KIRKKONUMMEN VESI Liikelaitoksen johtokunta. Talousarvio 2018 ja toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN VESI Liikelaitoksen johtokunta Talousarvio 2018 ja toimintasuunnitelma Käyttötalousosa Investointiosa Tulos- ja rahoituslaskelma

2 2 Kirkkonummen Vesi liikelaitoksen johtokunta Kirkkonummen Vesi -liikelaitos huolehtii johtokuntansa alaisena toiminta-alueellaan vesihuollosta vesihuoltolain mukaisesti ja tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vesihuoltopalveluja myös oman toiminta-alueen ulkopuolelle. Vesihuoltolaitos kattaa käyttö-, pääoma- ja rahoituskulunsa maksuillaan ja on toiminut kirjanpidollisesti eriytettynä kunnallisena liikelaitoksena alkaen. Käyttötalous VESI-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Toimintatuotot TP 2016 TA 2017 TA 2018 TSS 2019 TSS Myyntituotot Muut toiminta Toimintakulut Henkilöstöku Palkat ja pa Henkilösivu Palvelujen os Aineet, tarvikk Muut toiminta Toimintakate Toimintaympäristön muutokset Vuosi 2018 on Kirkkonummen Veden ensimmäinen kokonainen toimintavuosi liikelaitoksena. Liikelaitoksen ja kunnan välisiä käytäntöjä on vielä tarpeen tarkentaa. Konserniohjeen valmistuttua tarkistetaan konserniohjauksen vaikutus liikelaitoksen toimintaan. Kokonaisvedenkulutuksen ennakoidaan jatkavan laskua enemmän kuin mitä uusien asiakkaiden kulutuksesta kertyy. Tämän vuoksi toimintatulojen arvioidaan pysyvään lähes ennallaan, vaikka asiakasmäärä kasvaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja toiminta-aluepäätökset on tarpeen päivittää vuonna 2018 vastaaman päivitettyä kaavoitusohjelmaa sekä muuttunutta lainsäädäntöä. Nämä tehtävät kustannetaan konsernihallinnon määrärahoista, mutta työn ohjaus edellyttää vesihuoltolaitoksen henkilöresursseja. Talousarviovuotena valmistellaan kunnan käytännöt hulevesien hallinnan osalta muuttuneen lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2017 laaditun hulevesiohjelman toimenpiteiden mukaiset päätökset koskien huleveden hallinnan vastuita ja maksuja valmistellaan yhteistyössä toimialla. Muutosten jälkeen on mahdollista päivittää vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot. Kantvikin alueen yleinen kehittäminen edellyttää alueen vedenhankinnan pitkän tähtäimen suunnittelua. Selvitystyö käynnistyi vuonna 2017 ja sitä jatketaan tarvittaessa suunnitelmakaudella.

3 3 Talousarviovuotena vedentuotanto jatkuu omilla vedenottamoilla entiseen tapaan, mutta Upinniemen ikääntyneen vedenottamon korvaamista siirtovesijohdolla valmistellaan käynnistämällä siirtojohdon suunnittelu. Hankkeen käynnistäminen ei vaikuta käyttötalouden määrärahoihin vielä taloussuunnitelmakautena. Upinniemen vedenottamon kunnossapitoon on kuitenkin varattava aiempaa enemmän määrärahaa. Myös Meikon vedenottamolla 2017 tehdyt kemikaloinnin muutokset edellyttävät käyttömenojen lisäämistä. Veden desinfioinnissa siirrytään hieman kalliimpaan kloramiiniklooraukseen. Muutoksen tavoitteena on parantaa desinfiointitehon säilymistä verkostossa sekä vähentävää mm. makua ja hajua aiheuttavien yhdisteiden muodostumista veteen. Talousarviovuonna jatketaan ennakoivan kunnossapidon ja verkostonhallinnan kehittämistä. Tämä voi lisätä väliaikaisesti käytön kustannuksia, mutta säästöjä arvioidaan tulevan tulevina vuosina vähentyneinä hätäkorjauksina ja saneeraustarpeiden kasvun hallinnalla. Sähköinen kunnossapito-ohjelma muuttaa töiden suunnittelua ja suorittamista merkittävästi, mikä asettaa haasteita mutta myös lisää työn hallittavuutta niin työnjohdolle kuin työntekijöillekin. Investointien priorisoinnissa päästään hyödyntämään vuonna 2017 laadittavaa saneerausohjelmaa. Verkostojen saneerausta on tarpeen lisätä suunnittelukaudella saneerausohjelman mukaisesti. Asiakaspalvelua kehitetään palvelun sujuvuuden varmistamiseksi ja vuonna 2018 mm. selvitetään etäluettavien vesimittareiden käyttöönottoa ja päivitetään Kirkkonummen Veden esite. Tolsan vesiosuuskunnan kanssa on neuvoteltu osuuskunnan verkoston ja liiketoiminnan luovutuksesta Kirkkonummen Vedelle. Luovutuksen on mahdollista tapahtua alkaen. Siirto ei vaikuta tulo- tai menoarvioihin merkittävästi. Taloussuunnitelmakautena varaudutaan vastaanottamaan myös muiden kunnassa toimivien vesiosuuskuntien verkostoja ja toimintaa. Muutosten vaikutus määrärahoihin Vuoden 2018 toimintatuloiksi esitetään 3,5 % vähemmän kuin vuodelle 2017 on budjetoitu. Tulojen lasku aiheutuu vedenkulutuksen vähentymisestä edelleen. Talousarvioesityksen laadintahetkellä on tosin jo arvioitu, että 2017 tulot jäävät noin talousarviosta, jolloin todellinen tulojen lasku vuodesta 2017 on noin 2%. Toimintakulujen kasvuksi esitetään 2 % (n ). Kustannuksia nostavat ostoveden hinnan nousu, vedenkäsittelyprosessien lisääntyneet kemikaali- ja kunnossapitokustannukset (kuluryhmä Aineet, tarvikkeet ja tavarat) sekä automaation palveluhankintojen kasvu (kuluryhmä Palvelut). Kokonaisuutena palveluiden kuluryhmän määrärahoja on voitu vähentää pääasiassa käsitellyn jätevesimäärän laskun vuoksi. Henkilöstökulujen pienellä lisäyksellä (nettona noin ) on varauduttu johtokunnan kustannuksiin sekä uuden tuntipalkkaisen asentajan palkkaamiseen. Vuonna 2017 tehdyissä henkilöstömuutoksissa on resursseja siirretty asiakaspalveluun ja automaation tehtäviä korvattu ostopalveluilla. Henkilöstön kokonaismäärä kasvaa vuoden ,4 httv:sta 18 httv:een. Toimintakatteeksi vuodelle 2018 esitetään , mikä on aiempia vuosia pienempi, mutta hy-vän rahoitustilanteen vuoksi riittävä. Talousarvio- ja suunnitelmaesityksessä ei ole varauduttu ennakoimattomiin yllätyksiin, vaan budjetti on laadittu oletuksella, että sääolosuhteet taloussuunnitelmavuosina ovat normaalit, poikkeuksellisen suuria vuotoja ei tapahdu, keskeisimpien palveluiden ja materiaalien, eli ostoveden ja jätevedenpuhdistuksen sopimushinnat muuttuvat ennakoidusti, ja että arvioitu yleinen kustannustason nousu on kunnanhallituksen antaman suunnitteluohjeen mukainen.

4 4 Liikelaitoksen tulos- ja rahoituslaskelma Tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään tämän talousarvioesityksen lopussa. Tilikauden ylijäämä muuttuu 2019 poistojen kasvaessa alijäämäiseksi. Edellisten vuosien melko pienet investoinnit ovat kuitenkin kerryttäneet maksuvalmiutta kunnan ja liikelaitoksen väliselle yhdystilille, joten kertynyttä kassaa on suunniteltu purettavaksi Nykyiset lainan maksetaan pois vuonna 2018 ja uutta lainaa tarvitaan vasta taloussuunnitelmakauden jälkeen, arvioilta vuonna 2021, jos investoinnit toteutuvat suunnitelman suuruisina. Aluerakentamisen pysyessä suunnitelman mukaisessa laajuudessa, liittymismaksutulojen kertymässä on edelleen viivettä investointeihin nähden. Hyvän rahoitustilanteen vuoksi asiakasmaksuihin ei esitetä muutosta talousarviovuonna. Käyttö- ja perusmaksujen n. 2 % korotusta tulee harkita vuodelle Tulos- ja rahoitussuunnitelma on laadittu sillä oletuksella, että peruspääoman korvaus ja lainan korko pysyvät ennallaan. Johtokunnan sitovat toiminnalliset tavoitteet Tavoite Kehittyvät palvelut/ Hulevesien hallinnan kestävät ratkaisut Kriittinen menestystekijä Hulevesien hallinnan saattaminen ajanmukaiselle ja kestävälle tasolle Mittari Tavoitetaso laaditun hulevesiohjelman toimenpidesuositusten mukaisten päätösten valmistelu yhteistyössä toimialalla Hulevesien hallinnan vastuista ja maksuista on tehty päätökset niin, että muutokset ovat toimeenpantavissa alkaen Kehittyvät palvelut/ Digitalisaation hyödyntäminen Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö / Resurssien oikea kohdentuminen ja ammattitaidon ajanmukaisuus Sähköisen kunnossapitojärjestelmän käyttö Henkilöstö osallistuu työtehtävien hoidon edellyttämään tai sitä tukevaan koulutukseen Vesihuollon sähköisen kunnossapitojärjestelmän käyttöönotto koulutuspäivät/ hlö Kunnossapito-ohjelma on kokonaisvaltaisessa käytössä mennessä. Huollot, tarkastukset ja kunnossapitotyöt suoritetaan ajallaan ja kirjataan sähköisesti ohjelmaan. 3 pv/ hlö

5 5 Tunnusluvut Tunnusluvut / Vesihuoltolaitos TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Verkostot ja vesimäärät: Liittyneet kiinteistöt, kpl vuoden aikana liittyneet Vedenkäyttäjiä (arvio, sis. osuuskunnat) Pumpattu vesimäärä, m3/vuosi siitä ostoveden osuus, m Myyty vesimäärä, m3/vuosi Laskuttamattoman veden osuus % 21,8 23,0 24 % 24 % 23 % Käsitelty jätevesimäärä, m3/vuosi (ostop.) Laskutettu jätevesimäärä, m3/vuosi Jätevesiverkoston vuotovedet % 27, % 32 % 32 % Vesijohtoverkoston pituus km 213,2 224, Jätevesiverkoston pituus km 219,4 222, Hulevesiverkoston pituus km 128, Jätevedenpumppaamoiden lkm Saneeraukset: Vesijohtoverkosto km 0,8 2, Jätevesiverkosto km 0,5 1,5 1,5 1 0 Hulevesiverkosto km Jätevedenpumppaamot kpl Hinnat: Veden käyttömaksu, /m3, alv 0 % 1,96 2,00 2,00 2,04 2 Jäteveden käyttömaksu, /m3, alv 0 % 1,86 1,90 1,90 1,94 2 Muuta: Henkilöstömäärä 17,4 17,4 18,

6 6 INVESTOINTIOSA VESIHUOLLON INVESTOINNIT 2018 Vastuullinen viranhaltija Vesihuoltopäällikkö Anna Arosilta-Gurvits (sij Krista Viitasalo) Aluekohtaiset verkostohankkeet Keskustan asemakaava-alueet: Asemankaaren, Asemapuiston, Ratapuiston, P-Asemapuiston, P-Veturitallintien ja Nummitien rakentaminen ja vesihuollon saneeraus, 1. vaihe Asemankaaren alikulun ja Ratapuiston rakennussuunnittelu, 2. vaihe Rovastinpuiston suunnittelu (Tallinmäki) Keskusta-alueen yleissuunnittelu (radan eteläpuoli, Kirkkonummentien silta, Kirkkonummentie, Överbyntie) Vesitorninmäen asemakaava-alue: Vesihuollon rakennussuunnittelu ja rakentaminen Jokiniityntien, Kyrkvallantien ja sillan rakentaminen, johtosiirrot ja jvp saneeraus Keskusta II: Munkinmäentien jatkon (Munkinniitty) vesihuollon suunnittelu Sarvvikinportti: Vesihuollon rakennussuunnittelu. Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Juhlakallio: Vesihuollon rakennussuunnittelu. Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Prikirannan asemakaava-alue: Vesihuollon rakennussuunnittelu. Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Masalan keskustan asemakaava-alue: Vaihe 1. Masalantie välillä Puolukkamäki-Köpaksenpolku, Sundsbergintie välillä Masalantie- Masalanportin alue ja Sepänkyläntie välillä Masalantie-Bjönsinpolun alikulku, vesihuollon saneeraus ja hulevesiviemärin rakentaminen. Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta rakentaminen ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Rydmanintien (Vernerinpuisto) vesihuollon rakentaminen Masalan Tinanpuiston alue: Vesihuollon rakentaminen Investointipalveluiden kustannusosuus sadevesiviemäreiden rakentamisesta 20% Sarvvikinranta: Vesihuollon rakennussuunnittelu, jatkuu vuonna Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana.

7 7 Veikkolan asemakaava-alueet: Alueen 11 hulevesiviemärin rakentaminen Veikkolanpuro: Vesihuollon rakennussuunnittelu, jatkuu vuonna Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Jokiniityn ja Vesitorninmäen risteysalue: Kyrkvallan alueen vesihuollon saneeraus Masalanportti: Vesihuollon rakennussuunnittelu, jatkuu vuonna Hankkeen käynnistyminen edellyttää, että asemakaava saa lainvoiman riittävän ajoissa, jotta suunnittelu ehtii käynnistyä toimintavuoden aikana. Runko- ja siirtojohdot Veikkolan ja keskustan vesitornien saneeraus: Vesitornin saneerauksen suunnittelu ja toteutus, toimenpiteiden laajuus tarkentuu 2017 lopulla valmistuvassa kuntotutkimuksessa Viemäriverkoston saneeraus: Saneerauskohteita vesihuoltoverkoston saneerausohjelmasta Jätevedenpumppaamoiden saneeraus: huonokuntoisen jätevesipumppaamon saneeraus Vesijohtojen saneeraus: Saneerauskohteita vesihuoltoverkoston saneerausohjelmasta Vesihuoltoverkoston pienet muutos- ja saneeraustyöt: Pienet ennakoimattomat saneeraus- ja rakennustyöt Upinniemen siirtovesilinja: Strömsby-Upinniemi siirtovesilinjan rakennussuunnittelu Vedenottamot Meikon vedenottamon saneeraus: Ilmalämpöpumppujen asennus VESIHUOLLON INVESTOINTOISUUNNITELMA Investointisuunnitelma on laadittu oletuksella, että kaavoitus ja kunnallistekniikan rakentaminen toteutuvat kunnan suunnitelman mukaisesti. Investointien kestäväksi tavoitetasoksi on suunniteltu 3-5 milj. /v. Siinä tapauksessa, että aluerakentamisen hankkeet viivästyvät, voidaan investointimäärärahoja siirtää saneerausinvestointeihin.

8 8 TA 2018 TSS 2019 TSS 2020 TSS 2021 TSS 2022 VESIHUOLTOLAITOS Runko- ja siirtojohdot Veikkolan ja keskustan vesitornin saneeraus Viemäriverkoston saneeraus Jätevedenpumppaamoiden saneeraus Vesijohtojen saneeraus Vesihuoltoverkoston pienet muutos- ja saneeraustyöt Upinniemen siirtovesilinja Runko- ja siirtojohdot yhteensä Vedenottamot Meikon vedenottamon saneeraus Vedenottamot yhteensä Aluekohtaiset verkostohankkeet Keskustan asemakaava-alueet Gesterbyn asemakaava-alue Vesitorninmäen asemakaava-alue Keskusta II Tolsanmäki Myllytorpan asemakaava-alue Sarvvikinportti Juhlakallio Jorvaksenkolmion asemakaava-alue Länsi-Jorvaksen asemakaava-alue Inkilänportin asemakaava-alue Prikirannan asemakaava-alue Masalan keskustan asemakaava-alue Masalan Tinanpuiston alue Sarvvikinranta Veikkolan asemakaava-alueet Veikkolanpuro Veikkolanportti Jokiniityn ja Vesitorninmäen risteysalue Pikkalanlahden teollisuusalue Suvimäki ja Majvik Masalanportti Hauklampi Läntinen asuntoalue (Masala) Pohjoinen Gesterby Jorvaksenmylly Aluekohtaiset verkostohankkeet yhteensä VESIHUOLTOLAITOKSEN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

9 Talousarvioesitys, vesiliikelaitoksen johtokunta Kirkkonummen Vesi liikelaitos TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Liikevaihto Myyntituotot Muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) , , , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kirkkonummen Vesi liikelaitos RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,90 Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , , Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnilta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Saamisten muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos kunnalta (liittymismaksutulot Korottomien velkojen muutos muilta (liittymismaksutulot) Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos TA2017 sarakkeen lukuja on täydennetty tai korjattu seuraavien kunnan 2017 talousarviosta puuttuvien/virheellisten lukujen osalta: Tuloslaskelma: - Muut tuotot - Kunnalle maksetut korkokulut Rahoituslaskelma: - Rahoitustuotot ja -kulut - Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta