TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

2 Sisältö 1 JOHDANTO MENELMÄT TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ VESISTÖT SUOJELUALUEET KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO YHTEENVETO LÄHTEET... 9 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

3 1 JOHDANTO Luontoselvitys on tehty Utsuvaaran asemakaavan laajennusta varten. Laajennusalue sijaitsee Levitunturin itäpuolella Utsuvaaran alueella vaaran alarinteellä Levin ympärystien ja Utsuvaarantien välisellä alueella. Alueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Luontoselvityksessä kuvataan alueen luonnon yleispiirteet sekä luontoarvojensa puolesta arvokkaat ja huomioitavat kohteet sekä annetaan suositukset maankäytölle alueen luontoarvojen huomioimiseksi. Luontoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tarkkuudella. Selvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. Kuva 1. Utsuvaaran asemakaava-alueen laajennusalueen sijainti. 2 MENELMÄT Luontoselvityksessä on kartoitettu luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit, metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja vesilain luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit ja muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet. Uhanalaisen, luontodirektiivin mukaisen sekä muun huomionarvoisen lajiston esiintyminen on selvitetty olemassa olevan tiedon ja maastokartoituksen perusteella. 1 (11)

4 Lähtötietoina selvityksessä on käytetty aiempia selvityksiä, peruskarttoja, ilmakuvia ja ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta). Käytetyt lähteet on esitetty raportin lopussa. Maastossa käytiin Luontoarvojensa puolesta huomioitavat kohteet on esitetty raportin liitteenä olevalla kartalla (liite 1). 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ Selvitysalue sijaitsee Levin itärinteellä Utsuvaaran rinteellä. Selvitysalueen korkein kohta on 365 m merenpinnan yläpuolella (Levi 530 mmpy). Levin alueen tunturit sijoittuvat länsi-itäsuuntaisesti kulkevalle kvartsiitti-konglomeraattijaksolle. Levitunturin päällä kvartsiittikallio on nähtävissä laajana rakkakivikkona. Levin alueella tuntureiden rinteillä ja ympäristössä maaperä on kalliota verhoavaa moreenipeitettä, joka on varsinkin rinteillä pintaosistaan huuhtoutunutta. Selvitysalueen länsiosassa Utsuvaaran ylärinteellä on rakkakivikkoa. Muualla maaperä on moreenia. 2 (11)

5 Kuva 2. Levin alueen maaperä. Kartta Metlan julkaisusta (Uusitalo 2006). Mustalla neliöllä on esitetty Utsuvaaran asemakaava-alueen sijainti. 4 VESISTÖT Selvitysalueella ei ole pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on noin 900 m etäisyydellä lounaassa sijaitseva Levi ( ), joka on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II). Utsuvaaran itäpuolella rinteen alaosassa on lähde, josta laskee puro etelään. Selvitysalueella ei ole muita pintavesiä. 3 (11)

6 Kuva 3. Selvitysalueella Utsuvaaran rinteen alla on lähde, josta laskee puro etelän suuntaan. 5 SUOJELU- JA NATURA-ALUEET Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue on Ounasjoki (FI ) noin 1,2 km Utsuvaaran asemakaava-alueen laajennusalueelta itään. 6 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS 4 (11) Utsuvaaran asemakaavan laajennusalue sijoittuu Utsuvaaran rinteelle, jossa rinteen yläosassa on puutonta tai vähäpuustoista rakkakivikkoa. Alempana rinteessä metsä on mäntyvaltaista kangasta. Puustossa on männyn lisäksi myös kuusta ja jonkin verran koivua. Aluskasvillisuus on varpuvaltaista; mustikkaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Alueen poikki kulkee sähkölinja. Kasvillisuudeltaan rehevin alue on lähdepuron varsi rinteen alaosassa. Puusto puron varressa on lehtipuuvaltaista, seassa on myös kuusta. Aluskasvillisuus on ruohovaltaista. Lajistoon kuuluu mm. metsäkurjenpolvi, mesiangervo, sudenmarja ja lehtotähtimö.

7 Pensaskerroksessa on kiiltopajua, punaherukkaa ja ylempänä näsiää (raportin kansikuva). Puron varressa on jonkin verran lahopuuta maapuuna. Kuva 4. Suurin osa alueesta on mäntyvaltaista kangasmetsää. 7 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Maastokäynnin aikaan sää oli sateinen, tuulinen ja kolea, lämpötila oli +5 o C. Linnuista havaittiin vain pajulintu. Suomen lintuatlaksen mukaan ruudulla 752:340 Kittilä Sirkka pesii sti 35, todennäköisesti 13 ja mahdollisesti 25 lajia (Valkama ym. 2011). Ruudun selvitysaste on tyydyttävä. Lintuatlaksen ruudulla pesivät lajit on esitetty liitteessä 2. Uusitalon ym. (2006) Levin matkailukeskustaajaman pesimälinnuston pistelaskennoissa vuonna 2005 havaittiin 32 lintulajia. Runsaslukuisimmat pesimälajit olivat pajulintu ja järripeippo, samat kuin Peräpohjolan alueella yleensäkin. Levillä kymmenen runsaslukuisimman lintulajin joukkoon kuuluvat em. laskentojen mukaan muista tutkituista matkailualueista poiketen vihervarpunen, punakylkirastas ja pikkukäpylintu. Levillä pesivistä lintupareista liki neljännes on kulttuurilintulajeja. Kaupunkilintulajeista Levillä tavattiin räystäspääskyjä, varpusia, västäräkkejä, variksia ja harakoita. Utsuvaaran asemakaavaalueen laajennusalue on metsää ja linnusto metsälajistoa. 5 (11)

8 Nisäkkäistä selvitysalueella esiintyy ainakin poro ja jänis. Levin alueella on havaittu suurpedoista ilves viimeisen kahden kuukauden aikana (Luke ). Riistakeskus Lapin alueella on havaintoja vain yksittäisistä susista, pääosin Kittilä-lnari alueelta. Havainnointiverkosto on Lapissa selvästi muuta maata harvempi, mikä on huomioitu Lapin kantaarviossa. Lapin aluetoimiston alueella liikkuu yhteensä 3-6 sutta (Luke 2015). 8 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO Arvokkaita luontokohteita ovat luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset luontotyypit, Suomen uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) ja muut kasvillisuutensa puolesta huomioitavat kohteet sekä uhanalaisen ja muun huomionarvoisen lajiston kasvupaikat. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä (Luonnonsuojelulaki 29 ). Luonnontilaiset lähteet ovat vesilain mukaan suojeltuja (Vesilaki 11 ). Utsuvaaran rinteen alaosassa on luonnontilainen lähde. Lähteestä laskee puro etelän suuntaan. Myös puro on luonnontilainen. Lähteen välitön lähiympäristö sekä lähteen laskupuro lähiympäristöineen kuuluvat metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (Metsälaki 10 ). 6 (11)

9 Kuva 5. Lähdepuron varressa kasvaa runsaasti lehtotähtimöä. Utsuvaaran ylärinteillä on rakkakivikkoa. Kalliot, kivikot ja louhikot ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Metsälain määritelmän mukaan erityisen tärkeät elinympäristöt kuitenkin ovat pienialaisia. Utsuvaaran rinteiden kivikot ovat laajoja, joten niitä ei voi lukea metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Rakkakivikot ovat kuitenkin luontoarvojensa puolesta huomioitavia kohteita. Puusto on säilynyt kivikoiden alueella muuta aluetta luonnontilaisempana vaikean maaston vuoksi. Kivikon alueella on myös vähän lahopuuta, pystyjä keloja ja maapuuta, toisin kuin ympäröivän kangasmetsän alueella. 7 (11)

10 Kuva 6. Asemakaava-alueen laajennusalueen pohjoisosassa ylärinteellä on rakkakivikkoa. Alueella on vähän lahopuuta. Em. luontotyypit eivät ole Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaan uhanalaisia. Alueelta ei ole aiempia havaintoja uhanalaisista, silmälläpidettävistä tai luontodirektiivilajeista ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan (Suomen ympäristökeskus ) eikä niitä maastokäynnilläkään havaittu. 9 YHTEENVETO Alueen huomionarvoisia luontokohteita ovat rinteen alaosan lähde laskupuroineen sekä rinteen yläosan rakkakivikot (kartta arvokkaat luontokohteet, liite 1), jotka olisi hyvä maankäytön suunnittelussa huomioida. 8 (11)

11 10 LÄHTEET Meriluoto, M. & Soininen, T., Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.), Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.), Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen Ympäristö 8/ s. Valkama, J.,Vepsäläinen, V. ja Lehikoinen, A., Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö (luettu ) Luke, Riistahavainnot - suurpedot (luettu ) Luonnonvarakeskus, lausunto talven susitilanteesta (luettu ) Uusitalo, M., Sarala, P. & Tuulentie, S. (toim.) Elävä matkailumaisema Ounasselän tunturiseudun sekä Ylläksen ja Levin maisemaselvitys. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute s. (luettu ) 9 (11)

12 LIITE 1 UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET MERKINTÖJEN SELITYS: selvitysalue puronvarsi (metsälaki) lähde (vesil., metsäl.) rakkakivikko Sustainable engineering and design 1:5000

13 Liite 2. Lintuatlaksen ruudulla pesivät lajit, niiden pesimisvarmuus ja suojelustatus. Laji ruutu direktiivi vastuulaji uhanalaisuus haarapääsky mahdollinen harakka harmaapäätikka mahdollinen harmaasieppo hiiripöllö mahdollinen x hömötiainen isokoskelo x NT isokäpylintu x järripeippo kalalokki mahdollinen keltasirkku todennäköinen keltavästäräkki mahdollinen VU kirjosieppo kivitasku VU korppi mahdollinen kuikka mahdollinen x kulorastas kuukkeli mahdollinen x NT lapintiainen laulujoutsen x x laulurastas lehtokurppa mahdollinen leppälintu x liro todennäköinen x x metso mahdollinen x x NT metsäkirvinen metsäviklo mahdollinen niittykirvinen NT närhi mahdollinen pajulintu pajusirkku palokärki mahdollinen x peippo pikkukäpylintu mahdollinen 10 (11)

14 pohjansirkku VU pohjantikka mahdollinen x x punakylkirastas punarinta punatulkku rantasipi x NT riekko mahdollinen NT räkättirastas mahdollinen talitiainen telkkä x tervapääsky todennäköinen tilhi tukkasotka mahdollinen x VU tylli NT, RT (4b) urpiainen valkoviklo todennäköinen x varis viherpeippo mahdollinen vihervarpunen västäräkki x 11 (11)