Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talussuunnitelma

2 Talussuunnitelma sekä investinnit Kuntalain 65 :n mukaan valtuustn n vuden lppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vudeksi talusarvi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuustn n hyväksyttävä myös talussuunnitelma klmeksi tai useammaksi vudeksi. Talusarvi n talussuunnitelman ensimmäinen vusi. Talusarvin sitvuus n ikeudellisesti vahvempi kuin talussuunnitelman. Talussuunnitelma n kuitenkin kunnan viranmaisia ja viranhaltijita timinnallisesti velvittava asiakirja, jka hjaa talusarvivalmistelua. Siitä saa piketa vain perustellusta syystä. Erityisesti tämä krstuu knkreettisten timenpide-ja investintisuunnitelmien khdalla. Talussuunnitelman velvittavuus näkyy myös alijäämän kattamisen myötä: talussuunnitelman n ltava tasapainssa enintään neljän vuden pituisena suunnitelmakautena, js talusarvin laatimisvuden taseeseen ei arviida kertyvän ylijäämää. Kuntalakia n muutettu entistä velvittavammaksi alijäämien kattamisen salta ja alijäämien kattamisvelvllisuus ultetaan myös kuntayhtymiin. Alijäämien kattamisessa kuntaa tarkastellaan kuntaknsernin taslla, kun aikaisemmin tarkastelu tapahtui peruskunnan taslla. Oulaisten kaupungin talussuunnitelma n tehty vusille tulslaskelman ja rahituslaskelman mutn. Investintisuunnitelma n hanke-/prjektitasisena esitetty vuteen 2021 saakka. Tulslaskelman salta vusien 2019 ja 2020 luvut perustuvat letukseen, että Sumessa n lukien lemassa maakuntahallint, jlle n siirtynyt vastuu terveydenhullsta, sairaanhidsta ja ssiaalipalveluista. Näiden lisäksi maakuntien vastuulla n valtinhallinnsta siirtyneitä tehtäviä, mm. nykyisten aluevalvntavirastjen (AVI) tehtävät. Maakuntien rahituksesta merkittävä sa perustuu kuntien tulversta tehtävään leikkaukseen, jka n tämänhetkisen tiedn mukaan 12, 3 prsenttiyksikköä. Talussuunnitelman tulslaskelma n ylijäämäinen kaikkina suunnitelmavusina, vunna , vunna ja vunna Kuntakenttä muuttuu lennaisesti suunnitelmakauden aikana, kun vuden 2019 alusta tteutuu maakuntauudistus ja sen sana ssiaali-ja terveydenhulln uudistus. Talussuunnitelmassa vat vudet 2019 ja 2020 simulitu uuden mallin mukaiseksi niiden tietjen varassa, jita uudistuksesta n lemassa. Simulinnissa n käytetty perusteena vuden 2017 perusturvan tulslaskelmaa. Tuleva maakunta suunnitelmien mukaan vukraa klmeksi vudeksi tarvitsemansa kiinteistöt, mutta vasta myöhemmin selviää, mitä tilja vukrataan. Oletus n, että kaupungilta vukrataan ainakin terveyskeskuksen, Rantakartann ja Knttilan tuvan tilat, sen sijaan timistjen khdalla mitään tieta tilatarpeesta ei le. Käytännössä kaupungin timintakate uudistuksen myötä supistuu lähes - 47 milj. :n taslta alle 20 milj. :n, vertuljen määrä laskee n. 12,5 milj. Cja valtinsuudet n. 9, 5 milj. :n. Tulslaskelmataslla vusikate lisi samaa tasa kuin edeltävinäkin vusina, lettaen että kaupungin pistjen piiriin kuuluva maisuus säilyy kaupungilla. Taluden tasapainvaatimusta uudistus ei muuta. J vudelle 2017 varhaiskasvatus siirtyi perusturvasta sivistystimeen. Odtettavissa n, että ammatillisessa kulutuksessa tapahtuu muutksia lähivusina, kun ikälukat pienenevät ja ammatilliseen kulutukseen sekä ammattipist- että ammattikrkeakulutaslla sisältyy kvia säästösuunnitelmia, jilla kulutuspaikkaverksta harvennetaan. Näiden salta suunnileimassa ei le ennakitu vaikutuksia kaupungin taluteen. Kaupungin peruspetuksen kuluverkka judutaan myös tarkastelemaan kriittisesti, mikäli kaupungin peruskuluikäisten määrä edelleen laskee. Kk suunnitelmakauden kaupungin rahitustuttjen ja -kulujen khta säilyy psitiivisena, vajaassa :ssa. Krktasn nusu n dtettavissa suunnitelmakauden lppuvusinä, mutta nykyisen investintisuunnitelman perusteella samaan aikaan kaupungin lainamäärän kasvu taittuu ja kääntyy laskuun.

3 Kaupungin investinneilla n myös käyttötalusvaikutuksia henkilöstömenina, kiinteistömenina ja pistina. Pistjen määrä li tilinpäätöksessä 2015 hieman yli 1, 9 milj.. Vunna 2017 pistjen määrä n yli krkeampi ja vunna 2018 llaan j taslla 2, 5 milj. C. Taluden ylijäämäisenä pitäminen edellyttää vusikatteen pitämistä minimissään samalla taslia. Oulaisten kaupungin strategiset tavitteet suunnittelukaudelle Aluetavitteet: Asematavitteet: Maantieteellisesti Oulainen n kmpaktin keskustaajaman ja elävien kylien mudstama kknaisuus, jsta n timivat maantieyhteydet kaikkiin pääilmansuuntiin ja valtakunnan päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Kaupungilla ei le timinnallisesti eikä taludellisesti tarvetta aluemuutksiin ja valtuustn päätöksen mukaisesti kaupunki n ja pysyy itsenäisenä. Oulainen n prfilitunut alueellisesti terveydenhulln, erikissairaanhidn ja kuntutuksen keskuspaikkana sekä näitä ja kaupallisia kulutuspalveluita alueellisesti tarjavana kaupunkina. Kaupungin mien palveluiden lisäksi Oulaisissa n Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin Oulaskankaan sairaala ja Taukkangas Oy, kulutuksessa Oulun ammattikrkeakulun Oulaisten yksikkö sekä Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymän (Jedu) Oulaisten ammattipist, jlla n klme kulutusyksikköä Oulaisissa. Tavitteena n säilyttää ja kehittää kaikkia edellä mainittujen palveluntarjajien asema myös tilanteessa, jssa valmistellaan maakuntauudistusta ja sen sana ssiaali-ja terveydenhulln uudistusta. Peruspetuksen kuluverkn rakenteessa pidetään huli siitä, että kulut vat riittävän kkisiä mnipulisen petuksen turvaamiseksi sekä myös taludellisesti kilpailukykyisiä. Lukin kilpailukykyä parannetaan mm. pitämällä kulun ppimlsvälineetja ppimateriaali ajan tasalla. Vapaa-aikatimessa ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvissä timinnissa ja hankkeissa mia resursseja vahvistetaan yhteistyöllä lähikuntien kanssa sekä tukeudutaan myös ns. klmannen sektrin tarjamiin yhteistyömahdllisuuksiin. Vapaa-ajanviettmahdllisuuksia n mnipulisesti tarjlla kaikenikäisille kaupunkilaisille. Väestö-ja elinkeintavitteet: Oulaisten kaupungin asukaslukua pyritään kasvattamaan, ja tätä tavitetta tukee se, että kaupungin palveluiden maaraja myös kaupungin tilaresurssit vat riittävät nykyistä suuremmallekin asukasmäärälle. Asukasluvun kasvattamistavitteen saavuttamiseksi kaupungin talusarviassa n varauduttu maksamaan tukea syntyvistä lapsista, avustamaan Oulaisiin muuttavia lapsiperheitä sekä tukemaan myös ensiasunnn stajia. Lisäksi tteutetaan tnttien myyntiä edistäviä kampanjita, jilla pyritään myös npeuttamaan kaava-alueiden valmistumista. Kaupunki yhdessä kaupungin mistaman Oulaisten Amiraali Oy:n kanssa pitää hulen siitä, että kaupungissa n tarjlla riittävästi makti-, rivital- ja kerrstaltntteja sekä hyviä vukra-asuntja eri pulilla kaupunkia. Kaupungin elinvimaplitiikassa tavitteena n mnipulistaa elinkeinrakennetta tavalla, jka tu kaupunkiin sekä nais- että miestyöpaikkja. Yrityksille n tarjlla kunnallistekniikaltaan valmiita tntteja tai tntit ja niiden liikenneyhteydet sekä liittymät saadaan npeasti tteutettua. Työpaikkamavaraisuus kaupungissa n yli 100 %.

4 Väestö-ja elinkeintavitetta tukevat myös timet, jilla kaupunki aktivi työttömäksi jutuneita mm. laajentuneen työpajatiminnan avulla. Kknaistaludelliset tavitteet: Oulaisten verperusteissa vuden 2017 tulverprsenttia alennettiin 0, 25 prsenttiyksiköllä 21, 50 prsenttiin ja kiinteistöverprsentit vat samat kuin vusina 2015 ja Tavitteena n pitää verperusteet alueellisesti kilpailukykyisinä myös suunnitelmakaudella eikä suunnileimaan sisälly verkrtuksia. Kaupungin palvelut ja palvelurakenteet mititetaan siten, että kaupungin tuls n vusittain ylijäämäinen. Investintien määrä pidetään taslla, jlla niistä aiheutuvat käyttö-ja päämakustannukset sekä pistt vidaan kattaa kaupungin tulrahituksella. Tähän liittyy myös kaupungin velkamäärä, jka pidetään khtuullisena, alle valtakunnallisesti määritellyn kriisikuntakriteeristön. Taludellisesti kestäviä ratkaisuja haetaan myös sveltamalla hankkeiden tteutuksessa uusiä tapja timia, mm. elinkaarimallit rakentamisessa ja myös rakennushankkeiden rahituksessa. Myös leasingrahitusta vidaan käyttää sveltuvissa khteissa. Tulslaskelma Talussuunnitelman tulslaskelmavusien timintatuttjen ja -kulujen arviinnissa n phjalukuina vat vuden 2017 talusarvin luvut. Tulvern kasvuksi n suunnitelmassa arviitu n. 2, 3 % vudesta 2017 vuteen Sen jälkeen vertus muuttuu maakuntahallinnn synnyn myötä. Vertuljen muuts perustuu Kuntaliitn arvin. Verperusteisiin ei le suunnitelman mukaan tulssa muutksia, ja kuntien salta ainakin kunnan tulvern salta llaan asettamassa verkatt tai muutkset rajataan määräajaksi. Valtinsuuksien khdalla vaikuttaa paitsi em. maakuntauudistus myös kaupungin ma tilanne. Valtinsuudet määräytyvät asukasluvun, ikärakenteen, sairastavuuden ja määriteltyjen nrmien ja muiden suritteiden perusteella sekä vertultasauksen mukaan. Rahitustuttjen ja -kulujen arviinti n erittäin vaikeata pidemmälle peridille. Erityisesti erät "Muut rahitustutt" ja "Muut rahituskulut" vaihtelevat vusittain humattavasti, ja kun kaupungilla n sijitusvarallisuutta, n näillä erillä myös merkitystä. Krkkulujen khdalla ainakin vielä vudet 2017 ja myös 2018 vat matalien krkjen aikaa, jskin näkyvissä n krktasn nusu sen jälkeen, kun taluden nususuhdanne alkaa. Kaupungin lainamäärä kasvaa rahituslaskelman mukaan vunna 2017 n. 1, 5 milj. C, minkä jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun. Lainamäärä n vuden 2017 lpussa n. 34, 0 milj., n /asukas. Tulslaskelman maltillinen kasvu krkmenissa perustuu tähän: krt nusevat, mutta lainamäärän alenemiseen perustuen kknaissumma säilyy lähes nykytasisena. Rahitustuttjen ja -kulujen yhteismäärä n kk suunnitelmakauden ajan psitiivinen. Vusikate n suunnitelmakaudella tasa 2, 3-2, 9 milj.. Vusikate kattaa niukasti pistjen määrän suunnitelmavusina , vunna 2017 pistjen määrä n niukasti (n ) vusikatetta suurempi. Pistjen määrä kasvaa investintien perusteella. Kaupungin tulksen kannalta investintien määrän kasvu ja niistä aiheutuvat pistt n tettava humin ja katettava käyttötaludessa, jk säästöinä menissa tai tuljen lisäyksinä.

5 Suunnitelmakauden kumulatiivinen ylijäämä n yhteensä n Kaupungin taseessa n ylijäämää n. 3, 4 mij. ja vuden 2015 tilinpäätöksen arviidaan levan ylijäämäinen. Tämän mukaan ei kaupungin talussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä le tarvetta hyväksyä suunnitelmaa taluden tasapainttamiseksi. Rahituslaskelma Rahituslaskelmassa ktaan yhteen kaupungin rahankäyttö. Talussuunnitelmavusien aikana vusikatteesta mudstuva kaupungin tulrahitus (tunnusluku: investintien tulrahitus) kattaa kaupungin investinneista vunna 2017 n. 47 %, muiden suunnitelmavusien khdalla timinnan ja investintien rahavirta n psitiivinen, mikä mahdllistaa lainamäärän alenemisen. Vusien 2014 ja 2015 tilinpäätöksissä investintien tulrahitusprsentti n llut 84 % ja 52 %. Varsinaisen timinnan (käyttötalus ja rahitus) ja investintien kassavirta n negatiivinen vusina Kaupungin lainamäärän kasvu päättyy tämän jälkeen ja vuden 2017 lpussa leva lainamäärä n. 34, 0 milj. laskee vuden 2020 lpussa taslle n. 30, 5 milj.. Suunnitelmakaudella maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja taluden tasapainttamiseksi n suunnitelmassa varauduttu käyttämään sijitusvarja n. 1, 0 milj. vunna 201 7, sen jälkeen suunnitelmassa ei le sijitusvarjen käyttöä. Js tämä kehitys tapahtuu, vahvistaa se kaupungin tulsta, mahdllista n myös npeuttaa lainjen takaisinmaksua. Lisäksi n humattava, että maakuntauudistuksen jälkeen kaupungin sijitusvarjen suhteellinen merkitys kasvaa ja turvaa taluden phjaa merkittävästi nykyisiäkin enemmän. Ratkaisut lisävelkaantumisen ja sijitusvarjen käytön välillä judutaan tekemään sen mukaan, miten tuleva krktas n suhteessa sijituksille saataviin tuttihin. Kaupungin lainamäärä li vuden 2015 lpussa 29, 1 milj., 3816 /asukas ja se nusee n. 34, 0 milj. :n (4500 /asukas) vuden 2017 lpussa. Investinnit n esitetty prjekteittain. Investinnit merkitsevät aina tulevia menja käyttötaluteen rahituksen, pistjen ja käyttökustannusten mudssa. Tämä kustannusrasitus n tettava humin kaikissa investinneissa, ja varsinkin niissä investinneissa, jilla ei vida dttaa levan menjen kasvua hillitsevää vaikutusta. Tulslaskelma ja rahituslaskelma vusille vat seuraavilla sivuilla.

6 OULAISTEN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA, TULOSLASKELMA TP 2015 TA+MUUT TAe 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUTTOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT Kunnan tulver Kiinteistöver Osuus yhteisövern tutsta VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET ERÄT O O SATUNNAISET TUOTOT SATUNNAISET KULUT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN YLUÄÄMÄ/ALUÄÄMÄ

7 TP OULAISTEN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE INVESTOINTIEN RAHAVIRTA SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTI MENOIHIN PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT Nettinvestinnit TA+MUUT. TAe 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS