Liite PatuL 3 / 31.8.2016 PALVELUTUOTANNON LAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2017-2019 Liitteet: investintien numeerinen sa investintien tekstisa vesihultlaitksen tulslaskelma ja rahituslaskelma»>-b't.<k~'-.'-^' -~~aa«c-u-^ W ^^ipss3 '" '^: '. f 1 f äyfts-gi^» % L-*'-?'"^:. 'r- -<<^i ^>-.Tl^Aff^ -'^
PALVELUTUOTANNON LAUTAKUNTA TOT 2015 TA2016 TA2017 TSS 2018 TSS 2019 Timintatutt 32764130 33153639 32719533 32883131 33047546 Myyntitutt 17657331 18004293 17586046 17673976 17762346 Maksututt Tuet ja avustukset 2617 3049 3049 3064 3080 Muuttimintatutt 15104 182 15146297 15130438 15206090 15282121 Vukrat 15099822 15113294 15118067 15193657 15269626 Muut timintatutt 4360 33004 12371 12433 12495 Timintakulut -33205128.32674834-32821533 -32985641-33150569 Henkilöstökulut -8661803-9634182 -9 887 579r-9 937 017-9986702 Palkat ja palkkit -6683602-7375335 -7553755-7591524 -7629481 Henkilösivukulut -1 978 202-2 258 848-2 333 824-2 345 493-2 357 221 Palvelujen stt -12088589-10591153 -10572136-10624997 -10678122 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7799919-8257037 -8262764-8304078 -8345598 Avustukset -272547-299200 -295000-296475 -297957 Muut tim intakulut -4 382 270-3 893 262-3 804 054-3 823 074-3 842 190 Vukrakulut -4 165 559-3 648 235-3 650 033-3 668 283-3 686 625 Muuttimintakulut -216711-245026 -154021-154791 -155565 Timintakate (S) 440998 478805-102000 -102510-103023 jsta Sisäiset tult 23398214 23322721 22916385 23030967 23146122 Sisäiset ment -1370423-1210014 -1179237-1185133 -1191059 Tulsyksiköt TOT 2015 TA2016 TA2017 TSS 2018 TSS 2019 Tekniset tutantpalvelut Ulkiset timintatutt 2255279 2059988 2085138 2095564 2106042 sisäiset timintatutt 17475489 17230714 17049734 17134983 17220658 Ulkiset timintament -20020651-18835959 -18913350-19007917 -19102956 sisäiset timintament -982510-826090 -799719-803718 -807736 Timintakate -1 272 393-371 347-578197.581 088-583 993 Pal-ja pelastustimi Ulkiset timintatutt sisäiset timintatutt Ulkiset timintament sisäiset timintament Timintakate Rukahultpalvelut Ulkiset timintatutt sisäiset timintatutt Ulkiset timintament sisäiset timintament Timinta kate Vesihultlaits Ulkiset timintatutt sisäiset timintatutt Ulkiset timintament sisäiset timintament Timintakate O 00 O 00-2453426 -2608802-2590444 -2603396-2616413 O 00-2453426 -2608802-2590444 -2603396-2616413 413672 5463881-4 834 230-314 861 728 462 843500 5 637 647-5410562 -308 787 761 804 765 000 5406661-5 293 706-304 314 573641 768 825 5 433 694-5320175 -305 836 576 509 772 669 5 460 863-5 346 775-307365 579 392 6 696 965 458844-4 526 398-73 051 6 927 430 454 360-4 609 497-75 143 6 953 000 460 000-4 844 796-75 204 6 987 765 462 300-4 869 020-75 580 7 022 704 464 612-4 893 365-75958 2556360 2697150 2493000 2505465 2517992
Taludellinen tulksellisuus TOT2015 TA2016 TA2017 TSS 2018 TSS 2019 "Asukasmäärä 31.12. 38628 38649 39293 39906 40451 eura per asukas -11 12-3 -3-3 Tekniset tutantpalvelul -33-10 -15-15 -14 Pal-ja pelastustimi -64-67 -66-65 -65 Rukahultpalvelut 19 20 15 14 14 Vesihultlaits 66 70 63 63 62 Perustehtävät Palvelututannn lautakunta käsittää tekniset palvelut (timialan hallintpalvelut, rakennuskannan ylläpitpalvelut, yhdyskuntatekniikan kunnssapitpalvelut, siivuspalvelut), rukapalvelut, pal- ja pelastustimi ja vesihultlaits. Tavitteena n palvelututannn järjestäminen asiakaslähtöisesti, tehkkaasti ja justavasti. Ostpalveluja käytetään hallitusti ja harkiten, jtta säilytetään kustannusvertailtavuus man tutannn ja stpalvelujen välillä ja palvelujen hjaus säilyy kunnalla. Timintaympäristön muutkset Väestön ja investintien kasvaessa pyritään säilyttämään palveluiden khtuullinen tas timialan prsesseja kehittämällä sekä tarvittaessa vakanssimuutksin. Talusarvivunna 2017 palvelututannn rganisaatita ja prsesseja kehitetään, mm. valmiudet ste- ja maakuntauudistuksen edellyttämiin timenpiteisiin. Lautakunnan sitvat timinnalliset tavitteet Tavite Talus/ Riittävä ja ikea-aikainen talusseuranta Talus/ Tilakustannusten hallinta Kriittinen menestystekijä Talusseurannan ikea-aikainen tteuttamien, yhdenmukainen menettely Kunnan mistamien tiljen tehkas käyttö Mittari Tavitetas 2017 Lautakunnan sisäisen valvnnan suunnitelman mukaiset kehittämistimenpiteet Ulka vukrattujen tiljen määrä m2 Kehittämistimenpiteet vat suritettu suunnitelman mukaisesti Ulkpulisilta kunnan käyttöön vukrattuja tiljen määrä vähenee Hyvinviva ja saava henkilöstö / Resurssien ikea khdentuminen ja ammattitaidn ajanmukaisuus Henkilöstö sallistuu työtehtävien hidn edellyttämään tai sitä tukevaan kulutukseen m2/ käyttäjä eri tyyppisissä kiinteistöissä kulutuspäiväv hlö Ei ylitetä valtakunnallisia keskiarvja kiinteistöjen käyttötehkkuudessa 3 pv/ hlö
TEKNISET PALVELUT Hallintpalvelut Hallintyksikkö timii kk yhdyskuntatekniikan timialan tukjpalveluyksikkönä ja hulehtii yhteisistä kkus-, hallint-ja talustehtävistä sekä asiantuntijiden avustamisesta tehtävissään. Hallintyksikkö edistää yhteistyötä timialalla sekä tukee ja lu malta saltaan edellytykset timialan tulkselliselle ja tehkkaalle timinnalle. Timinnan painpistealueet 2017 CaseM -asianhallintahjelman käyttööntt Claudia -spimustenhallinnan käytön tehstaminen Cludia -kilpailutusjärjestelmän käytön tehstaminen Tilapa Ivelut Tilapalveluiden tehtävänä n Kirkknummen kunnan rakennuskannan ylläpitja uudisrakentaminen sekä rakennusten hallinninti. Tilapalveluiden kehittämisen painpistealueet: Palveluverkkselvitykseen perustuva timitilahjelman laadinta tilapalveluiden peratiivisen timinnan selkeyttämiseksi Energiatehkkuusspimusten uusiminen Sähköisen hultkirjan hankinta, sisältäen palvelupyyntöminaisuuden Timintaympäristön muutkset Tilastkeskuksen mukaan kiinteistöjen ylläpidn kustannukset nusivat vudessa 0,3% vuden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä vuden takaisesta. Energian kknaishinnat laskivat edelleen. Energian halpenemiseen n vaikuttanut erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku sekä sähkön tukkuhinnan lasku Phjismaisessa sähköpörssissä Rakennuskustannusindeksi nusi 0,5 % vuden 2015 heinäkuun vuden 2016 heinäkuuhun. Kirkknummen kunnan ylläpidettävä kiinteistökanta kasvaa suunnittelukauden 2016-2019 aikana n. 1 414 krsm2 eli lisäys n n. 0,7 % Tilapalveluiden velttamaa sisäistä vukraa tullaan velittamaan vuden 2017 alusta alkaen kiinteistöön khdistuvien tdellisten kustannusten mukaan. Muutksella ei le vaikutusta tilapalveluiden netttulkseen, mutta vaikuttaa käyttäjähallintkuntien kiinteistöjen menihin. Vuden 2017 talusarvi n laadittu hyvin tiukalla budjetilla. Säälsuhteet vivat vaikuttaa kuluihin humattavasti. Vusikrjausten määrärahan hallitulla krttamisella pyritään hillitsemään kunnan kiinteistöjen krjausvelan kasvua. Siivuspalvelut Vunna 2017 siivuspalvelusta n täydentävänä stpalveluna 18,3 % ja mana palveluna 81,7 %. Siivuskustannukset vunna 2017 vat 2,05 /kk/m2
Tunnusluvut / Rakennuskannan kunnssapitpalvelut Tekniset tutantpalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Rakennusten ylläpit Ylläpidettävien timitiljen kerrsala, m2 163684 165156 163770 163870 166570 Ylläpidettävien vukrattujen tiljen kerrsala, m2 15799 15799 15799 15799 15799 Ylläpidettävien muiden tiljen kerrsala, m2 7900 7900 7900 7900 7900 YHTEENSÄ: 187 383 188 855 187469 187 569 190 269 Muu palvelutiminta Siivttava pinta-ala 117979 116385 122295 122395 125095 Yhdyskuntatekniikan kunnssapitpalvelut Yleisten alueiden hitja ylläpit liikennealueiden (esim. katujen ja trien) kunnssapit viheralueiden (esim. lähivirkistysalueiden ja leikkipaikkjen)ja metsien kunnssapit kiinteistöjen piha-alueiden kunnssapit urheilu-ja ulkilualueiden kunnssapit Viranmaistiminta hylätyt ajneuvt kaivant-, sijitus-, käyttö- ja puunkaatluvat Timintaympäristön muutkset Infrastruktuurin vimakas rakentaminen n lisännyt kunnssapidettävien alueiden määrä. Alueiden hit n sittain ulkistettu kunnssapidn alueurakissa ja viherhiturakissa. Nin pulet liikennealueiden kunnssapidsta hidetaan majhtisena knepalvelu-urakintina. Kunnssapidn krkeaa tasa kuntakeskuksen alueella jatketaan. Kunnssapidn tasa vastaavasti pidetään alhaisempana muilla taajama-alueilla kknaiskustannuksien pitämiseksi tasapainssa. Avustukset Lähivirkistysalueiden ylläpidn talusarviehdtukseen n sisällytetty 55 000 eurn määräraha talkavustuksille. Määräraha esitetään ympäristön parantamiseen, vesien sujeluun, nurisseurataljen peruskrjaukseen ja erikseen kuntalaisten ja yhteisöjen haettavaksi. Tiejastn talusarviehdtukseen n sisällytetty 210 000 eurn määräraha yksityisteiden avustuksina tiehitkunnille. Leasinglaitteet Kunnssapitpalveluiden käyttöikäänsä lpussa levat ajneuvt krvataan leasingajneuvilla.
Tunnusluvut / Yhdyskuntatekniikan kunnssapitpalvelut Kunnssapitpalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Talusmetsät, ha 161 164 164 164 164 Virkistysalueet, ha 1550 1550 1550 Hidetut viheralueet, ha 56 60 60 62 64 Kunnssapidettävät liikenneväylät, km 209 213 216 219 221 Päällystetyt kadut, km 107 109 111 113 115 Katuvaljen määrä, kpl 8000 7650 8000 8050 8100 Pal- ja pelastustimi Tehtävä käsittää sammutus- ja pelastustiminnan, öljyntrjuntapalvelut ja väestönsujelun, sekä VPK-avustusten myöntämisen. Palvelut stetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitkselta. Alueen pelastustimi päättää pelastustimen palvelutassta kuntia kuultuaan. Päätöksessä n selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät vimavarat ja määriteltävä nnettmuuksien ehkäisyn, pelastustiminnan ja väestönsujelun palvelujen tas sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Kunnanvaltuust n kkuksessaan 11.11.2013 145 antanut lausuntnsa Länsi-Uudenmaan pelastustimen vusien 2014-2017 palvelutaspäätöksestä. Lausunnssa tdettiin mm. että Kirkknummen kunta edellyttää, että sana timivaa ja kustannustehkasta pelastustinta käytetään alueen spimuspalkuntia ja laaditaan hälytyshjeet niin, että spimuspalkuntien timintakyky säilyy ja näin saltaan vaikuttaa kuntalaisten turvallisuuteen. Avustukset VPK-rakennusten peruskrjauksia varten n varattu 30 000 eurn avustusmääräraha. Avustus myönnetään Kirkknummen Palkunnat ry:n laatiman pitkän aikavälin krjaussuunnitelman perusteella. Pal- ja pelastustimi, suritteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 tehtävät Kirkknummella, kpl/vusi 676 720 680 680 680 Rakennuspalt, kpl/vusi 13 12 15 15 15 Rakennuspa lavaa ra, kpl/vusi 14 20 20 20 20 Liikennennettmuudet 80 85 85 85 85 Rukapalvelut Rukapalveluyksikkö hitaa kunnan rukapalvelut timien nettbudjetituna yksikkönä. Kunnan eri tilaajatahjen edustajat tilaavat ateriat alueensa tutantkeittiöistä. Rukapalvelu laskuttaa tilaajayksiköitä tilausten mukaan käyttäen palvelututantlautakunnan päättämiä hintja. Rukatutant n rganisitu viiteen aluetutantkeittiöön. Timintaympäristön ulkiset muutkset Rukapalvelujen tarve ja erityistarpeet vaihtelevat vusittain. Elintarvikkeiden ja muiden rukahultpalveluissa käytettävien tarvikkeiden hintjen ennakidaan pysyvän maltillisena. Ostpalveluna hidettu, vunna 2015 kilpailutettu ruankuljetus n nussut muutaman prsenttiyksikön.
Uudet valtakunnalliset lasten ravitsemussusitukset muuttuivat v. 2016. Rukalistat ja elintarvikehankinnat suunnitellaan ravitsemussusitusten mukaan. Timintaympäristön sisäiset muutkset Rukapalvelu n mukana pilttina päiväktirukailun diplmihankkeessa. Pilttikhteena n Kartannrannan päiväkti ja Kartannrannan tutantkeittiö. Päiväktirukailun kuten kulurukadiplminkin diplmihankkeen tavitteena n luda timiva kriteeristä ruan ja rukailun hyvistä käytänteistä. Kk Masalan alueen rukatutannn yhdistäminen Kartannrannan tutantkeittiön hidettavaksi vaatii edelleen sisäisiä järjestelyjä. Sepänkannaksen päiväkti alitti timintansa Kantvikin päiväkdin väistötilana elkuussa 2016. Sjökullan ppimiskeskus alittaa timintansa elkuussa 2017, jllin Oitbacka skla -nimisen kulun ja Evitskgin ja Lapinkylän päivähityksiköt siirtyvät samaan yksikköön. Rukatutant hidetaan Veikklan kulun yhteydessä levasta tutantkeittiöstä. Sjökullan ppimiskeskuksen -ja Masalan kulun uuden palvelukeittiön käyttööntt elkuussa 2017. Jamix- rukatutant Enterprise -svelluksen käyttööntt. Svelluksessa n päivitettynä eri ikäkausien ravitsemussusituksetja raaka-ainetiedt. Tunnusluvut Rukapalveluyksikkö TP 2015 TA 2016 TA 2017 TSS 2018 TSS 2019 Tutettuja ateriita, petustimi 1 186302 1 218000 1 143069 1 155 000 1 200 000 Tutettuja ateriita, lasten päivähit 1 173486 900 000 975 229 977 000 980 000 Tutettuja ateriita, laitsrukailu 118486 64000 44348 44500 45000 Tutettuja ateriita, henkilöstörukailu 84676 50000 42600 43000 45000 Tutettuja ateriita, muu tilausrukailu 61 136 30000 56786 56000 56000 Tutettuja ateriita, palvelutal 42259 9000 8064 9000 9000 Ostpalvelujen suus tutetuista atehista, % Vesihultlaits Vesihultlaits tuttaa vesi-ja viemäröintipalvelut timinta-alueellaan. Vesihultlaits kattaa kaikki käyttö-, pääma-ja rahituskulunsa maksuillaan ja timii kirjanpidllisesti eriytettynä taseyksikkönä. Timintaympäristön ulkiset muutkset Kustannusten nusun ennakidaan pysyvän maltillisena. Merkittävimpien kuluerien, stveden ja jäteveden puhdistuksen kustannustasn arviidaan nusevan yhteensä keskimäärin 2 % vudessa. Vunna 2019 Kirkknummen arviidaan hankkivan talusvedestä nin 56 % stpalveluna. Jätevesistä 98 % viemäröidään Espseen puhdistettavaksi. Kirkknummi viemäröi lisäksi Siuntin jätevedet verkstnsa kautta Espseen. Muita kulueriä suurempia kustannusnusuja vudesta 2016 n ennakitu sähkön siirrlle (10 %)ja henkilöstösivukuluille (20 %). Timintaympäristön sisäiset muutkset Veden minaiskulutus n kääntynyt laskuun. Myyntiennusteita n muutettu edellisen talussuunnitelman jälkeen. Vaikka vedenkäyttäjien määrän arviidaan kasvavan, minaiskulutuksen vastaavan laskun ansista veden kknaismyynnin ennakidaan pysyvän lähes vuden 2016 taslla vuteen 2018 saakka, minkä jälkeen myynnin arviidaan kääntyvän lievään nusuun. Kulutuksen laskun syynä vat mm. vesilaitteiden uusiminen kiinteistöillä ja huneistkhtaisten vesimittarien yleistyminen.
Vesihultlaitksen hyvän rahitustilanteen vuksi suunnitelmakaudelle ei le ennakitavissa merkittäviä taksankrtustarpeita. Veden ja jäteveden käyttömaksuja n suunniteltu krtettavan 2 % 1.1.2017 alkaen. Liittymismaksuja ja perusmaksuja ei krteta vuden 2017 aikana. Näin llen veden ja jäteveden hinta nusisi kknaisuudessaan 1,7 % vudesta 2016. Investintitarpeen ja liittymismaksutuljen vusittaiset vaihtelut ja eritahtisuus edellyttävät lainantta vunna 2019. Investintisuunnitelma perustuu kaavitushjelmaan ja 10 vuden investintisuunnitelmaan. Verkstjen saneerauksiin investidaan aiempaa enemmän. Arvi suunnitelmavusien timintakatteesta ja rahituslaskelma perustuvat pitkän tähtäimen talussuunnitelmaan. Talusarviesitystä varten laaditut vesihultlaitksen tuls- ja rahituslaskelma sekä esitys investintien jakautumisesta eri käyttötarkituksille vat liitteinä. Vesihultlaitksen rganisaatimudsta päätetään 2017. Lisäksi hulevesien hallinnan vastuut ja käytännöt määritetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla timialan sisällä. Tunnusluvut / Vesihultlaits TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liittyneet kiinteistöt, kpl 3856 4190 4011 4101 4221 - vuden aikana liittyneet 87 160 90 90 120 Pumpattu vesimäärä, m3/vusi 2 119435 2 224 265 2 114000 2 105000 2 117000 - siitä stveden suus, m3 1 174919 1 297 895 1 184000 985 000 997 000 Myyty vesimäärä, m3/vusi 1 604 037 1 644 277 1 604 000 1 605 000 1 627 000 Käsitelty jätevesimäärä, m3/vusi (stp.) 2723159 3026010 2 790 000 2 791 000 2812000 Laskutettu jätevesimäärä, m3/vusi 1 837173 1 928 677 1 840 000 1 841 000 1 862 000
il II c -^ JO 3 \- Is c fl> 's\ fl c III II, (O 10- c a> c III l-ac fs\ 1 1 ^ a! tl E sl Sl.w
:n!(b
INVESTOINTIOSA PALVELUTUOTANNON LAUTAKUNTA INVESTOINTIOSAN TEKSTIT VUODET 2017-2019
INVESTOINTIOSA TALONRAKENTAMINEN Talusarvivunna käynnissä levat hankkeet Kirkknummen Hyvinvintikeskus, Jkiniitty (Perusturva) Kunnanvaltuust teki 14.4.2014 päätöksen, että Kirkknummen terveyskeskuksen hanketta jatketaan uudisrakennuksena Jkiniityn tntille. Hankesuunnitelma hyväksyttiin vaihteht 1 mukaisesti ilman vudesasta kunnan valtuustssa 16.11.2015. Vudelle 2017 n varattu tteutussuunnitteluun rahat. Hyvinvintikeskuksen rahitus sekä urakkamutselvitykset vat käynnissä parhaillaan. Jhtuen SOTE uudistuksista n kunta laatimassa hakemusta ssiaali- ja terveysministeriölle investinnin pikkeusluvasta. Sjökulla, ppimiskeskuksen laajennus ja peruskrjaus ja päiväkti (Sivistystimi) Hankkeen rakennustyöt alitettiin peruskrjauksen salta kesällä 2015 ja ne valmistuvat syksyllä 2016. Rakennusluvan viivästymisen vuksi uudisrakennuksen rakennustyöt päästiin alittamaan vasta kesällä 2016 ja alustavan arvin mukaan ne valmistuvat vuden 2017 lppuun. Talusarvin n lisätty 500 000 :n lisämääräraha vudelle 2017. Masalan kulun liikuntasali, rukala ja keittiö, uudisrakennus (Sivistystimi) Masalan kulun laajennuksen rakennustyöt vat parhaillaan käynnissä. Arviitu valmistumisaika rakennustöille n huhtikuu 2017. Suunnittelun viivästyminen sekä alkuperäistä suuremmaksi ja vaikeammaksi mudstuneet maanrakennustyöt hidastivat varsinaisen rakennustyön alitusta. Viranmaismääräyksestä jhtuen laajennussaan rakennettiin myös väestönsuja, jta alkuperäisissä suunnitelmissa ei ltu humiitu, tästä syntynyt lisämäärärahan tarve 300.000,00 eura n lisätty vuden 2017 talusarvin. Pääkirjastn laajennus ja krjaus (Sivistystimi) Pääkirjastn laajennus- ja krjaushankkeen suunnittelu n parhaillaan käynnissä. Rakennuslupahakemus n jätetty kesäkuun 2016 lpussa. Pääkirjastn laajennustyöt tulee alittaa viimeistään julukuussa 2016, jtta valtinapu-eht täyttyy. Alustavia töitä llaan J parhaillaan tekemässä ja hankkeen maanrakennustyöt, jtka sisältävät valtinapuehdt alitetaan vielä vuden 2016 pulella. Kirjastn arviitu valmistumisaika n vuden 2019 lppuun mennessä. Kantvikin päiväkti, vanhan san purku ja uuden san krjaus ja laajennus (Sivistystimi) Tteutussuunnitelmat päivitettiin keväällä 2016 ja hanke myös kilpailutettiin kesän 2016 aikana. Saatujen tarjusten perusteella hankkeelle varatut määrärahat eivät riitä tteutukseen, vaan sille n haettu lisämäärärahaa. Rakennustyöt päästään käynnistämään, kun kunnan valtuust n myöntänyt hankkeelle lisämäärärahan. Hankkeen valmistumisaika n vuden 2017 lppuun mennessä. Suunnittelukaudella 2018-2019 käynnistyvät hankkeet Jkirinteen ppimiskeskus (aiemmin Keskusta-alueen sumenkielinen kulu) (Sivistystimi) Hankkeesta n laadittu useita erisisältöisiä tarveselvityksiä. Tarveselvitysten sisällöt n tarkastettu ja niiden phjalta tarveselvitys n yhtenäistetty yhdeksi tarveselvitykseksi. Hankkeesta n laadittu myös erilliset viitesuunnitelmat, jiden tarkitus n tutkia tntin käyttöä ja uuden ppimissuunnitelman mukaisia ppimisympäristöjä. Hankesuunnitelma käynnistetään, kun kunnan hallitus tekee päätöksen hankesuunnitelman käynnistämisestä.
INVESTOINTIOSA Veikklan alueen päiväkti ja kulun peruskrjaus ja laajennus (Sivistystimi) Hankkeesta n laadittu tarveselvitys keväällä 2016. Hankesuunnitelma käynnistetään, kun kunnan hallitus tekee päätöksen hankesuunnitelman käynnistämisestä. Gesterbyn kulun peruskrjaus Gesterbyn kulun tilista llaan parhaillaan tekemässä peruskrjauksen tarveselvitystä. Selvityksen n tarkitus valmistua vuden 2016 aikana. Hankesuunnitelma käynnistetään, kun kunnanhallitus tekee päätöksen hankesuunnitelman käynnistämisestä. LIIKENNEVÄYLÄT JA PUISTOT Hankeryhmään budjetidaan asemakaava-alueiden katujen ja muiden liikennealueiden, kevyen liikenteen väylien, puistjen sekä yhteistyöspimusphjaisten hankkeiden investintien määrärahat ja tularvit. Aluekhtaiset tiet ja muut liikennealueet Keskustan asemakaava-alueet Asemankaaren, Asemapuistn, Ratapuistn, P-Asemapuistn, P-Veturitallintien ja Nummitien rakentaminen, 1. vaihe * Talvivalaistuksen rakentaminen Opasprtaaleiden krjaus Keskustan juna-aseman nykyisen kevyen liikenteen alikulun saneeraus Vesitrninmäen asemakaava-alue Katujen ja puistjen rakennussuunnittelu Jkiniityntien, Kyrkvallantien ja sillan rakentaminen Prikirannan asemakaava-alue Katujen rakennussuunnittelu Haapirinteen asemakaava-alue * Katujen ja puistjen rakentaminen Masalan keskustan asemakaava-alue Masalantie 1. vaihe: Sundsbergintien, Masalantien välillä Pulukkamäki-Köpaksenplku ja Sepänkyläntien rakentaminen Bjönsinmäen katujen rakennussuunnittelu Masalan urheilupuistn liikennejärjestelyjen rakentaminen Masalan Tinanpuistn alue Katujen ja puistjen rakentaminen Veikklan asemakaava-alueet Alueen 11 katujen rakentaminen Alueen 18 katujen rakennusuunnittelu Peräläntien rakennussuunnittelu, välillä vt. 1.n alikulkusilta - aiemmin rakennettu suus Veikklanprtti Veikklan eritasliittymän tiesuunnittelu
INVESTOINTIOSA Jkiniityn ja Vesitrninmäen risteysalue Katujen rakentaminen Kyrkvallan alueen katujen peruskrjaus Kaava-alueiden katujen perusparannukset Lähivirkistysalueiden perusparannushankkeet Yleisten pysäköintialueiden suunnittelu ja rakentaminen Hankaintien p-alueen suunnittelu ja rakentaminen Länsipihan pihakadun p-paikkjen muutssuunnittelu Katujen saneeraussuunnitelman laatiminen Valaistuksen rakentaminen puuttuvilta kevyen liikenteen väyliltä Länsi - Klsari, Pakrintie - Osmussaarenkaari, Muhunplku - Osmussaarenkaari Muut liikennealueet Jrvaksen asema Rakennussuunnittelu (kunnan suus 52 %) Kevyen liikenteen raittien rakentaminen Vlsintien kevyen liikenteen väylän välillä Myllykyläntie - Ingelsintie rakennussuunnittelu Tie-ja katualueiden valaistuksen uusiminen Katuvaljen uudistaminen EU-säädösten mukaiseksi Tievalaistus kaava-alueiden ulkpulella (yt 5/29.10.2003) Prkkalantie väli Kt51 -Vanha Prkkalantie rakentaminen Prkkalantie väli Vanha Prkkalantie - Friggesbyntie suunnittelu Liikenneturvallisuuden parantaminen LIIKUNTA- JA VIRKISTYSALUEET Hankeryhmään budjetidaan kunnan liikunta, leikki- ja virkistysalueiden investintien määrärahat ja tularvit. Liikunta-alueet Pallkenttien rakentaminen ja peruskrjaus Lapinkylän pallkentän suunnittelu Lähiliikuntapaikat Keskustan: Jkirinteen ppimiskeskuksen tntille sijittuvan lähiliikuntapaikan suunnittelu Keskustan urheilupuist: mnitimikentän suunnittelu Kirkklaaksn puistn liikuntatimintjen kehittäminen Virkistysalueet ja ulkilureitit Kuntratjen ja - latujen perusparantaminen Kuntiluvälineiden uusiminen Muut hankkeet Liikuntapaikkjen valaisimien vaiht (EU-direktiivi)
INVESTOINTIOSA MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Strömsbyn maakaatpaikan viimeistelytyöt Jukkliikenneinfran rakentaminen Keskusta-alueen bussipysäkkien parantaminen Vanhan Rantatien phjispulen pysäkkien parantamissuunnittelu välillä kirkknummen keskusta - Laajakalli
INVESTOINTIOSA VESIHUOLTOLAITOKSEN KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Aluekhtaiset verksthankkeet: Keskustan asemakaava-alueet Asemankaaren, Asemapuistn, Ratapuistn, P-Asemapuistn, P-Veturitallintien ja Nummitien hulevesiviemäreiden rakentaminen ja vesihulln saneeraus, 1. vaihe Vesitrninmäen asemakaava-alue Vesihulln rakennussuunnittelu Jkiniityntien ja Kyrkvallantien vesihulln rakentaminen ja jätevedenpumppaamn saneeraus Prikirannan asemakaava-alue Vesihulln rakennussuunnittelu Haapirinteen asemakaava-alue Vesihulln rakentaminen Masalan keskustan asemakaava-alue Masalantie 1. vaihe: Sundsbergintien, Masalantien välillä Pulukkamäki-Köpaksenplku ja Sepänkyläntien vesihulln saneeraus Bjönsinmäen vesihulln rakennussuunnittelu Masalan Tinapuistn asemakaava-alue Vesihulln rakentaminen Veikklan asemakaava-alueet Alueen 11 hutevesiviemäreiden rakentaminen Alueen 18 hulevesiviemäreiden sekä vesihulln saneerauksen suunnittelu Jkiniityn ja Vesitrninmäen risteysalue Vesihulln rakentaminen Kyrkvallan alueen vesihulln saneeraus ja hulevesiviemärin rakentaminen Runk- ja siirtjhdt: Viemäriverkstn saneeraus Saneerauskhteita vesihultverkstn saneeraus- ja tutkimushjelmasta Jätevedenpumppaamiden saneeraus Kahden jätevedenpumppaamn saneeraus Vesijhtjen saneeraus Saneerauskhteita vesihultverkstn saneeraus- ja tutkimushjelmasta Vesihultverkstn pienet muuts- ja saneeraustyöt Ennakimattmat pieninvestinnit
INVESTOINTIOSA Vedenttamt: Meikn vedenttamn saneeraus Kemikaaliensyötön muutkset Upinniemen vedenttamn saneeraus Elinkaariselvityksen mukaisia saneerauksia Haja-asutusalueiden vesihult Luman vesisuuskunnan verkstn lunastaminen
Vesih ultlalts taseyksikkö TULOSLASKELMA Liikevaiht Myynti tutt Tuet j'a avustukset Vukrat Muut tutt Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostt tilikauden aikana Palveljjen stt TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 7155809-1 572 383-2 002 981 7 381 790-1 433 448-2 166625 7412000-1 669 300-2 064 991 7416000-1 716 000-2114000 7 662 000-1 796 000.2183000 Henkilöstökulut -958 102-1 006 768-1 105263-1 122000-1 139000 Pistt ja arvn alentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Kertalunteiset pistt.1 733 633-1 912 663.1 961 000-2 037 000-2 759 000 Liiketiminnan muut kulut -65982-77 799 82000 84000 65000 Lllkeylijäämä (-alijäämä) 822 728,00 784 287,00 693 446,00 511 000,00-130 000,00 Rahitustutt ja -kulut Krktutt Muut rahiustutt Kunnalle maksetut krkkulut Muille maksetut krkkulut Kn/aus peruspäämasta Muut rahituskulut 19327-48 061-16918 -15011-15011 -65000-15011 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Pistern lisäys(-) tai vähennys(+) 777 076 22837 784 287 678 435 678 435 495989 495989-145011 -145011 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 799913 784287 678 435 495 989-145011 Vesi h Hitlaits taseyksikkö RAHOITUSLASKELMA TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tulrahitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Pistt ja an/nalentumiset Rahitustutt ja -kulut Satunnaiset erät Tulrahituksen krjauserät 822 727 1 733 633-45 652 2 510 708 1 284 287 1 912863-65011 3132139 693 446 1 &61 000-15011 2 639 434,90 511 000 2 037 000-15011 2 532 988,90-130 000 2 759 000-80011 2 548 989 Investinnit Investintiment Rahitussuudet investintimenihin Pysyvien vastaavien hyöd.luvutustult Timinnan ja investintien rahavirta -3219151-708 443-2100000 1 032139-2 840 000.200 565,10-3 650 000.1 117011,10-5 100 000-2551011,10 Rahituksen rahavirta Antlainjen muutkset Antlainasaamisten lisäys Ant laina saamisten vähennys Laina kannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainjen lisäys kunnalta Prtkäaikaisten lainjen vähennys muilta Pitkäaikaisien lainjen vähennys kunnatta Lyhytaikaisten lainjen muuts kunnilta Lyhytaikaisten lainjen muuts muilta -192 243-300 000 1 100 000 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Saamisten muuts muilta Saamisten muuts kunnalta Krttmien velkjen muuts kunnalta (liittymismaksutult Krttmien velkjen muuts muilta (liittymismaksu tult) Rahituksen rahavirta -247 548 408145 25459 714 630 708443 1 000 000 700 000 50000 850000 900 000 50000 850 000 900 000 50000 1 180000 2 330 000 Rahavarjen muuts 1 732 139 699 435-217011 -221 011 VESIHUOLLON 2017-2019 INVESTOINNIT KÄYTTÖTARKOITUKSITTA l N: TA 2017 TS 2018 TS 2019 u det verkstalueet 650 000 2 380 000 4 260 000 Verkstjen saneeraus Ja kapasiteetin lisäys^ 1 000 000 1 000 000 800000 150 000 270 000 40000 Vedenttamt H aja -asutus alueiden vesi hu tt Yhteensä 40000 2 840 000 3 650 000 5 100 000