Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä KOIVUSAARENTIE 10 11120 HAUSJÄRVI 6.4.2017 www.taloskooppi.fi Y-tunnus: 2740100-7

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1962 valmistunut ja vuonna 1979 laajennettu omakotitalo. Rakennus noudattelee alkuperäisen osan ja laajennusosan rakennusajankohtien tyypillisiä rakenteita. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia ja kevytsoraharkkoa. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on villa ja puru. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjakotapana ovat vesikierto patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Vanhalle osalle on osittain asennettu perusmuurin vedeneristys ja salaojat. Kellarin pesutilat on remontoitu vuonna 2005. Keittiön putkistoja on syytä korjata. Muut havaitut asiat ovat lähinnä ikään tai rakennuksen rakennusajankohdan tyypillisiin ratkaisuihin liittyviä asioita. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa alkuperäisiltä osiltaan nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Vierustan kasvillisuus x 7 Kellarin maakosteus x 7 Kattovesien poisjohtavuuden toimivuus? x 8 Laajennuksen kantava väliseinä alkaa lattiapinnan alapuolelta Lämmityskattila on ikääntynyt / lämmitysputket kulkevat alapohjassa x x 10 x x 16 Keittiön putket x 17

3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Koivusaarentie 10 11120 HAUSJÄRVI Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 6.4.2017 12.4.2017 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala 145 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1962, laajennus 1979 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Rakennuksen toinen omistaja Ulosottoviraston henkilökuntaa Kiinteistönvälittäjä RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 55 +10 Aurinkoinen Huoneilma 42 +21 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Kosteusmittaukset suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla (B 50 -pintakosteusanturi, RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturi, sekä tarvittaessa myös puukosteusanturi) Kohteen rakennus- ja laajennuspiirustukset. Asuinrakennus.

4 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 +kellari Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoni- ja harkkoperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Puurunko, mineraalivilla- ja purueriste Lautaverhous Puu- ja betonirunkoiset Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste Harjakatto Profiilipelti Öljylämmitys Vesikiertopatterit Painovoimainen Muovia suojaputkessa ja kuparia Muovia ja valurautaa

5 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Salaojat ja perusmuurin vedeneristys on uusittu laajennuksen osalle vuonna 2003 tai 2004. Pesuhuone on peruskorjattu vuonna 2005. Käyttövesiputket ja viemärit on uusittu kellarin osalta. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Kellarin pesutilat olivat kosteusvaurioituneet ja siksi ne remontoitiin. Kellariin voi nousta vettä, jos poistopumppu ei toimi. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kuntotarkastus vuonna 2011. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Vanhantalon viileyttä. Putkia ei ole jäätynyt. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Hiiriä on havaittu. Asumistottumukset: Öljynkulutus on ollut n. 2000 litraa vuodessa.

6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Rakennuksen korkeusasema on kellarilliselle talolle tyypillinen. Asuinkerroksen seinä- ja lattiarakenteet ovat maanpinnan yläpuolella, kellarin rakenteet sijaitsevat pääosin maapinnan alla. Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Saatujen havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu perusmuurilevy kellarin pesutilojen osalle. Levyn ylälistaa ei ole asennettu. Muun osan vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista bitumisivelyä. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Rakennuksen lähellä on puita. Puut roskaavat kattoa ja sadevesijärjestelmää ja voivat kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Pukuhuoneen maanvastainenseinä on verhoiltu paneelilla. Saatujen havaintojen perusteella paneelien takana ei ole käytetty kosteusherkkää eristettä. Kellarin lattiassa ja seinien alaosissa on havaittavissa ko. rakennustyypille tyypillistä maakosteutta, koska perustusten ja seinien välissä ei ole ns. kapilaarikatkoa. Seinät nostavat kapillaarisesti kosteutta maapohjasta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurilevyn ylälista on syytä asentaa. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähin-

8 tään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Puiden karsimista tai kaatamista suositellaan (voi vaatia luvan paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta). Vanhoissa taloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä, sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapilaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää ja se, ettei seiniä peitettäsi kosteudesta vaurioituvilla verhoiluilla / eristeillä. Perusmuurilevy. Yleiskuva takaa. Yleiskuva. Pukuhuoneen lattian pintakosteudet olivat koholla.

9 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojat on esitetty piirustuksissa. Omistajan kertoman mukaan kellarin pesutilojen osalta salaojat on uusittu (ennen nykyistä omistajaa). Kattovedet on johdettu betonisiin rännikaivoihin. Veden poisjohtamisjärjestelystä ei saatu tietoa tai havaintoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovesien poisjohtavuuden toiminta on syytä tarkastaa (onko kattovedet johdettu putkilla pois vai imeytyvätkö ne betonikaivoista suoraan maahan). Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettämisvaara. Betoninen rännikaivo.

10 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Vanhan, niukasti tuulettuvan verhouksen maalauksessa on tärkeää huomioida uuden maalin sopivuus alustaansa. Yleiskuva. Yleiskuva. 10. Väliseinät HAVAINNOT Laajennuksen keskellä kulkeva kantava väliseinä alkaa lattiarakenteen alapuolelta. Alapohjasta tuleva kosteus voi vaurioittaa seinien alaosia huomaamattomasti. TOIMENPIDESUOSITUS Väliseinän alaosan kunto on syytä tutkia.

11 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunat ovat ikääntyneitä. Ikkunoiden lämmöneristävyys ja tiiveys eivät vastaa nykyistä tasoa. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Yleiskuva. Vesipelti.

12 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Lämmityshormia ei ole jatkettu sadehatun läpi. Tiivistyneet savukaasut ovat valuneet kattopellille ja pellissä on havaittavissa ruostetta. Vesikatteessa ei havaittu muuta korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Läpiviennit ovat tiivistetty sauma-aineilla. Saumat ovat ikääntyneitä. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Kouruissa on roskaa. Kourut ovat ruostuneet paikoin. Kourut vuotavat. Savupiipun päällä on sadehattu. Lapetikkaat ovat asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Peltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sadevesikourujen uusimista suositellaan. Lämmityshormi on syytä jatkaa sadehatun läpi. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Lumiesteiden jälkiasennus ei ole aina kannattavaa, sillä ne on vaikea saada ankkuroiduksi riittävästi. Irtoava lumieste voi rikkoa katetta. Putoavan lumen vaaraa voi ehkäistä ohjaamalla kulkureittejä esimerkiksi kasvillisuudella tai suojaamalla niitä katoksilla. Piipun alla on ruostetta. Kourut ovat ruostuneet.

13 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Räystäät ovat umpinaiset, eikä tuuletussäleikköjä yms. ole. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. Aluskatteen puuttuminen voi aiheuttaa vesikatteen alapintaan tiivistyneen kosteuden valumista yläpohjan rakenteisiin (esim. eristeisiin). YLÄPOHJASSA KULKEVAT PUTKET Yläpohjassa kulkevaa viemärin tuuletusputkea ei ole eristetty. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjassa kulkevat putket suositellaan eristettäväksi yläpohjan osuudelta. Yläpohjan tuulettumista on syytä tehostaa molempiin harjakolmioihin asennettavilla säleiköillä. Viemärin tuuletusputki. Yleiskuva.

14 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc (alkuperäinen osa) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat maalattuja. Katto on sisustuslevyä. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Yleiskuva.

15 14.2. Wc (laajennus) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Laatoitustyö on jäänyt osin kesken. Laatoituksessa ei ole ns. seinänostoa, jonka tarkoitus on suojella seinien alaosia vuotovahingon tms. sattuessa. Seinät ja katto ovat maalattuja. ILMANVAIHTO Tilan ulkoseinälle on asennettu ilmanvaihtoventtiili. Säänolosuhteiden mukaan ilmanvirtaus voi olla aika ajoin vääränsuuntainen. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Yleiskuva.

16 14.3. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ovat kiviainesrakenteisia. Katto on paneloitu. Tilassa on lattialämmitys. Tila on remontoitu aikana, jolloin määräykset edellyttävät vedeneristeen asentamista. Vedeneristeestä ei saatu varmaa havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on uusittu. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu suihkunurkkauksen osalta puutteita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava hormiin. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa oli havaittavissa kohonneita lukemia lattiassa ja seinien alaosissa. Saatujen havaintojen perusteella kosteus on osin maakosteutta, eikä muodosta riskiä, koska rakenteet ovat kiviainesrakenteisia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on 30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein. Pintarakenteiden kuntoa on syytä tarkkailla. Yleiskuva. Lattiakaivo.

17 14.4. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Tilassa ei ole lattiakaivoa. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian on kallistettu loivasti pesuhuoneen oven suuntaan. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava, mutta korvausilmakanavaa ei havaittu. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. Kiukaan ja lauteiden välissä ei ole riittävää suojaetäisyyttä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Korvausilmakanavan asennusta suositellaan. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta, joka estää kiukaaseen koskettamisen. Kiuas hormiliitoksineen vie 600 700 mm. Lisäksi suuluukusta tulee olla metri palava-aineiseen materiaaliin. Mitta voidaan puolittaa asentamalla palosuojalevy 30 mm:n ilmaraolla palavaan pintaan. Yleiskuva.

18 14.5. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapin alla olevaa lattiaa on avattu, koska viemärissä oli vuotoa. Omistaja kertoi, että vuoto oli pieni ja hän poisti kastuneet purut. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. Liesituulettimen poistoputki on osin alumiininen ja sulaa tulipalon yhteydessä (ei täytä nykyisiä määräyksiä). VESIKALUSTEET Pesualtaan viemäriputkiston asennustyö ei ole hyvän rakennustavan mukaista. TOIMENPIDESUOSITUS Liesituulettimen poistoputki suositellaan vaihdettavaksi tarkoitukseen soveltuvaan teräspeltiputkeen. Ks. vesi- ja viemärilaitteet. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. Pesuallaskaappi. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). PORTAAT Kaidetta ei ole asennettu. TOIMENPIDESUOSITUS Portaan kaide on syytä asentaa.

19 16. Lämmitysjärjestelmä YLEISTÄ Talotekniset järjestelmät tarkastetaan näkyviltä osin. Kunto arvioidaan pääasiassa iän perusteella ja haastatteluista saaduin tiedoin. On tavallista, että järjestelmän erillisosia (termostaatteja, pumppuja yms.) joudutaan korjaamaan tai uusimaan aika ajoin. Huoltoohjeita voi saada käyttöohjeista tai huoltoliikkeestä. HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla. Lämpö tuotetaan öljyllä. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Lämmityspattereiden yleiskunnossa ei havaittu puutteita. Lämmitysputkistot kulkevat laajennuksessa alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Lämmityskattila on ikääntynyt. Öljysäiliö sijaitsee kellarissa omassa palo-osastossaan. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Sähköistenlattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityskattilan uusimistarpeeseen on syytä varautua. Lämmityskattila. Laajennuksessa putket kulkevat lattian sisällä.

20 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Kellarin pesutilojen putket ovat uusittuja ja ovat muovia suojaputkessa. Alkuperäisen osan wc:n ja keittiön putket ovat kuparia. Viemäriputket ovat saatujen havaintojen perusteella uusittu kellarin pesutiloista, keittiössä ja em. wc:ssä on vielä valurautaputkea. Ks. kohta keittiö. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin täyttävän RakMK D1:n ohjearvot. Alin suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Alkuperäisen osan valurautaisten viemäriputkien ja kuparisten käyttövesiputkien uusimista suositellaan. Yläpuolelta tuleva valurautainen viemäriputki muuttuu kellarissa muoviseksi. Uusittuja putkia pannuhuoneessa.

21 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien kautta. Laajennusosan ilmanvaihto on niukkaa tai wc:n ulkoseinällä olevan venttiilin johdosta aika ajoin väärän suuntainen. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista, alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin). Poistoilmalle tulisi olla suorat, ulos johtavat, pystysuuntaiset ilmanvaihtokanavat kosteista tiloista.

22 19. Sähköt HAVAINNOT Alkuperäisiä sähköjohtoja on paikoin liikuteltu. Vanhojen johtojen eristeet voivat olla hapertuneita ja muodostaa oikosulkuvaaran. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Sähköjärjestelmän uusimistarvetta on syytä kartoittaa esimerkiksi alan urakoitsijan kanssa. Johtoa on liikuteltu. TALOSKOOPPI Hämeenlinnassa 12.4.2017 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 harri.karvonen@taloskooppi.fi

23 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

24 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.