ASEMAKAAVAN SELOSTUS Korttelin 2035 yritysalue

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Korttelin 2035 yritysalue 2.4.2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1043/2013 Kaavatunnus 200009 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus pvm Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2013 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 2.4. 2.5.2014 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Korttelin 2035 yritysalue Asemakaava ja asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1643/2013 Kaavatunnus 200009 Asemakaava koskee: 20. kaupunginosan eli Satukallio tilaa 1:2755 ja 21. kaupunginosan eli Ristinummi tiloja 1:64 ja 3:73 Asemakaavan muutos koskee: 20. kaupunginosan eli Satukallio korttelia 2035 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 20. kaupunginosan eli Satukallio korttelin 2035 tontit 3 ja 4? Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2353, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Järvenpään keskustasta, Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän itäpuolella. Alue rajautuu Pohjoisväylään, Kielokatuun, Satukukankatuun ja Tuusulan kunnan rajaan. Suunnittelualue on rajattu karttaan punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 2035 yritysalue Asemakaavalla laajennetaan nykyistä autoliikkeen tonttia ja muodostetaan sen eteläpuolelle toinen liiketontti paljon tilaa vaativaa erikoiskaupan myymälää varten. Alue liittyy Pohjoisväylän ja Sivu 2

Poikkitien liittymän aluekokonaisuuteen ja Poikkitien eteläpuolelle suunniteltavaan uuteen yritysalueeseen. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 8 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.2.1 Osalliset... 9 4.2.2 Vireilletulo... 9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 10 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 10 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Palvelut... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Muut alueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Muut vaikutukset... 11 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 11 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.7 Nimistö... 12 Sivu 3

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 12 6.3 Toteutuksen seuranta... 12 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1) Asemakaavakartta ja määräykset 2) Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 3) Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Uudenmaan maakuntakaava (8.11.2007) - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (hyväksytty maakuntavaltuustossa 2013) - Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 64) - Voimassa oleva asemakaava (Varraskedonpuisto ja Pohjoisväylän tiealue 12.12.1991, kortteli 2035 30.1.1996, Satukallion alue 23.5.1984) - Selvitys Järvenpään kaupan verkostoista ja kehittämishankkeiden vaikutuksista. Ramboll, Tiina Kuokkanen, Kyösti Pätynen (2013) - Poikkitien (145) parantaminen, tiesuunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus, Järvenpään kaupunki (2012) - Poikkitien yritys- ja palvelualueen kaavarunko. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Järvenpään kaupunki (31.12.2013) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen 13.11.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.10.2013 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 2.4. 2.5.2014 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaavalla laajennetaan nykyistä autoliikkeen tonttia ja muodostetaan sen eteläpuolelle toinen liiketontti paljon tilaa vaativaa erikoiskaupan myymälää varten. Katuyhteys uudelle tontille rakennetaan Pohjoisväylältä Kielokadun ja Satukukankadun kautta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen aikataulutetaan erikseen kaupungin taloussuunnittelun yhteydessä. Poikkitien itäpään toteuttaminen alkaa vuonna 2015. Sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu tontista 2035-2, jolla toimii autoliike, ja sen eteläpuolisesta peltoalueesta Pohjoisväylän itäpuolella. Alue liittyy Pohjoisväylän ja Poikkitien varren liikerakennusnauhaan. Alueella ei ole asukkaita, mutta se rajoittuu koillisessa Satukallion pientaloalueeseen. Alueen itäpuolella Tuusulan kunnan alueella on lumenkaatopaikka, jonne on ajoyhteys Pohjoisväylältä suunnittelualueen eteläosan kautta. Alue sijaitsee näkyvästi kaupungin pääväylien risteyskohdassa, Poikkitien ja Pohjoisväylän liittymän vieressä, joka tullaan parantamaan kiertoliittymäksi. Poikkitien eteläpuolelle on suunnitteilla uusi yritysalue. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläosat ovat tasaista, rakentamatonta peltoaluetta, jonka korkeusasema on noin +48 mpy. Alueen itäreunasta suunnittelualueen vierestä nousee metsäinen mäki, jonka laki on noin +60 mpy. Suunnittelualueelta ei ole löydetty merkittäviä eläin- tai kasviesiintymiä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen kaupunkikuvalle antavat leimansa autoliike, korjaamo, väliaikainen varastohalli, pihan pysäköintialueet sekä polttoaineen jakelupiste. Työpaikkoja ja palveluja on autoliikkeessä ja korjaamossa. Liikenne alueelle kulkee Pohjoisväylältä Kielokadun liittymän kautta. Pohjoisväylältä lumenkaatopaikalle on ajoyhteys, joka tulee poistumaan kiertoliittymän rakentamisen yhteydessä. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Alueen poikki tontin 2035-2 eteläpuolella, voimassa olevan asemakaavan mukaisella puistoalueella kulkee vesihuoltolinja. Pohjoisväylän liikennemelu tuottaa alueelle häiriöitä. 3.1.4 Maanomistus Tontti 20-2035-2 on yksityisomistuksessa. Muut kiinteistöt ja katualueen omistaa Järvenpään kaupunki. Kaupungin omistamat maa-alueet on merkitty viivoituksella karttakuvaan. Pohjoisväylän tiealue on valtion omistuksessa. Sivu 5

3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä 8.11.2007) taajamatoimintojen aluetta. Nuoli karttakuvassa osoittaa suunnittelualueen likimääräistä sijaintia. Helsinki Lahti moottoritien ja Pohjoisväylän liittymän alueelle on osoitettu varaus merkitykseltään seudulliselle vähittäiskaupan suuryksikölle. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 2013, ei vielä lainvoimainen) Järvenpään eteläisen liittymän merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseksi on annettu 100.000 k-m 2. Siihen lasketaan mukaan kaikki olemassa oleva ja uusi vähittäiskaupan liiketila. Suurin osa uudesta liiketilasta tullaan toteuttamaan Poikkitien eteläpuolelle. Sivu 6

Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) tontti 20-2035-2 on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), jolle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Sen eteläpuoliset kaavoittamattomat alueet on osoitettu tehokkaaksi yritysalueeksi (TPmax), joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Voimassa oleva asemakaava Tontin 20-2035-2 asemakaava on vahvistettu vuonna 1996. Tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-11). Alueelle ei saa sijoittaa automarket- tai päivittäismarkettyyppistä suurmyymälää. Tontille saa rakentaa enintään yhden asunnon kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten on oltava harjakattoisia. Ulkovarastointi on sallittu vain alueella, jolla on näköesteinen siisti aitaus. Rakentamatta jäävät tontinosat tulee pitää istutuksin huolitellussa kunnossa. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin ra- Sivu 7

kentamattoman osan 100 m 2 kohti. Tontille on järjestettävä vähintään 1 autopaikka kutakin kerrosalan 50 m 2 kohti. Pohjoisväylän aluetta ja tontin 20-2035-2 eteläpuolella sijaitsevaa Varraskedonpuistoa koskeva asemakaava on vahvistettu vuonna 1991. Varraskedonpuisto on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR), joka ulottuu idässä oikoradan rautatiealueeseen saakka. Suunnittelualueen eteläosissa ei ole asemakaavaa. Suunnittelualue rajoittuu koillisessa Satukallion pientaloalueeseen, jonka asemakaava on vahvistettu vuonna 1984, ja idässä Tuusulan kunnan rajaan. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako ja -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Tontin 20-2035-2 omistaja Mäkelän Auto Oy on pyytänyt asemakaavan muutosta, jotta tonttia voitaisiin laajentaa. Autoliike on vuokrannut tontin eteläpuolisia puistoalueita uusien autojen varastointia ja henkilökunnan pysäköintiä varten. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja maankäyttösopimus kiinteistönomistajan kanssa. Asemakaava tiloille 1:2755, 1:64 ja 3:73 tehdään kaupungin aloitteesta, jotta yritysaluetta voitaisiin laajentaa yleiskaavan mukaisesti. Työ sisältyy kaavoituksen työohjelmaan 2014. Sivu 8

4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta, iltakoulu 19.9.2013 Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Liikennevirasto - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Fortum Power & Heat Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Viikkouutisissa sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä x (liitetään myöhemmin). Valmisteluvaihe täydennetään myöhemmin Ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin Sivu 9

4.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua ei ole pidetty kaavan luonnosvaiheessa. Mahdollisesta uudesta liittymästä suoraan Pohjoisväylältä on neuvoteltu ELY-keskuksen kanssa, mutta se ei ole mahdollinen uuden kiertoliittymän edellyttämien kaistajärjestelyjen takia. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta ja Liikennevirastolta. Asemakaavan suunnitteluvaiheessa on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, yleistavoitteet Yleiskaava: tehokas työpaikka-alue, jonka toiminnoista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä Kulkuyhteys alueen itäpuolisille kiinteistöille Lumenkaatopaikan siirtäminen pois 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet täydennetään myöhemmin 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaava mahdollistaa yritysalueen täydentämisen Pohjoisväylän varressa. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen. täydennetään myöhemmin 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu liikerakennusten korttelialueesta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön, sekä siihen liittyvästä katualueesta. Alue liittyy Pohjoisväylään Kielokadun, Satukukankadun ja x kadun kautta. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,5 ha, josta on liikerakennusten korttelialuetta 3,06 ha ja katualuetta 0,44 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on noin 10.700 k-m 2, josta 7.650 k-m 2 on uutta rakentamista. Alueen kaupallisiin palveluihin tulee jonkin verran uusia työpaikkoja. Alueelle sijoittuva tilaa vievän kaupan kerrosala otetaan huomioon Poikkitien yritysalueen mitoituksessa. 5.1.2 Palvelut Alueelle ei tule uusia julkisia palveluja. Alueen kaupalliset palvelut täydentyvät. Sivu 10

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-x) Alueelle saadaan sijoittaa paljon tilaa vaativa erikoiskaupan myymälätilaa, toimisto- ja varastotilaa sekä polttoaineen jakeluaseman. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Rakennusmassan sisällä saa pääkerroksen korkeuden puitteissa rakentaa osittain kaksikerroksisia aputiloja toimisto-, sosiaalitila- ym. tarpeisiin, kuitenkin enintään 5 % rakennusalalle sallitusta varsinaisesta kerrosalasta. Alueelle ei saa sijoittaa rakennusta, jonka teknisistä laitteista aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla muu melu huomioon ottaen A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 55dB(A) tai yöohjearvon (klo 22-7) 45 db(a). Ilmastointi- ja jäähdytyskonehuoneistojen ilmanpoistolaitteet tulee suunnata poispäin läheisistä asuinrakennuksista. Liikenteen melusta aiheutuva melutaso rakennusten sisällä työ- ja toimistotiloissa ei saa ylittää A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 45 db(a). Julkisivut ja kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Rakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Rakentamatta jäävät tontinosat, joita ei käytetä kulkuväylinä eikä paikoitukseen, on istutettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontin hulevedet tulee käsitellä korttelialueella. Korttelialueen kautta tulee sallia ajoyhteys siihen rajoittuville kiinteistöille. Kellarikerrokseen voidaan rakentaa pysäköintitiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Teknisiä tiloja saa sijoittaa katolle, eikä näitä tiloja lasketa kerrosalaan. Kortteliin saa sijoittaa tarvittavan määrän puistomuuntamoita, joiden tiloja ei lasketa kerrosalaan. Autopaikkoja on varattava tontille 1 ap/ 50 k-m2 toimisto-, liike- ja myymälätilaa. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Kielokatu toimii Satukallion alueen kokoojakatuna, jolta on yhteys Pohjoisväylälle. Satukukankatu ja sen jatkeeksi rakennettava uusi katu toimivat alueen tonttikatuina. Satukukankadun pohjoispään katualuetta levennetään noin metrillä nykyisestä, jotta sen itäreunaan saadaan tilaa jalankulku- ja pyörätielle. Katualueiden mitoituksessa on otettu huomioon liiketonttien ajoneuvoliikenteen ja rinteen edellyttämien luiskien tilantarve. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen uudisrakentamisessa tulee ottaa tieliikenteen melu. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset esitetään liitteessä (lisätään myöhemmin). Sivu 11

5.7 Nimistö Asemakaava ei muuta alueen nykyistä nimistöä. Uuden kadun nimi? 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava voidaan toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat kerrosalan toteutuminen, liikennemäärät ja pysäköintipaikkojen tarve sekä käyttäjien palaute. Järvenpäässä 2.4.2014 Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu 12