Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi
Tilatietoja Kahden robotin maitotila Tarvasjoella Peltoala n. 200 ha josta omaa 80 ha, nurmiala 75 ha v. 2017 Nurmen kiertonopeus 3 vuotta; viljelykiertoon kuuluu myös viljoja ja sokerijuurikasta
Tilatasolla satotaso ratkaisee viljelyn onnistumisen - ja samalla tuotetaan hyvä laatu - Säilörehun kolmen peräkkäisen vuoden satotason keskiarvo 2014-2016: 11 500 kg ka/ha - Vuoden 2017 mennään jälleen reilusti yli kymppitonnin (kun kaksi niittoa nyt tehtynä) - Korkea hehtaarisato on tehokkuutta
Nurmen perustamisen on onnistuttava hyvin! Täydennys ei korvaa hyvää perustamista. Keväällä seosvilja (tuoreena) suojakasvina + liete + nurmisiemen siemenlaatikosta pintaan Kylvöjälki rivimäinen, mutta rivi leveämpi (aukko pienempi) Täydennyskylvöä tehdään Dalbon nurmijyrällä (hara, jyrä, pneumalevitys)
Nurmiseos keväällä 2017 Lajit ja lajikkeet Osuus, % Tenho-timotei 20 Nuutti-timotei 10 Switch-timotei 10 Kasper-nurminata 10 Balin-niittynurmikka 10 Mathilde -englanninraiheinä 5 Riikka-englanninraiheinä 5 Swaj-ruokonata 6 Karlu-rehumailanen 15 Jögeva4-valkoapila 3 Jögeva2-alsikeapila 6 Perustana aina TIMOTEI Jälkikasvua ja tiheyttä nadoista ja raiheinistä Niittynurmikka tallauspaikkoihin Rehumailanen on sinimailasta helpompi typensitoja ja maan parantaja Valko- ja alsikeapilat hankalia kohtia ajatellen 2016 seoksessa oli koiranheinää kuidun takia 2017 rehukattara ja rehumailanen nurmiryhmän testikasveina
KEVÄT KESÄ SYKSY
Tällaisessa maassa kasvaa yli kymppitonnin sato kuivilla savimailla Maan kasvukunto on kaiken perustana Syväjuurisia kasveja Kalkitus Monipuolinen viljelykierto Jankkurointi apuna
LANNOITUS ON TÄRKEÄÄ! - Lannoitusta maksimimäärä jos kasvustossa ei ole reilusti apilaa/mailasta - Aikainen lannoitus - Nestemäinen hivenlannoite kivennäisanalyysin havaintoja seuraten Koostumus Kuiva-aine, g/kg 262 D-arvo, g/kg ka 685 Raakavalkuainen, g/kg ka 172 Kuitu, g/kg ka 456 Sulamaton kuitu, g/kg ka 54 Tuhka, g/kg ka 82 Rehuarvot ME, MJ/kg ka 10,99 OIV, g/kg ka 91 PVT, g/kg ka 39 Syönti-indeksi 105 Säilönnällinen laatu ph 3,74 Ammoniakkityppi, g/kg N 48 Maito&muur.happo, g/kg ka 100 Haiht. rasvahapot, g/kg ka 21 Liukoinen typpi, g/kg N 496 Sokeri, g/kg ka 33 Kivennäisanalyysi, 16 kpl Kalsium, g/kg ka 4,9 Fosfori, g/kg ka 3,6 Kalium, g/kg ka 30,2 Hivenaineet, 7 kpl Kupari, mg/kg ka 5 Mangaani, mg/kg ka 50 Sinkki, mg/kg ka 26 Rauta, mg/kg ka 150 Seleeni, mg/kg ka 0,02
- Lietteen levitys heti niiton jälkeen - Yleensä kalkitaan, kun lopetetaan nurmi - (Jankkurointi ennen kyntöä)
Korjuu hoidetaan yhdessä kuuden kilometrin päässä sijaitsevan yhteistyötilan kanssa 7-metrinen Pöttingerin niittomurskain, neljä traktoria ja peräkärryjä.
4-5 karhoa yhteen Ajosilppurilla siiloon siirrossa 2-6 kärryä ajomatka ratkaisee
Niitto tehdään itse Urakoitsija vastaa kummallakin tilalla karhottamisesta, ajosilppurikorjuusta ja siilotyöstä Isännän rooli rehunteossa on suunnitella, seurata ja huolehtia laadusta
Rehu kipataan kasan päälle -kasan päälle pitää päästä tai muuten ei riittävää tiiviyttä kasassa Levitys 2 traktorilla, rehu leviää kauhalla Tallominen aloitetaan aamulla vasta uuden rehun levityksen jälkeen. Peitetään heti vakuumilla päälimuovilla Painotus reunapainopusseilla ja autonrenkailla
- Siilo puretaan monitoimikauhalla - Appeensekoitukseen 4 komponenttia apesatsin käsittely n. 30 min, sisältää jaon - Appeen jako visiirikouruun - Kesällä lämpenemisongelmia havaittu lisätty happoa appeeseen
Määrä ja laatu on tultava samoilta pelloilta! Tiheät kasvustot joissa on hyvä seos ja monipuolinen lannoitus + Tehokas ja sujuva rehunkorjuuketju = LAADUKAS KOKONAISUUS Rehut 2016, 16 kpl Rehun nimi Tilan keskiarvo Nurmisäilörehut Koostumus Kuiva-aine, g/kg 262 D-arvo, g/kg ka 685 Raakavalkuainen, g/kg ka 172 Kuitu, g/kg ka 456 Sulamaton kuitu, g/kg ka 54 Tuhka, g/kg ka 82 Rehuarvot ME, MJ/kg ka 10,99 OIV, g/kg ka 91 PVT, g/kg ka 39 Syönti-indeksi 105 Säilönnällinen laatu ph 3,74 Ammoniakkityppi, g/kg N 48 Maito&muur.happo, g/kg ka 100 Haiht. rasvahapot, g/kg ka 21 Liukoinen typpi, g/kg N 496 Sokeri, g/kg ka 33 Kivennäisanalyysi, 16 kpl Kalsium, g/kg ka 4,9 Fosfori, g/kg ka 3,6 Kalium, g/kg ka 30,2 Hivenaineet, 7 kpl Kupari, mg/kg ka 5 Mangaani, mg/kg ka 50 Sinkki, mg/kg ka 26 Rauta, mg/kg ka 150 Seleeni, mg/kg ka 0,02
Rehuntuotannon onnistuminen on kiinni johtamisesta! PROBLEM POIS johtamisryhmässä
Nurmiryhmässä yhteydenpito on jatkuvaa Nurmiryhmässä kiritämme toisiamme ja pyritään parantamaan olennaisia asioita myös whatsappissa Koko nurmiryhmämme (Paimion ryhmä) keskisatotaso oli viime vuonna 9500 kg ka/ha joka toisella yli 10 tn kg ka/ha Tekemiset ja tulokset nostetaan yhteisesti esille
Huippunurmitila? Tavoitteet on korkealla, joten toiminnan tasossakaan ei riitä keskitaso Suunnitellaan hyvin ja ajoissa Seurataan uutuuksia ja kokeillaan uutuuksia ensin pienemmällä alalla Havainnoidaan nurmia ja analysoidaan tuloksia myös asiantuntijan kanssa Reagoidaan ongelmiin nopeasti ja ennakoiden Uskalletaan muuttaa asioita Intoillaan yhdessä nurmiryhmässä
Kiitos!