OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS SUOJATIE 5 51600 HAUKIVUORI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 190-luvulla rakennettu ja 2001 peruskorjattu 1½- kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu rinnetontille. Rakennuksessa on käytetty rakentamisaikakaudelleen ominaisia rakenneratkaisuja, rakennusmateriaaleja sekä talotekniikkaa. Kohteesta v. 2001 piirrettyjen piirustusten mukaan kohteessa on tehty seuraavia korjauksia: Keittiön kalusteet ovat uusittu, rossipohjan rakenteet ja lämmöneristeet ovat uusittu, tupakeittiön ja makuuhuoneen ulkoseinien sisäpuolelle on asennettu lisälämmöneristys, eteisen ja kylpyhuoneen ulkoseinät ovat lämmöneristetty, yläpohjat on lämmöneristetty ja yläkertaan on rakennettu huoneet. Sähköt ja lämmitysjärjestelmä on uusittu. Vesi- ja viemärilaitteet ja putket ovat uusittu. Korjauksien laajuudesta ei ole tietoa. Luonnonkivirakenteinen sokkeli on peitetty betonikuorella. Alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on lomalautaverhous. Ikkunat ovat 3-lasiset (kolmas lasi on lisätty). Ulko-ovi on puukehysrakenteinen lämpöovi. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena profiilipeltikate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys ja lisälämmönlähteenä on kamiina. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä vaatia töitä ovat mm: ulkoverhouksen, räystäslautojen ja ikkunoiden huoltomaalaus. Savuhormi tulisi nuohouttaa. Lisätutkimustarpeita ovat: sokkelin painumisen syy tulisi selvittää lisätutkimuksin, vesikatteen kunto tulisi tarkastaa ja yläpohjarakenteiden kunto tulisi tarkastaa yläpohjan korjauksen yhteydessä. Korjaustarpeita ovat mm: salaojien ja perusmuurilevyn asennus, räystäskorujen ja syöksytorvien asennus ja kattovesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta, sokkeliin tulisi tehdä lisää tuuletusaukkojen, sokkeli tulisi korjata, kuistin lattian puupalkit tulisivat olla korkeammalla maasta, talotikkaat tulisi asentaa, yläpohjarakenne tulisi uusia, kylpyhuoneen vesijohdot tulisi muuttaa pintaan ja kylpyhuoneeseen tulisi asentaa kanavapuhallin. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ Uusiminen x 4.1 Salaojajärjestelmää ja perusmuurilevyä ei ole asennettu 4.1 Räystäskourut ovat asennettu vain osittain ja ne x ovat huonokuntoiset. Kattovedet valuvat sokkelin vierelle. 4.1 Sokkelissa ei ole tarpeeksi tuuletusaukkoja. x 4.1 Sokkelissa on halkeamia ja teräskorroosiota. x 4.1 Sokkeli on painunut keittiön kohdalla. x 4.2 Ulkoverhouksessa ja räystäslaudoissa on maalivaurioita. 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa ja pielilaudoissa on maalivaurioita ja makuuhuoneen ikkunasta puuttuu listat. 4.4 Ulko-ovi on hieman painunut. x 4.6 Kuistin lattiankannatuspalkki on maanpinnan tasolla. 4.6 Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa. x 4.6 Talotikkaita ei ollut. x 4.6 Savupiipun vierellä ei ollut vesikatteen ja lämmöneristeen välissä tuuletusrakoa ja lämmöneriste paksuus oli 100 mm:ä. 4.10 Kylpyhuoneen vesijohdot jäätyvät eteisen lattian alla kovalla pakkasella, jos hanaa ei jätä auki. 4.11 Kylpyhuoneen ilmanvaihtoventtiiliin ilmanvirtaus oli väärän suuntainen. 4.12 Savuhormia ei ole nuohottu kuin kerran. x x x x Riskirakenne x x x x x 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 10.9.2015 Omakotitalo Suojatie 5, 51600 Haukivuori Omistaja - Omistusaika Kohde on ollut nykyisellä omistajalla v. 2010 alkaen. Rakennusvuosi 1920-luvulla. Peruskorjaus v. 2001. Pinta-alat Kerrosala 50 m 2 ja huoneistoala 32,5 m 2 Tilavuus 115,0 m 3 Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet 1 ½ Asuinrakennus Kiinteistökauppa Etelä- Savon Ulosottovirasto Pieksämäen toimipaikka Omistaja, Tarja Pietarinen ja Kimmo Hämäläinen/ Kihlakunnan ulosottomiehet. Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset ja rakennepiirustukset Ei tiedossa Aurinkoinen poutasää Sisäilma RH 57,0 % / 20,1 C/ 9,9 g/m 3 Kohteen antoi omistaja. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi. Vaisala näyttölaite ja mitta- anturi HMP 41. Infrapunamittari ja merkkisavu. Rajaukset ja epävarmuustekijät Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. 5

Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Alapohjarakenteet Kosteuseristys Routasuojaus Luonnonkivisokkeli, jonka päälle on valettu betonikuori. Tuulettuva rossipohja. Ei havaittu (ei ole tiedossa) Ei ole tiedossa. Salaojat ja tarkastuskaivot Omistajalta saadun tiedon mukaan kohteessa ei ole salaojajärjestelmään. Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Välipohja Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Puurakenteiset Lomalautaverhous Palomuurit ovat kivirakenteiset. Muut seinät ovat puurakenteiset. Ikkunat ovat 3-lasiset puu-ulkopuitteella (lisätty yksi lasi). Ulko-ovi on puukehysrakenteinen lämpöovi. Puupalkistot. Puupalkisto. Profiilipeltikate Harjakatto Kylpyhuoneen seinät ovat puu-/levyrakenteiset ja lattia on puu-/levyrakenteinen. Piirustuksien mukaan kylpyhuone on vedeneristetty ja oven kynnyksessä näkyi vedeneristettä. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Kunnallistekniikka Suorasähkölämmitys. Patterit. Kylpyhuoneessa on lattialämmitys. Kiinteistön käyttövesi ja viemäri on liitetty kunnallistekniikkaan. Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit muovia. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Pääsulakkeet ovat 3x25A Ei ole Kohteessa on kamiina. Ei ole Tehdyt korjaus- ja muutostyöt - Suunnitellut korjaukset - Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Ilmalämpöpumppu ei toimi. Lattiakaivon kehys on rikki. Lattiat ovat viileät. Kylpyhuoneen vesijohdot jäätyvät talvella, jollei vesihanaa jätettä auki. Tuhoeläimet ja -hyönteiset - Poikkeavat hajuhavainnot ja - niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Keittiön allaskaapissa olevasta vesimittarista on vuotanut vettä lattialle. Lattiaa ei ole avattu eikä tarkastettu. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu loivasti viettävälle rinnetontille. Maanpinnan kallistukset on muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi. Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1, yleiskuva. Kuva 2, yleiskuva. Salaojajärjestelmää ei ole. Kohteeseen tulisi asentaa salaojajärjestelmä. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Rakennuksessa on metalliset räystäskourut länsi-sivulla. Räystäskourut ovat huonokuntoiset. Räystäskourut tulisi uusia ja asentaa puuttuville osin. räystäskourut ja syöksytorvet. 8

Kattovedet valuvat sokkelin vierelle. Kattovedet tulisi johtaa vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 100 300 mm:ä. Betonisokkelissa oli halkeamia ja teräskorroosiota ja se oli painunut keittiön kulmalta (kuvat 3 ja 4). Painumisen syy tulisi selvittää lisätutkimuksin. Perustukset tulisi korjata. Sokkeli on painunut Kuva 3 Kuva 4 Kohteessa on tuulettuva rossipohja. Omistajalta saadun tiedon mukaan lattiat ovat viileät. Lattioiden kylmyyden syy tulisi selvittää lisätutkimuksin. Rakennuspiirustuksien mukaan alapohja on uusittu, mutta alapohjassa oli näkyvillä vanhat puurakenteet. Alapohjan iästä ei ole varmuutta. Kh- kortin 90-00403 mukaan rossipohjan tekninen käyttöikä on 50 80 vuotta. Tuulettuvan alapohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista, koska alapohjaan ei ole käyntiluukkua. Alapohjaan olisi hyvä olla käyntiluukku, jotta sinne pääsisi tarvittaessa. Tuuletusaukkoja on näkyvillä kolme kappaletta. Tuuletusaukkoja on liian vähän. Tuuletusaukkoja tulisi olla joka sivulla ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala tulisi olla 4 alapohjan pinta-alasta (n. 0,18 m 2 ). Näkyvillä olevan ryömintätilan korkeus on noin 500 mm:ä. Tuuletusaukoista näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä kosteusvaurioista (kuva 5). Kuistin lattian puupalkit ovat kiinni maassa (kuva 6). Puurakenteet tulisi olla vähintään 200 mm:n korkeudella maasta. 9

4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Kuva 5 Kuva 6 Ulkoverhous on uusittu peruskorjauksen yhteydessä. Kh-kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen tekninen käyttöikä on 30 70 vuotta. Ulkoverhouksessa ja räystäslaudoissa on paikoitellen maalivaurioita ja sisätaitteen alapuolella on verhouslautojen alareunoissa kosteusjälkiä (kuvat 7 ja 8). Ulkoverhous ja räystäslaudat tulisi huoltomaalata. Piirustusten mukaan vanhalle osalle on ulkoseinien sisäpuolelle laitettu lisälämmöneristys 50 mm:ä. Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Ulkoverhouksen takana tulisi olla tuuletusrako. Kuva 7 Kuva 8 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ja pohjassa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista tai painumista. 10

4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan puuikkunoiden tekninen käyttöikä on 40 70 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa ja pielilaudoissa on maalivaurioita ja makuuhuoneen ikkunasta puuttuu listat (kuva 9). Ikkunat tulisivat puhdistaa ja huoltomaalta ja asentaa puuttuvat listat. Yläkerrassa ei ole hätäpoistumistie tikkaita eikä ikkunoissa kiintopainikkeita. Hätäpoistumistie tikkaat tulisi asentaa ja ikkunaan kiintopainikkeet. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Kuva 9 Ulko-ovi on puukehysrakenteinen paneeliverhottu lämpöovi. Ulko-oven iästä ei ole varmuutta. Kh- kortin 90-00403 mukaan ulko-ovien tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Ovilevy on hieman painunut (kuva 10). Oven käynti tulisi säätää. Ulko-oven toiminnassa ei havaittu puutteita. Kuva 10 11

4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Kuistin näkyvillä olevissa kantavissa puurakenteissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä painumista tai kosteusvaurioista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjiin ei ole käyntiluukkuja, koska ne ovat niin matalat. Yläkerran sivuonteloihin ei ole käyntiluukkuja. Sivuonteloihin tulisi tehdä käyntiluukut, jotta ne voisi tarkastaa. Piirustusten mukaan yläpohjissa on lämmöneristeenä mineraalivilla ja yhdellä lappeella spu -levyt. Savupiipun juuressa oli lämmöneristepaksuus vain 100 mm:ä ja se oli kiinni vesikatteessa (kuva 11). Päätykolmioissa ei ollut tuuletusaukkoja. Piirustusten mukaan lämmöneristepaksuus tulisi olla 250 mm:ä ja vesikatteen ja lämmöneristeen välissä tulisi olla 50 mm:n tuuletusrako. Päätykolmioissa tulisi olla tuuletusaukot. Rakenteiden kuntoa ei voi rakenteesta johtuen tarkastaa. Kuva 11 Vesikatteen iästä ei ole tietoa. Kh-kortin 90-00403 mukaan peltikatteen tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin maasta käsin, koska talotikkaita ei ollut asennettu. Katolla sijaitseville savupiipuille, ilmanvaihtolaitteille sekä muille säännöllistä käyntiä edellyttäville rakennusosille ja laitteille on järjestettävä tarkoituksenmukainen, katkeamaton kulkutie. Talotikkaat tulisi asentaa paikoilleen. Vesikatteen kunnossa ei havaittu puutteita. Vesikatteen alla olevasta aluskatteesta ei ole tietoa. 12

4.7 Muut sisätilat 1-kerros Kylpyhuone Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinissä on laatat. Kylpyhuoneen lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Alustasta irti olevia laattoja ei havaittu. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on lattiakaivon läheisyydessä riittävä. Oven pielilautojen alareunoissa ja kynnyksen ja laatan liittymässä on rakoja (kuva 12). Raot tulisi tiivistää saniteettisilikonilla. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Kuva 12 Kuva 13, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Allaskaapin alla näkyvillä olevissa vesijohdoissa ja vesimittarissa ei ollut merkkejä vuodoista. Muut sisätilat Tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta rakenteiden pinnoilla ei havaittu merkkejä kosteusvaurioista. Eteisessä olevassa lämminvesivaraajassa ja näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. Varaajan ylivuotovedet ovat johdettu lattiakaivoon. Savupiipun vierellä on katossa kosteusjäljet (kuva 14), mutta niiden kohdalla ei ollut kosteutta. Ne ovat ilmeisesti tulleet vesikatteen läpiviennissä olleista rei istä, koska savupiipun juuripeltien liittymiä oli tiivistetty liimamassalla. Kosteusjälkien haitta on lähinnä kosmeettinen. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. 13

Kuva 14 4.7 Muut sisätilat Muut sisätilat 2-kerros Tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Viemärintuuletusputki päättyy yläkertaan. Viemärintuuletusputki tulisi jatkaa vesikatolle, jotta viemäri tuulettuisi. 4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys ja lisälämmönlähteenä on kamiina. Lämmönjakona ovat irtopatterit ja kylpyhuoneessa on lattialämmitys. Lämmitysjärjestelmä on uusittu v. 2001. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta ja lattialämmityskaapelin 40 50 vuotta. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole havaittu puutteita. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Vesijohdot ja viemärit ovat uusittu v. 2001. Vesi- ja viemärikalusteet ovat uusittu remonttien yhteydessä. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat aistinvaraisesti tarkastettuna riittävät. Lämpimän käyttöveden lämpötila oli noin 50 C. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Näkyvillä olevissa vesi- ja viemäriputkistoissa tai vesi- ja viemärikalusteissa ei havaittu vuotoja. 14

Vesi- ja viemärilaitteiden toiminnassa ei ole omistajalta saadun tiedon mukaan muita puutteita, kuin eteisen lattian alla olevat vesijohdot jäätyvät kovalla pakkasella, jos kylpyhuoneen vesihanaa ei jätä hieman auki. Kylpyhuoneelle menevät vesijohdot olisi hyvä asentaa pintaan. Lämminvesivaraajan tilavuus on 100 litraa ja sen valmistusvuosi on 2000. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Poistoilmanvaihtoventtiili on kylpyhuoneessa. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Tuloilmaventtiileitä olisi hyvä olla makuuhuoneessa ja olohuoneessa, jotta korvausilma tulisi hallitusti eikä rakenteista vuotoilman mukana. Poistoilmanvaihtoventtiilin ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna sisäänpäin. Ulkoseinissä olevissa ilmanvaihtoventtiileissä tulisi olla kanavapuhallin, jotta se toimisi poistoilmanvaihtona. Kylpyhuoneen oven kynnyksessä ei ole korvausilmarakoa. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot, jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää märkätilojen ilmanvaihtoon. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on kamiina ja valmishormi. Tulisijan toimintaa ei tarkastettu, mutta omistajalta saadun tiedon mukaan sen toiminnassa ei ole puutteita. Hormi on nuohottu kerran nykyisen omistajan aikana. Hormit tulisi nuohota kerran vuodessa. Tulisijan kunnossa ei havaittu puutteita. 15

4.13 Sähköistys Omistajan mukaan sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita eikä järjestelmässä havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmä on uusittu 2001. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 13.9.2015 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh. 040-704 3557 16

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksesta). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 17

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 18

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 19

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 20

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 21

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 22

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 23

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 24