Liite 3/Perusturvaltk. 24.3.2011 NEUVOLANTOIMINTAOHJE LASTA ODOTTAVAT PERHEET Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin ja sikiön sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia (ennaltaehkäisevä työ). Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Moniammatillinen yhteistyö Määräaikaistarkastusten yhteydessä pyritään löytämään erityisen tuen tarpeessa olevat perheet, jotka terveydenhoitaja ohjaa eteenpäin. Keinoina ovat keskustelu ja puheeksiottaminen, apuna seulontalomakkeita esim. parisuhdeväkivalta-, Audit-kysely ja masennusseula. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä ja lisäneuvolakäyntejä. Henkilöstö hankkii valmiuksia parisuhdeneuvontaan. Yhteistyökumppaneita ovat lääkäri, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityö ja perhetyö. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata esim. perheasiain neuvottelukeskukseen. Odottavat äidit ohjautuvat neuvolalähetteellä erikoissairaanhoitoon Oys:n antamien ohjeiden mukaisesti. Sosiaalisen verkoston puuttuessa asiakas voidaan ohjata esim. vapaaehtoistyön piiriin. Taloudellisten ongelmien kohdatessa perhe ohjataan sosiaalitoimeen. Perhevalmennusta järjestetään yksilöllisesti ensimmäistä lastaan odottavalle. Suunnitelmissa on järjestää yhteinen perhevalmennus ensimmäistä lastaan odottaville uuden Oulun toimintamallin mukaisesti 2013 vuoden alusta. Esim. Kiimingissä on mahdollisuus tutustua samassa elämän vaiheessa oleviin toisiin perheisiin. Isät pyydetään mukaan äitiysneuvolakäynneille. Neuvolasta otetaan aina yhteyttä määräaikaistarkastuksista poisjääviin perheisiin. Terveydenhoitajan tarkastukset: 12-15 kertaa Normaali raskaudessa kuukauden välein h 30 saakka tihentyen niin, että viimeisellä raskauskuukaudella joka viikko Lääkärin tarkastukset: 3 kertaa + jälkitarkastus Laaja terveystarkastus (th + lääkäri) Ensimmäinen käynti. Tarkastuksessa selvitetään lasta odottavan perheen hyvinvointi, voimavarat ja erityistarpeet. Audit kysely jaetaan molemmille
vanhemmille ensikäynnillä. Terveysneuvonnan täydentävä sisältö Terveysneuvontaa tarjotaan molemmille vanhemmille Kotikäynti tehdään ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. Ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvontaa toteutetaan kansanterveystyönä terveydenhuollon jokaisella sektorilla. ALLE KOULUIKÄISET JA HEIDÄN PERHEET Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolassa tehdään moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Moniammatillinen yhteistyö Määräaikaisten tarkastusten yhteydessä pyritään löytämään erityistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän perheet. Keinoina ovat tarkastuksen ohessa havainnointi, keskustelu, puheeksiottaminen sekä LENE- lastenneurologisen kehityksen seurantamenetelmä, jota toteutetaan 3-6 vuotiaiden lasten kohdalla. Neuvolassa tehdään yhteistyötä puheterapeutin, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin kanssa, kun lapsella on ongelmia puheen, neurologisten tai motoristen taitojen kanssa. Jos neuvolassa määräaikaistarkastusten yhteydessä havaitaan erityisen tuen tarvetta esim. vanhempien parisuhteessa, perheen taloudellisessa tilanteessa tai sosiaalisen verkoston puuttumisessa, otetaan yhteys sosiaalitoimeen. Suunnitteilla on päiväkodin kanssa yhteistyössä yhteinen lomake, jolla päiväkoti voi kartoittaa lapsen kehitykseen liittyviä asioita. Vanhempien luvalla tiedot siirretään neuvolaan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä. Suunnitteilla on erityisen tuen tarvitsevan lapsen kohdalla moniammatillisia verkostopalavereita, jotka kokoontuvat tarvittaessa. Neuvolapalaveri on tarkoitus pitää puolen vuoden välein. Tämä toimii konsultatiivisena lapsen kasvun tukiryhmänä ja tähän osallistuvat terveydenhoitaja, puheterapeutti, päiväkoti, psykologi ja lääkäri tilanteesta riippuen. Esikouluikäisten lasten kohdalla järjestetään yhteispalaveri, jossa käsitellään mitä tukea lapsi mahdollisesti tarvitsee koulumaailmassa. Tähän osallistuvat
edellisten lisäksi erityislastentarhaopettaja ja koulun esiopetus. Heiltä tulee lausunto huoltajien kirjallisella luvalla terveystarkastukseen. Määräaikaistarkastuksesta poisjääneet lapset pyritään kutsumaan puhelimitse tai kirjeitse tarkastukseen ja selvittämään mahdollinen erityisen tuen tarve. Terveydenhoitajan tarkastukset: 1 4vi, 2kk, 3kk, 5kk, 6kk, 1v, 2v, 3v, 5v, 6v Lääkärin tarkastukset: 4-6 vi, 8kk Laajat terveystarkastukset (th + lääkäri.): 4kk, 18kk, 4v Teemat: -Lene- lastenneurologisen kehityksen menetelmäseula 8kk: parisuhdeväkivalta-kysely 1 v: suun terveys 2 v: Audit -kysely 4v: vanhemmille lähetetään kyselykaavake etukäteen, jossa selvitetään lapsen arkea päivähoidossa ja kotona (vanhempien arvio ja päivähoidon arvio) PERUSKOULUIKÄISET JA HEIDÄN PERHEENSÄ Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuolto osallistuu erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulun työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Oppilaille järjestetään sekä määräaikais- että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Tarkastuksissa arvioidaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista otetaan huomioon. Määräaikaistarkastusten yhteydessä pyritään löytämään erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ja heidän perheensä. Tarkastusten sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa rutiinitutkimusten lisäksi terveydenhoitaja arvioi oppilaan mielialaa, ihmissuhteita ja päihteiden käyttöä. Yhteistyö oppilaan ja perheen kanssa toteutetaan keskusteluiden kautta. Kotiin annetaan ennen tarkastusta vanhempien täytettäväksi kyselylomakkeet, joissa kartoitetaan oppilaan ja perheen hyvinvointia. Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, erityisesti laajaan terveystarkastukseen. Oppilaan hyvinvoinnin keskiössä on hänen perheensä hyvinvointi. Terveystarkastuksessa pyritään varhaiseen tunnistamiseen ja poikkeamien varhaiseen toteamiseen. Lisäksi arvioidaan tutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan jatkohoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja
kokemusten kuulemiseen. Oppilaan asioissa tehdään yhteistyötä vanhempien kanssa, pääsääntöisesti puhelimitse, sähköpostitse ja Helmen kautta. Jos ilmenee erityisen tuen tarvetta, joka vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin, otetaan opettajiin yhteys vanhempien luvalla.. Suunnitelmissa on lomakkeiden päivittäminen kesällä 2011. Moniammatillinen yhteistyö: Oppilashuoltoryhmä, johon osallistuu oppilaan ja perheen ongelmasta riippuen, eri ammattiryhmät kuten koulukuraattori, psykologi, erityisopettajat, rehtori, opinto-ohjaaja, oppilaan opettaja, oppilas ja vanhemmat, terveydenhoitaja sekä lääkäri. Sosiaalitoimi on mukana myös tarpeen mukaan. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Terveydenhoitaja järjestää tarvittaessa lisä- tai kotikäyntejä, jos oppilaassa, hänen perheessään tai ympäristössä on tervettä kasvua ja kehitystä vaarantavia tekijöitä kuten sairaudet, mielenterveys- ja päihdeongelmat, käytöshäiriöt ja kiusaaminen, oppimishäiriöt, kaltoinkohtelu, vanhempien vakavat sairauden, ongelmat ja läheisväkivalta sekä toimeentuloon ja elinoloihin yms. liittyvät ongelmat Etsivä nuorisotyöntekijä käy koululla, tarkoituksena ottaa kontaktia erityistukea tarvitseviin oppilaisiin ja ohjata heitä erilaisten toimintojen piiriin sekä osallistua nuorten vapaa-ajan viettoon ja näin soluttautua nuorten pariin. Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö koostuu pääsääntöisesti päihdekasvatuksen kohdalla esim. tupakka- ja päihdelabyrintit. Nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö on esim. koulujen kerhotoimen vetäminen. Kouluterveydenhoitaja kutsuu terveystarkastukseen oppilaan ja hakee tämän luokasta tarkastukseen. Jos koululainen jää pois tarkastuksesta, eikä häntä tavoiteta koulussa, otetaan kotiin yhteys. Lisäksi moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja vapaa-aikatoimen yhteistyöryhmä kokoontuu puolivuosittain tavoitteena lasten ja nuorten hyvinvointiin, kasvatukseen ja vapaa-ajan toimintaan liittyvä yhteistyö ja ongelmien ennaltaehkäisy (niin sanotut Huoli-palaverit). Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastus järjestetään joka 3. vuosi terveydenhoitaja, terveystarkastaja, työterveyshoitaja, työsuojelu, rehtori, oppilas puutteiden korjaaminen ja seuraaminen vuosittain koulun psykososiaalisen ympäristön ja ilmapiirin seuranta Laajat terveystarkastukset (th + lääkäri) 1., 5. ja 8. luokalla Kaikissa tarkastuksissa arvioidaan oppilaan terveydentila ja hyvinvointi sekä koko perheen hyvinvointi (huoltajien haastattelu sekä opettajan arvio) 8. luokalla oppilaalle on tarjottava mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun th ja lääkärin kanssa sekä oppilaan tarpeiden arviointi ammatinvalinnan suhteen
Välivuosien tarkastukset (th) 2., 3., 4., 6., 7. ja 9.lk Oppilaan tarpeen mukaiset erikoistutkimukset erikoislääkärin tekemät näön ja kuulon tutkimukset psykiatriset tutkimukset psykologiset tutkimukset Terveysneuvonta Terveysneuvonta perustuu näyttöön perustuvaan tietoon. Tavoitteena on tukea ja edistää oppilaan itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistä koulukiusaamista. Terveysneuvonnan keinoina ovat varhainen auttaminen ja puuttuminen sekä tarvittaessa kotikäynnit, lisäkäynnit (oppilas, perhe), lomakkeisto apuna, asian puheeksiottaminen, moniammatillinen yhteistyö (oppilashuolto) sekä suunnitelma jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle (työnjako, etukäteen sovitut menettelytavat). YLI-IIN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA Äitiysneuvolan terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lastaan odottavan perheen jäsenet varaamaan ajan hammashoitolasta suun terveystarkastukseen, jonka tekee hammaslääkäri. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee ensimmäisen suun terveystarkastuksen n.1-vuotiaille ja ohjaa tarvittaessa lapsen hammashoitolaan jatkotutkimuksiin. Hammaslääkäri tai hammashoitaja tekee suun terveystarkastuksen 2-, 4.- ja 6-vuotiaille ja lisäksi tarvittaessa yksilöllisen tarpeen mukaan väli-ikäluokillekin. Peruskoulun 1-, 5- ja 8-luokan oppilaat tarkastaa hammaslääkäri ja muiden luokkatasojen tarkastukset tehdään yksilöllistä hoitoväliä noudattaen kuitenkin niin, että tarkastusväli maksimissaan on kaksi vuotta. Peruskoulunsa päättäneille annetaan kehotus varata aika suun terveystarkastukseen n. 6kk ennen kuin täyttävät 18 vuotta. II- tai III-asteen oppilaitoksia ei kunnassa ole. Vuoden 2013 Yli-Ii muodostaa uuden Oulun yhdessä Oulun, Oulunsalon, Haukiputaan ja Kiimingin kanssa. Vuoden 2012 alusta terveydenhuollon toiminnat on jo tarkoitus yhdistää. Tässä yhteydessä toimintaohjelmat yhdistetään ja myös suuhygienistien työpanos voidaan ottaa käyttöön laajemmin suun terveystarkastuksissa ja suusairauksien ennaltaehkäisyssä. JATKOSUUNNITELMA Yli-Iin kunta on tehnyt päätöksen liittymisestä Uudeksi Ouluksi 1.1.2013 Oulun, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kanssa yhdeksi kunnaksi. Yhdistyvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat liittymään yhteen jo 1.1.2012. Toimintaohjelma tullaan siten arvioimaan vuoden loppupuolella uudelleen
yhteensopivaksi uuden Oulun toimintaohjelman kanssa. Toimeenpanosuunnitelman täytäntöönpanosta, seurannasta, yhteenvetotietojen kokoamisesta ja palaverien järjestämisestä vastaa avoterveydenhuollon osastonhoitaja Hilkka Turtinen.