ASEMAKAAVAN SELOSTUS Invalidiliiton koulutuskeskus ja Tapiolapuisto

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Invalidiliiton koulutuskeskus ja Tapiolapuisto Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 2320/2013 Kaavatunnus Kuva: Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Invalidiliiton koulutuskeskus ja Tapiolapuisto Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 2320/2013 Kaavatunnus Asemakaavan muutos koskee: 1. kaupunginosan eli Keskus korttelia 127 sekä katu-, puisto- ja rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 1. kaupunginosan eli Keskus korttelin 119 tontit 9, 10 ja 11 sekä katu-, puistoja rautatiealuetta. Asemakaavan muutoksella poistuu: 1. kaupunginosan eli Keskus kortteli 127. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, JÄRVENPÄÄ, puhelin , sähköposti 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustassa, Mannilantien ja rautatien välissä Kotilinnantien eteläpuolella. Suunnittelualue on rajattu karttaan punaisella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Invalidiliiton koulutuskeskus ja Tapiolapuisto Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tontilla voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäväksi osoitettu auto-osastorakennus on tarkoitus korvata uudisrakennuksella. Kaupungin tavoitteena on muodostaa oma tontti Tapiolapuistossa sijaitsevalle entiselle Harjuvaaran huvilalle. Pääradan lisäraiteen edellyttämät rautatiealueen muutokset Tapiolapuiston kohdalla tutkitaan. Sivu 2

3 Koulutuskeskuksen rakennusoikeus lisääntyy noin 1300 k-m 2. Tapiolapuistoon muodostettavalle uudelle tontille osoitetaan lisärakennusoikeutta 250 k-m Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö Sivu 3

4 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttamisen ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1) IJKK Järvenpää, pääkampuksen kehittämissuunnitelma. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy ) Asemakaavakartta ja määräykset 3) Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 4) Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Uudenmaan maakuntakaava ( ) - Järvenpään yleiskaava 2020 (kv ) - Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv ) - Voimassa oleva asemakaava (rautatiealue , Tapiolapuisto , Invan koulutuskeskus ) - Pasila Riihimäki liikenteen välityskyvyn nostaminen, yleissuunnitelma. Liikennevirasto TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm nro Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tontilla voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäväksi osoitettu auto-osastorakennus on tarkoitus korvata uudisrakennuksella. Kaupungin tavoitteena on muodostaa oma tontti Tapiolapuistossa sijaitsevalle entiselle Harjuvaaran huvilalle. Pääradan lisäraiteen edellyttämät rautatiealueen muutokset Tapiolapuiston kohdalla tutkitaan. Koulutuskeskuksen rakennusoikeus lisääntyy noin 1300 k-m 2. Tapiolapuistoon muodostettavalle uudelle tontille osoitetaan lisärakennusoikeutta 250 k-m 2. Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Koulutuskeskuksen uudisrakennushanke on tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Pääradan lisäraide rakennetaan toteutusaikataulun mukaan. Kaupungin on tarkoitus luopua entisen Harjuvaaran huvilakiinteistön omistajuudesta. 3 LÄHTÖKOHDAT Sivu 4

5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu koulutuskeskuksen tontista sekä koulutuskeskuksen ja rautatien viereisestä puistoalueesta. Koulutuskeskuksen rakennuksia on täydennetty vähitellen. Rautatiealue tulee laajenemaan, kun pääradan lisäraide rakennetaan Luonnonympäristö Tapiolapuisto on rakennettu puistoalueeksi, jolla kasvaa sekä lehti- että havupuita. Puiston keskiosassa on kumpare, jolla kasvaa ryhmä mäntyjä. Rautatien vieressä on istutettua ja osin luonnontilaista puustoa. Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Tapiolapuistoa, taustalla koulutuskeskuksen uusin rakennus Rakennettu ympäristö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus tarjoaa ammatillista erityisopetusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Oppilaitostoiminta on alkanut Järvenpäässä 1940-luvulla, kun Invalidiliitto hankki Mannilantien varrelta 1920-, 30- ja 40-luvuilla rakennetut teollisuusrakennukset. Alueelle rakennettiin lisää jo 1950-luvulla. Rakennuskokonaisuuden vanhin osa on entinen silkkitehdas. Uusimmat rakennukset ovat Einola (2004), jossa on asuntola, sekä Mannila (1978) Mannilantien varressa. Tapiolapuistossa sijaitseva entinen Harjuvaaran huvila on vuodelta Rakennus (07.09) on osoitettu kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa toimenpideluokkaan 2 (säilytetään kaavoituksella). Hirsirunkoinen rakennus edustaa tyyliltään vuosisadan alun kansallisromantiikkaa. Rakennuksen omistaa Järvenpään kaupunki. Puistoon on rakennettu leikkipaikka. Sivu 5

6 Entinen Harjuvaaran huvila. Piha-alue on rajattu aidalla muusta puistoalueesta. Rakennuksessa on toiminut mm. englantilainen leikkikoulu. Tapiolapuiston leikkipaikka. Vasemmalla koulutuskeskuksen rakennus Tapiola, taustalla entinen Harjuvaaran huvila piharakennuksineen. Asuminen Alueella ei ole asukkaita. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii asuntola. Kaupunkikuva Sivu 6

7 Koulutuskeskus muodostaa Mannilantien varteen keskustamaista, vuosikymmenten aikana kehittynyttä kaupunkikuvaa, jossa vanhimman kerrostuman muodostavat entisen silkkitehtaan rakennukset. Tapiolapuisto ja entinen Harjuvaaran huvila edustavat 1900-luvun alun väljää huvilarakentamista, jota Järvenpäässä on jäljellä enää vähän. Rakennukset ovat merkittäviä myös radan varren kaupunkikuvassa. Palvelut Kaikki keskustan julkiset ja kaupalliset palvelut sekä rautatieasema ovat kävelyetäisyydellä. Työpaikat, elinkeinotoiminta Koulutuskeskuksessa on useita opetusalan työpaikkoja. Alueella on noin opiskelijaa. Liikenne Ajoneuvoliikenne alueelle kulkee Mannilantieltä ja Kotilinnantieltä. Tapiolapuiston reunalla on ajoyhteys entiselle Harjuvaaran huvilalle. Tontin liikenne kulkee Mannilantieltä tontin kautta. Pysäköintipaikkoja on koulutuskeskuksen tontilla Mannilantien ja Kotilinnantien varressa sekä rakennuksen itäpuolella. Alueen toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen. Mannilantiellä Huvilakadun risteyksessä on korotettu suojatie. Rakennettu kulttuuriympäristö Koulutuskeskuksen vanhimmat rakennukset on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa säilytettäviksi. Entistä Harjuvaaran huvilaa koskevat rakennusala-, rakennusoikeus- ja kerroslukumerkinnät tähtäävät rakennuksen säilyttämiseen. Tekninen huolto Alueella on toteutettu kunnallistekniikka. Hulevedet Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteen melu ja tärinä saattavat aiheuttaa häiriötä alueella Maanomistus Koulutuskeskuksen tontin omistaa Invalidiliiton koulutuskeskus. Puisto- ja katualueet sekä tontin omistaa Järvenpään kaupunki. Kaupungin omistamat maa-alueet on merkitty viivoituksella karttakuvaan. Rautatiealue on valtion omistuksessa. Sivu 7

8 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä ) taajamatoimintojen aluetta. Nuoli karttakuvassa osoittaa suunnittelualueen likimääräistä sijaintia. Sivu 8

9 Yleiskaava Koulutuskeskuksen tontti ja Tapiolapuiston alue ovat Järvenpään yleiskaavassa (kv ) julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alue on paikallista kulttuuriympäristöaluetta, jonka arvokkaiden piirteiden säilyttämistä edistetään. Koulutuskeskuksen rakennukset ja Tapiolapuistossa sijaitseva entinen Harjuvaaran huvila on osoitettu paikallisiksi kulttuuriympäristökohteiksi, jotka on suojeltu asemakaavalla/ kohde säilytetään kaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Kaava-alueen sijainti on rajattu karttakuvaan valkoisella. Voimassa oleva asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on tullut voimaan Invan koulutuskeskuksen alueella , Tapiolapuiston alueella ja rautatiealueella Suunnittelualue on rajattu punaisella kuvaan voimassa olevasta asemakaavasta. Koulutuskeskus on osoitettu opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS-2, YO-8). Koulutuskeskuksen vanhimmat rakennukset on osoitettu säilytettäväksi (sr-4). Mannilantien varressa on asuntolarakennus. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosaloina kullekin rakennukselle. Tapiolapuiston alueen asemakaava on tullut voimaan vuonna Alue on osoitettu puistoksi, jolle saadaan rakentaa puistoalueen käyttöön tarvittavia rakennuksia (VP-2). Entiselle Harjuvaaran huvilalle on osoitettu rakennuksen mukainen kerrosala (250 k-m 2 ) ja -luku (I 1/3) sekä rakennusala, jolle saa rakentaa rakennuksen puiston käyttöön liittyvää toimintaa varten. Rakennukselle on osoitettu ajoyhteys Mannilantieltä puistoalueen sisäiseen toimintaan liittyvää ajoa varten varattuna alueen osana. Puistoalue jatkuu kapeana nauhana radan varressa Invantielle saakka. Suunnittelualueen itäreunalla on rautatiealuetta. Sivu 9

10 Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaavamuutoksen tarve perustuu koulutuskeskuksen uudisrakennushankkeeseen, jonka osalta kaavamuutoksesta on tehty puitesopimus (kh ). Työ sisältyy vuosien kaavoitussuunnitelmaan. Entisen Harjuvaaran huvilan osalta kaavamuutos liittyy kaupunginvaltuuston päätökseen kaupungin talouden tasapainottamisesta (kv ). Pääradan lisäraiteen toteuttaminen liittyy Pasila Riihimäki -yhteyden välityskyvyn nostamiseen ja käynnissä olevaan ratasuunnitelmatyöhön. Sivu 10

11 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo - Liikennevirasto - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Fortum Power & Heat Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Viikkouutisissa sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavan muutoksesta on saatu ennakkolausunnot Uudenmaan ELY-keskukselta ( ) ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta ( ). ELY-keskus pitää mahdollisena rakennusoikeuden lisäämisen tutkimista kaavamuutoksella. Auto-osaston kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ilme on muuttunut alkuperäisestä kattorakenteiden muutosten vuoksi, joten tästä näkökulmasta rakennuksen korvaamiselle ei ole estettä. ELYkeskuksen mielestä on tärkeää huomioida arvokas Silkkitehtaan alue kaavamääräyksin ja rakentamistapaohjein. Uudisrakentamisen tulee olla historialliselle teollisuusympäristölle luonteenomaista sekä muodostaa hyvää kaupunkikuvaa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksella on edelleenkin kaupunkikuvallista merkitystä radan varren rakennuksena lähellä Järvenpään rautatieasemaa, mutta kattomuutos on muuttanut rakennuksen ominaispiirteitä huomattavalla tavalla jolloin sen kaupunkikuvallinen eri- Sivu 11

12 tyislaatuisuus on vähentynyt. Purkua edellyttävän uudisrakennuksen tarve on perusteltu ja suunniteltu uudisrakennus muistuttaa muodoltaan ja hahmoltaan alkuperäistä auto-osaston rakennusta. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ei vastusta esitettyä rakennuksen purkamista uudishankkeen toteuttamisen mahdollistamiseksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 3 (liitetään myöhemmin). Valmisteluvaihe täydennetään myöhemmin Ehdotusvaihe täydennetään myöhemmin Hyväksymisvaihe täydennetään myöhemmin Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaista viranomaisneuvottelua ei ole pidetty kaavan luonnosvaiheessa. Asemakaavasta on saatu ennakkolausunnot ELY-keskukselta ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta ja Liikennevirastolta. Asemakaavan suunnitteluvaiheessa on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet koulutuskeskuksen tilantarve ja toimintojen kehittäminen, uudisrakennuksen sovittaminen ympäristöön pääradan lisäraiteen edellyttämät aluetarkistukset ja melusuojaus oman tontin muodostaminen puistoalueella sijaitsevalle säilytettävälle rakennukselle, alueen käytön määrittely Prosessin aikana syntyneet tavoitteet täydennetään myöhemmin 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset, mielipiteet ja niiden huomioonottaminen. täydennetään myöhemmin Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm Sivu 12

13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu koulutuskeskuksen korttelialueista (YOS-2 ja YO-8), asuin- ja palvelurakennusten korttelialueesta (APY-x), puistoalueesta sekä rautatie- ja katualueista. Korttelialueet liittyvät Mannilantiehen ja Kotilinnantiehen Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,2 ha, josta on julkisten rakennusten aluetta (YOS-2, YO-8) 1,6 ha, puistoaluetta 0,3 ha ja asuin- ja palvelurakennusten korttelialuetta (APY-x) 0,1 ha. Alueen työpaikkamäärä säilyy nykyisellään Palvelut Alueelle ei tule uusia julkisia palveluja. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaava mahdollistaa koulutuskeskuksen uudisrakentamisen radan varressa, mutta muilta osin koulutuskeskus säilyy nykyisellään. Uudisrakennus sovitetaan mittasuhteiden, kattomuodon ja julkisivumateriaalien suhteen ympäristöönsä. Entinen Harjuvaaran huvila osoitetaan säilytettäväksi ja sen pihapiiriin osoitetaan mahdollisuus täydentävälle asuin- tai palvelurakentamiselle. Tapiolapuiston puistoalue pienenee vastaavasti. Rautatiealueen laajennus mahdollistaa pääradan lisäraiteen rakentamisen ja melusuojauksen toteuttamisen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asuin- ja palvelurakennusten korttelialue (APY-X) Korttelialue käsittää säilytettävän rakennuksen pihapiirin. Entinen Harjuvaaran huvila osoitetaan säilytettäväksi ja alueelle osoitetaan mahdollisuus täydentävään lisärakentamiseen. Opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YOS-2, YO-8) Korttelialueet käsittävät koulutuskeskuksen alueen. Rakennuskokonaisuuden vanhimmat osat on osoitettu säilytettäväksi. Radan varteen osoitetaan mahdollisuus entistä auto-osastoa korvaavalle uudisrakentamiselle Muut alueet Puistoalue (VP) Tapiolapuiston itäosasta muodostetaan asuin- ja palvelurakennusten korttelialuetta, jolle on ajoyhteys Mannilantieltä puiston läpi. Pieni osa puistoalueesta liitetään koulutuskeskuksen tonttiin pysäköintialueen laajentamista varten. Muu osa Tapiolapuistosta säilyy nykyisellään. Rautatiealue (LR) Rautatiealueen aluevaraus laajenee nykyisestä pääradan lisäraiteen yleissuunnitelman edellyttämällä tavalla. Katualueet Suunnittelualueen katualueet säilyvät nykyisellään. Sivu 13

14 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon rautatieliikenteen melu ja tärinä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä X. 5.7 Nimistö Asemakaava ei muuta alueen nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Koulutuskeskuksen uudisrakentamista varten on laadittu suunnitelmat (IJKK Järvenpää, pääkampuksen kehittämissuunnitelma. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy ). Pasila Riihimäki -yhteyden välityskyvyn nostamiseen liittyvä yleissuunnitelma on laadittavana (Liikennevirasto). 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava voidaan toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat kerrosalan toteutuminen, liikennemäärät ja pysäköintipaikkojen tarve sekä käyttäjien palaute. Järvenpäässä pvm Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu 14