Haastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Samankaltaiset tiedostot
Tutkimuksesta.

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Gradu-seminaari (2016/17)

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Sisällönanalyysi. Sisältö

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Aineistonkeruumenetelmiä

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Text Mining. Käyttöopas

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari

Reserviläisjohtajana sodassa

Liite A: Kyselylomake

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Toimiva työyhteisö DEMO

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mittariston laatiminen laatutyöhön

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Opinnäytteen aineiston hankinta

Arvioinnista kehittämiseen

Käsitteet, tutkimussuunnitelma + Markku Sotarauta

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

Ympäristöasioiden sovittelu

Ohjausryhmän six-pack

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Kehittämisen omistajuus

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vanhempien ero ja lapsen osallisuus: Vastuullistamisen ja osallistamisen häilyvä raja

Tietojohtamisen arviointimallin käyttöohje

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Yhteistyöstänne etukäteen kiittäen

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Suomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

Edistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.

Uuden OPS:n henki Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

10 TAPAA KÄYTTÄÄ IDEASEINÄÄ

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Päivitetty Text Mining -käyttöopas

Rahapelaajien monet. profiilit. Havaintoja Peliklinikan aineistoista, haasteita palvelujen kehittämiselle

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji

Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen. Kristiina Lehmuskoski, TPY Työpajapäivät Tampereella

Sosiaaliset suhteet - ohje

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

TARKASTUSVALIOKUNTA Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)

Transkriptio:

Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja

Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy vähitellen perusteltua tulkintaa (Mäkelä 1990 ja Rubin & Rubin 1995) Aineiston riittävyys ja analyysin kattavuus o Tulkinta ei perustu satunnaisiin havaintoihin o Aineiston kyllääntyminen Analyysin arvioitavuus / läpinäkyvyys o lukijan on kyettävä seuraamaan tutkijan päättelyä ja lukijalle on annettava edellytykset hyväksyä tehdyt tulkinnat tai riitauttaa ne tarvittaessa Toistettavuus o Hankalampaa kuin määrällisessä tutkimuksessa, koska tutkimusongelman asettelussa, haastatteluteemojen valinnassa ja itse haastatteluissa on mukana sekä teoriaan, kokemukseen että intuitioon perustuvia subjektiivisia valintoja o Toinen tutkija ei saisi päätyä samaa viitekehystä, tutkimusongelmaa ja menetelmiä käyttäen tässä esitettyjen tulkintojen kanssa ristiriitaisiin vaan niitä täydentäviin tuloksiin Koherenssi o Pyritään johdonmukaiseen ja koherenttiin tulkintaan / epäjohdonmukaisuuksia ei eliminoidavaan pyritään ymmärtämään miksi niitä esiintyy

Haastattelujen perusta Kunnioitus ja uteliaisuus sitä kohtaan, mitä toinen ihminen kertoo, tietääja ajattelee o Omia näkemyksiä EI tule syöttää haastateltavalle, vaikka haastattelija ei olekaan neutraali toimija vaan haastattelusuhteen osapuoli Systemaattinen pyrkimys ymmärtäätoista ihmistä Aktiivinenpyrkimys ylittääkommunikaatiokuilu haastattelijan ja haastateltavan välillä o Sama sana saattaa merkitä haastateltavalla eri asiaakuin haastattelijalle o haastateltavan on annettava kertoa asioista omalla kielellään minkä jälkeen aineisto analysoidaan omalla käsitteistöllä

Haastattelutyyppejä Historialliset kehityskulut o Kaivetaan esille jossain tietyssä kehityskulussa mukana olleen henkilön kokemukset ko. prosessista (myös muuta aineistoa) Yksilö- ja/ tai organisaatiohistoriat o Kaivetaan esille yksilön kehityskaaren avulla näkökulmia yhteiskunnalliseen muutokseen yms. Evaluaatiot o Miten suunnitelmat, ohjelmat, uudistukset, yms. ovat onnistuneet Ryhmähaastattelut (focus group) Kulttuurinen haastattelu o Normit, arvot yms. huomion kohteena Fokusoidut haastattelut o Haastattelu kohdistuu johonkin tiettyyn tapahtumaan tai prosessiin yms. Ilmiötä haarukovat haastattelut o Piiritetään jotain tiettyäilmiötä erilaisistanäkökulmista (Rubin & Rubinia 1995 soveltaen)

Suunnittelu Mitä kysytään, keneltä ja miksi Kunnon käsitteellinen viitekehys ja aiheen hallinta ovat edellytyksiä hyvälle haastattelulle Hyvä suunnittelu auttaa keräämään oleellista tietoa ja auttaa vakuuttamaan lukijat siitä, että aineisto on kerätty systemaattisesti ja harkiten Laadulliset haastattelut ovat iteratiivisia, joustavia ja jatkuvia o Matkalla saa oppia kunhan päämäärä pysyy mielessä o Erilaiset näkökulmat samaan ilmiöön Tutkimustehtävä ohjaa haastateltavien valintaa o Lumipallomenetelmä o Kotiläksyjen teko ei kannata kysyä asioita, jotka on mahdollista saada muista lähteistä

Kysymysten luonne Pääkysymykset (pitävät haastattelun kasassa) o Vain muutama / johtavat teemat paketoituna kysymyksiksi / haastattelun runko / mitä ainakin haluan tietää Välikysymykset (selkeyttävät ja vievät loppuun) o Signaaleja siitä, että haastattelija haluaa pidemmän ja/tai syvemmän vastauksen o Signaaleja siitä, että haastattelija haluaisi vastauksen loppuvan, jotta voidaan mennä eteenpäin Jatkokysymykset (syventävät) o Vastausten konteksti / esimerkit ja konkretia / seuraamukset o Myös täydentävät jatkohaastattelut ovat mahdollisia (usein toivottavia)

Yhteydenotto www.sotarauta.info / twitter: @Sotarauta Kohteliaisuus, asiallisuus Taustoitus o Lyhyesti: Mitä tutkitaan, missä tehdään, kuka ohjaa Ajoitus o Haastattelut tulee sopia ajoissa o Kerrottava aikaa sopiessa kauanko haastattelu kestää o Annettava omat yhteystiedot mahdollisia muutoksia varten

Haastattelun kuluessa Aluksi lyhyesti mistä on kysymys Lupa nauhoittamiseen (jos) Vakuutettava että yksittäisiä vastauksia ei näe kuin tutkija itse ja että aineisto käsitellään luottamuksellisesti Seurattava keskustelun etenemistä o On helppoja ja on vaikeita haastateltavia / jotkut puhuvat paljon, toisten kanssa tarvitaan hohtimia / pää kannattaa pitää kylmänä ja keskittyä itse asiaan o Kannattaa aloittaa helpolla kysymyksellä o Usein saa vastauksia tuleviin kysymyksiin muun asian yhteydessä ei kannata kysyä uudestaan jo vastauksen saanutta kysymystä o Jankkaaminen ei ole suositeltavaa

Aineiston analyysi Jatkuva analyysi o Alkaa jo haastattelujen kuluessa / jatkuu haastatteluja purettaessa / terävöityy ja syvenee varsinaisessa analyysivaiheessa o Älyllistä pallottelua käsitteellisen viitekehyksen ja haastatteluaineiston välillä / kokonaiskuva alkaa hahmottua / valtava määrä yksityiskohtia jää pyörimään mielessä o Tutkimuspäiväkirjan pitäminen hyödyllistä Kokonaisuuden hahmottaminen o Koko haastatteluaineisto luetaan läpi / hahmotetaan kokonaiskuvaa / keskitytään tutkimuksen johtaviin teemoihin, käsitteisiin ja ideoihin o Tuotoksena syntyy lähtökohta koodaukselle (nimilappuistamiselle), tutkimuksen käsitteellinen viitekehys on koko ajan taustalla Koodaus / nimilappuistaminen o Aineisto luetaan uudestaan teemoittain / tavoitteena koodata koko aineisto teemoittain ja/tai käsitteittäin (uusia teemoja, käsitteitä ja/tai ideoita nousee esiin / jos syntyy uusia kategorioita, pitää palata aineiston alkuun)

Aineiston analyysi Analyysi teemoittain ja teemojen välillä o Tehdään vertailuja teeman sisällä ja etsitään yhteyksiä, variaatioita ja nyansseja o Tehdään vertailuja teemojen välillä ja etsitään yhteyksiä, variaatioita ja nyansseja Johtopäätösten teko o Kokonaiskuva (tulkintoja ja/tai selityksiä) tutkittavasta ilmiöstä o Miten tulokset suhteutuvat aiempaan teoriaan ja/tai käytäntöihin ovatko tulokset samansuuntaisia, ristiriitaisia, täydentäviä jne. Haastatteluaineiston analyysin tavoitteena on tuottaa täsmällinen, syvällinen ja seikkaperäinen mutta silti hienovarainen tulkinta tutkittavasta aiheesta

Tieto Informaatio Työnjako vastuuttaminen Lisä-arvo Strategisuus Luottamus Prosessien laatu Sitoutuminen Foorumit Organisointi Oppiminen Päämäärien samansuuntaisuus

Luottamuksen kehä Yhteistyössä tehtävien asioiden määrä kasvaa Strategisuus Tavoitteista sopiminen helpottuu Yhteistyöllä paljon foorumeita Informaatio Informaationkulku kehittyy Sitoutuminen kasvaa Työnjako lisääntyy Luottamus Luottamus kasvaa

Olennaista haastattelussa on kuulla teemoja ja tarinoita tunnistaa käsitteitä ja etsiä niiden välisiä yhteyksiä