TILIN- PÄ TILIN ÄTÖS PÄÄTÖS 2013 2014

TILIN- PÄ TILINPÄÄTÖS ÄTÖS 2013 2014

Paraisten Kaupunki TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo... sivu 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaupungin hallinto ja henkilöstö... 4 3. Yleiset taloudelliset edellytykset... 7 4. Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 15 5. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät... 25 6. Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus... 27 6.1 Tuloslaskelma... 29 6.2 Taseraportti... 30 6.3 Rahoituslaskelma... 32 6.4 Kokonaistulot ja -menot... 33 6.5 Taloudellisten tunnuslukujen yhdistelmä 2013... 34 6.6 Lainakanta 31.12... 35 6.7 Verotulojen ja valtionosuuksien yhdistelmä... 36 7. Konsernin toiminta ja talous... 37 7.1 Konsernituloslaskelma... 41 7.2 Konsernitase... 42 7.3 Konsernirahoituslaskelma... 44 8. Tilikauden tuloksen johdosta tehtävistä toimenpiteistä... 45 9. Käyttötalousarvion toteutuminen talousarvion sitovuustasolla... 46 9.1 Käyttötalous: Yhteenveto sitovien määrärahojen toteutumisesta... 135 9.2 Investointitalousarvion toteutuminen... 137 10. laskelmat... 146 10.1 Tuloslaskelma... 146 10.2 Tase... 148 10.3 Rahoituslaskelma... 150 10.4 Konsernituloslaskelma... 151 10.5 Konsernitase... 152 10.6 Konsernirahoituslaskelma... 154 11. Liitetiedot... 155 12. Konsernin liitetiedot... 174 13. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä... 183 2

Kaupunginjohtajan katsaus Paraisten Kaupunki 1. Kaupunginjohtajan katsaus Leimallista vuodelle 2014 on ollut se, että työn alla on ollut paljon monenlaista, mitä kuitenkaan ei ole saatu päätökseen. Kemiönsaaren kunnan ja Paraisten kaupungin valtuustot ilmoittivat kuntarakennelain säädösten mukaisesti valtiovarainministeriölle selvittävänsä yhdistymistä. Kuntien, joissa on alle 20 000 asukasta, tuli kuntarakennelain mukaan selvittää yhdistymistä muiden sellaisten kuntien kanssa, jotka yhdessä muodostavat taloudellisesta, palvelullisesta, elinkeinopoliittisesta ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta toiminnallisen alueen. Selvitystyö aloitettiin jo marraskuussa 2013 ja sen tavoitteena oli, että Kemiönsaaren ja Paraisten valtuustot voisivat käsitellä yhdistymissopimus- ja yhdistymisselvitysehdotusta viimeistään syyskuussa 2014. Kuntarakenneselvityksen valmistelujohtoryhmän ja erilaisten toimialakohtaisten työryhmien johdolla koottiin huomattava tausta-aineisto. Selvittäjänä käytettiin konsulttia, jonka väliraportti käsiteltiin Paraisten kaupunginhallituksessa 24.2.2014 ja kaupunginvaltuustossa 4.3.2014. Kuntarakenneohjausryhmä asetettiin maaliskuussa 2014, jolloin myös kuntien yhdistymisneuvottelut aloitettiin, mutta toiminta hiipui kaavaillun sote-uudistuksen muutettua muotoaan. Kuntarakenneohjausryhmä piti viimeisen kokouksensa 1.10.2014, jolloin se saattoi todeta, ettei se voi jatkaa työtään kuntarakennemuutosten ja sote-uudistuksen muuttuneen tilanteen vuoksi. Kuntarakenneselvityksen eteen oli tehty paljon työtä ja nyt se oli pantava jäihin. Selvitystyöstä saatuna hyötynä oli kuitenkin yhteistyön tiivistyminen Kemiönsaaren kunnan kanssa. osoittaa 5 088 746,19 euron vuosikatetta, kun alun perin budjetoitu vuosikate oli 2 658 476 euroa ja tarkistettu vuosikate tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen 2 178 708 euroa. Tilikauden tulos on 919 289,06 euroa ja ylijäämä 962 467,15 euroa. Kertynyt ylijäämä vuoden 2014 jälkeen on runsaat 8 miljoonaa euroa ja kaupungin lainanotto väheni vuoden 2014 aikana runsaalla 788 000 eurolla. Luvut ovat ilahduttavia. Mutta kun otetaan huomioon valtion ilmoittamat voimakkaat valtionosuuksien leikkaukset, vallitsevan laskusuhdanteen vaikutus verotuottoihin ja hidas kasvu, kaupungin organisaatiossa on jo nyt aika rakenteellisille, tehostaville toimille. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ovat asettaneet useita työryhmiä laatimaan ehdotuksia palvelutuotannon ja kaupungin kiinteistöjen käytön uudelleenjärjestämiseksi. Kun työryhmät ovat jättäneet loppuraporttinsa, niiden pohjalta ei kuitenkaan ole onnistuttu pääsemään yhteisymmärrykseen rakenteellisista toimista, jotka voisivat vähentää toiminnan kustannuksia ja lisätä tehokkuutta. Työ kuitenkin jatkuu, ja kaupunginvaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi laadittavan strategisen toimintaohjelman myötä saavutetaan toivon mukaan yksimielisyys siitä, millaisia rakenteellisia toimenpiteitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voidaan toteuttaa. Kaupungin asukkaiden ja yrittäjien hyvien palvelujen turvaamiseksi myös jatkossa on välttämätöntä löytää entistä parempia tapoja tuottaa palveluja. Monica Avellan Kaupunginjohtajan sijainen 3

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki 2. Kaupungin hallinto ja henkilökunta Hallinto-organisaatio ja virkamiesorganisaatio 2014 4

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Kaupunginvaltuusto Puolue Puolue Andreas von Bergmann Rkp Puheenjohtaja Marianna Stolzmann Sdp I varapuh.joht. Nina Söderlund Vasemmisto II varapuh.joht. Ted Bergman Kokoomus III varapuh.joht. Petri Abrahamsson Kokoomus Regina Koskinen Rkp Janne Ahonen Keskusta Kurt Kronehag Rkp Leif Berglund Rkp Kyösti Kurvinen Sdp Maj Björk Rkp Maria Lindell-Luukkonen Sdp Cornelius Colliander Vihreät Tom Lindholm Sdp Kurt Ekström Rkp Kim Lindstedt Kokoomus Eskil Engström Sdp Kurt Lundqvist Rkp Sverker Engström Rkp Mikaela Luoma Sdp Jan Eriksson Sdp Tapani Niemi Vasemmisto Merja Fredriksson Rkp Kai Nurro PS Christer Friis Rkp Widar Nyberg Sdp Monica Hedström-Järvinen Rkp Tommy Nymalm Rkp Carita Henriksson Sdp Markku Orell Kokoomus Kaija Hilke Rkp Tarja Rinne Rkp Mikael Holmberg Rkp Markku Salonen Kokoomus Sanni Impilä Vihreät Helena Särkijärvi Vihreät Andreas Johansson Rkp Jarmo Takatupa PS Fabian Karlgren Rkp Calle Wikman (sitoutumaton) Rkp Kaj-Johan Karlsson Rkp Petri Visa Kokoomus Sverker Karlsson Rkp 43 jäsentä Paraisten kaupunginvaltuusto on kokoontunut kahdeksan kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 115 pykälää. Kaupunginvaltuuston kokouksissa pöytäkirjanpitäjänä on toiminut kaupunginlakimies Monica Avellan. Kaupunginhallitus Varsinaiset jäsenet Puolue Henkilökohtaiset varajäsenet Mikael Holmberg Puheenjohtaja Rkp Sverker Karlsson Widar Nyberg I varapuh.joht. Sdp Jan Eriksson Markku Orell II varapuh.joht. Kokoomus Kim Lindstedt Cornelius Colliander Vihreät Helena Särkijärvi Paola Fraboni (sitoutumaton) Rkp Barbara Heinonen Carita Henriksson Sdp Tiina Johansson Kaija Hilke Rkp Denina Björklund Hanna Järvinen Kokoomus Anna Filatoff Fabian Karlgren Rkp Christer Friis Kurt Lundqvist Rkp Leif Berglund Tarja Rinne Rkp Monica Forss Kaupunginhallitus on kokoontunut 16 kertaa ja merkinnyt pöytäkirjoihin 285 pykälää. Kaupunginhallituksen kokouksissa esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Folke Öhman ja pöytäkirjanpitäjänä kaupunginlakimies Monica Avellan. 5

Kaupungin hallinto ja henkilökunta Paraisten Kaupunki Kaupungin henkilöstö 31.12.2014 Paraisten kaupungilla oli 868 vakinaista, toistaiseksi palkattua työntekijää sekä 417 määräaikaisesti palkattua työntekijää (sijaisia ja muita määräaikaisia). Henkilöstörekisterissä oli siis yhteensä 1 285 työntekijää, joista 976 oli täysipäiväisiä. Eri osastojen ja konsernipalvelujen vakinainen henkilöstö 31.12.2014 2014 2013 2012 Konsernipalvelut 103 110 (120) Sivistysosasto 374 380 (385) Sosiaali- ja terveysosasto 328 322 (312) Ympäristöosasto 63 64 (66) Yhteensä 868 876 883 Henkilöstökustannukset 2014 2013 Henkilöstökustannukset: 49 890 867 50 842 372 Palkkakustannukset: 39 017 223 39 787 559 Sivukulut 10 873 644 11 054 813 Poissaolot töistä Paraisten kaupungin raportointiohjelma esittää työssäolon keskeytykset syyn mukaan luokiteltuina. Kaikkien työntekijöiden poissaolot rekisteröidään tietokantaan kalenteripäivinä. 6

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki 3. Yleiset taloudelliset edellytykset Elpyminen vuoden 2009 voimakkaasta taantumasta keskeytyi vuonna 2012 ja taantuma voimistui hieman vielä vuoden 2013 aikana. Vuonna 2014 talouden kehitys oli edelleen heikkoa ja viime vuosi oli siten kolmas taantumavuosi Suomen taloudessa. 6 5,2 4 3,9 2,8 4,1 3,0 2,6 2 0,7 0,9 1,3 0-2 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-0,1 2015 2016-1,4-1,3-4 -6-8 -10-8,3 Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (alustavasti 2013). Lähde: Tilastokeskus. Maan huonona jatkunut suhdannetilanne heijastui vuonna 2014 ensisijaisesti siihen, että yhteisöveron jako-osuudet jäivät odotettua heikommiksi. Yhteisövero reagoi nopeasti suhdannemuutoksiin, ja vaikka yhteisöveron merkitys ei suhteellisesti tarkasteltuna ole Paraisten kaupungille ratkaiseva, on sen voimakkailla heilahteluilla vaikutusta kaupungin talouteen. Heikompaa yhteisöveron kehitystä kompensoi kuitenkin se, että kunnallisen kiinteistöveron kehitys oli jonkin verran odotettua parempi. Ennustelaitosten mukaan Suomeen voidaan odottaa erittäin hidasta talouskasvua tai jopa taantuman jatkumista vuosina 2015 ja 2016. Suomessa kasvun arvioidaan laantuvan pitkällä aikavälillä maan epäedullisen demografian vuoksi. Kaupungin näkökulmasta pitkittynyt taantuma merkitsee työllisyyden ja ansiotulojen kehityksen heikkenemistä. Samaan aikaan on olemassa ilmeinen vaara, ettei yhteisövero elvy kovin nopeasti. Kaupungin verotulojen kehityksen jatkuminen hitaana on tulevina vuosina siten todennäköistä, samalla kun valtionosuudet valtionosuusuudistuksen vuoksi vähenevät dramaattisesti. Vuotta 2014 leimasivat edelleen myös hyvin alhaiset korkotasot. Suomen inflaatio oli vuoden aikana keskimäärin 1,1 %, ja ennustelaitosten mukaan sen ennustetaan olevan suunnilleen samalla tasolla vuosina 2014 ja 2015. Kaupungin ja alueen työllisyystilanne Työllisyystilanne ja sen kehitys vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten taantuma pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuntiin. Yhtäältä työllisyystilanne ja toisaalta palkkakehitys vaikuttavat tietyllä viiveellä kunnalliseen tuloveroon. Kaupungin työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi kahden vuoden aikana ja kehityssuunta on huolestuttava. Kaupungin työttömyysaste oli vuoden alussa 6,9 % ja vuoden lopussa 8,60 %. Vuodenvaihteessa työnhakijoiden määrä oli 620. Samaan aikaan alueen työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt, ja alueen työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 13,9 % (koko maassa 13,9 %). Alueellisessa ja valtakunnallisessa vertailussa Paraisilla on hyvä työllisyystilanne. Kehitys, jossa taloudellinen aktiivisuus hiipuu ja alueelta katoaa työpaikkoja, on vaarassa vaikeuttaa kaupungin tilannetta. 7

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Paraisten kaupungin työttömyysaste on vuodesta 2008 lähtien kehittynyt seuraavasti: Kuntien rahoitus riippuu osin kokonaisansiotulojen kehityksestä ja osin valtionosuuksien kehityksestä. Näiden molempien kohdalla ennusteet ovat nyt erittäin huonot Suomen ollessa pitkittyneessä taantumassa ja vuosiksi 2015 ja 2016 ennustetun kasvun jäädessä olemattomaksi. Pidentyneen taantuman seurauksena työllisyys ei parane. Samaan aikaan taantuma on luonut julkiseen talouteen suuren alijäämän (kestävyysvajeen). Paraisten kaupungin kokonaisrahoitus on heikentynyt vuonna 2015 ja tulee tulevina vuosina heikkenemään entisestään. Tämä johtuu osin yleisestä talouskehityksestä ja sitä seuraavasta kokonaisansiotulojen kehityksestä, mutta myös valtion toteuttamista toimenpiteistä. Valtionosuusuudistus ja kuntien yhteisövero-osuuden vähennys toteutetaan samaan aikaan kun maan istuva hallitus ei ole onnistunut toteuttamaan ns. normitalkoita, joiden oli määrä vähentää kuntien tehtäviä ja parantaa niiden taloutta. Nyt tehdyillä toimenpiteillä on näin ollen pelkästään negatiivinen vaikutus kaupungin rahoitukseen ja kykyyn selviytyä tehtävistään. Kun valtionosuusuudistus on kokonaisuudessaan toteutettu vuonna 2019, sen lopullinen vuotuinen vaikutus in tulee olemaan 3,6 3,8 miljoonaa euroa. Uudistus ei kuitenkaan sinällään vähennä kokonaisuutena maan valtionosuuksia, vaan se merkitsee resurssien uudelleenjakoa kuntien välillä. Nyt esitetyssä valtionosuuksien uudelleenjaossa Parainen on selvä häviäjä. Rinnakkain tämän kanssa jatkuu lisäksi yleinen valtionosuuksien vähentäminen, minkä kokonaisvaikutus on suurempi kuin valtionosuusuudistuksen. Valtionosuuksien voimakkaiden vähennysten lisäksi kaupungin talouteen vaikuttavat jatkossa uudet toimenpiteet, joihin tuleva hallitus ryhtyy julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeriö on arvioinut tasapainottamistarpeeksi vähintään 6 miljardia euroa, josta 2 miljardia arvioidaan voitavan kohdentaa kuntiin. Paraisten kaupungin osalta liikutaan noin 5,5 miljoonassa eurossa. Näin suuri taakka kunnille asettaisi kovat vaatimukset sekä tuottavuuden lisäämiselle että palvelujen karsimisille samaan aikaan kun voimakkaat veronkorotukset tulisivat kunnissa ajankohtaisiksi. Kaupungin talouden kehitys TILINPÄÄTÖS 2014 M / % Tulos 0,9 M Ylijäämä (+) / alijäämä (-) 1 M Vuosikate 5,1 M Käyttömenot, netto 88,4 M Käyttötalouden käyttöaste 97,6 % Investointimenot, netto 4,7 M Investointien käyttöaste 78,7 % Lainaa asukasta kohden 2 791 (2 733 ) (koko maa, tilinpäätösennuste 2014) 8

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Kaupungin tulos on 0,9 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 miljoona euroa. Tulos, ylijäämä ja vuosikate ovat kaikki 2,8 2,9 miljoonaa euroa budjetoitua paremmat. Alkuperäistä ja muutettua talousarviota parempi tulos johtuu seuraavista seikoista: Käyttötulot kokonaisuutena ylittävät budjetoidut tulot 1,2 miljoonalla eurolla. Käyttökustannusten määrärahoista käytettiin 99,2 %, mikä on noin 1 miljoona euroa alle budjetoidun määrärahan. Rahoitus muodostui kokonaisuutena noin 800 000 euroa budjetoitua paremmaksi. Vuodelta 2014 syntyvä 1 miljoonan euron ylijäämä lisää kaupungin kertynyttä ylijäämää, joka nousee 8,1 miljoonaan euroon. 5,1 miljoonan euron vuosikate kattaa nettokustannuksiltaan 4,7 miljoonan euron investoinnit. Kokonaistalous on siten tasapainossa vuonna 2014. Lainanottoa pystyttiin vuonna 2014 vähentämään 790 000 eurolla, mikä merkitsi pientä parannusta kaupungin rahoitukselliseen asemaan. Lainataakka 43,3 miljoonaa euroa ja 2 791 euroa asukasta kohden on nyt enää vain marginaalisesti korkeampi kuin maan keskiarvo. Lainataakan pieneneminen on tärkeä askel kohti terveempää ja parempaa rahoituksellista asemaa. Valtuuston strategisena tavoitteena on saada lainanottoa vähennettyä pitkällä aikavälillä, ja tämä tavoite on tulevina vuosina erittäin vaativa. Kaupunki onnistui vuosina 2013 ja 2014 kääntämään käyttötalouden määrärahojen käytön suunnan, ja myös budjetointi vuodelle 2015 on pidättyväistä. Sopeutus rahoitukselliseen todellisuuteen vaatii kuitenkin sitä, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla on pysyvämpi vaikutus kaupungin kustannuskuvaan. Ellei kaupunki onnistu tässä, tilanne on vuosina 2014 2016 vaarassa heiketä nopeasti ja johtaa nopeasti heikentyvään rahoitukselliseen asemaan. Ellei kaupunki jatkossa kykene päättämään sopeutustoimista, se tulee hyvin nopeasti täyttämään useita kriisikunnan kriteereistä. Suhteellinen velkaantuneisuusaste on kriisikuntakriteeri, jonka kaupunki täyttää. Omavaraisuusaste ja velkaantuneisuusaste euroina asukasta kohden suhteessa maan keskiarvoon ovat kriisikuntakriteerejä, jotka kaupunki on nopeasti vaarassa täyttää, jos sen lainanotto lisääntyy. Kriteerit, jotka olemme nopeasti vaarassa täyttää, liittyvät kaikki suoraan tai välillisesti velkaantuneisuuteen. Kriisikunnan kriteerit Talousarvio Kriteeri Kommentti 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 täyttyy 2014 1. Negatiivinen vuosikate (-) 3 747 000 6 769 108 4 303 613 1 770 541 6 829 924 5 088 746 3 245 476 Positiiviset vuosikatteet vuodesta 2005 lukien ei 2. Tuloveroprosentti vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin 3. Asukasta kohti laskettu lainamäärä vähintään 50 % suurempi kuin kunnissa 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % Veroprosentti vastaa maan keskiarvoa vuonna 2014, kuten myös maan keskiarvoa vuonna 2015 2 575 2 434 2 556 3 056 2 839 2 791 3 026 Asukasta kohti laskettu lainamäärä 2,1 % suurempi kuin maan ennustettu keskiarvo 4. Omavaraisuusaste < 50 % 55,07 % 56,09 % 54,08 % 51,21 % 52,82 % 54,04 % Oman pääoman osuus vielä suurempi kuin kriteerissä ei ei ei 5. Suhteellinen velkaantuneisuusaste > 50 % 52,99 % 49,36 % 49,36 % 56,38 % 52,63 % 50,09 % Velkaantuneisuusaste nyt liian korkea kyllä 6. Taseessa kertynyttä alijäämää (-) 1 637 836 4 523 539 5 980 351 4 057 682 7 136 033 8 098 500 6 251 698 Ylijäämää ei Kaupunki nosti vuonna 2013 tuloveroprosentin 19,75 %:iin. Kiinteistöveron yleinen osa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti korotettiin vuonna 2015. Taloussuunnitelman lähtökohtana on, että tuloveroprosentti nostetaan vuonna 2016. Kaupungin rahoitus Verot toteutuivat yhteenlaskettuna 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua suurempina vuonna 2014. Verotulojen kasvu vuonna 2014 oli vain noin 300 000 euroa. Kunnallisen tuloveron toteuma oli suhteessa talousarvioon 200 000 euroa parempi, kun taas yhteisöveron toteuma jäi 100 000 euroa talousarviota heikommaksi. Kiinteistövero toteutui päivitetyn veroperusteen johdosta noin 550 000 euroa budjetoitua parempana. Verotulojen kasvu on kaudella 2009 2014 ollut hyvin matalalla tasolla aikaisempiin kausiin verrattuna, ja huomattavammat lisäykset vuosina 2010 ja 2013 selittyvät ensisijaisesti veroprosentin korotuksilla. 9

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Yhteisövero on ajanjaksolla heilahdellut suhdanteiden mukaan, mikä on ollut nähtävissä erityisesti vuosina 2009, 2012 ja 2013. Tuoreimmissa veroennusteissa (helmikuulta 2015) verojen odotetaan vuonna 2015 toteutuvan noin 0,4 miljoonaa euroa alle budjetoidun tason. Tämä merkitsisi sitä, että vuonna 2015 veroista saatavat tulot olisivat vain 0,7 % suuremmat kuin vuonna 2014. Kunnallinen tulovero väheni -1,3 % eli -665 000 euroa vuonna 2014. Vuoden 2015 tuoreimman ennusteen mukaan verojen kehitys jatkuisi negatiivisena vuonna 2015 ja verot vähenisivät noin 100 000 eurolla. Erityisesti palkkatulojen kehitys on seisahtunut ja ne vähenivät vuonna 2014. Vuosien 2016 ja 2017 kehitystä ennustetaan siltä pohjalta, että veroprosenttia korotetaan 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Yhteisöverosta saadut tulot vähenivät -3,5 %:lla eli 81 000 eurolla vuonna 2014. Vuosina 2009 2011 yhteisövero kasvoi hyvin nopeasti niin, että veron määrä yli kaksinkertaistui, osin vuosien 2010 2011 korotetun osuuden ansiosta. Kuntien yhteisövero-osuus laski 5 % vuonna 2012, 10

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki mikä osaltaan selittää vuoden 2012 pienemmät tulot. Pieneneminen johtuu lisäksi heikentyneistä suhdanteista, joilla on taipumusta vaikuttaa nopeasti kuntien yhteisöveron jako-osuuksiin. Yhteisövero elpyi nopeasti vuoden 2009 syväsukelluksesta, osin suotuisan talouskehityksen johdosta ja osin myös kuntien vuoden 2010 ja 2011 yhteisövero-osuuden korottamisen seurauksena. Vuosina 2013 ja 2014 yhteisövero jälleen heikkeni hieman suhdanteiden seurauksena. Yhteisövero on kaupungin rahoituksessa kaikkein suhdanneherkin elementti ja verotulojen heilahteluja on odotettavissa myös jatkossa suhdanteiden vaihdellessa. Yhteisöveroprosentti laski 24,5 %:sta 20 %:iin vuonna 2014, mutta kuntien yhteisövero-osuutta korotettiin samanaikaisesti, mikä kompensoi veroprosentin muutoksesta johtuvaa vähennystä. Kiinteistövero kasvoi lähes 1 miljoonaa euroa eli 14 % vuonna 2014. Vuoden 2014 kiinteistöveron tasokorotus on suhteutettu kiinteistöjen muuttuneisiin verotusarvoihin. Selvät tasokorotukset vuosina 2013 ja 2010 johtuivat veroprosentin korotuksesta. Valtionosuuksien toteuma oli 150 000 euroa budjetoitua suurempi, eli valtionosuudet lisääntyivät 165 000 euroa eli 0,5 % vuonna 2014. Vuonna 2015 valtionosuuksien arvioidaan vähenevän -1,3 % eli 413 000 euroa. Valtionosuuksien pitkään jatkunut myönteinen kehitys on pysähtynyt ja edessä on erittäin heikko kehitys. Alla olevan kuvion laskelmissa on vuodesta 2015 eteenpäin lähtökohtana esitetty valtionosuusuudistusehdotus ja yksityiskohtaiset laskelmat, joissa huomioidaan vuosien 2015 2018 siirtymäkausi. Vuonna 2019 valtionosuusuudistuksen vaikutukset olisivat täysimääräiset. Uudistus 11

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki merkitsisi konkreettisesti sitä, että valtionosuuksien kehitys seisahtuu täysin niin, että valtionosuudet vielä vuonna 2019 olisivat vuoden 2013 tasoa matalammalla tasolla. Kaupunki menettää siirtymäkaudella 2015 2018 yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa rahoituksesta ja vuodesta 2019 alkaen noin 4 miljoonaa euroa vuosittain (noin 20 miljoonaa euroa viidessä vuodessa). Valtionosuus- ja verorahoitus yhteensä lisääntyi vuonna 2014 vain 0,5 %. Paraisten kaupungin pitkä suotuisa kokonaisrahoituksen kehitys katkesi vuonna 2014 ja sitä odotetaan seuraavan erittäin heikko kehitys vuosina 2015 2017. Rahoitustulot ja -menot toteutuivat 0,7 miljoonan euron nettomenona vuonna 2014. Korkokulujen toteuma on hyvin lähellä arvioitua 859 000 euroa. Kokonaisrahoitus (verot, valtionosuudet, rahoitustulot ja toimintatulot) oli siten noin 1,8 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa. Lainakanta pieneni noin 0,7 miljoonalla eurolla 44 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon ollen nyt 2 791 euroa asukasta kohden (keskimäärin 2 733 euroa asukasta kohden koko maan tilinpäätösennusteessa). Investointien nettokustannusten käyttöaste oli 78,7 %. Käyttötalous ja investoinnit toteutuivat vuonna 2014 kaupungin kannalta rahoituksellisesti kestävällä tasolla ja kaupunki pystyi hieman parantamaan rahoituksellista asemaansa. 12

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Käyttötalous 88,4 miljoonan euron toimintakate alittaa muutetun talousarvion 2,2 miljoonalla eurolla ja toteutumisaste on 97,6 %. Tilivuoden aikana tehtiin talousarviomuutoksia, joiden nettovaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 978 000 eurolla ja toteutumisaste on 99,2 %. Kustannuslajeittain tarkasteltuna menot ovat toteutuneet seuraavasti: Toimintamenot Käyttöaste % Ta ylitys (+) / alitus (-), Henkilöstökulut 98,1 984 435 Palvelujen ostot 100,3-161 449 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 96,7 243 294 Avustukset 106,3-233 237 Muut toimintamenot 97,9 144 954 Toimintamenot 99,2 977 997 Alitukset ovat peräisin henkilöstökuluista, aineista, tarvikkeista ja tavaroista sekä muista toimintamenoista. Toimintatulot olivat 1,2 miljoonaa euroa budjetoitua suuremmat ja toteutumisaste oli 104,8 %. Ulkoisten toimintatulojen kate prosentteina: Ulkoisten toimintatulojen kertymä on 15 miljoonaa euroa, mikä kattaa toimintamenoista 14,5 %. Kate pienenee näin ollen edelleen. Huomattava katteen pieneneminen vuonna 2012 selittyy ensisijaisesti sillä, että yhdistymisavustus jäi pois vuodesta 2012 lukien. Pienenevää katetta on syytä analysoida tarkemmin. Käyttötalous toteutui siten, että 37:stä yksiköstä 4 ylitti talousarvion: Vastuualue Ylitys Ylitys Elokuun ennuste 13 Käyttö-% Ikt 0-38312 206,6 Talouspalvelut 70 000-98107 108,5 Perhepalvelut 425 525-51654 102,6 Rakennusvalvonta 18 420-43646 144,1 Ylitykset yhteensä 513 945-231 719

Yleiset taloudelliset edellytykset Paraisten Kaupunki Yksittäiset talousarvioylitykset ovat vähitellen vähentyneet ja niitä oli vain neljä vuonna 2014. Tällainen kehitys on hyvin myönteistä. Yksiköt, osastot ja kaupungin talouspalvelut ovat tehneet määrätietoisesti seurantatyötä havaitakseen ylitysriskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kiinnittääkseen sen jälkeen erityishuomion yksiköihin, joissa ylitysriski on ollut olemassa. Vastuunalaiset viranhaltijat ovat olleet hyvin perillä kaupungin talouskriisistä ja toimineet erittäin vastuullisesti. Kaupunki on vuodesta 2012 lähtien toteuttanut laajennettua raportointia ja seurantaa muun muassa siten, että osastokohtainen kuukausittainen seuranta on formalisoitu ja uusi koko kaupungin käsittävä raportti laaditaan puolivuosittain. Lisäksi vastuista ja menettelyistä säädetään erityisissä periaatteissa ylitysriskin ollessa tosiasia. Myös näillä uusilla periaatteilla on ollut oma merkityksensä seurannassa. Demografia ja lainsäädännön muutoksista seuraavat lisääntyneet vaatimukset vaikuttavat nyt yhdessä voimakkaimmin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehitykseen. Tämä on tosiasia, johon on jo pitemmän aikaa kiinnitetty huomiota myös valtion peruspalveluohjelmassa, jossa kysynnän muutokset nyt ja seuraavien 20 vuoden aikana arvioidaan suurimmiksi vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa ja resurssien siirtymää sivistyksestä sosiaali- ja terveydenhuoltoon pidetään välttämättömänä. Paraisten kaupungissa on viimeisten viiden vuoden aikana tapahtunut erittäin voimakas resurssien kohdentuminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siitä huolimatta osastolla on vuosittain syntynyt suuria ylityksiä sekä osasto- että yksikkötasolla. Vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta ylitti määrärahansa osastotasolla yli 900 000 eurolla brutto ja lähes 800 000 eurolla netto, mikä euromääräisesti vastaa valtaosaa kaupungissa tapahtuvista ylityksistä. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuutena ei kuitenkaan ylittänyt talousarviota ja talousarviomäärärahojen uudelleenjaon jälkeen ainoastaan perhepalvelut ylitti talousarvionsa. Ennakoidun erittäin heikon kustannuskehityksen vuoksi kaupunki tarvitsee toimenpiteitä, jotka vähentävät kustannuksia pysyvästi. Valtionosuusuudistus vähentää kaupungin rahoitusta vuodesta 2015, ja valtiovarainministeriö on ilmoittanut tarpeesta vähentää kuntien kustannuksia vielä 2 miljardilla eurolla. Nyt vaaditaan pitkäjännitteistä työtä kaupungin tuottavuuden parantamiseksi, eikä kaupunki myöskään tule välttymään merkittäviltä rakenteellisilta muutoksilta tai palvelutason madaltamiselta, jotta kaupungin talous saadaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tasapainoon. 14

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki 4. Olennaiset tapahtumat kaupungin toiminnassa ja taloudessa HALLINTOPALVELUT Toimialapäällikkö, kaupunginlakimies Monica Avellan Keskushallinto Hallintopalveluilla on ollut työn alla toimialan sijaistamiskysymykset. Sijaisen nimeäminen ainakin osaan hallintopalvelujen henkilöstön hoitamista toiminnoista on välttämätöntä. Henkilöstön joustavan ja yhteistyösuuntautuneen asenteen ansiosta toimialalle on saatu luotua toimiva sijaisjärjestelmä. Hallintopalvelut on toiminut myös vuonna 2014 valmisteluprosessin laadun parantamiseksi sekä kaupunginhallitukseen että kaupunginvaltuustoon valmisteltavien asioiden osalta. Myös lautakuntien pöytäkirjanpitoa on kehitetty paremmaksi yhteistyössä muiden pöytäkirjanpitäjien kanssa. Hallintopalvelujen puolelta voimme todeta, että valmisteluprosessi ja pöytäkirjanpito ovat alkaneet toimia entistä paremmin, mikä helpottaa kaikkien työtä ja varmistaa paremman laadun. Yhä useampi työvaihe hoidetaan sähköisesti. Kaupunginhallituksen jäsenten toiveesta esityslistan ilmoitusasiat on nyt mahdollista linkittää ja lukea sähköisessä muodossa. Iniön ja Korppoon entisten kunnanarkistojen arkistoaineiston seulonta- ja hävittämistyö ja arkistojen kuntoonpano oli määrä tehdä arkistosihteerin johdolla vuonna 2014. Hanketta ei kuitenkaan ole saatu täysin päätökseen. Tähän on useita syitä, muun muassa se, että arkistosihteeri on ollut virkavapaalla 20.10.2014 lähtien. Ennen sitä hän huolehti vuodesta 2009 lukien tehtyjen päätösten arkistoraporttien tulostamisesta. Hallintopalvelut on vuoden aikana johtanut kuntarakennelain edellyttämän kuntien yhdistymisselvityksen tekoa. Vaikka selvitystyö keskeytyi valtion päätösten seurauksena, koko prosessi on kuitenkin johtanut parempaan yhteistyöhön Kemiönsaaren kanssa ja antanut prosessissa mukana olleille uusia kokemuksia ja ideoita. Loppuvuoden aikana hallintopalvelut vastasi uuden kaupunginjohtajan valinnan organisoinnista. LIIKENNE- JA VIESTINTÄPALVELUT Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Liikennepäällikkö Christjan Brander jäi syksyllä eläkkeelle, minkä seurauksena organisaatiota mietittiin uusiksi ja siihen päätettiin tehdä muutoksia. Tiedotuksen, lähipalvelujen sekä liikenteen ja saariston vastuualueet siirrettiin elinkeinopalvelujen toimialalle ja IKT:n vastuualue hallintopalvelujen toimialalle. Uudelleenjärjestelyt tulivat voimaan uuden talousarviovuoden alkaessa eli 1.1.2015 alkaen. Liikenne ja saaristo Vuoden 2014 tärkeimmät tapahtumat olivat seuraavat: - turvattiin yrittäjien etuajo-oikeus maantielautoille - lautta-aikataulut; tehtiin paljon työtä riittävän vuoromäärän säilyttämiseksi esimerkiksi öisin - käytiin aktiivista vuoropuhelua ELY-keskuksen kanssa Kirjalansalmen uuden sillan suunnittelun aloittamiseksi - toimittiin kiinteän tieyhteyden saamiseksi Paraisten ja Nauvon välille Tiedotus Valtiovarainministeriön hallinnoima Asiakaspalvelu 2014 -projekti käynnistyi Paraisilla helmikuussa 2014. Hankkeen tavoitteena on, että asukkaat saavat julkisen hallinnon asiakaspalvelut yhteisistä asiakaspalvelupisteistä koko maassa. Parainen on hankkeen ainoa kaksikielinen kunta ja on edustettuna myös ministeriön hanketta suunnittelevassa työryhmässä. Paraisten asiakaspalvelupiste eli Asiointipiste avattiin syyskuun 2014 lopulla. Asiointipisteessä tarjoavat palveluitaan kaupungin lisäksi Verohallinto, maistraatti, TE-toimisto, Kela ja poliisin lupahallinto. Asiakaspalvelu 2014 -projektin myötä kaupungin omaa asiakaspalvelua on kehitetty muun muassa uudelleenorganisoimalla sijaisjärjestelyjä. Asumisen kampanja toteutettiin Turun sisustus- ja rakentamismessujen yhteydessä 31.1. 2.2.2014. Kampanjaan kuului mm. messukilpailu internetissä, suoramainontaa valituille kohderyhmille ja tonttija imagoilmoittelua sekä paikallisessa että kansallisessa mediassa (printti, internet, mobiili ja sosiaali- 15

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki nen media, Föli-bussit). Viestintäpalvelut osallistui myös seuraaville messuille ja tapahtumiin vuoden 2014 aikana: Venemessut Helsingissä 9.2 16.2014, Puutarhan kevät Turussa 25.4 27.4.2014, Kaupunki uusiksi 4.-6.6.2014 Paraisilla ja Paraisten päivät 6.-7.6.2014. Työ kaupungin kotisivujen kehittämiseksi jatkui vuonna 2014: kaupungin kotisivut uusittiin niin, että niistä tuli responsiiviset eli ne toimivat myös mobiililaitteilla. Sivuista tuli myös selkeämmät ja helppokäyttöisemmät. Uusien sivujen myötä myös kriisiviestinnän mahdollisuudet parantuivat huomattavasti. Tiedotuslehti Nyttin ilme uudistettiin vuoden 2014 aikana. IKT-palvelut Taloudenohjauksen kuntamallin ohjelmistot päivitettiin uudempaan versioon ja samalla sovellukset siirrettiin omasta konesalista CGI:n palveluun (SaaS). Myös ostolaskujen sähköinen kierrätys ja arkistointi, Rondo, päivitettiin uusimpaan versioon. Kaupungin lisenssiomaisuus auditoitiin Microsoftin toimesta. Tehdyn selvityksen perusteella voitiin todeta puutteita hankituissa lisenssimäärissä koskien Microsoftin sovelluksia. Puuttuvat lisenssit hankittiin. Sosiaali- ja terveystoimi liittyi kansalliseen potilastiedon arkistoon sairaanhoitopiirin asettaman aikataulun mukaisesti 14.10. alkaen. Hankkeen sidosryhmät olivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Medbit ja CGI. IT-tukihenkilö Jörgen Svahnströmin kaksivuotinen oppisopimus päättyi 31.12.2014. Loppuvuodesta käynnistettiin hakuprosessi IT-tukihenkilön vakituisen työsuhteen täyttämiseksi. Kaupungintalolla avattiin yhteispalvelupiste johon IT-yksikkö hankki ITC-tekniikan. Käyttöön otettiin mm. videoneuvottelulaitteisto asiakkaiden ja viranomaisten väliseen asiointiin sekä maksujärjestelmä. IT-yksikkö otti käyttöön verkkolaitteiden valvonta- ja hallintajärjestelmä HP IMC:n. Sen avulla voidaan keskitetysti valvoa ja konfiguroida kaupungin yli sataa verkon aktiivilaitetta. Palvelin- ja tallennusinfrastruktuuria uusittiin. CGI:n sovellusten palvelinalusta vaihdettiin ja tallennusjärjestelmään hankittiin lisää kapasiteettia. Koulutoimessa jatkettiin varautumista voimakkaasti kasvavan langattoman verkkoliikenteen haasteisiin rakentamalla kattavampaa tukiasemaverkkoa. TALOUSPALVELUT Toimialapäällikkö, talousjohtaja Patrik Nygrén Talouspalvelut on ohentanut organisaatiotaan niin, että ostolaskut hoidetaan nyt 1,7 henkilötyövuoden voimin, kun ne aiemmin hoidettiin 2 henkilötyövuoden voimin. Sähköisten laskujen kasvava osuus vähentää yhtä laskua kohden tarvittavaa työpanosta. Nopea ja tehokas laskujen käsittely on yksi nopean ja toimivan seurannan perusedellytyksistä. Tapahtuneen luonnollisen poistuman yhteydessä järjesteltiin uudelleen myös elinkeinopalvelujen sihteeritehtävät ja vesilaskutus niin, että kokonaisuutta hoitaa nyt yksi henkilö entisten kahden henkilön sijaan. Taloussihteeri, joka hoitaa kokonaisuutta 1.1.2014 alkaen, on 60 %:n osuudella talouspalvelujen ja 40 %:n osuudella elinkeinopalvelujen palkkalistalla. Talouspalvelut otti vuodenvaihteessa 2014 vastattavakseen myös 30 % kokopäivätoimisen hankekoordinaattorin kustannuksista kaupungin hankintojen tuki- ja koordinointitehtävään liittyen. Hankekoordinaattori on muassa tukenut osastoja aktiivisesti niiden hankinnoissa ja koordinoinut tapaamisia sisäisesti. Vuotta leimasivat sekä Raindance-taloushallintojärjestelmän että Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) laajat päivitystyöt. Talouspalveluilta suuren työpanoksen vaatineet päivitykset onnistuivat hyvin ja hankkeet saatiin päätökseen keväällä 2014. Päivitykset ovat merkinneet erinäisiä laadullisia parannuksia. Talouspalvelut on vuosina 2012 2014 toteuttanut laajan muutoksen kaupungin lainakannan suojausrakenteessa. Muutoksen myötä lainakannan suojaustaso on nostettu 90 %:iin, mikä on rahoitusstrategiassa säädetty enimmäismäärä. Lisäksi korkositoumus, joka kaupungilla on Turun Seudun Veden kanssa tehtyjen sopimusten myötä, on suurimmalta osin suojattu 30 vuodeksi eteenpäin. 16

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Talouspalvelut toteutti vuosina 2013 2014 yhdessä CGI:n ja Itellan kanssa hankkeen suoramaksuun ja sähköiseen laskuun siirtymiseksi, koska suoraveloitus ei enää ole mahdollista. Hanke käynnistyi toukokuussa 2013 ja se saatiin päätökseen tammikuussa 2014. Talouden seuranta on kohdistunut vastuualueiden ylitysriskien varhaiseen tunnistamiseen sekä yksiköiden seuraamiseen ja kannustamiseen niin, että ylityksiltä voitaisiin välttyä. Lähtökohtana lisämääräraha-anomuksille on ollut, että ne on voitava kattaa jakamalla määrärahat uudelleen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan 750 000 euron lisämääräraha-anomus valmisteltiin määrärahojen uudelleenjaon pohjalta ja osasto onnistui lopulta alittamaan alkuperäisen kokonaistalousarvionsa. ELINKEINOPALVELUT Toimialapäällikkö, elinkeinopäällikkö Tomas Eklund Elinkeinoelämä Paraisten keskustan kehittäminen jatkui Uusi kaupunki -hankkeessa, joka esitettiin myös televisiossa. Keväällä tehtiin kyselytutkimus saaristossa toimivien yrittäjien tarpeesta etuajo-oikeuteen lautoille ja syksyllä tehtiin selvitys siitä, voitaisiinko Kullasbergetin väestönsuojaa (Luolaa) käyttää pysäköintihallina. Korppoon esikuntatalon remontti valmistui ja Eetu-energianeuvontahankkeessa tehtiin laaja bioenergiaselvitys. Elinkeinopalvelut osallistui vuoden aikana kahdelle miniristeilylle yhdessä yrittäjien kanssa. Elinkeinopalveluilla oli yrittäjäyhdistyksen kanssa myös yhteinen pöytä Paraisten päivillä, joiden aikana markkinoitiin kaupungin ja yhdistyksen palveluja. Yritysneuvontahanke YPK päättyi vuosien 2014 2015 vaihteessa. Yrittäjien perusneuvontapalvelujen tilanne on sen takia haastava, miten se hoidetaan tulevaisuudessa ja millä resursseilla? Matkailu Matkailuyksikkö tuottaa ja toteuttaa Paraisten saaristokaupungin kohdemarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan. Markkinoinnin tavoitteena on profiloida saaristoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Olennainen osa toimintaa on saariston matkailullisten kotisivujen www.visitarchipelago.com ylläpito. Sivuilla on laaja palvelurekisteri matkailupalveluista, tapahtumia ja yleistä tietoa saaristosta. Sosiaalisella medialla on olennainen rooli nykypäivän matkailumarkkinoinnissa. Matkailuyksiköllä on useita Facebook-sivuja, kuten #visitarchipelago #rengastie #pargas #parainen #skärgårdensskördefest #septemberfestival #nagu #nauvo #scandinavianislands, sekä Instagram-tili #visitarchipelago ja Twitter-tili #visitarchipelag. Maataloushallinto Parainen on kuulunut 1.1.2013 lähtien Paimion maaseutupalveluihin, maataloussihteerit palvelevat edelleenkin paikallisesti Paraisten ja Korppoon toimipisteissä. Hankkeet Vuoden aikana päättyivät viimeiset niistä kaupungin hankkeista, joille oli myönnetty rahoitusta rakennekaudella 2007 2013. Uusia hankkeita suunniteltiin, mutta koska uuden rakennekauden alku oli kovasti myöhässä, vuonna 2014 ei käytännössä ollut haettavana lainkaan EU-rahoitusta ComSome-hanke syntyi sen tarpeen pohjalta, että yhä useampi kävijä hakee tietoa verkosta ja ennen kaikkea sosiaalisten medioiden ja netin kautta. Saaristoa koskevan tiedon tulee olla saavutettavissa ja nähtävissä verkossa sosiaalisten medioiden ja mobiilisovellusten kautta, ja ratkaisevaa on lisäksi se, onko sisältö houkuttelevaa ja luottamusta herättävää. Saariston matkailuelinkeino on tähän mennessä onnistunut hyvin asian alulle panemisessa, mutta kaupungin kattavaa läsnäoloa verkossa tulee edelleen kehittää. Verkkoläsnäolo ja sosiaaliset mediat kehittyvät hirmuista vauhtia markkinointitarkoituksissa. Tulevaisuudessa intresseissämme on tavaramerkkimme SKÄRGÅRDEN-SAARISTO vaaliminen. Kaikki tosielämässä käytävä keskustelu heijastuu verkkoon ja tuo lisäarvoa saaristotavaramerkillemme. Tämä on jotain, jota meidän tulee valvoa, ja se toteutuu hyvin sosiaalisten medioiden aktiivisella käytöllä. 17

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki PALVELUTOIMINNOT Kiinteistöpäällikkö Seppo Pihl Paraisten kaupungin kiinteistöjen budjetti on sopeutettu kaupungin kokonaisbudjettiin. Toiminnan kulut eivät sisällä kaikkia kustannuskertymiä eivätkä ne vastaa todellisia kustannuksia, Kustannuskertymä riittää käytön ylläpitämiseen, mutta se ei ole sillä tasolla, jolla rakennukset pysyvät kunnossa ja pystyvät toimimaan palvelutuotannon tiloina. Budjetoinnin tuloksena syntyvä kustannuskertymä kohdistuu toteutumaan suunnitellusti ja energiakustannukset ovat priorisoitu kustannusosio, jolloin peruskorjauskorjaukset toteutuvat tarpeen mukaisessa järjestyksessä. Palvelutoiminnan edellytykset heikkenevät, joka ilmenee mahdollisina toiminnan katkoksina ja ylimääräisinä kertaluonteisina kuluina. Koivuhaan ja Merituulen päiväkodit peruskorjattiin edeltävänä budjettivuonna ja nyt suoritettiin tutkimusseurantaa, jolloin varmistettiin olosuhteet rakennuksissa. Kunnossapidon osalta pyrittiin keskittymään ennalta ehkäisevään kunnossapitoon, jolloin peruskorjaustoiminnan rajoittaminen ei aiheuta lisäpuutteita rakennusmassassa. Omaehtoisen kuntotutkimustoiminnan avulla selvitettiin Vånon koulun rakenteet ja aloitettiin suunnittelu. Suunnittelu ja purkuvaiheiden aikana koulun olosuhteet hetkellisesti muuttuivat epäterveellisiksi ja käyttäjätaho päätyi ratkaisuun muuttaa toiminta muualle. Tehtiin suunnitelma Vånon, Sunnanbergin ja Skräbbölen koulutiloista yhdellä tilaratkaisulla ja sijoituspaikaksi ehdotettiin Skräbbölen koulun tonttia. Kustannusennusteeksi on määritetty suuruusluokka 3 M ilman liikuntasalia, joka voidaan rakentaa erikseen. Investointien suunnittelua kehitetään tilantarve selvityksellä pitkällä aikavälillä. Periaatteena on ensin seurata koulu- ja sosiaalirakenneuudistukset. Investointien toteutus keskittyi Koivuhaan koulun rakentamiseen ja jaksotettuun Malmkullan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hankkeet toteutuivat budjettikautena aikataulullisesti, taloudellisesti ja käyttötarpeen mukaisesti. Riskienhallinnan arviona kiinteistömassan terveellisyystason matala arvo on vakava riski kiinteistöjen huonokuntoisimman neljänneksen osalla. Ruokapalveluiden kehityssuunnitelmien toteuttamista käytännön tasolla jatkettiin. Keskuskeittiön projektijohtaminen suoritettiin ostopalveluna ja kehitys- ja oppimisprojektina, jonka avulla saavutettiin taloudellisia säästöjä suuruusluokkana 100 000 sopimuskaudelle jaksotettuna. Suunnittelu toiminnan laajentamiseksi Malmkullan keittiöön toteutettiin. Palvelukeittiöiden avulla saavutettiin toimiva kokonaisuus tukemaan valmistuskeittiöitä, jolloin Karusellenin ja Koivuhaan päiväkotien toiminnat päätettiin muuttaa palvelukeittiöksi. Toiminnanohjausmenetelmä, jolloin yhdellä henkilöllä on mahdollisuudet toimia useassa toimipisteessä, on käytännön tasolla onnistunut. Saavutettiin yhdenmukainen ja tasalaatuinen toimintajärjestelmä, jolloin taloudellisuus paranee sijaisuuksien hoidon kautta. Sodexo Oy:n toiminta Paraisten keskustan alueella päättyi vuoden lopussa. Kaupunki päätti olla lunastamatta optiota sopimuksen jatkamiseksi perusteena laadun varmistaminen. Siivoushenkilöstön rekrytointi on ollut haaste. Laatuseurannan mukaisesti vuoden lopussa on ollut keskiarvona 2 rakennusta poikkeamana sopimuksen laatumäärittelyistä. Kokonaisuutena hinta-laatu-suhteen funktiona toimituskokonaisuus on ollut positiivinen. Siivoustoiminta omalla henkilöstöllä toteutettuna on taloudellisesti huomattavasti korkeammalla kustannustasolla, mutta synergiaetuja muiden toimintojen kanssa pyrittiin kehittämään. Suoritettiin kilpailutus uuden siivoustoimittajan valitsemiseksi kattavan valintaprosessin avulla. Valintaprosessintuloksena valittiin 2 erillistä toimittajaa, jolloin pienen kapasiteetin omaavat toimijat pystyvät paremmin vastaamaan tarpeeseen. Kokonaisuutena budjettivuosi 2014 käsittää palvelutoimintojen osalta kaupungin palvelutuotannon toimintaedellytysten ylläpitämistä, mutta edellytysten tason varmistamiseen tai kehittämiseen kokonaisuutena ei budjettivuoden viitekehyksellä ole ollut realistisia mahdollisuuksia. 18

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki SIVISTYSOSASTO Opetuspäällikkö Ulrika Lundberg Päivähoito Päivähoidolla on jälleen ollut kiinteistöihin liittyviä haasteita lähinnä Paraisten kunta-alueella, mutta myös Nauvossa. Paraisilla osa toiminnasta järjestettiin kevätkaudella Tummelitiellä sijainneessa viipalepäiväkodissa (parakki). Koska viipalepäiväkodin vuokrasopimus päättyi ja suunnitelmissa oli muita kiinteistöratkaisuja, muihin päiväkoteihin sijoitettiin ylimääräisiä ryhmiä ja lapsia (noin 48 paikkaa). Tämän oli ajateltu olevan lyhytaikainen ratkaisu, mutta kiinteistöongelma ei ole vieläkään ratkennut. Yksi yksityinen päiväkoti (noin 12 paikkaa) lopetti toimintansa syksyllä, mikä lisäsi päivähoitoon kohdistuvaa painetta entisestään. Tämän lisäksi loppusyksystä kävi ilmi, että myös yhden ryhmäperhepäiväkodin tiloissa oli ongelmia. Kaupungin sisäisen hyvän yhteistyön ansiosta päivähoito sai mahdollisuuden siirtää toimintansa Malmkullan Knutenin tiloihin (12 paikkaa). Nauvossa on syntynyt keskimääräistä enemmän lapsia, minkä vuoksi myös siellä oli haasteita saada toiminta sujumaan. Toistaiseksi osa päiväkodin tiloista on käyttökiellossa, koska niistä puuttuu palouloskäynti. Tästä huolimatta päivähoidolla on ollut mielenkiintoinen ja antoisa vuosi, jonka aikana on muun muassa panostettu voimakkaasti pienryhmätoiminnan ja ulkoilmapedagogiikan kehittämiseen. Mörri- ja myttystoiminnan lisäksi useissa toimipisteissä on syksyn aikana pidetty kokonaisia ulkopäiviä, ulkopäiväkoteja ym. Monia piha-alueita on kehitetty entistä houkuttelevimmiksi ja innostavimmiksi. Muun muassa Folkhälsanin päiväkodin Fyrklövernin pihaa laajennettiin. Houtskarin päiväkoti on ostanut laatikkopyöriä, joihin mahtuu 4 6 lasta, mikä mahdollistaa laajemmalle ulottuvan toiminnan. Kalakamut ovat saaneet päätökseen jätehuoltoaiheisen reissunsa kunnan kaikissa päivähoitoyksiköissä. Sen tuloksena osassa toimipisteitä on nykyisin muun muassa komposti ja ympäristötietoisuus ylipäätään on lisääntynyt. Iniön päiväkoti teki oman elokuvan nimeltään Problemet i skogen. Folkhälsanin päiväkoti Bantis sai vuoden aikana vihreän lipun. Päivähoito on toimintavuoden aikana ottanut käyttöön sähköisen päivähoitohakemuksen, joka helpottaa sijoittamisprosessia osittain. Samalla kuitenkin nähdään, että perheet eivät enää ole keskustelleet päivähoitohenkilöstön kanssa etukäteen samassa määrin kuin aikaisemmin, mikä olisi monesti toivottavaa. Päivähoitoyksikkö teki keväällä päivähoidossa olevien lasten perheille kyselyn päivähoidon toiminnasta. Perheet vaikuttivat kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväisiltä päivähoidon toimintaan ja eri toimintamuotoihin. Ruotsinkielinen koulutus Esikoulu, perusopetus, lukiokoulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopisto - Vuoden aikana on tehty sisäinen kouluselvitys Skräbbölen, Vånon ja Sunnanbergin kouluista pohjaksi tuleville Paraisten kunta-alueen kouluverkkoa koskeville päätöksille. Våno skola on syksystä 2014 lähtien ollut evakossa kiinteistössä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Koulu on toiminut Skräbböle skolan yhteydessä olevissa parakeissa, joissa myös Skräbböle skolalla itsellään on yksi perusopetuksen ryhmä. - Myös Kyrkbackens skolan vuosiluokkien 7 9 tulevaisuutta on selvitetty. Valtuusto päätti marraskuussa, että Nauvon yläaste säilyy nykyisellään. - Ruotsinkielinen koulutus on jatkanut osallistumistaan Opetushallituksen käynnistämään Toppkompetens-nimiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on pitkäjännitteinen työ suomenruotsalaisten koulujen laadun ja tulosten nostamiseksi. Paraisilla kouluissa on tehty panostuksia johtamistoimintoihin ja rehtoreiden ohjauksen jatkamiseen. Keskiössä ovat olleet oppilaiden lukuhalu ja luetun ymmärtäminen. Myös opettajien auskultointiin on panostettu systemaattisesti. - Koulut ovat jatkaneet panostuksiaan opetuksen tietokoneistamiseen. Kouluihin on hankittu ns. Chromebook-tietokoneita. Pedagoginen it-tukihenkilö on työskennellyt osa-aikaisena. - Ryhmäkoon pienentämiseen on myönnetty ulkoista rahoitusta myös vuonna 2014. Perusopetusryhmiä on voitu jakaa tuen ansiosta Malms skolassa. Kerhotoimintaa on pystytty kehittämään kouluissa ylimääräisen valtiontuen ansiosta. Kerhohankkeessa on mukana kahdeksan koulua. Ylimääräistä valtionavustusta on saatu myös koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja ICTohjaukseen. 19

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki - Pargas svenska gymnasiumissa on jatkettu valmisteluja tulevaa ylioppilastutkinnon sähköistämistä silmällä pitäen muun muassa järjestämällä opettajille täydennyskoulutusta. - Väståbolands medborgarinstitutilla on ollut hyvin aktiivinen toimintavuosi. Opisto on jatkanut panostustaan markkinointiin ja kiinnostuksen lisäämiseen sähköistä ilmoittautumista kohtaan, ennen kaikkea verkkosivujensa ja Facebookissa tapahtuvan tiedottamisen kautta. Vuoden aikana on otettu käyttöön uusi e-kurs-ohjelma. Kurssien arviointi on tapahtunut sähköisesti. Suomenkielinen koulutus Esiopetus, perusopetus, lukio koulutus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kansalaisopiston toiminta Suomenkielisen koulutuksen oppilasmäärä on pysynyt melko lailla ennallaan vuonna 2014. Erityisen tuen järjestäminen ja maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen järjestäminen kasvatti oppilashuollon kustannuksia. Joulukuussa 2014 Paraisille vastaanotettiin pakolaisryhmä, jonka valmistava opetus alkaa vuoden 2015 alusta. Koivuhaan koulun tilaongelma on ratkeamassa koulun lisärakennusprojektin vuoksi. Lisärakentaminen valmistuu keväällä 2015. Toisen asteen koulutusuudistuksen vuoksi nykyiset lukio-opetuksen järjestämisluvat päättyvät vuoden 2017 alussa. Kaarinan kunnan kanssa on aloitettu selvitykset yhteistyöstä lukio-opetuksen järjestämisessä. Opetushallitus on rahoittanut oppilaiden kerhotoiminnan kehittämishanketta ja opetusryhmien pienentämishanketta. Paraistenseudun koulu on saanut valtionavustusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön sekä laite- ja tietoverkkohankintoihin. Lisäksi suomenkielinen koulutus osallistui henkilöstön kehittämiseen kohdennettuihin Aluehallintoviraston rahoittamiin Osaava-hankkeisiin Me-Missioon ja Osaava TSO:hon, jotka toteutettiin usean kunnan yhteistyönä. Varjostamista (opettaja seuraa toisen opettajan työtä luokassa) on tehty esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä Koivuhaan, Nilsbyn ja Storgårdin kouluissa. Saariston kansalaisopiston ohjelma on ollut monipuolinen, siinä on huomioitu eri ikäryhmät lapsista seniori-ikäisiin. Tietojen ja taitojen kehittämiseen sekä terveyden kohentamiseen kohdennettuja kursseja on toteutettu useita. Opetushallitus on myöntänyt Saariston kansalaisopistolle opintosetelityyppistä valtionavustusta, jonka avulla voidaan jättää perimättä tai alentaa aikuisopiskelun opintomaksuja niiltä kohderyhmiltä, joiden kouluttautumista erityisesti halutaan edistää. Saariston kansalaisopisto on saanut laatu- ja kehittämistyöhön valtionavustusta. Avustuksella kehitetään nuorille kohdennettuja kursseja sekä menetelmiä, joilla nuoret tavoitetaan. Kansalaisopiston toimintaa on kehitetty myös CAF-laadunarviointityökalulla Osaava-hanke rahoituksella yhteistyössä alueen muiden työväen- ja kansalaisopistojen kanssa. Osaava-hankkeesta on saatu rahoitusta myös kansalaisopiston henkilöstön kehittämiseen. SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysjohtaja Paula Sundqvist Sosiaali- ja terveyshallinto Kaupungin talouden kiristyminen on vaikuttanut vahvasti sosiaali- ja terveydenhoitoon. Toimialalla on edessään suuria haasteita, jotka edellyttävät jatkuvaa kehittämistyötä, resurssien määrän huolellista suunnittelua ja oikeaa kohdentamista. Palvelumuotojen uudelleen suunnittelu on käynnistynyt jo vuoden 2013 aikana ja jatkunut vuoden 2014 ajan. Tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokset sekä järjestämislaki edellyttävät valmistelevaa työtä. Henkilöhallinto ja rekrytointiasiat ovat olleet kehittämisen keskipisteessä vuonna 2014. Koko henkilöstölle on tehty työkysely. Useita terveydenhuollon ja vanhustenhuollon ostopalveluja on kilpailutettu. Sosiaalipalvelut Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti. Kustannukset alkoivat nousta dramaattisesti heinäkuusta 2013 lukien. Työmarkkinatukilistalla (ns. sakkomaksulistalla) olevat 20

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki henkilöt ovat vaikeasti työllistettäviä henkilöitä, joilla on paljon erilaisia rajoituksia ja sairauksia, jotka vaikuttavat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa. Kierrätyskeskus työllistää muutamia, ja sosiaalipalveluista on myönnetty avustusta toimintaan. Osa pitkäaikaistyöttömistä on saanut paikan kuntouttavaan työtoimintaan kaupungin eri yksiköistä, etenkin viheryksiköstä ja vanhustenhuollosta, mutta kaupungin tulisi kehittää enemmän paikkoja omasta toiminnastaan. Päivätoiminta on sellainen työllistämismuoto, johon useimmat voivat osallistua. Kaupungista on etsitty sopivia tiloja, joissa päivätoiminta voitaisiin käynnistää, mutta sellaisia ei ole vielä löytynyt. Elinkeinopalvelujen alaisuudessa toteutettava Siltahanke oli käynnissä koko vuode 2014 ajan, hankkeen kohderyhmän muodostavat noin vuoden työttöminä olleet työnhakijat. Hankkeen yhteydessä monet ovat sijoittuneet työmarkkinoille, mikä on pitkällä tähtäimellä hyvä asia muun muassa toimeentulotuen kannalta. Vammaispalvelujen kustannukset lisääntyivät voimakkaasti etenkin henkilökohtaisen avun osalta. Päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitsevien alle 65-vuotiaiden määrä on kasvanut, ja henkilökohtaiselle avulle on vaikea löytää vaihtoehtoja, koska esimerkiksi tämän ikäisille tarkoitettu päivätoiminta on vielä kehitteillä. Myös muutamien lasten avustajatuntien tarve kasvoi voimakkaasti viime vuonna. Suuntauksena on, että ne, joille nyt myönnetään henkilökohtaista apua, mieluummin hyödyntävät ostopalvelua, koska avun saanti on helpompi turvata sillä tavoin. Vaikeasti vammaisten kuljetuspalvelut ovat kasvussa aikaisempien vuosien tapaan ikärakenteesta johtuen. 50 prosenttia kaikista kuljetuspalvelua käyttävistä on yli 75-vuotiaita. Vuonna 2013 käynnistettiin kokeiluhanke omaishoidon sijaishoidosta yhteistyössä Kårkullan kuntayhtymän kanssa. Pilottiryhmässä on yhteensä viisi kehitysvammaista lasta ja muuta erityislasta. Sijaishoito toteutetaan viikonloppuleireinä (ns. Nattis) Pjukalan oppilasasuntolassa 4 6 kertaa vuodessa. Lasten vanhemmilla on tapaamisia myös sosiaaliohjaajan ja Nattiksen vastuuhenkilön kanssa ja vanhemmat muodostavat vertaistukiryhmän keskenään. Kokeilu onnistui hyvin, ja vuonna 2014 perustettiin yksi lisäryhmä. Omaishoidon sijaishoitopalveluissa otettiin 2013 käyttöön uusi vaihtoehto toimeksiantosopimuksen muodossa, sopimuksen voi tehdä muiden läheisten kanssa, jotka voivat tulla hoidettavan kotiin koko vuorokaudeksi ja saavat tehtävästä vuorokausikohtaisen palkkion. Myös tämä sijaishoitomuoto on löytänyt paikkansa vuonna 2014 ja on hyvin pidetty, sillä järjestely on joustava ja kevyt aloittaa ja lopettaa aina tarpeen mukaan. Monialainen työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää Paraisten kaupungin mahdollisuuksia ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuonna 2015, jätti selvityksensä toukokuussa 2014. Kiintiöpakolaisia päätettiin kuitenkin ottaa vastaan jo vuonna 2014. Pakolaisohjaajaa haettiin sisäisen haun kautta, ja ohjaaja palkattiin tehtäväänsä syyskuussa 2014. Asianomaisten toimialojen henkilökunnalle järjestettiin useita koulutustilaisuuksia ja yleisölle järjestettiin tiedotustilaisuus. Neljä syyrialaista perhettä (20 henkilöä) saapui 1.12.2014, saapuneiden joukossa oli 9 aikuista ja 11 lasta. Kolmas sektori osallistui järjestelyihin intensiivisesti käytännön tasolla, minkä ansiosta kaikki onnistui hyvin. Pakolaisille lahjoitettiin paljon vaatteita, taloustarvikkeita ja huonekaluja. Kaupunki sai vuonna 2014 bonusavustuksena 20 000 euroa sekä 15 000 euron lisäosan. Pakolaistoimintaa varten on avattu oma kustannuspaikka. Valtion pakolaistoimintaa varten myöntämä avustus kompensoi menot täysimääräisinä vuonna 2014. Toimeentulotuki on yksi aikuissosiaalityön työvälineistä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet 15 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna, vuodenvaihteessa 2014 asiakkaana oli 408 kotitaloutta, joista 95 oli uusia asiakkaita, mikä merkitsee 116 kotitaloutta viranhaltijaa (3,5) kohden. Uusi asiakassuhde merkitsee usein suurempaa avustusta, jotta asiakkaan elämäntilanne saadaan tasapainoon, mikä vaatii aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ja työllistämiskoordinaattorilta kattavaa työpanosta, samalla kun tarvittavien tukitoimien kustannukset kasvavat. Ongelmista on tullut monisärmäisempiä. Asiakkailla ei ole yksinomaan taloudellisia huolia, vaan heillä voi olla muun muassa päihde- ja peliriippuvuusongelmia, mielenterveysongelmia, terveysongelmia, asunto-ongelmia, työllistymisongelmia, väkivaltaista käyttäytymistä, rikostaustaa, syrjäytymistä, ihmissuhdeongelmia sekä eroon ja lasten huoltajuuteen liittyviä ongelmia, mitkä kaikki edellyttävät aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiltä ja työllistämiskoordinaattorilta suurta työpanosta ja lisäävät samalla tarvittavien tukitoimien kustannuksia. Toimeentulotukipäätösten määrä oli 1 871. Sosiaalipalveluyksikön yksikköpäällikkö toimi perheyksikön yksikköpäällikön sijaisena tammikuusta elokuuhun. Perheyksikössä oli useita laajoja työalueita, jotka edellyttivät sitoutumista ja sitoivat työaikaresursseja. Päällikön vastuu henkilöstöstä kaksinkertaistui tänä aikana. Sijaisena toimiminen merkitsi muun muassa sitä, ettei päivätoimintakeskuksen kehittäminen ja mielenterveyskuntoutujien ja päihdeasiakkaiden avohoito edistynyt aivan suunnitelmien mukaan. 21

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki Perhepalvelut Perheyksikön yksikköpäällikkö oli virkavapaalla pidemmän aikaa, 17.8.2014 asti. Sijaisena toimi sosiaalipalvelujen yksikköpäällikkö. Sosiaalipäivystys on organisoitu uudelleen. Takapäivystys on järjestetty niin, että takapäivystämisen on hoitanut ryhmä vapaaehtoisia sosiaalityöntekijöitä. Virve-puhelimet otettiin käyttöön 1.4.2014. Meillä on yhteensä kolme puhelinta, yksi lastensuojelussa, yksi takapäivystyksessä ja yksi sosiaalipäivystyksestä vastaavalla Merikratoksella. Lastensuojelussa yksi sosiaalityöntekijän palvelussuhde on muutettu ennalta ehkäisevään lastensuojeluun sijoitetuksi palvelussuhteeksi. Ennalta ehkäisevä lastensuojelu on aloittanut toimintansa 1.1.2015. Ulkoista rahoitusta myönnettiin Kaste-hankkeen Hyvinvoiva lapsi ja nuori kautta. Vanhustenhuolto Vanhustenhuollon henkilöstötilanne on tasoittunut vuoden aikana. Useimmat avoimiksi julistetut työsuhteet on pystytty täyttämään. Monet oppisopimuskoulutettavat saivat tutkintonsa valmiiksi ja valitsivat työnantajakseen Paraisten kaupungin; samaan aikaan kaupungin palvelukseen palasi työntekijöitä, jotka olivat irtisanoutuneet jokunen vuosi aiemmin. Tämä näkyi myös sijaisten palkkaamiseen tarkoitettujen määrärahojen käytön pienentymisenä verrattuna vuoteen 2013. Erityiskorvausten määrärahat (lakisääteiset korvaukset epämukavasta työajasta) eivät kuitenkaan olleet vielä oikealla tasolla, mistä syystä ne ylittyivät. Koska henkilöstön tarve vaihtelee vuorokauden eri aikoina, samoin kuin asiakasmäärä ja asiakkaiden hoidontarve, epämukavasta työajasta aiheutuvia kustannuksia on vaikea arvioida. Pitkällä aikavälillä kustannukset luultavasti kuitenkin asettuvat omalle tasolleen. Vanhustenhuollossa otettiin käyttöön Kuntarekry vuoden 2014 alussa ensisijaisesti sijaisten rekrytointia helpottamaan. Järjestelmää ei käytetä vielä optimaalisesti. Ulkopuoliselta yritykseltä tilattiin arviointi kotihoidon tilanteesta vuoden lopussa strategisen optimoinnin muodossa. Arviointi toteutetaan vuoden 2015 alussa. Arviointiin myönnettiin ulkoista rahoitusta Koko elämä kotona -nimisen Kaste-hankkeen kautta. Syksyn aikana laadittiin muun muassa kyselyt asiakkaille ja henkilöstölle. Henkilökunnan koulutus on myös yksi hankkeeseen sisältyvistä tärkeistä painopistealueista. Grannasin uudelleenjärjestelyä laitoshoitopaikasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi valmisteltiin syksyllä muun muassa järjestämällä tiedotustilaisuuksia omaisille ja henkilökunnalle. Muutos tuli voimaan 1.1.2015, minkä jälkeen vanhustenhuollossa ei enää anneta laitoshoitoa, vaan laitoshoitoa tarjotaan yksinomaan terveydenhuollon kautta lääketieteellisistä syistä. Sosiaali- ja terveyslautakunta asetti 13.3.2014 :ssä 29 työryhmän selvittämään tehostetun palveluasumisen tarvetta. Lautakunta hyväksyi työryhmän raportin 20.11.2014, 127. Terveydenhuolto Paraisten terveydenhuollossa tapahtui kaksi merkittävää muutosta vuoden 2014 aikana. Kesäkuussa aloitti akuuttiosaston yhteydessä toimiva kotisairaala. Kotisairaalan toiminta on ollut alusta asti vilkasta ja siirtoviivepäivien kertyminen saatiin katkaistua. Kotisairaalan saama palaute on ollut positiivista ja kotisairaalatoiminta päätettiin vakinaistaa joulukuun sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. Heinäkuun alussa pian kotisairaala toiminnan aloittamisen jälkeen oma ilta- ja viikonloppupäivystys lopetettiin ja palvelu siirtyi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen Turkuun. Paraisilla päädyttiin pitämään iltavastaanottoa maanantaista torstaihin klo 16 18. Geriatrisen poliklinikan tilojen suunnittelu ja remontoiminen saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Toiminta suunniteltiin valmiiksi niin, että vastaanottotoiminta pääsee alkamaan vuoden 2015 alussa. Paraisten ja Korppoon terveysasemalle sekä Korppoon palvelutaloon hankittiin syksyllä etäyhteyslaitteet, joiden antamiin mahdollisuuksiin ja toimintaan ollaan tyytyväisiä. Suunnitelmat etätoiminnan lisäämiseksi ovat käynnissä. Valtakunnallinen potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Potilastiedon arkisto tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan tietokoneeltaan ajasta ja paikasta riippumatta. Paraisten terveyskeskus liittyi Kantaan 14.10 2104. YMPÄRISTÖOSASTO Osastopäällikkö, ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman Ympäristöosaston käyttökulujen talousseuranta ja tilinpäätös osoittavat, että tulot ylittivät budjetoidun tason 137 299 eurolla ja että menot pysyivät samaan aikaan 642 205 euroa budjetoitua pienempinä. Tämän myötä vuoden 2014 käyttötalousarvion toteutumisaste oli 83 % (säästöä 779 500 euroa suh- 22

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki teessa talousarvioon). Osaston taloudelliset tavoitteet saavutettiin näin ollen reippaasti. Ympäristöosaston toiminta on pääpiirteissään jatkunut entiseen tapaan ja osasto on pystynyt tuottamaan suhteellisen hyviä palveluja. Yksi vesihuoltolaitoksen työntekijä on vuoden aikana lopettanut ja yksi on siirtynyt eläkkeelle, osaston hallinnossa osastosihteeri on vuoden aikana työskennellyt osa-aikaisena. Vesihuoltolaitoksella yhdelle vesimittarinlukijalle myönnettiin lisäksi työvapaata 1.4. alkaen ja ympäristönsuojelutoimistossa vakinaiselle ympäristönsuojelusihteerille myönnettiin opintovapaata 1.9. alkaen. Tämän seurauksena osaston työtehtäviä järjesteltiin jossain määrin uudelleen, mutta uusia työntekijöitä ei palkattu eikä päätöksiä edellä mainittujen henkilöiden korvaamisesta tehty vuonna 2014. Kaupunginjohtaja asetti 15.1. viranhaltijapäätöksellä työryhmän selvittämään ympäristöosaston ja palvelutoimintojen henkilöstöresursseja, arvioimaan vaihtoehtoisia organisaatiomuotoja ja antamaan ehdotuksen mahdollisen organisaatio- ja henkilöstökysymyksiä koskevan ulkoisen selvityksen aikatauluksi. Työryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja luovutti loppuraportin kaupunginjohtajalle 3.11. Työ saariston laajojen osayleiskaavojen parissa jatkui. Niitä koskenut tavoite saavutettiin osittain, kun kaksi laajaa osayleiskaavaa, Pohjois-Korppoon ja Ålön kaava, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa. Muita osayleiskaavoja on työstetty ja viety eteenpäin. Lautakunta myönsi vuoden aikana kaksi ympäristölupaa ja antoi paikallisen viranomaisen ominaisuudessa aluehallintovirastolle kolme ympäristölupalausuntoa. Maa-ainesten ottolupia myönnettiin kaksi, lisäksi tehtiin päätös oikeudesta poiketa aikaisemmista lupamääräyksistä, maa-ainesten ottoa koskeneesta valituksesta annettiin myös lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ympäristölupavirastolle annettiin kaksi lausuntoa kalanviljelylaitosten ympäristölupahakemuksista. Ilmanlaadun mittaus, analysointi ja arviointi jatkuivat Paraisilla yhteistyöhankkeena paikkakunnan suurteollisuuden kanssa. Ympäristönsuojelutoimisto otti hoidettavakseen maa-aineslain valvontavastuun kaupungin rakennusvalvonnalta. Ojitus- ja roskaamisasiat, kuten myös jätehuoltoasiat ja lausunnot haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä aiheuttivat melko paljon työtä kaupungin ympäristönsuojelutoimistolle. Puistojen ja yleisten viheralueiden pinta-ala kasvaa, ja tarve ja pyrkimys tietyn hoitotason ylläpitämiseen kaikilla alueilla luovat painetta yksikön henkilökunnalle ja käyttötaloudelle. Kun asukkaat samanaikaisesti asettavat yhä enemmän vaatimuksia mahdollisuuksille hyödyntää viheralueita erityisesti keskustassa, puistoyksikön on ollut pakko laskea hoitotasoa. Lisäksi muun muassa leikkipuistojen ja uimarantojen turvallisuus- ja varustustasolle asetetaan yhä tiukemmat vaatimukset, mikä johtaa kaikki tämä huomioon ottaen tilanteeseen, joka pitkällä aikavälillä ei toimi. Kaupungin vuokralaitureissa olevien venepaikkojen hyvä 95 %:n vuokrausaste yhdessä sen seikan kanssa, että kunnossapitokustannukset ovat laitureiden uusimisen myötä laskeneet, tuovat liikenneväylien yksikölle vakaan ja tervetulleen tulon. Tällä hetkellä myös oma ajoneuvokalusto on suhteellisen hyvässä kunnossa, mikä sekin näkyy alhaisina kunnossapitokustannuksina. Omissa investointi- ja korjaushankkeissa on voitu melko pitkälti käyttää kaupungin omia ajoneuvoja ja henkilöstöä. Vakaana pysynyt sähkön hinta ja katuvalojen pitäminen sammutettuna öisin klo 01 05 yhdessä energiatehokkaiden led-valaisimien hankkimiseen ja niiden käyttöön siirtymiseen myönnettyjen investointimäärärahojen kanssa ovat myötävaikuttaneet siihen, että katuvalaistuksen sähkömenot eivät ole nousseet. Vuonna 2013 yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa aloitettu Saaristotien liikenneturvallisuussuunnitelma tieosuudelle Sementtitie Kaarina valmistui. Tarkoituksena on kartoittaa ongelmakohdat ja laatia parannusehdotuksia. Tämä sekä valtiollisten että kunnallisten määrärahojen puuttuessa hitaasti etenevä työ jatkuu tulevina vuosina. Jätehuollon osalta, jossa konkreettisia toimenpiteitä tekee pääasiassa Turun Seudun Jätehuolto Oy, voidaan todeta, että kiinteistökohtaisen talousjätteen keräyksen käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu saariston kunnanosissa jatkui ja että uusi keräysjärjestelmä otettiin käyttöön pääsaarilla 1.10.2014. Tämän saaristossa toteutetun uudistuksen yhteydessä uusittiin samalla myös hyötyjätteen eli paperin, pienmetallin ja lasin keräyspisteet. Alueilla, joilla jätteiden nouto ei tapahdu kiinteistökohtaisesti (vailla kiinteää tieyhteyttä olevilla saarilla), uusittiin aluekohtaiset polttokelpoisen jätteen keräyspisteet. Kaikki nämä uudet jätepisteet ovat syväkeräysastiatyyppisiä. Vesihuoltolaitos on toimittanut laatuvaatimukset täyttävää talousvettä muutamaa jakeluhäiriötä lukuun ottamatta. Pitkähkö, yli 12 tuntia kestänyt katkos vedenjakelussa sattui 9. 10. lokakuuta Finbynlaaksossa Paraisten kunta-alueella vesijohdon vaurioiduttua kaupungin viemäriputken saneerauksen yhteydessä. Korppoossa vesihuoltolaitoksen jakelupulmat jatkuivat useaan otteeseen, muun muassa heinäkuussa, jolloin Rosklaxin kaivot jälleen ehtyivät, sekä joulunpyhinä Oksapellontiellä sattuneen putkiri- 23

Olennaiset tapahtumat Paraisten Kaupunki kon seurauksena. Vedenjakelukatkokset olivat kuitenkin lyhytaikaisia eikä lakisääteisiä korvauksia veden tilaajille tarvinnut maksaa. Korppoon Verkanin uusi siirrettävä osmoosilaitos oli koko vuoden ajan jatkuvassa käytössä Korppoon toiminta-alueen vedentuotannon turvaamiseksi. Merivedestä tuotettiin Verkanissa talousvettä syksyn aikana. Säiliöautoa on käytetty vuoden aikana muutamia kertoja Rosklaxin vesilaitoksen vesisäiliöiden täyttämiseksi. Vesihuoltolaitos teki 816 728 euron poistojen jälkeen vain 41 295 euron tappion vuonna 2014 ja vuoteen 2013 verrattuna toimintakate oli 229 923 euroa parempi. Käyttötalouden tulosta voidaan pitää erittäin hyvänä tässä haastavassa toimintatilanteessa. Rakennusvalvonnassa käsiteltiin yhteensä 1 118 erilaista lupaa ja ilmoitusta vuonna 2014 (1 184 vuonna 2013). Toimitettujen katselmusten määrä oli 2 868 kpl (2 718 kpl vuonna 2013). Yksikön tulot jäivät alle budjetoidun tason ja henkilöstö- ja muissa toimintamenoissa syntyneistä säästöistä huolimatta toimintakate muodostui noin 43 000 euroa budjetoitua heikommaksi. Huolimatta siitä, että kahden keskeisen viranhaltijan ja toimistosihteerin työtehtävät on suuren osan aikaa vuodesta hoidettu sijaisjärjestelyin, rakennusvalvontatoimiston toiminta ja palvelut ovat toimineet. Ympäristöosaston investointimäärärahojen käyttöaste oli 93 %. Ottaen huomioon, että muuttamia määrärahasiirtoja tehtiin eräiden investointeja vaatineiden akuuttien ongelmien hoitamiseksi, varoja on käytetty järkevästi ja sen tavoitteen pohjalta, että saavutetaan myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Laajat vesi-, viemäri- ja hulevesiverkon saneeraustyöt ja niihin liittyvät katujen saneeraustyöt jatkuivat Tennbyn alueella. Paraisten viemäriverkon saneeraukseen myönnetyt määrärahat on käytetty, ja Tennbyssä tehdyt saneeraukset sekä muutamat kohdennetut pistesaneeraukset ovat tuottaneet tulosta. Saneeraustyötä on kuitenkin jatkettava, koska viemäriverkkoon vuotavien vesien osuus on edelleen korkea ja se on pitkällä aikavälillä saatava alle 30 %:n tasolle. Voimakkaimmin suuriin vuotomääriin vaikuttavat syyt ovat vuotavat viemärikaivot ja -putket (pintavedet kulkeutuvat viemäriverkkoon) sekä se, että pintavedet viemäriverkon vanhimmissa osissa sijaitsevilta kiinteistöiltä johdetaan suoraan viemäriverkkoon (rakennettu tarkoituksellisesti tällä tavalla 1970-luvulla), mikä varsinkin sateella ja lumien sulaessa ylikuormittaa jätevedenpuhdistamoja ja vaikeuttaa puhdistusprosessia. Osa Vepon uuden asuntoalueen kaduista päällystettiin asfaltilla. Koulumestarinkujalle Paraisten Urheilu- ja Nuorisotalon viereen rakennettiin erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Katuvalojen uusiminen led-valaisimilla jatkui Norrgårdin- ja Pjukalantiellä sekä yhteistyössä Partelin kanssa Marjastajantiellä. Snäckvikenin venelaitureiden parannustöitä jatkettiin korvaamalla peräpaalut kiinnityspuomeilla. Raakamaan ostoa koskeva tavoite ylittyi yli odotusten, koska Paraisten Muddaisista ja Korppoon kirkonkylältä saatiin hankittua yhteensä yli 30 hehtaaria raakamaata. 24

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki 5. Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Riskit, epävarmuustekijät ja muut toiminnan kehitykseen vaikuttavat tekijät Kaupunki on muun muassa palveluntuottajan tai palveluntarjoajan, kiinteistönomistajan tai rahoitusjärjestelijän ominaisuudessa alttiina erityyppisille riskeille. Riskit voivat liittyä esimerkiksi ylläpidettävään toimintaan, omistettavaan omaisuuteen, henkilöstöön tai asukkaisiin tai muihin palveluja saaviin sidosryhmiin. Riskit vaihtelevat suuresti sekä todennäköisyytensä että vaikutustensa puolesta. Erilaisiin vahinko- ja vastuuriskeihin kaupunki on varautunut vakuutuksin. Kaupungilla on kattava vakuutusturva, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla yhteistyössä kaupungin vakuutusmeklarin Ulf Kjerinin kanssa. Kaupungilla on lakisääteisten vakuutusten (lakisääteiset tapaturmavakuutukset ja liikennevakuutukset) ohella ollut kiinteistö- ja irtaimistovakuutuksia, suurelta osin täysarvoisina, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutuksia, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, matkavakuutus ja metsävakuutus. Vakuutusmeklari on kilpailuttanut kaikki vakuutukset ja hän seuraa jatkuvasti vakuutusturvaa ja sen kehitystä. Vakuutusmeklari takaa siten jatkuvasti ajantasaisen vakuutusturvan. Monet kaupungin riskeistä ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä ole tarkoituksenmukaista vähentää vakuutuksin. Tällaiset toimintaan liittyvät riskit kantaa tällöin kaupunki. Kaupungin rahoituspolitiikka ohjaa kaupungin varainhoitoa määrittelemällä tavoitteet, vastuut ja valtuudet, antamalla rahoitukselle suuntaviivat ja kehykset, säätelemällä riskinottoa ja selkeyttämällä rahoituksen riskinottovaltuuksia. Rahoitukseen liittyvät riskit ovat seuraavat: Rahoitusriskit Likviditeettiriski Luottoriski Markkinarisk Maksuvalmius Jälleenrahoitusriski Sijoitusten likviditeetti Myyntisaatavat Vastapuoliriski Sijoitukset Korkoriski Valuuttariski Tarveaineiden hinta 25

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Useimmilta osin rahoitusstrategia vahvistaa periaatteet, joiden mukaisesti kaupunki on jo toiminut. Strategiassa esitettyjä olennaisia näkökohtia, jotka pitkällä aikavälillä vaikuttavat kaupungin rahoitusriskeihin, ovat muun muassa seuraavat: Olemassa oleva lainakanta on aina suojattava vähintään 30 %:n ja enintään 90 %:n tasoon asti. Kaupungin on lainasalkussa nyt olevien instrumenttien lisäksi pääsääntönä lainakannan suojaamiseksi hyväksyttävä ainoastaan lineaarisia, yksiselitteisiä ja konservatiivisia suojausinstrumentteja, joihin ei sisälly ennakoimattomia elementtejä. Tällaisia ovat esimerkiksi koronvaihtosopimukset, korkolattiat ja -katot, korko-optiot, optiolliset koronvaihtosopimukset (swaptiot), kynnykselliset koronvaihtosopimukset tai näiden yhdistelmät. Johdannaisten on oltava yleisluonteisia ja ne on voitava kilpailuttaa. Kaikki johdannaiset on kilpailutettava vähintään kolmessa luottolaitoksessa. Mahdolliset muussa valuutassa kuin euroissa otetut lainat on suojattava aktiivisesti niin, että suojaus eliminoi valuuttariskin. Kaupunki teki vuonna 2012 korkoriskianalyysin ja sillä on siitä lähtien ollut konsultointisopimus Operandi Oy:n kanssa. Kaupunki harjoittaa aktiivista, dynaamista suojauspolitiikkaa, ja se on vähitellen kahden vuoden aikana toteuttamillaan operaatioilla nostanut kaupungin suojausasteen noin 90 %:iin, mikä vastaa strategiassa vahvistettua enimmäisarvoa. Tällainen nosto on ollut aiheellinen deflaatiokoronvaihtosopimuksesta irtautumisen ja vallitsevan korkomarkkinatilanteen vuoksi. Kaupunki on alkuvuonna 2014 laajentanut kuntatodistusohjelmaansa useampaan pankkiin ja sillä on nyt OP-Pohjolan ja Danske Bankin lisäksi ohjelma myös Kuntarahoituksen ja Nordean kanssa. Tämä merkitsee mahdollisuutta rahoituksen optimointiin ja alhaisempiin rahoituskustannuksiin samalla kun jälleenrahoitusriski pienenee. Mitä tulee kaupungin laskutukseen, kaupunki on antanut ensimmäisten muistutusten lähettämisen Lindorffin tehtäväksi. Lindorff hoitaa siten koko prosessin ensimmäisestä muistutuksesta perintään. Tavoitteena on perinnän nopeuttaminen ja tehostaminen kokonaisuutena sekä luottotappioriskin pienentäminen. Raindance-taloushallintojärjestelmän ja Rondo-ohjelman (ostolaskujen käsittelyohjelman) päivitykset ovat onnistuneet hyvin. Tietyt operatiiviset riskit, joita ostolaskujen käsittelyyn on aikaisemmin liittynyt, ovat eliminoituneet uusien ohjelmistoversioiden myötä. Kaupunkiin kohdistuu luonnollisesti myös riskejä, jotka liittyvät suuriin yhtäkkisiin ulkoisiin tapahtumiin tai olosuhteisiin, joilla voi olla suuria paikallisia vaikutuksia. Tällaisia skenaarioita ovat esimerkiksi pitkäkestoinen sähkökatkos (talviaikaan), juomaveden saastuminen, pandemiat, terroriteot tai muut ulkoiset uhat, kouluhyökkäysuhat ja tulipalot rakennuksissa, joissa annetaan esimerkiksi kriittistä sairaanhoitoa. Kaupunki voi varautumistoimenpiteillä jossain määrin vähentää mahdollisia seurauksia sekä tietyissä tapauksissa omilla toimenpiteillään vähentää skenaarioiden toteutumisen todennäköisyyttä. Ehkäisy- ja varautumistyö tapahtuu pääsääntöisesti tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, ja työn aineellisena tuloksena kaupungille on tehty valmiussuunnitelma. Tämäntyyppisiä todennäköisyydeltään pieniä, mutta vaikutuksiltaan suuria riskejä on käsitelty kunnan valmiussuunnitelmassa. Selvitys kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet vuonna 2010. Ohjeissa säädetään sisäisen valvonnan järjestämisvastuusta sekä toiminnan tavoitteista ja tilivelvollisuudesta ja niissä annetaan yksityiskohtaisemmat ohjeet seuraavista: - Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä - Rakennushankkeiden toteuttaminen - Sopimusten valvonta - Omaisuusrekisterin pitäminen - Tiedonhallinta ja riskienhallinta Kaupunki on näin tematisoinut ja systematisoinut sisäisen valvontansa sisäisen valvonnan ohjausasiakirjaan. 26

Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Paraisten Kaupunki Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, järjestelmällistä ja avointa toimintaa, ja tarkastuksen kohteena oleva on tietoinen siitä, että hänen suoritteensa ovat arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus toteutetaan operatiivisen johdon johdolla ja alaisuudessa. 27

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6. Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma 2011 2012 2013 2014 Toimintatulot 6,60 % -7,40 % -1,0 % 0,60 % Toimintamenot 6,90 % 3,50 % 2,70 % -0,52 % Verotulot 3,30 % 1,10 % 8,90 % 0,46 % Valtionosuudet 3,90 % 7,30 % 2,90 % 0,53 % Toimintatulot nousivat 151 570 euroa eli 0,58 % vuodesta 2013 vuoteen 2014. Toimintamenot laskivat 615 533 euroa eli -0,53 %. Käyttötalouden nettomenoja kuvaava toimintakate on 88 390 233 euroa, mikä on 767 103 euroa ja - 0,86 % vähemmän kuin vuonna 2013. Verotulot kasvoivat 0,46 % ja valtionosuudet olivat 0,53 % suuremmat kuin vuonna 2013. Rahoitusmenojen ja -tulojen netto oli -727 053 euroa. Vuosikate on positiivinen, 5,1 miljoonaa euroa, ja hieman pienempi kuin vuonna 2013, jolloin kaupungilla oli suuria satunnaistuloja (3,1 miljoonaa euroa) johdannaissopimuksesta irtautumisen ansiosta. Tulos poistojen jälkeen on positiivinen, 919 289 euroa. Tilivuoden ylijäämä on 962 467 euroa. Rahoituslaskelma Investointien kassavirta oli 4,7 miljoonaa euroa ja se oli siten alhaisemmalla tasolla kuin vuosina 2014 ja 2013. Vuosikate kattaa poistoista 122,05 % ja nettoinvestoinneista 98,33 %. Lainakanta pieneni vuoden aikana 788 000 eurolla 44 miljoonasta eurosta 43,3 miljoonaan euroon. Kassavirta oli vuoden aikana 0,4 miljoonaa euroa negatiivinen, ja kaupungin kassa oli 1 887 620,31 euroa 31.12.2014. 28

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki Vastuusitoumusten kehitys Leasingvastuut vähenivät 77 771,00 eurolla 617 300,41 euroon ja ne muodostuivat ajoneuvoista, ITlaitteista, koneista, kopiointikoneista ja puhelinjärjestelmästä. Kaupungin takausvastuut (euroa) olivat vuoden päättyessä seuraavat: Konsernin sisäiset takaussitoumukset 4 205 250 (2013: 3 695 773) Muut takaussitoumukset 11 541 602 (2013: 4 149 846) Takaussitoumukset yhteensä 15 746 852 (2013: 7 845 619) Kaupunki on vuoden aikana antanut kaksi uutta takaussitoumusta jo vuonna 2013 tehtyjen päätösten pohjalta. Paraisten Kaukolämpö Oy 1 000 000 Turun Seudun Vesi Oy 7 500 000 29

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 15 049 15 182 Toimintamenot -103 439-104 339 Toimintakate -88 390-89 157 Verotulot 62 662 62 373 Valtionosuudet 31 544 31 379 Käyttökate 5 816 4 595 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 53 9 Muut rahoitustuotot 101 3 260 Korkokulut -870-1 025 Muut rahoituskulut -11-9 -727 2 235 Vuosikate 5 089 6 830 Poistot ja arvonalennukset -4 169-4 124 Satunnaiset tuotot 0 329 Satunnaiset kulut 0 0 Tilivuoden tulos 920 3 035 Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) 43 43 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä 963 3 078 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut % 14,55 % 14,55 % Vuosikate / Poistot % 122,05 % 165,60 % Vuosikate, / asukas 328,37 440,33 Asukasmäärä 15 497 15 511 30

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.2. Tase ja tunnusluvut VASTAAVA 31.12.2014 31.12.2013 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 117 051 116 508 Aineettomat hyödykkeet 315 331 Aineettomat oikeudet 315 331 Aineelliset hyödykkeet 99 394 98 835 Maa- ja vesialueet 14 473 14 023 Rakennukset 50 732 52 174 Kiinteät rakenteet ja laitteet 29 592 29 811 Koneet ja kalusto 695 976 Muut aineelliset hyödykkeet 8 8 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 892 1 843 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 17 342 17 342 Osakkeet 10 341 10 341 Osuudet 6 683 6 683 Muut lainasaamiset 318 318 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 597 269 Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen varat 597 269 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 376 8 170 Vaihto-omaisuus 155 141 Aineet ja tarvikkeet 155 141 Saamiset 4 333 5 727 Myyntisaamiset 1 955 2 280 Lainasaamiset 16 16 Muut saamiset 1 385 1 278 Siirtosaamiset 977 2 153 Rahoitusomaisuusarvopaperit 7 7 Osakkeet ja osuudet 7 7 Rahat ja pankkisaamiset 1 881 2 295 124 024 124 948 31

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA 65 889 64 949 Peruspääoma 57 598 57 598 Muut omat rahastot 193 215 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 7 136 4 058 Tilikauden yli/-alijäämä 962 3 078 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 996 1 039 Kertynyt poistoero 996 1 039 PAKOLLISET VARAUKSET 752 592 Pakolliset varaukset 752 592 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 645 1 013 Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 1 645 1 013 VIERAS PÄÄOMA 54 742 57 356 Pitkäaikainen 21 678 23 759 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 21 477 23 441 Lainat julkisyhteisöiltä 92 126 Saadut ennakot 16 15 Muut pitkäaikaiset velat 93 177 Lyhytaikainen 33 064 33 596 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 21 167 19 964 Lainat julkisyhteisöiltä 34 31 Lainat muilta lainanantajilta 481 476 Saadut ennakot 0 5 Ostovelat 3 815 5 465 Muut lyhytaikaiset velat 997 1 019 Siirtovelat 6 571 6 636 124 024 124 948 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 54,04 % 52,82 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,09 % 52,63 % Laina, euro/asukas 2 791 2 839 Lainakanta 31.12. 1000 43 250 44 039 Lainasaamiset 31.12. 1000 318 318 Asukasmäärä 15 497 15 511 32

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.3. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 5 089 6 830 Satunnaiset erät 0 329 Tulorahoituksen korjauserät 299-449 Investoinnit Käyttöomaisuuden investointimenoihin -5 267-6 822 Rahoitusosuudet investointimenoihin 92 411 Käyttöomaisuuden myyntitulot 325 1 179 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 537 1 478 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-35 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 995-17 033 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 1 207 13 457 Oman pääoman muutokset -23-20 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 304 108 Vaihto-omaisuuden muutos -14 1 Lyhytaikaisten saamisten muutos 1 395 209 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -1 826 2 426 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -952-887 Kassavarojen muutos -415 591 Kassavarat 31.12. 1 888 2 302 Kassavarat 01.01. -2 302-1 711 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 98,33 % 106,53 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,97 % 29,09 % Lainanhoito 2,08 0,43 Kassan riittävyys (pv) 6 7 Asukasmäärä 15 497 15 511 33

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.4. Kokonaistulot ja -menot 2014 2013 Tulot 1 000 1 000 Toiminta Toimintatuotot 15 049 15 182 Verotulot 62 661 62 373 Valtionosuudet 31 544 31 379 Korkotulot 53 9 Muut rahoitustuotot 101 3 260 Satunnaiset tuotot 0 329 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -70-727 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 92 411 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 325 1 180 Rahoitus Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 1 207 13 457 Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä 110 962 126 853 Menot Toiminta Toimintakulut 103 439 104 340 Korkokulut 870 1 025 Muut rahoituskulut 11 9 Satunnaiset kulut 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 - pakollisten varausten muutos -160-40 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -209-236 Investoinnit Investointimenot 5 267 6 822 Rahoitus Antolainasaamisten lisäykset 0 35 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 995 17 034 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 Oman pääoman vähennykset 23 20 Kokonaismenot yhteensä 111 236 129 009 34

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.5. Taloudellisten tunnuslukujen yhdistelmä Tuloslaskelman tunnusluvut 2014 2013 Toimintatuotot /Toimintakulut % 14,55 % 14,55 % Vuosikate /Poistot % 122,05 % 165,60 % Vuosikate /asukas 328,37 440,33 Asukasmäärä 15 497 15 511 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 54,04 % 52,82 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 50,09 % 52,63 % Laina euro/asukas 2 791 2 839 Lainakanta 31.12 1000 43 250 44 039 Lainasaamiset 31.12. 1000 318 318 Asukasmäärä 15 497 15 511 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 98,33 % 106,53 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 70,97 % 29,09 % Lainanhoitokate 2,08 0,43 Kassan riittävyys (pv) 6 7 Asukasmäärä 15 497 15 511 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut % 35,04 % 34,13 % Vuosikate /Poistot % 121,52 % 147,72 % Vuosikate /asukas 522,63 596,24 Asukasmäärä 15 497 15 511 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 47,18 % 45,83 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 53,18 % 56,26 % Konsernilaina euro/asukas 3 714 3 834 Konsernilainakanta 1000 57 554 59 470 Konsernilainasaamiset 31.12. 1000 36 35 Asukasmäärä 15 497 15 511 Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 100,37 % 105,06 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 69,10 % 34,22 % Lainanhoitokate 1,93 0,54 Kassan riittävyys (pv) 10 10 Asukasmäärä 15 497 15 511 35

Tulosanalyysi ja toiminnan rahoitus Paraisten Kaupunki 6.6. Lainakanta 31.12. 2014 2013 Lainakanta 31.12 /asukas 2 791 2 839 Lainakanta 1000 43 250 44 039 36