KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ VEHKOSILLANTIE 620 15560 NASTOLA 20.11.2014

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1975 valmistunut 1 - kerroksinen omakotitalo. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on villaeristetty puulattia. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on mineriittilevyverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys, varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on huollettu ja peruskorjattu vuosien varrella mm. pesutilojen, käyttövesiputkistojen, lämminvesivaraajan sekä takan osalta. Kohteessa havaittiin huolto-, korjaus- ja lisätutkimustarvetta mm. vesikaton, ilmanvaihdon, ulkopuolisen kosteudenhallinnan, ulkoseinien ja lattiarakenteen osalta. Havaintojen perusteella kohteen peruskorjaustarve voi olla osin laajamittaista. Kohteen lattiarakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Saatujen tietojen perusteella kohteessa on ollut vesivahinko vuonna 2012. Vesivahingon laajuudeksi on ilmoitettu ainakin keittiön, wc-tilan ja eteisen lattioiden osuudet. Lattiarakenteen kuntotutkimus on syytä suorittaa ja mahdollisten vaurioiden laajuus selvittää rakenteita avaamalla. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Vesikatetta ei voitu kunnolla tarkastaa kattoturvatuotteiden puuttumisen ja vesikatteen ohuen lumipeitteen vuoksi. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus / huolto Varautuminen Jatkotutkimus Perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys x 7 Puukorokelattia sekä vuonna 2012 sattunut kosteusvaurio Vierustan läheisyydessä on paikoin kasvillisuutta Ks. kohta x (x) x 7 x 7 Salaojat x 8 Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Verhouksen tuulettuminen on aikakaudelleen tyypillisen niukka Vesikatteessa oli havaittavissa kaarevuutta/epätasaisuuksia. Sadevesikouruissa ja räystäslaudoituksissa on paikoin vaurioita. Vesikatteen alapuolista aluskatetta ei ole asennettu Pesuhuoneen lattiakaivon saumojen tiiveydestä ei saatu varmuutta Rakennuksessa ei ollut tarkastushetkellä lämmitystä x (x) x 9 x x 12 x x 14 x x 16 Korvausilmansaanti ei ole riittävää x 18 Sähköjärjestelmässä havaittiin paikoin puutteita ja keskeneräisyyksiä x 19

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Tarkastuksen tilaaja Päijät-Hämeen ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivät 20.11.2014 24. 25.11.2014 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala 106 m² llmoitettu rakennusvuosi 1975 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulosottoviraston henkilökuntaa RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 90-2 3,7 Pilvinen Huoneilma 71 +1 3,7 Kosteusmittari Gann Hydrotest LG2, B 50 -pintakosteustunnistimella sekä suhteellisen kosteuden mitta-anturilla (kalibroitu 4/2014). Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. Kohteen rakennuspiirustuksia sekä muita asiakirjoja. Asuinrakennus. Vesikatetta ei voitu kunnolla tarkastaa kattoturvatuotteiden puuttumisen ja vesikatteen ohuen lumipeitteen vuoksi. Tarkkoja rakenneleikkauskuvia ei ollut saatavilla/ei ole olemassa. Sähköt ja tulovesi oli katkaistu, mikä mm. hankaloitti tilojen tarkastamista sekä esti veden virtaamien ja vesipisteiden kunnon ja tiiveyden tarkastelua. Rakenneavauksiin/-porauksiin ei saatu lupaa.

5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto Kunnallistekniikka Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on villaeristetty puulattia Puurunko, eristeenä villa Mineriittilevyverhous Puurunkoisia Puiset kattokannattimet, villaeriste Harjakatto Profiilipeltikate Sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja varaava takka Sähköpatterit. Pesuhuoneessa on lattialämmitys Painovoimainen Komposiittia ja muovia suojaputkessa Valurautaa Sähkö. Oma kaivo ja jätevesijärjestelmä

6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (Alkuhaastattelua ei voitu suorittaa) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Ei saatu tarkkaa tietoa. Havaintojen perusteella mm. käyttövesiputket on uusittu ja pesutiloja on remontoitu. Myös takka ja ilmalämpöpumppu on asennettu. Lämminvesivaraaja on uusittu vuonna 2011/-12. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Kohteessa on ollut vesivahinko vuonna 2012. Vesivahingon laajuudeksi on ilmoitettu ainakin keittiön, wc-tilan ja eteisen lattioiden osuudet. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei saatu tietoa. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Vesivahinkoremontti ja salaojat. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Ei saatu tietoa. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Ei saatu tietoa. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Ei saatu tietoa. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Ei saatu tietoa. Omistajan havaitsemat tuhoeläimet tai -hyönteiset: Ei saatu tietoa. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Ei saatu tietoa.

7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuintilojen lattiapinta on noin 350-450 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Kohteen sokkelirakenteesta ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Havaintojen perusteella ulkoseinien alaosat sijaitsevat noin 200 400 mm maanpinnan yläpuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin ulkopuolisesta vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on paikoin sammalkasvustoa. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu puutteita. ALAPOHJA Alapohjarakenteena on maanvaraisen betonilaatan päältä villaeristetty puulattia. Rakenne on yleisesti riskirakenne, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapillaarisesti kosteutta maapohjasta. Saatujen tietojen perusteella kohteessa on ollut vesivahinko vuonna 2012. Vesivahingon laajuudeksi on ilmoitettu ainakin keittiön, wc-tilan ja eteisen lattioiden osuudet. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste). TOIMENPIDESUOSITUS Kosteusvauriolle altistuneiden tilojen lattiarakenteen kuntotutkimus on syytä suorittaa ja mahdollisten vaurioiden laajuus selvittää rakenteita avaamalla. Samalla myös ulko- ja väliseinien alaosien kunto tulee tarkastaa. Perusmuurin ulkopuolinen vedeneristys on syytä asentaa salaojien asennuksen yhteydessä. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja vierustalle asentaa noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava.

9 Vierustaa. Vierustaa. Yleiskuva. Kasvillisuutta. Eteisen lattiaa. Keittiön lattiaa.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojien olemassaolosta ja toimintakunnosta ei saatu tietoa. Mahdolliset alkuperäiset salaojat ovat ikääntymässä. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet laskeutuvat lähelle rakennuksen vierustaa ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojien asentamista/uusimista suositellaan. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut ja terassit HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen levyverhouksessa on paikoin normaaleja säärasituksen aiheuttamia jälkiä. Sivupihalla verouksessa havaittiin teipillä peitetty reikä. Verhouksen tuuletus on pääosin rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Etupihalla verhouksen alla havaittiin paikoin tuuletusrakoa. Takapihalla verhouksen alaosan raosta on päässyt valumaan maahan vähäisissä määrin villaeristeitä. Harjakolmioiden lautaverhouksissa sekä terassin kaiteissa on ikäja säärasituksen merkkejä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuitusementtilevyn (Mineriitti) tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivuverhouksen uusimista suositellaan riittävine tuuletusväleineen. Samalla ulkoseinien kunto voidaan tarkastaa. Mikäli verhousta ei uusita, suositellaan ulkoseinien kuntoa tarkastettavaksi muutamaa levyä avaamalla. Puuosien huoltotoimenpiteet ovat ajankohtaisia. Julkisivun puuosia uusitaan ja huoltokäsitellään aina tarpeen mukaan. Yleiskuva. Maahan valuneita eristeitä. 10. Väliseinät HAVAINNOT Alapohjarakenne kts. kohta 7. TOIMENPIDESUOSITUS Väliseinien alaosien kunto tulee tarkastaa lattiarakenteen kuntotutkimuksen yhteydessä.

12 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa havaittiin ikä- ja säärasituksen merkkejä, kuten maalipintojen haalistumista ja hilseilyä sekä ikkunoiden heloitukset olivat osin puutteellisia yms. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. Vesipeltien saumat eivät ole kaikilta osin tiiviitä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden huoltotoimenpiteet ovat ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Vesipeltien saumojen tiivistystä suositellaan tarvittavilta osin. Ikkuna. Vesipelti.

13 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatetta ei voitu kunnolla tarkastaa kattoturvatuotteiden puuttumisen ja vesikatteen ohuen lumipeitteen vuoksi. Vesikatetta tarkasteltiin vain tikkailta ja maasta käsin. Vesikaton lappeilla oli havaittavissa kaarevuutta/epätasaisuuksia, jotka voivat viitata rakenteiden painumiseen. Läpivientien tiiveyttä ei voitu tarkastaa. Havaintojen perusteella ilmanvaihtokanavan sadehattu olisi vaurioitunut. Lumiesteitä ei ole asennettu. Kattoturvatuotteita ei ole asennettu. Talotikkaat on saatujen havaintojen ja tietojen perusteella irronneet kiinnityksistään. Räystäskourut ja laudoitukset ovat paikoin vaurioituneet. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen uusimista aluskatteineen, kattoturvatuotteineen sekä sadevesijärjestelmineen suositellaan. Samalla vesikaton lappeet on syytä suoristaa. Myös kattokannattimien lisätuentaa suositellaan. Vesikattoa. Lappeilla havaittiin kaarevuutta/epätasaisuuksia. Vaurioituneita kouruja. Räystäslaudoitusten vaurioita.

14 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Aluskatteen puuttumista voidaan pitää riskinä. MUUT HAVAINNOT Autotallin yläpuolella peltikatteen saumoja on tiivistetty elastisella massalla. Yhden tiivistetyn sauman alle oli asennettu kouru, joka oli johdettu räystäälle. Autotallin sisäkatossa havaittiin himmeitä mahdollisia vanhoja vuotojälkiä. Yläpohjan villaeristeiden päälle on asennettu aikakaudelleen tyypilliseen tapaan pahvi. Eristeiden päälle asennettu pahvi saattaa lisätä eristeisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja estää kosteuden haihtumista eristeistä. Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei havaittu näkyviltä osin korjausta vaativia vaurioita. Kts. kohta 12. Havaintojen perusteella antenniputkea varten asennettua läpivientitiivistettä ei ole otettu käyttöön. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkeva ilmanvaihtokanava on eristetty. Havaintojen perusteella ilmanvaihtokanava sisältää mahdollisesti asbestia, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisten muutostöiden yhteydessä. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan eristeiden päällä olevan pahvin poistamista ja eristeiden kunnon tarkastamista suositellaan vesikatteen uusimistöiden yhteydessä. Myös autotallin yläpuolella olevien rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Yläpohjaa. Tiivistettyjä saumoja autotallin yläpuolella.

15 Sauman alle asennettu kouru. Yleiskuva. Yläpohjaa. Yleiskuva. Poistoilmakanava. Antenniputken läpivientiä varten asennettu tiiviste.

16 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET Lattia ja seinät ovat levytettyjä. Tilan peruskorjaus on kesken. LATTIAKAIVO Tilaan on asennettu lattiakaivo. TOIMENPIDESUOSITUS Lattiarakenteen kuntotutkimus kts. kohta 7. Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Wc-tila. Yleiskuva.

17 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Lattiassa ei havaittu irti alustastaan olevia laattoja. Teknisen tilan puoleisella seinällä havaittiin muutaman laatan haljenneen sekä suihkuseinän alaosasta oli yksi laatta hieman lohjennut. Irtaimisto ja lika hankaloittivat tilan tarkastamista. Lattia on betonirakenteinen. Seinät ovat levyrakenteisia. Tilassa on lattialämmitys. Tilassa on suihkuseinä. Välioven alaosassa havaittiin kosteusrasituksen merkkejä. Havaintojen perusteella tilan lattiaan ja seiniin olisi asennettu vedeneristys. Pesuhuoneen ja saunan välisen seinän alaosaan on jätetty rako. Havaintojen perusteella seinän alaosaa ei olisi vedeneristetty. Seinän alaosa altistuu mm. suihkua käytettäessä roiskevedelle. LATTIAKAIVO Lattiakaivo on valurautainen. Lattiakaivoa ei ole uusittu tilan remonttien yhteydessä. Lika hankaloitti lattiakaivon tarkastamista. Kaivon kororenkaiden saumojen tiiveydestä ei saatu varmuutta. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoa. Havaintojen perusteella lattian kallistukset ovat osin loivia/niukkoja. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. Poistoilmakanavan venttiili ja venttiilin läheiset katon paneloinnit ovat osin irronneet kiinnityksestään. VESIKALUSTEET Pesukoneen poistovesiletkun liitäntä viemäriin ei ole asianmukainen. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattialla havaittiin pintakosteudentunnistimella hieman kohonneita lukemia lattiakaivon ympärillä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan siivous ja tarkempi tarkastaminen, kun se on mahdollista. Pesuhuoneen ja saunan välisen seinän alaosan vedeneristystä suositellaan. Lattiakaivo on syytä puhdistaa ja tiivistää/pinnoittaa alan ammattilaisen toimesta Pesukoneen poistovesiletkun asennuksen/liitännän uusimista suositellaan. Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Lastaa on syytä käyttää aina suihkun jälkeen. Poistoilmakanavan venttiilin asianmukainen kiinnitys/tiivistys.

18 Yleiskuva. Tilan lattiaa. Seinän alaosan rako. Lattiakaivo.

19 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Irti alustastaan olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto on paneloitu. Pesuhuoneen vastaisen seinän alimmainen paneeli puuttuu. Viereisistä tiloista saatujen havaintojen perusteella tilan lattiaan olisi asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa. Lattia on kallistettu pesuhuoneen suuntaan. ILMANVAIHTO Tilassa ei havaittu poistoilmakanavaa. Ilmanvaihto tapahtuu seinien alapuolelta. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä on kaiteet. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. Kiukaan alapuolelle on asennettu varmuuden vuoksi lisätueksi tiiliä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Pesuhuoneen vastaisen seinän alaosa on syytä paneloida/tiivistää. Kiuas tulee kiinnittää niin, ettei alla olevia tiiliä enää tarvita. Tilan ilmanvaihdon tehostamista suositellaan. Lastaa suositellaan käytettäväksi aina runsaamman veden käytön jälkeen. Seinän alaosaa. Yleiskuva.

20 14.4. Keittiö YLEISTÄ Tila on ikääntynyt. Tilan lattiarakenteet ovat voineet altistua kosteusrasitukselle vesivahingon yhteydessä. ALLASKAAPPI Allaskaapin alla olevia rakenteita ei voitu kunnolla tarkastaa. ILMANVAIHTO Tilassa on liesituuletin. Liesituuletin on ikääntynyt ja irronnut osin kiinnityksistään. VESIKALUSTEET Vesikalusteiden sekä putkistojen tiiveyttä ja toimintakuntoa ei voitu tarkastaa. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Nykyään kylmälaitteiden ja pesukoneiden alla suositellaan pidettäväksi vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. TOIMENPIDESUOSITUS Tila on syytä peruskorjata sekä rakenteiden kunto tulee tarkastaa. Yleiskuva. Tiskialtaan alustaa.

21 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Tilojen yleisilme on paikoin ikääntynyttä/keskeneräistä ja peruskorjausta vaativaa. AUTOTALLI Autotallin ilmanvaihto on havaintojen perusteella niukkaa. Tilassa ei havaittu vesipistettä, lattiakaivoa tai lämmitystä. Irtaimisto hankaloitti tilan tarkastamista. Autotallin sisäkatossa havaittiin mahdollisia vanhoja kattovuodon aiheuttamia jälkiä. Kts. kohta 13. TOIMENPIDESUOSITUS Autotallin ilmanvaihdon tehostamista suositellaan. Autotallin katon jälkiä.

22 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereiden, ilmalämpöpumpun sekä takan avulla. Pesuhuoneessa on lattialämmitys. Saatujen tietojen perusteella ilmalämpöpumppu olisi huollon tarpeessa. Lämmityspattereissa oli havaittavissa ikääntymisen merkkejä. Kohteessa ei ole ollut viime aikoina lämmitystä. Lämmityksen puuttuminen voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä rakenteiden pinnoille/rakenteisiin. TULISIJAT Takassa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on noin 10 15 vuotta. Ilmalämpöpumpun suodattamia huolletaan valmistajan ohjeiden mukaan. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityspatterit/sähkölämmitys on syytä ottaa käyttöön. Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua. Ilmalämpöpumpun huolto/korjaus alan ammattilaisen toimesta. Pesuhuoneen lattialämmitys on aina syytä uusia mahdollisten peruskorjausten yhteydessä. Lämmityspatteri. Takka.

23 17. Vesi- ja viemärilaitteisto YLEISTÄ Käyttövesiputket ovat kohteessa pääosin komposiittiputkea sekä muovia suojaputkessa. Käyttövesiputket kulkevat havaintojen perusteella pinta-asennuksina. Viemäriputket ovat mahdollisesti valurautaa. Lämminvesivaraaja, painevesisäiliö ja vesipumppu sijaitsevat teknisessä tilassa. Havaintojen perusteella tilan lattia ja seinien alaosat olisivat vedeneristetty. Vesipumpun alla ei ole suojakaukaloa. YLEISET HAVAINNOT ASENNUSTAVASTA Teknisessä tilassa kulkevien muovisten käyttövesiputkien kannakointi on puutteellista. VEDEN VIRTAAMAT Vesikalusteiden kuntoa ja veden virtaamia ei voitu kunnolla tarkastaa. KÄYTTÖVEDEN LÄMPÖ- TILA Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Komposiittikäyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Lämminvesivaraajien tekninen käyttöikä on noin 20 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Muovisten käyttövesiputkien kannakointia suositellaan. Putkiston osia ja liitoksia sekä vesikalusteita huolletaan ja uusitaan tarvittaessa/peruskorjausten yhteydessä. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Välttävä lämpötila on 50 C. Käyttöveden laatu suositellaan tutkittavaksi säännöllisin väliajoin. Mm. paikallisesta rakennusvalvonnasta voi tiedustella, tarvitseeko jätevesijärjestelmä korjauksia lähitulevaisuudessa kiristyvien määräysten seurauksena.

24 Teknistä tilaa. Teknistä tilaa. Vesipumppu. Uusittuja komposiittiputkia.

25 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Asuintiloissa ei havaittu korvausilmakanavia/-venttiileitä. Tilojen sisäilmassa ei havaittu selvää poikkeavuutta. Tilojen lämmittämättömyys vaikeutti sisäilman aistinvaraista tarkastelua. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tavoitteellinen käyttöikä on käytännössä sama kuin koko rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15-20 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein.

26 19. Sähköt HAVAINNOT Sähköasennuksissa havaittiin paikoin käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita ja keskeneräisyyksiä. Mm. vesisäiliön painekytkimestä puuttui kansi. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja -laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Puutteellisten ja keskeneräisten asennuksien korjaaminen sekä sähköjärjestelmän tarkastaminen alan ammattilaisen toimesta. Sähköjärjestelmää/johtoja uusitaan tarvittavilta osin mahdollisten muutosten yhteydessä. Kansi puuttuu. Yleiskuva. KIVERÄ OY Lahdessa 25.11.2014 Esa Hinkkanen Rakennusinsinööri (AMK) Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) VTT:n sertifioima märkätilatöiden valvoja Puh: 040-5042454 Email: esa.hinkkanen@kiveraoy.fi Liitteet: - tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

27 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta.

28 Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.