010-2020 5,5 3,99 0,63 0,90 2020-2030 52,0

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 27 KEHITTÄMISPOLKU OSAVÄLI Pohjois-Ii - Veitsiluodon liittymä Hanke Pohjois-Ii Olhava ohituskaistat levähdysalueiden rakentaminen liittymäjärjestelyt kevyen liikenteen järjestelyt tien tasauksen parantaminen Olhavan taajamajärjestelyt liittymäjärjestelyt + AKK kevyen liikenteen väylän rak. + silta melusuojaus Olhava Kuivaniemi ohituskaistat levähdysalueen rakentaminen Kuivaniemen kohta perusverkon ETL kevyen liikenteen väylän rak. + silta tie- ja liittymäjärjestelyt melusuojaus Kuivaniemi Simo ohituskaistat pohjaveden suojaus levähdysalueen rakentaminen liittymän parantaminen Simon kohta ramppijärjestelyt liittymien parantaminen kevyen liikenteen väylän rakentaminen melusuojaus Simojoen sillan peruskorjaus tievalaistuksen saneeraus Simo Veitsiluodon liittymä ohituskaistat ja rinnakkaistiejärjestelyt pohjaveden suojaus P-alueen rakentamiset Liittymien parantamiset kevyen liikenteen väylä + silta 1,0 0,50 0,40 0,09 0,8 0,76 0,6 0,44 0,09 0,09 1,2 0,86 0,16 0,10 0,06 1,3 0,18 0,07 0,29 0,70 0,03 2,0 1,33 0,14 0,48 Kustannukset M -2010 2010-2020 1,2 0,3 0,78 0,17 0,10 0,11 0,31 2020-2030 1,6 1,49 0,07 1,4 1,36 0,7 0,68 1,4 0,92 0,14 0,17 0,02 0,16 5.1 Jatkosuunnittelutarve Oulun kohdalla välillä Ouluntulli Pateniemen ETL on vuonna 2002 käynnistetty kehittämisselvitys, jossa mm. tarkennetaan joukkoliikennejärjestelyt eritasoliittymissä, sekä lisäkaistojen tarve. Kellon ja Räinänperän välillä käynnistetään toimenpideselvitys niin ikään v. 2002. Pohjois-Iin ja Kemin välille on tehty yleissuunnitelma v. 1997, jota täytyy tarkentaa ohituskaistojen sijainnin ja toteutuksen vaiheistuksen osalta. Yhteysväliin kuuluvan Kemin kohdan parantaminen etenee omana hankkeenaan ja Iin taajaman liikennejärjestelyt toteutetaan osittain Oulun tiepiirin TTS-hankkeena ennen vuotta 2005.

Simo 28 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys KEHITTÄMISPOLKU Suunnitelmien puolesta muiden I-vaiheen hankkeiden arvioidaan olevan valmiita toteutettavaksi v. 2005 alussa. Oulu ETL (vt 22) Kontinkangas ETL Linnanmaa ETL Kuivasjärvi ETL Asemakylä ETL Laanila ETL (vt 20) Veitsiluodontie liittymä (Kemi) Haukipudas ETL Isko ETL Kello ETL Räinänperä Kuivaniemi Olhava Ii KVL 2020 Nykytila 37 000 51 000 41 500 42 000 35 500 26 500 21 000 15 000 12 500 10 400 6 900 6 000 6 300 7 500 Moottoritie MOL Leveäkaistatie muuttuvat nopeusrajoitukset ja tapahtumaopastukset I vaihe -2010 3+3 kapea 2+2 taajamajärjestelyt liittymäjärjestelyjä II vaihe -2020 3+3 3+3 tasauksen parantaminen III vaihe -2030 Joukoliikennejärjestelyt ETL:ssä Lisärampin rakentaminen Iin ohitustie perusverkon ETL liittymäjärjestelyjä Ohituskaistat Kuva 11. Päätoimenpiteiden kehittämispolku Oulu Kemi v. 2000 2030.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 29 VAIKUTUSTARKASTELUT 6 VAIKUTUSTARKASTELUT 6.1 Yleistä Vaikutustarkastelut on koottu liitetaulukoihin. Seuraavassa on tärkeimmät vaikutukset koko yhteysvälillä. 6.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaikki turvallisuusvaikutukset on tehty TARVA-ohjelmiston erillisversiolla 4.21, joka on laadittu pääteiden kehittämisen toimintalinjatyötä varten. Vuoteen 2010 mennessä tehdyt toimenpiteet vähentävät henkilövahinkoonnettomuuksia 22 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 40 %. Vuoteen 2030 mennessä toteutettavaksi ehdotetut toimenpiteet vähentävät henkilövahinko-onnettomuuksia noin 31 % ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 43 %. Koska pääteiden kehittämisen tavoitteena on ollut vähentää erityisesti vakavia onnettomuuksia, toteuttavat esitetyt toimenpiteet näitä tavoitteita varsin hyvin. TARVA-tarkastelujen tulokset esitellään tarkemmin liitteissä. Merkittävimmät onnettomuussäästöt tulevat ajosuuntien rakenteellisesta erottamista. Näitä toimenpiteitä on moottoriliikennetiejakson nelikaistaistaminen ja keskikaiteella varustettujen ohituskaistojen rakentaminen, jotka tehdään kehittämisen ensimmäisessä ja osin kolmannessa vaiheessa. Moottoritien lisäkaistojen rakentamiselle, josta toisen vaiheen toimenpiteet pääasiassa koostuvat ei tehty TARVA-tarkasteluja, vaikkakin silläkin toimenpiteellä voidaan olettaa olevan jonkin verran myös liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia. Kuten tähän työhön liittyvässä ohjeistuksessa todetaan: Esitetyt ratkaisut poikkeavat nykyisistä toimintatavoista ja vaativat huomattavia kustannuksia. Jos liikenneturvallisuusvision suuntaan halutaan mennä, suuriliikenteisistä teistä aloittaminen on tehokkain etenemistapa. Puututaan niihin ongelmiin, joilla on suurin merkitys kokonaisuuden kannalta ja ongelmiin puututaan siellä, missä toiminnan voi odottaa olevan tehokkainta. 6.3 Vaikutukset tienkäyttäjien ja liikennepalveluiden käyttäjien palvelutasoon 6.3.1 Ajokustannukset Ajokustannustarkastelut on tehty IVAR-ohjelmiston versiolla 2.01. Vuotuiset aikakustannukset nykyverkolla ovat 43 M /vuosi ja ne kasvavat vuoteen 2030 mennessä 77 M /vuodessa. Kaikkien toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen aikakustannukset ovat 74 M /vuodessa. Merkittävimmät tulokset saadaan jo vuoteen 2010 mennessä toteutettujen toimenpiteiden seurauksena. Kevyiden ajoneuvojen matka-aika koko yhteysvälillä (Oulu Kemi) lyhenee

30 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT toimenpiteiden seurauksena vajaa 3 min ja raskailla ajoneuvoilla n. 2 min vuoden 2030 tilanteessa. Ajoneuvokustannukset kasvavat nykyisistä 57 M /v vuoteen 2030 mennessä 102 M /v. Toimenpiteillä ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvokustannuksiin, vaan ne ovat niiden toteuttamisen jälkeenkin 101 M /v. Päästökustannukset vähenevät vuositasolla nykyisestä 7,9 M /v vuoteen 2030 mennessä 6,6 M /v. Vähennys johtuu pääosin ajoneuvokannan uudistumisesta ja moottoriteknologian paranemisesta. Suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole juuri merkittävää kokonaisvaikutusta päästökustannuksiin. 6.3.2 Muut ajoneuvoliikenteen palvelutasotekijät Nykyisin vuoden 50. huipputunnin aikana on yhteysvälin kokonaispituudesta E ja F palvelutasossa alle kilometri. Määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä ilman toimenpiteitä noin 35 km:iin. Vuoden 300. huipputunnin vastaavat arvot ovat nykyisin alle kilometri ja vuoden 2030 tilanteessa noin 12 km. Toimenpiteiden toteuttamisen seurauksena vuoden 50. huipputunnin aikana on yhteysvälin kokonaispituudesta E ja F palvelutasossa noin 3 km ja 300. huipputunnin aikana alle kilometri. Toimenpiteet ehkäisevät tehokkaasti ruuhkien muodostumisen ja pitävät liikenteen sujuvuuden lähes nykyisen tasoisena. Taulukko 4. Vt 4 Oulu Kemi palvelutasovertailua nykytilanteen ja vuoden 2030 tilanteen kesken eri vaiheen toimenpiteiden toteutuksella. Laskentavuosi 2000 2030 2030 2030 2030 Toteutetut toimenpiteet 2000 verkko 2000 verkko 2010 verkko 2020 verkko 2030 verkko Linkkien pituus (km) 99,566 99,566 99,566 99,566 119,566 Liikennesuorite (milj. autokm) 285,33 489,84 489,84 489,84 498,54 kevyet 252,13 426,74 426,74 426,74 432,30 raskaat 33,20 63,10 63,10 63,10 66,23 Suoritteen %-osuus A-C 96,5 78,3 90,0 91,7 95,7 D 3,1 15,7 8,4 7,3 3,9 E 0,4 4,5 1,4 1,0 0,5 F 0,0 1,5 0,1 0,0 0,0 Ruuhkakm tiet (E ja F) 50. tunti 0,6 34,7 16,2 11,9 2,9 100. tunti 0,4 32,4 13,9 11,9 2,8 300. tunti 0,4 11,6 0,9 0,9 0,4

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 31 VAIKUTUSTARKASTELUT Oulu Linnanmaan ETL Haukipudas Ii Olhava Kuivaniemi Simo Kemi Palvelutaso/ tieosa 401 402 403 404 405 406 407 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 - ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta A - ajo-olosuhteet hyvät - ohittaminen helppoa - liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia - jonoja alkaa esiintyä - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen hyvin vaikeaa - äkkijarrutuksia esiintyy B C D E - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen lähes mahdotonta - sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa - tie tukkeutunut - autot matelevat ja pysähtelevät F Tiejakson palvelutaso (50. huipputunti) v.2000 v.2030 Kuva 12. Palvelutasovaihtelut vuoden 50. huipputunnin aikana vt 4 Oulu (tieosa 401) Kemi (tieosa 423) nykyhetkellä ja vuonna 2030, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä. Oulu Linnanmaan ETL Haukipudas Ii Olhava Kuivaniemi Simo Kemi Palvelutaso/ tieosa 401 402 403 404 405 406 407 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 - ajaminen lähes vapaata ja vaivatonta A - ajo-olosuhteet hyvät - ohittaminen helppoa - liikenne sujuu kohtalaisesti, mutta häiriöt mahdollisia - jonoja alkaa esiintyä - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen hyvin vaikeaa - äkkijarrutuksia esiintyy B C D E - liikenne ruuhkautunutta - ohittaminen lähes mahdotonta - sivutieltä pääsy erittäin vaikeaa - tie tukkeutunut - autot matelevat ja pysähtelevät F Tiejakson palvelutaso (300. huipputunti) v.2000 v.2030 Kuva 13. Palvelutasovaihtelut vuoden 300. huipputunnin aikana vt 4 Oulu (tieosa 401) Kemi (tieosa 423) nykyhetkellä ja vuonna 2030, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä.

32 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT Liikenteen hallinnan avulla parannetaan palvelutasoa Oulun kaupunkiseudulla. Valtatie 4:lle tullaan sijoittamaan muuttuvien nopeusrajoitusten järjestelmä, jossa nopeusrajoituksia ohjataan sään ja kelin sekä liikennevirran mukaan. Muuttuvien nopeusrajoitusten tavoitteena on sovittaa käytetyt enimmäisnopeudet vallitsevien keli- ja liikenneolojen mukaisiksi ja tätä kautta tasoittaa nopeuseroja sekä pienentää onnettomuusriskiä. Lisäksi ratkaisun avulla pyritään harmonisoimaan liikennettä lyhyillä liittymäväleillä huipputuntien aikana. Yhteysvälin muuttuvan tapahtumaopastuksen järjestelmä tulee sijoittumaan Oulun kaupungin kohdalle. Järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää tapahtumaopastusta, parantaa palvelun laatua sekä vähentää onnettomuusriskiä. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös vaihtoehtoisen pysäköintipaikan opastukseen. Yhteysvälin tiesää, LAM (liikenteen automaattinen mittauspiste) ja kelikamerajärjestelmää laajennetaan. Nopeusnäyttöjen määrää lisätään. 6.3.3 Joukkoliikenteen palvelutaso Joukkoliikenteen palvelutaso heikkenee hieman, mikäli toimenpiteitä ei toteuteta. Niiden toteuttaminen helpottaa aikataulujen noudattamista myös vilkkaimpina tunteina ja siten parantaa matka-ajan ennustettavuutta. Moottoritien lisäkaistat Oulun seudulla mahdollistavat nopean seudullisen joukkoliikenteen kehittämisen. Eritasoliittymien parantamisen yhteydessä on alustavien arvioiden mukaan mahdollista rakentaa moottoritietä käyttävän joukkoliikenteen tarvitsemat pysäkit ja niihin liittyvät kulkuväylät. Pysäkkien rakentamisen kustannusarviot on otettu huomioon toimenpidekokonaisuuksien kustannuksissa. 6.3.4 Kevyen liikenteen palvelutaso Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat erityisesti Iin, Olhavan, Kuivaniemen ja Simon taajamissa kevyen liikenteen väylästön täydentämisen ja uusien alikulkujen myötä. Myös ohituskaistojen yhteydessä toteutettavat rinnakkaistiejärjestelyt parantavat kevyen liikenteen olosuhteita. 6.4 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Ympäristörakentamisella minimoidaan liikennemelun ja päästöjen haittavaikutuksia siten, että asuinviihtyisyys paranee. Melusuojauksella suojataan liikennemelulta kaksi koulua ja yhteensä lähes 200 asukasta. 6.5 Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen Pohjavesien suojauksella estetään tärkeiden pohjavesialueiden pilaantuminen tiesuolauksen ja mahdollisten vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien vuoksi.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 33 VAIKUTUSTARKASTELUT Vaikutuksia muuhun luonnon ympäristöön on merkittävästi silloin, kun tie sijoitetaan uuteen maastokäytävään. Ainoastaan Iin ohitustie tarvitsee uutta maastokäytävää noin 14 km. Tie käyttää osin samaa maastokäytävää läheisen rautatien kanssa. Rautatien länsipuolen metsät ovat kuusivaltaisia havumetsiä tai kuusi-koivu sekametsiä. Maastokäytävässä on metsitettyjä tai umpeenkasvavia entisiä peltoalueita sekä hakkuualueita ja taimikoita. Vanhoja kuusimetsiä lukuun ottamatta kasvillisuuden sopeutumiskyky on hyvä. Vaikutukset kasvillisuuden kannalta merkittäviin kohteisiin kohdistuvat Liesojan varteen. Ylityskohdalla metsät on mekaanisille muutoksille herkkää rantavyöhykettä lukuun ottamatta hakattu. Stenbergin järvi ohitetaan, joko länsi tai itäpuolelta. Kun rakentamisessa otetaan huomioon vesiolosuhteiden säilyminen alueella, vaikutukset jäävät vähäiseksi. Mätässuon itäpuolella on yksi ojittamaton puustoinen suoalue maastokäytävän alueella, johon tien rakentamien vaikuttaa sen vesitasapainoa muuttamalla. Kuivaniemen pohjoispuolella on valtakunnallisesti uhanalaisen Ketomarunan alalajin Perämerenmarunan esiintymiä, joista yksi kohde sijoittuu rakennettavaksi esitettyjen kevyen liikenteen väylän ja melusuojauksen välittömään läheisyyteen. 6.6 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Oulun kaupunkiseutu Tien kehittämistoimenpiteillä pyritään siihen, että Oulun kaupunkiseudulla välillä Oulun ETL Kellon ETL tie on osa Oulun seudun kaupunkirakenteen laatukäytävää eli Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä, kaupunkimaisesti rakennettavaa tie- ja yritysympäristön vyöhykettä. Alueelle tulee pyrkiä kuntien yhteistyöllä luomaan yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita, joilla turvataan vyöhykkeen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaa-aikapalvelujen alueeksi. Vyöhykkeellä on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkoliikenteen edistämiseen. Haja-asutusalueet ja taajamat Esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää yleis- ja detaljikaavojen tarkistamista mm. Kuivaniemen ja Maksniemen kohdalla. Kaavojen laatiminen tulee kytkeä tarkempaan suunnitteluun. Tien nelikaistaistaminen Räinänperälle ja myöhäisempi Iin ohitustien toteuttaminen vahvistaa Iin liikenteellistä asemaa ja turvaa Iin kehityksen osana Oulun seutua. Toisaalta uhkana saattaa olla Iin keskustan jakautuminen vanhan ja uuden tien varteen. Iin taajaman kohdan jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon nykyisen tien muuttuminen valtatiestä seudulliseksi tieksi. Olhavan, Kuivaniemen, Nybyn ja Simoniemen Viantien kohdalle on esitetty

34 Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys VAIKUTUSTARKASTELUT toimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii huolellisuutta jatkosuunnittelun yhteydessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden arvon ja maisemakokonaisuuden säilyttämiseksi. 6.7 Vaikutusten arviointi suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin Yllä kuvattuja vaikutuksia on arvioitu suhteessa pääteiden kehittämisen tavoitteisiin. Tulokset esitetään taulukossa 5. Pääteiden kehittämiselle asetetut tavoitteet täyttyvät tavoitetilassa hyvin. Turvallisuustavoite toteutuu pääosin jo ensimmäisessä vaiheessa. Ajosuuntien rakenteellisella erottamisella on merkittävä asema turvallisuustavoitteen saavuttamisessa. Näitä toimenpiteitä yhteysvälillä on moottoriliikennetiejakson nelikaistaistaminen (I-vaiheessa) ja keskikaiteelliset ohituskaistat (I ja IIIvaiheessa). Ympäristön osalta asetetut tavoitteet saavutetaan tavoitetilassa. Ensimmäisessä vaiheessa toimenpiteet vähentävät pohjavesien pilaantumisen riskiä ja vähentävät liikennemelulle altistuvien henkilöiden määrää. Toisen vaiheen moottoritien leventämistoimenpiteet on suunniteltava siten, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tavoitetilassa vuonna 2030 kaikki tärkeät pohjavesialueet on suojattu, Iin ohikulkutie on rakennettu vesiolosuhteet ja muut ympäristöriskit huomioon ottaen sekä muut toimenpiteet on toteutettu ympäristöystävällisesti. Liikenteen toimivuuden osalta toimenpiteillä pääteiden yleiset tavoitteet saavutetaan. Liikennemäärien kasvusta huolimatta matka-ajat pysyvät lähes nykyisellään ja matka-ajan ennustettavuus pysyy myös hyvänä. Jo ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä ehkäistään tehokkaasti liikenteen ruuhkaantuminen Oulun kaupunkiseudulla ja taataan elinkeinoelämälle luotettava ja täsmällinen kuljetusväylä. Toimenpiteillä parannetaan kevyen liikenteen palvelutasoa ja mahdollistetaan nopean seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen Oulun kaupunkiseudulla. Toimenpiteet ovat taloudellisia ja ne on mitoitettu vastaamaan voimakkaan liikenteen kasvun vaatimiin haasteisiin. Myös yhteysvälille asetetut omat tavoitteet täyttyvät kaikilta osiltaan. Yhteysvälistä on muodostunut tärkeä osa Suomen pääteiden runkoverkkoa, joka välittää liikenteen sujuvasti, turvallisesti ja taloudellisesti eikä aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Tien kansainvälinen merkittävyys on lisääntynyt Kemin satamien ja Tornion rajanylityspaikan merkittävyyden kasvaessa.

Valtatie 4 Oulu-Kemi, yhteysvälin kehittämisselvitys 35 VAIKUTUSTARKASTELUT Taulukko 5. Toimenpide-ehdotuksen suhde tavoitteisiin. TAVOITE Turvallisuus: Pääteillä kuolleiden määrä vähenee selvästi. Kaikkia kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. Ympäristö: Pääteiden tienpidon ja liikenteen aiheuttamat pohjavesien pilaantumisen riski ja meluhaitat vähenevät selvästi. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon kaikessa pääteiden kehittämisen suunnittelussa. Tekniset ratkaisut suunnitellaan sellaisiksi, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Toimivuus: Pääteiden liikenteellinen toimivuus pysyy seuraavan 30 vuoden ajan vähintään nykyisellä tasolla. Kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon väestön ja elinkeinoelämän tarpeet eri tavoin kehittyvillä alueilla. Joukko- ja kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi. Taloudellisuus: Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan tehokkaiksi ja taloudellisiksi. YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSET I vaihe: Turvallisuustavoite toteutuu, kuolemaan johtaneet onnettomuudet vähenevät n. 40 %. Tilanne paranee erityisesti nykyisellä moottoriliikennetiejaksolla Kello - Räinänperä. II vaihe: Toisessa vaiheessa toimenpiteet kohdistuvat lähinnä moottoritien lisäkaistojen rakentamiseen ja näiden toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutuksia ei arvioitu. III vaihe: Turvallisuustavoite toteutuu hyvin. Ohituskaistoituksen täydentäminen ja muut toimenpiteet vähentävät kuolemaan johtaneita onnettomuuksia 43 %. I vaihe: Toimenpiteillä suojataan pilaantumiselle alttiimmat pohjavesialueet ja vähennetään liikennemelun aiheuttamia haittoja. II vaihe: Moottoritien leventämistoimenpiteet on suunniteltava siten, että ympäristöön kohdistuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset. III vaihe: Kaikki tärkeät pohjavesialueet on suojattu. Iin ohikulkutie kulkee uudessa maastokäytävässä ja se vaikuttaa luonnonympäristön tilaan. Kun rakentamisessa otetaan huomioon vesiolosuhteiden säilyminen alueella, vaikutukset jäävät vähäiseksi. Muut toimenpiteet toteutetaan ympäristövaikutukset minimoiden. I vaihe: Näillä toimenpiteillä ehkäistään ruuhkautumista kasvavalla Oulun kaupunkiseudulla. Lisäksi parannetaan liikenteen sujuvuutta ja matka-aikojen ennustettavuutta ohituskaistojen avulla Pohjois-Iin ja Kemin välillä. Kevyen liikenteen palvelutaso paranee selvästi ja joukkoliikenteen palvelutaso paranee erityisesti Oulun kaupunkiseudulla. II vaihe: Toimenpiteet parantavat tien liikenteellistä toimivuutta Oulun kaupunkiseudulla. Tien kuusikaistaistaminen Linnanmaan ETL:ään asti takaa sujuvan kuljetusväylän alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Myös joukkoliikenteen palvelutaso paranee. III vaihe: Toimenpiteillä Iin keskustan hidastava vaikutus poistuu ja koko yhteysvälillä liikenteen toimivuus saadaan pidettyä lähes nykyisellä tasolla. I vaihe: Liikenteen sujuvuuden parantuminen vähentää ajoneuvo- ja aikakustannuksia etenkin Oulun ETL:n ja Räinänperän välillä, erityisesti nykyisellä moottoriliikennetiejaksolla, sekä parantaa elinkeinoelämän kuljetusten varmuutta. II vaihe: Toimenpiteillä taataan taloudellinen kuljetusväylä erityisesti Oulun seudun elinkeinoelämän tarpeisiin. III vaihe: Liikenteen sujuvuuden parantuminen vähentää ajoneuvo- ja aikakustannuksia etenkin Iin taajaman kohdalla sekä parantaa elinkeinoelämän kuljetusten varmuutta