TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 VESISTÖT... 3 4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA... 4 5 SUOJELUALUEET... 5 6 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 5 7 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 7 8 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO... 8 9 YHTEENVETO... 10 10 LÄHTEET... 11 Liitteet: Liite 1 Karttaliite luonnon kannalta arvokkaat kohteet Liite 2 Suomen lintuatlaksen ruudulla (752:340 Kittilä Sirkka) pesivät lajit 1 (14)
1 JOHDANTO Luontoselvitys on tehty Immeljärven pohjoispuolen asemakaavaa varten. Alue sijaitsee Immeljärven pohjoisrannalla Kätkänrannantien länsipuolella. Suunnittelualueen koko on noin 15 ha. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Luontoselvityksessä kuvataan alueen luonnon yleispiirteet sekä luontoarvojensa puolesta arvokkaat ja huomioitavat kohteet sekä annetaan suositukset maankäytölle alueen luontoarvojen huomioimiseksi. Selvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tarkkuudella. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Kuva 1. Immeljärven pohjoispuolen asemakaava-alueen rajaus. 2 MENELMÄT Luontoselvityksessä on kartoitettu luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit ja muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet. Uhanalaisen, luontodirektiivin mukaisen sekä muun huomionarvoisen lajiston esiintyminen on selvitetty olemassa olevan tiedon ja maastokartoitusten perusteella. 2 (14)
Lähtötietoina selvityksessä on käytetty aiempia selvityksiä, peruskarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta). Maastossa käytiin 15.6.2015. Luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet on esitetty raportin liitteenä olevalla kartalla (liite 2). 3 VESISTÖT Asemakaava-alue sijaitsee Immeljärven rannalla. Immeljärvi on kooltaan 38,7 ha. Järveen laskee sen luoteispuolella Iissioja, joka on 1,5 km pitkä Onkimajärvestä laskeva puro. Pohjoisen suuntaan Immeljärvestä laskee Korsajoki, joka on 1,9 km pitkä ja laskee Levijoen kautta matalaan ja rehevöityneeseen Sirkkajärveen. Immeljärven eteläosassa järveen laskevat Ahvenjärvestä alkunsa saava 740 m pitkä Ahvenoja ja 1,8 km pitkä Immellomapolasta laskeva Vielmajoki. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 500 m asemakaava-alueesta länteen (Mäkitalo 12261114A, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, pinta-ala 10,4 ha). Iissiojan varressa on peruskarttaan merkitty lähde. Kätkänrannantien varressa on kaivettu vedellä täyttynyt kuoppa. Kuva 2. Immeljärvi. 3 (14)
4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Levin alueen tunturit sijoittuvat länsi-itäsuuntaisesti kulkevalle kvartsiittikonglomeraattijaksolle. Levitunturin päällä kvartsiittikallio on nähtävissä laajana rakkakivikkona. Levin alueella tuntureiden rinteillä ja ympäristössä kalliota verhoaa moreenipeite, joka on varsinkin rinteillä pintaosistaan huuhtoutunutta. (Uusitalo 2006) Immeljärven pohjoispuolen asemakaava-alueen maaperä on moreenia (kuva 3). Kuva 3. Levin alueen maaperä. Kartta Metlan julkaisusta (Uusitalo 2006). Punaisella neliöllä on esitetty Immeljärven asemakaava-alueen sijainti. Suunnittelualueen maasto nousee loivasti Immeljärven rannasta pohjoiseen ja länteen. Alueen pohjoisosassa maasto on melko tasaista. 4 (14)
5 SUOJELUALUEET Immeljärven pohjoispuolen asemakaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Ounasjoki (FI1301318) noin 4,2 km Immeljärven asemakaava-alueelta itään. 6 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue on metsäinen. Metsät ovat talousmetsiä, mäntyvaltaisia kuivahkoja kankaita. Alueen länsiosassa kulkee retkeilyreitti. Konttisentörmän länsipuolella on pienialaisia kalliopaljastumia. Asutusta ja mökkejä on Kätkänrannantien, Konttisentien ja Immeltien varsilla. Kuva 4. Kangasmetsää Konttisentien pohjoispuolella. Asemakaava-alueen läsireunalla laskee Immeljärveen Iissioja. Ojan varressa kasvillisuus on rehevämpää. Puusto on kuusta ja lehtipuita ja pensaskerroksessa kasvaa pajua. Aluskasvillisuuteen kuuluu mm. korpi- ja metsäimarre, kastikat ja korpiorvokki. Iissiojan pohjoispuolella on lähde, josta laskee puro Immeljärveen. Lähteen ympäristössä kasvillisuus on rehevää. Lehtisammalten lisäksi lajistoon kuuluu mm. lapinlinnunsilmä. Luusuan alueella on käytöstä poistuneita niittyjä, joiden reunat ovat ketoa. Ketokasveista alueella kasvaa mm. ketonoidanlukkoa, kissankelloa, siankärsämöä ja tuoksusimaketta, pensaista katajaa. Niittyjen keskiosat ovat rehevämpiä ja korkeakasvuisempia, lajistoon kuuluu heinien lisäksi mm. metsäkurjenpolvi. Itäisemmän niityn länsireunalla on lehtipuuvaltainen metsikkö, jossa kasvaa haapaa, koivua ja kuusta. Aluskasvillisuus on heinä- ja ruohovaltaista. 5 (14)
Kuva 5. Luusuan niittyjen reunoilla on ketoa. Immeljärven rannassa on lehtipuuvaltaista puustoa, koivua ja haapaa. Vesirajassa kasvaa paikoin harvalti saroja. Asemakaava-alueen itäosassa on hiekkainen uimaranta. Uimarannan alueella mäntypuustoinen kangasmetsä jatkuu vesirajaan saakka. Korsajoen rannassa on lehtipuustoa ja pajupensaita. Vesirajassa kasvaa sarojen lisäksi rentukkaa. 6 (14)
Kuva 6. Immeltie kulkee Immeljärven rantaa seuraillen. Rannassa on lehtipuustoa. 7 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Alueelle ei tehty erillistä pesimälinnustoselvitystä. Sää oli maastokäynnin aikaan sateinen, tuulinen ja kylmä (+4-5 o C). Linnuista havaittiin pajulintu, sepelkyyhky, räkättirastas ja järvellä muutama lepäilevä telkkä. Suomen lintuatlaksen mukaan 10 x 10 km ruudulla (752:340 Kittilä Sirkka) pesii sti 35, todennäköisesti 13 ja mahdollisesti 25 lajia (Valkama ym. 2011). Ruudun selvitysaste on hyvä. Lintuatlaksen ruudulla pesivät lajit on esitetty taulukossa 1 liitteessä 2. Alueen nisäkäslajisto on tavanomaista havumetsien lajistoa. Alueella ei ole havaittu suurpetoja viimeisen kahden kuukauden aikana (Luke 10.4.2015). Riistakeskus Lapin alueella on havaintoja vain yksittäisistä susista, pääosin sijoittuu Kittilä-lnari alueelta. Havainnointiverkosto on Lapissa selvästi muuta maata harvempi, mikä on huomioitu Lapin kanta-arviossa. Lapin aluetoimiston alueella liikkuu yhteensä 3-6 sutta (Luke 2015). Kittilä sijaitsee poronhoitoalueella. Maastokäynnillä havaittiin jälkiä jäniksestä. Immeljärven kalastuksen kannalta tärkeimmät kalalajit ovat taimen, harjus, siika ja ahven (kalapaikka.net). 7 (14)
8 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO Arvokkaita luontokohteita ovat luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset luontotyypit, Suomen uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) sekä muut kasvillisuutensa puolesta huomioitavat kohteet ja uhanalaisen ja muun huomionarvoisen lajiston kasvupaikat. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä (Luonnonsuojelulaki 29 ). Iissiojan varressa alueen eteläosassa on luonnontilainen lähde (kuva 7). Lähteet ovat vesilain mukaan suojeltuja (Vesilaki 11 ). Lähteen välitön lähiympäristö kuuluu metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (Metsälaki 10 ). Lähteen laskupuro laskee Iissiojan pohjoispuolella Immeljärveen. Puron varressa kasvillisuus on rehevää. Lähteen laskupuro on myös rajattu metsälain mukaisena tärkeänä elinympäristönä. Puron varressa kasvaa lehtipuustoa; koivu, tuomi, pihlaja ja leppä sekä kiiltopajua. Itse Iissioja ei ole luonnontilainen puro, koska sen uomaa on muokattu. Lähteiköt ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan koko maassa vaarantuneita (VU). Pohjois-Suomessa ne eivät ole uhanalaisia. (Raunio ym. 2008) Kuva 7. Iissiojan pohjoispuolella on luonnontilainen lähde. 8 (14)
Luusuan niityltä on aikaisempia havaintoja silmälläpidettävistä (NT) ahonoidanlukosta ja ketonoidanlukosta (SYKE 13.4.2015). Maastokäynnillä havaittiin ketonoidanlukkoa samoilta paikoilta, jossa sitä on aiemmin havaittu sekä toiselta niityltä Luusuan luoteispuoleisella. Muutamia yksilöitä kasvoi myös Konttisentien pohjoispuolella umpeenkasvaneella niityllä, jota ei peruskarttaan ole enää merkitty niittynä. Ajankohta oli varhainen ja kesä hieman myöhässä, joten ketonoidanlukon kasviyksilöt olivat vielä pieniä, kuitenkin hyvin havaittavissa matalasta ja harvasta kasvillisuudesta. Ahonoidanlukko on myöhäisempi laji, eikä sitä maastokäynnillä havaittu, mutta todennäköisesti sitäkin alueella vielä kasvaa. Noidanlukkojen uhanalaistumisen syynä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen, mm. laidunnuksen ja niiton loputtua. Yksi uhkatekijä lajeille on rakentaminen (Rassi ym. 2010). Silmälläpidettävää (NT) ahokissankäpälää kasvaa Luusuan niityn itäpäässä sekä Immeltien varressa. Kissankäpälä on kuivien kasvupaikkojen laji, joka on vähentynyt umpeenkasvun myötä sopivien kasvupaikkojen vähetessä. Arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteenä olevalla kartalla (liite 1). Em. lajien kasvupaikat on luontokartalla rajattu merkinnällä keto. Kedot ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalaisia sekä Pohjois-Suomessa että koko maassa (Raunio ym. 2008). 9 (14)
Kuva 8. Ketonoidanlukko. 9 YHTEENVETO Immeljärven pohjoispuolen asemakaava-alue on metsäinen, Luusuan alueella on vanhoja niittyjä. Metsät ovat mäntyvaltaisia talousmetsiä. Luonnon kannalta arvokkaimmat alueet ovat luonnontilainen lähde (vesilaki, metsälaki) alueen länsiosassa, lähdepuro (metsälaki) ja silmälläpidettävien lajien kasvupaikat Luusuan alueen niittyjen ketoreunoilla. Nämä alueet olisi syytä maankäytössä huomioida (luontokartta, liite 1). 10 (14)
10 LÄHTEET Meriluoto, M. & Soininen, T., 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.), 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.), 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 8/2008. 572 s. Luke, Riistahavainnot - suurpedot http://riistahavainnot.fi/ (luettu 10.4.2015) Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 (luettu 17.6.2015) Luonnonvarakeskus, lausunto talven 2014 2015 susitilanteesta 19.1.2015 http://www.luke.fi/wp-content/uploads/lausunto-susikannan-tilasta.pdf (luettu 10.4.2015) Metsälaki 12.12.1996/1093 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 (luettu 17.6.2015) Uusitalo, M., Sarala, P. & Tuulentie, S. (toim.). 2006. Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 33. 193 s. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp033.htm (luettu 10.4.2015) Valkama, J.,Vepsäläinen, V. ja Lehikoinen, A., 2011. Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/752:340 (luettu 10.4.2015) Vesilaki 27.5.2011/587 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587 (luettu 17.6.2015) 11 (14)
LIITE 1 IMMELJÄRVEN POHJOISPUOLEN ASEMAKAAVA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET MERKINTÖJEN SELITYS: selvitysalueen rajaus lähde (vesil., metsäl.) lähdepuro (metsäl.) keto (muu luontokohde) ahonoidanlukko (NT) ketonoidanlukko (NT) ahokissankäpälä (NT) Sustainable engineering and design 1:5000
12 (14) LIITE 2 Suomen lintuatlaksen ruudulla pesivät lajit, niiden pesimisvarmuus ja suojelustatus. Laji ruutu direktiivi vastuulaji uhanalaisuus haapana x haarapääsky harakka harmaalokki harmaasieppo helmipöllö todennäköinen x x NT hemppo hernekerttu todennäköinen hiiripöllö x huuhkaja x x NT, RT (4b) hömötiainen järripeippo kalalokki kalatiira x x keltasirkku keltavästäräkki VU kirjosieppo kivitasku VU korppi kulorastas kuukkeli todennäköinen x NT käki käpytikka lapintiainen lapintiira todennäköinen laulujoutsen x x laulurastas lehtokerttu leppälintu x liro x x metso x x NT metsäkirvinen mustaleppälintu NT
niittykirvinen NT närhi todennäköinen pajulintu peippo pensaskerttu piekana pikkukäpylintu todennäköinen pikkutikka pikkuvarpunen pohjansirkku todennäköinen VU punakylkirastas punarinta punatulkku todennäköinen puukiipijä todennäköinen pyy x rantasipi todennäköinen x NT riekko NT räkättirastas räystäspääsky sepelkyyhky sinisorsa todennäköinen sinisuohaukka x VU sääksi x NT taivaanvuohi talitiainen tavi x telkkä x tervapääsky tilhi tukkasotka todennäköinen x VU tylli NT, RT (4b) uivelo x x urpiainen valkoviklo x varis varpunen 13 (14)
viirupöllö RT (4b) västäräkki x 14 (14)