TAMMELA LUNKAA MÄKILÄ RN:o 17:0 Pääjärvi ja Haukilammi PÄÄJÄRVEN JA HAUKILAMMIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 27.1.2014
Tämä kaavaselostus koskee 27.1.2014 päivättyä Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaavan kaavakarttaa. Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pääjärven ja Haukilammin ranta-asemakaava Kunta: Tammela (834) Kylä: Lunkaa (423) Tila: Mäkilä RN:o 17:0 (osa tilasta) Kaavan laadituttaja ja alueen maanomistaja: UPM-Kymmene Oyj Yhteyshenkilö: Ilkka Nissinen, puh. 040-3577733, ilkka.nissinen@upm.com Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilö Arto Remes Sibeliuksenkatu 11 B 1, 13100 HÄMEENLINNA arto.remes@ymparisto.inet.fi puh. 03 687 2008, fax. 03 687 2007 Vireille tulo: Ranta-asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 27.8.2011. Kaava-alueen sijainti: Ranta-asemakaava laaditaan Tammelan kunnan itäosaan, Lunkaan kylälle, Mäkilän tilan RN:o 17:0 Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille. Suunnittelualue sijaitsee n. 20 km etäisyydellä Tammelan kirkonkylältä. Suunnittelualueet Kaavan tarkoitus: Ranta-asemakaavan laatimisen tarkoituksena on määrittää suunnittelukohteena olevalle Mäkilän tilalle emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeus ja osoittaa rakennusoikeus tavanomaisina lomarakennuspaikkoina. Uudet rakennuspaikat on tarkoitus sijoittaa alueelle maisema-arvojen, luonto-olosuhteiden ja rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Kaavoituksessa huomioidaan myös Pääjärven ranta-alueeseen mm. maakuntakaavan kautta kohdistuvat yleiset virkistyskäyttötarpeet. Ranta-asemakaavalla pyritään selvittämään alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet ja ohjaamaan virkistyskäyttöä maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot ja turvataan ne tarvittaessa kaavoituksen keinoin.. Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Tammelan kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan xx.xx.2014. Voimaantulo: xx.xx.2014
SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ...2 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 2.2 RANTA-ASEMAKAAVA...3 2.3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...3 3 LÄHTÖKOHDAT...3 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...3 3.1.2 Luonnonympäristö...4 3.1.3 Rakennettu ympäristö...6 3.1.4 Maanomistus...9 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET...9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 4.1 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...11 4.3.1 Osalliset...11 4.3.2 Vireille tulo...11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...11 4.3.4 Yhteenveto osallisten mielipiteistä, lausunnoista ja niiden huomioiminen kaavaratkaisussa...12 4.3.5 Viranomaisyhteistyö...14 4.4 RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...15 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS...15 5.1 KAAVAN RAKENNE...15 5.1.1 Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet...16 5.1.2 Rakentamisesta vapaat rannat...18 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...18 5.3 ALUEVARAUKSET...19 5.3.1 Korttelialueet...19 5.3.2 Muut alueet...21 5.3.3 Kulkuyhteydet ja tekninen huolto...21 5.3.4 Erityispiirteet...22 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...22 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...22 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan...23 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset...25 5.4.4 Yhdyskuntarakenne...25 5.4.5 Taloudelliset vaikutukset...26 5.4.6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu...26 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...26 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET...27 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...28 LIITTEET 1. Pääjärven luontoselvitys (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2010) 2. Pääjärven luontoselvityksen tarkistus (liito-oravaselvitys) (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2011/2012) 3. Haukilammen ym. luontoselvitys (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta 2011) 4.1 Pääjärven arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 05/2013) 4.2 Haukilammin arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy 11/2013) 5. Yleiskaavallinen tarkastelu (nykyinen ja ranta-asemakaavaehdotuksessa osoitettu maankäyttö) 6. Emätila- ja mitoitustarkastelu (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) 7. Asemakaavan seurantalomake 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä 2010. Pääjärven luontoselvityksen laatiminen 07/2010 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Haukilammin luontoselvityksen laatiminen 06/2011 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.7.2011 ( 178) hyväksyä osallistumisja arviointisuunnitelman ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. Kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin 27.8.2011 Forssan lehdessä. Lisäksi naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Osallistumis- ja arviointivaiheen asiakirjat pidettiin MRL 63 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 29.8.- 27.9.2011 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internetsivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä aineistosta sen nähtävilläoloaikana. 9.9.2011 järjestettiin Hämeen ELY- keskuksessa kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ). Läsnä olivat Hämeen ELY- keskuksen, Hämeen liiton, Tammelan kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) Pääjärven luontoselvityksen täydentäminen (liito-oravaselvitys) 09/2011, 04/2012 (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) Valmisteluvaihe (luonnosvaihe) Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan 25.3.2013 ( 88) ranta-asemakaavan luonnosvaiheen asiakirjoina kaavaluonnoksen selostuksineen sekä päivitetyn osallistumis- arviointisuunnitelman ja päätti asettaa luonnosvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. Kaavan luonnosvaiheen asiakirjojen nähtävillä olosta kuulutettiin 21.5.2013 Forssan lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla. Lisäksi naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. Luonnosvaiheen asiakirjat pidettiin MRL 62 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä 23.5.- 26.6.2013 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. Osallisilla oli mahdollisuus tehdä muistutus aineistosta sen nähtävilläoloaikana. Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys Ry, Elenia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausunnon luonnosvaiheen aineistosta. Lisäksi kaavaluonnoksesta tehtiin kolme muistutusta. 2
Yhteenveto osallisten mielipiteistä / muistutuksista ja lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. Lisäksi osallisten mielipiteisiin / muistutuksiin ja lausuntoihin on laadittu Tammelan kunnanhallitukselle osoitetut vastineet. Pääjärven arkeologisen inventoinnin laatiminen 05/2013 (Mikroliitti Oy) Haukilammin arkeologisen inventoinnin laatiminen 11/2013 (Mikroliitti Oy) 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Lunkaan kylän Mäkilän tilan RN:o 17:0 Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueita. Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueelle loma-asuntojen korttelialueet (RA) 1-2, joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Pääjärven kaava-alueen poikki kulkeva Kynnysharju on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Muutoin Pääjärven kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin ranta-alueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) 3-4. Molempiin kortteleihin on osoitettu yksi loma-asuntotontti. Muutoin Haukilammin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammen pohjoisrannalle on osoitettu rakennusala (vr), jolle saa sijoittaa virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettuja rakennelmia, laitteita ja rakenteita 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteutuu maanomistajan hyödyntäessä kaavan mukaista rakennusoikeutta. Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajan määräämän aikataulun mukaisesti. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavoitettava alue sijaitsee Tammelan kunnan itäosassa n. 20 km:n etäisyydellä Tammelan kirkonkylältä. Alue sijaitsee liikenteellisesti edullisesti valtatie n 10, kantatien 54 ja Hämeen härkätien (yhdystie 2831) läheisyydessä. Ranta-asemakaava laaditaan Lunkaan kylän Mäkilän tilan RN:o 17:0 Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille (Kuva 1). Suunnittelualueeseen kuuluu 1,96 km Pääjärven rantaviivaa ja 1,44 km Haukilammin rantaa. Suunnittelualue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä. Maisemaa hallitsee Pääjärven poikki kulkeva Kynnysharju. Pääjärvi (p-ala 119 ha) on Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan rajajärvi. Hämeenlinnan ja Tammelan puoleisille ranta-alueille on muodostunut varsin paljon loma-asutusta. Lopen 3
kunnan puoleisten ranta-alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen ranta-alueille. Pääjärven itäosan ranta-alueella sijaitsee Pääjärven virkistysalue, joka ulottuu Lopen kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueelle. Pääjärven virkistysalueen ulkoilureitistö on osa maakunnallista Hämeen Ilvesreittiä. Ilvesreitti kulkee Kynnysharjua pitkin suunnittelualueen halki. Haukilammi (p-ala 5,4 ha) on rakentamaton matala vesistö. Alueen ja lähiympäristön nykyinen maankäyttö on esitetty LIITTEESSÄ 5. Hämeenlinna Tammela Mäkilä RN:o 17:0 Loppi Kuva 1. Ranta-asemakaavan likimääräinen aluerajaus (sinisellä). 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Alueen luonnonympäristön olosuhteet on selvitetty kaavoituksen vireilletulo- ja valmisteluvaiheessa. Pääjärven Kynnysharjun suunnittelualueen osalle on tehty luontoselvitys kesällä 2010 (LIITE 1). Pääjärven pohjoisosassa sijaitsevalle suunnittelualueen osalle sekä Haukilammille tehtiin luontokartoitus kesällä 2011 (LIITE 3). Luontoselvityksiä täydennettiin Pääjärven liito-oravainventoinnilla syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (LIITE 2). Pääjärven Kynnysharjun alue Kynnysharju on varsin kapea poikittaisharju, joka kulkee Pääjärven poikki. Harjulla kulkee Hämeen Ilvesreittiin kuuluva ulkoilupolku. Harju on laeltaan mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta (Kuva 2). Kynnysharjun pohjoispuolella on sekapuustoinen varsin alava suoperäinen ja luhtarantainen alue. Tästä pohjoiseen kohti Kivilänniemeä metsäkasvillisuus on tyypillistä kuusivaltaista tuoretta kangasta. Lähempänä rantaa valtapuuna on monin paikoin mänty. Lähellä Kivilänniemeä on pieni luhtainen lahdelma. Kynnysharjun eteläpuolisella harjun tyvialueella kasvaa järeää männikköä ja sekapuuna mm. koivua. Harjun eteläpuolinen alue on muutoin laajalti varsin laajasti alavaa ja puus- 4
toltaan tiheää kuusikkoa. Alue on ollut mahdollisesti joskus laidunaluetta. Suunnittelualueen eteläosassa olevan niemekkeen takana on mäntyvaltainen kangasalue, jonka rannassa on luhtareunus. Kuva 2. Näkymä Kynnysharjun päältä. Pääjärven pohjoisempi alue Pääjärven pohjoisosassa sijaitsevalla Mäkilän tilan ranta-alueen osalla kasvaa tavanomaista, vaihtelevanikäistä sekapuustoa. Pääpuulaji on kuusi. Alueen länsipuolella on kasvillisuudeltaan monipuolinen, ruovikkoinen lahti. Haukilammi Haukilammin ympäristön kasvillisuus on paikoin korpimaista, pääosin tavanomaista tuoretta kuusivaltaista kangasta. Puusto on rakenteeltaan ja iältään vaihtelevaa. Länsipuolella on laajahko hakkuualue. Itäpuolen rannalla olevien suoperäisten rannanosien väliin jää myös mäntyvaltaista kangasmaastoa. Luonnonsuojelu ja luonnonympäristöltään arvokkaat kohteet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia alueita tai alueellisissa inventoinneissa mainittuja alueita. Myöskään Natura-verkostoon kuuluvia alueita ei ole alueella tai sen läheisyydessä. Suunnittelualueella ei luontoselvitysten perusteella esiinny LSL 29 mukaisia luontotyyppejä, jotka edellyttäisivät luonnonsuojelualueen perustamista. Suunnittelualueella ei ole luontoselvitysten perusteella metsälain tai vesilain mukaisia kohteita. Vuoden 2010 luontoselvityksen mukaan Kynnysharjun pohjoispuolella, harjun läheisyydessä on liito-oravan elinalueeksi potentiaalista kuusivaltaista tuoretta kangasta. Selvityksen mukaan liito-oravien esiintyminen alueella on mahdollista, mutta maastokäynnin yhteydessä tehdyt havainnot olivat niukkoja. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella tarkistettiin yksityiskohtaisesti syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Tarkistuksissa ei löydetty havaintoja liito-oravasta. Luontoselvityksiä kokonaisuutena tarkasteltaessa alueella ei siten myöskään esiinny uhanalaisluokituksessa mainittuja lajeja tai direktiivilajistosta. 5
Luontoselvityksen 2010 perusteella Kynnysharju itsessään ja erityisesti sen pohjoispuolella sijaitseva lehtomaisen kankaan alue ovat alueen arvokkaimmat kohteet. Lisäksi Pääjärven suunnittelualueen osan luhtareunuksinen lahti ansaitsee tulla mainituksi. Luontoselvityksen liito-oravatäydennyksen 2011/2012 perusteella Kynnysharjun molemmin puolin olevat alueet tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle, vaikka liito-oravasta ei merkkejä em. alueilla löydettykään. Myöskään ulkoilureitin välittämään läheisyyteen ei lomarakentamista tulisi osoittaa. Kynnysharjun lähialueilla on melko runsaasti lehtipuuta, maapuita tai pystypökkelöitä, ja osaksi puusto on verraten iäkästä. Pääjärven pohjoisemmalla alueella sijaitseva kulhomainen lahti on luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen kohde, joka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Haukilammin arvo perustuu siihen, että vesistö on säilynyt kokonaan rakentamattomana. (LIITTEET 1-3) Vesistö Pinta-alaltaan 119 ha suuruinen Pääjärvi on Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan rajajärvi. Järven keskisyvyys on noin 1,7 metriä ja suurin syvyys on pienialaisessa syvänteessä alle 10 metriä. Pääjärvi koostuu kolmesta lähes erillisestä järvialtaasta, jotka ovat kapeiden salmien kautta yhteydessä toisiinsa. Laaja valuma-alue koostuu pääosin suosta ja metsästä. Valumaalueella sijaitsevien suoalueiden vaikutus näkyy voimakkaana humusleimana järvellä. Pääjärvi onkin erittäin ruskeavetinen ja rehevä järvi, joka kärsii etenkin loppukesästä hapettomuudesta. Pääjärvi soveltuu virkistyskäyttöön välttävästi. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). Pinta-alaltaan 5,4 ha suuruinen Haukilammi on matala vesistö. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö ja rakennuskanta Mäkilän tila RN:o 17:0 on rakentumaton. Pääjärven rannat ovat Tammelan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin ranta-alueiden osalta varsin tiiviisti rakentuneita. Lopen kunnan puoleisten ranta-alueiden rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen ranta-alueille. Tammelan puoleisilla Pääjärven ranta-alueilla on nykyisin n. 30 vanhaa rakennuspaikkaa ja Hämeenlinnan kaupungin puoleisilla ranta-alueilla n. 20 vanhaa rakennuspaikkaa. Vanhat rakennuspaikat ovat pääosin omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Lisäksi on muutamia yksittäisiä vanhoja erillispientalojen / maatilan talouskeskusten rakennuspaikkoja, joiden nykyisestä käyttötarkoituksesta ei ole varmuutta. Pääjärven suunnittelualue rajautuu eteläosasta Kotirannan alueen vanhoihin rakennuspaikkoihin. Kynnysharjun pohjoispuolisella alueella Kivilänniemessä sijaitsee vanha lomarakennuspaikka. Suunnittelualueen Pääjärven pohjoisempi osa rajoittuu alueen pohjoispuolella vanhaan lomarakennuspaikkaan ja tämän alueen eteläpuolella sijaitsee myös vanhoja lomarakennuspaikkoja. (LIITE 5) Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Aluetta lähimmät peruspalvelut löytyvät Tammelan, Lopen ja Rengon keskustoista n. 20 km:n etäisyydellä suunnittelualueelta. 6
Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä harjoitetaan lähinnä metsätalouselinkeinoa. Pääjärven ympäristön pellot ovat varsin pienialaisia. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti edullisesti valtatien 10, kantatien 54 ja Hämeen härkätien (yhdystie 2831) läheisyydessä. Pääjärven ranta-alueelle voidaan kulkea reittiä kantatie 54 > yhdystie 2831 (Hämeen härkätie) > Pääjärventie, tai kantatieltä 54 erkanevaa Riitakarintietä pitkin. Kynnysharjun alueen eteläpuolella sijaitseville vanhoille rakennuspaikoille on valmis tieyhteys (Kotirannantie). Suunnittelualueen pohjoispuoliselle Kivilänniemen vanhalle rakennuspaikalle on rakentunut tie Mäkilän tilan alueen kautta. Kynnysharjulle pääsee Riitakarintieltä lähtevää tieuraa pitkin. (LIITE 5) Rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin. Suunnittelualueella ei ollut tiedossa Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset - julkaisuun vuodelta 2008 ja Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin perustuen muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä ennen ranta-asemakaavan laatimista. Ranta-asemakaavaa varten laadituissa arkeologisissa inventoinneissa (Mikroliitti Oy 2013) Pääjärven ranta-alueelta löytyi kaksi kivikautista (esihistoriallista) asuinpaikkaa ja historiallisen ajan tervahauta. Kivikautinen asuinpaikka (TAMMELA KYNNYSHARJU (212) ) sijaitsee Pääjärven ranta-alueella Kynnysharjun tyvessä, sen etelärannalla. Kivikautinen asuinpaikka (TAMMELA KIVILÄ NE (213) sijaitsee suunnittelualueen Pääjärven pohjoisosan palstalla, pienen lahden koillispuolella, lahden ja puron välissä olevan laakean harjanteen kaakkoispäässä. Tervahauta (TAMMELA KIVILÄ N (214) ) sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Pääjärven pohjoisosan palstan takana. Virkistyskäyttö Pääjärven itäosan ranta-alueella Hämeen Härkätien varrella sijaitsee Hämeen virkistysalueyhdistyksen Pääjärven virkistysalue, joka ulottuu Lopen kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueelle. Virkistysalueella on mm. laavu, tulentekopaikkoja, uimaranta, kuivakäymälät sekä jäteastiat. Alue liittyy laajempaan noin 70 hehtaarin harjualueeseen, jolla on yli neljä kilometriä rantaa sekä upeita harjuselänteitä. Ulkoilureittejä on kaksi (1,5 km ja 4,5 km). Pääjärven virkistysalueen ulkoilureitit ovat osa maakunnallista Hämeen Ilvesreittiä. Ilvesreitti kulkee Kynnysharjua pitkin suunnittelualueen halki. (Kuva 3). Pääjärven virkistysalueen omistajia ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupungit sekä Hattulan, Janakkalan, Jokioisten, Lopen ja Ypäjän kunnat. Laajemman, virkistysalueeseen mm. ulkoilureittien osalta kytkeytyvän, Kynnysniemen alueen omistaa UPM- Kymmene Oyj. Ilvesreitti kulkee suunnittelualueella Kynnysharjun polkua ja tieuraa pitkin. Kynnysharjun kapeimmalla kohdalla olevaa vesialueen ylitystä varten on rakennettu puusilta. (Kuva 4.) Suunnittelualueen yleinen maakunnallinen virkistyskäyttö kohdentuu käytännössä yk- 7
sinomaan Kynnysharjun ulkoilureittiin. Osin alava suoperäinen ja myös vaikeakulkuinen maasto harjun molemmin puolin ei ole luontaisesti virkistyskäyttöön erityisen sopivaa. Osaltaan Ilves- reitti myös ohjaa alueen yleisen liikkumisen tapahtumaan kulutuskestävyydeltään ja myös liikkumisen kannalta edulliselle Kynnysharjun alueelle. (LIITE 5) Kynnysharjun eteläpuolisen niemekkeen kärjessä sijaitsee kyläläisten käyttämä uimapaikka. Haukilammin kaakkoisrannalla sijaitsee maanomistajan omassa käytössä oleva laavu. Kuva 3. Kartta Pääjärven ulkoilureiteistä ja Pääjärven virkistysalueen palveluista. Reitit on esitetty vihreällä. (Hämeen virkistysalueyhdistys ry 2012) Kuva 4. Silta vesistön ylitykseen Kynnysharjun kapeikossa. Tekninen huolto Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa. Alueen rakennuspaikkojen vesihuolto on järjestetty ja tulee jatkossakin järjestää rakennuspaikkakohtaisin ratkaisuin. Sähköverkko ulottuu Pääjärvellä läheisille vanhoille rakennuspaikoille. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei sijaitse suojelualueita eikä merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä. 8
3.1.4 Maanomistus Mäkilän tilan RN:o 17:0 omistaa UPM-Kymmene Oyj. 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueelle ei kohdistu erityistavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa 28.9.2006 valtioneuvostossa vahvistettu Kanta-Hämeen maakuntakaava. Osa Pääjärven suunnittelualueesta kuuluu maakuntakaavassa osoitettuun Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan alueelle sijoittuvaan Pääjärven virkistysaluekokonaisuuteen (VR 143). Pääjärven vesialue on osoitettu virkistyskäytön kannalta erityisen merkittäväksi vesialueeksi WV. Pääjärven Kynnysharjua pitkin kulkee maakuntakaavassa ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan laajaan luontomatkailun kehittämisen kohdealueeseen (poikkiviivoituksella rajattu alue). Kuva 5. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012 ja vaihemaakuntakaava on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Vuoden 2006 maakuntakaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota 1. vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelualueille ei ole osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Hämeen liiton maakuntavaltuusto päätti 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen käynnistämisestä 28.11.2011. Valmisteltavassa maakuntakaavassa keskitytään erityisesti liikenteen ja luonnonvarojen aihealueisiin. Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä 28.1. 22.2.2013. 9
Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alueelle on valmistelu rantakaavaa 1980- luvun loppupuolella silloisen maanomistajan Oy Finlayson Ab:n toimesta. Rantakaava ei edennyt hyväksymis- ja vahvistuskäsittelyyn. Rakennusjärjestys Tammelan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 14.5.2012. Pohjakartta Pääjärven suunnittelualueella käytettävä ranta-asemakaavan 1:2 000 mittakaavainen pohjakartta on hyväksytty 2.11.1987. Haukilammilla käytetään 3.10.2011 hyväksyttyä (MML/45/621/2011) 1:5000 mittakaavaista ranta-asemakaavan pohjakarttaa. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, v. 2008. - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tammelan arkeologinen inventointi (Petro Pesonen 2006) - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Tammelan kunnan alueella (Johanna Enqvist 16. 21.9. 2005) - Suunnittelualueella ei selvityksen mukaan ole muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Ranta-asemakaavatyön yhteydessä laaditut selvitykset Emätilaselvitys (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) Nykyisen maankäytön yleiskaavallinen tarkastelu (Ympäristönsuunnittelu Oy 2013) Luontoselvitykset (Ekotoni Ky/Jari Hietaranta) - Pääjärven luontoselvitys 2010 - Haukilammin ym. luontoselvitys 2011 - Pääjärven luontoselvityksen tarkistus (liito-oravaselvitys) 2011-2012 Arkeologiset inventoinnit (Mikroliitti Oy) - Pääjärven arkeologinen inventointi 05/2013 - Haukilammin arkeologinen inventointi 11/2013 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan laatimisen tarve syntyy MRL:n 72 :n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta. Alueella ei ole oikeusvaikutteista rantayleiskaavaa, joten Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueiden rakennusoikeuden määrä, laatu ja sijainti on mahdollista ratkaista kokonaisuutena ainoastaan maanomistajan aloitteesta laadittavalla 10
ranta-asemakaavalla. Ranta-asemakaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös alueeseen kohdistuvat maakunnalliset virkistyskäyttötarpeet. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan valmistelu on aloitettu maanomistajan aloitteesta keväällä 2010. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan 4.7.2011 ( 178) hyväksyä osallistumisja arviointisuunnitelman ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Forssan lehdessä 27.8.2011. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Osallisia ovat: Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus - Hämeen liitto - Museovirasto - Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Hämeen virkistysalueyhdistys ry - Pääjärven Suojeluyhdistys ry - Elenia Verkko Oy Naapurikunnat - Hämeenlinna - Loppi Tammelan kunnan hallintokunnat - ympäristölautakunta - tekninen lautakunta Ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin Forssan lehdessä 27.8.2011. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 4.7.2011 Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 178) hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen vireilletulovaiheen asiakirjana yleisesti nähtäville. 27.8.2011 Kuulutus ranta-asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Forssan lehdessä ja kunnan Internetsivuilla.. 29.8.2011- Osallistumis- ja arviointivaiheen asiakirjat pidettiin MRL 63 :n mu- 11
27.9.2011 kaisesti nähtävänä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. - Tammelan kunta tiedotti naapuritilojen maanomistajia kirjeitse kaavan vireille tulosta. - Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä aineistosta nähtävilläoloaikana 25.3.2013 Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan ( 88) rantaasemakaavan luonnosvaiheen asiakirjoina kaavaluonnoksen selostuksineen sekä päivitetyn osallistumis- arviointisuunnitelman ja päätti asettaa luonnosvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. 21.5.2013 Kuulutus kaavan luonnosvaiheen asiakirjojen nähtävillä olosta Forssan lehdessä ja kunnan Internet-sivuilla. Lisäksi naapuritilojen omistajia tiedotettiin kirjeitse. 23.5.- 26.6.2013 Ranta-asemakaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidetään yleisesti nähtävillä. - Kaavaluonnosaineisto oli nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan internet-sivuilla. - Osallisilla oli mahdollisuus tehdä muistutus aineistosta sen nähtävilläoloaikana. - Kaavaluonnoksesta tehtiin kolme muistutusta. Yhteenveto osallisten mielipiteistä / muistutuksista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. XX.XX.2014 Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan (??) rantaasemakaavaehdotuksen ja päätti asettaa ehdotusvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville. XX.X.- XX.X.2014 Ranta-asemakaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä. - Kaavaehdotusaineisto on nähtävillä Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan internet-sivuilla. - Osallisilla on mahdollisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta sen nähtävilläoloaikana. 4.3.4 Yhteenveto osallisten mielipiteistä, lausunnoista ja niiden huomioiminen kaavaratkaisussa VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN (LUONNOSVAIHE) Lausunnot Elenia Oy (19.6.2013) - kaavaan tulisi varata kaksi uutta kooltaan vähintään 10m X 10m yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) puistomuuntamoiden sijoittamista varten Hämeen liitto (11.6.2013) - lausunnossa huomautetaan kaavaselostuksen liitteiden numeroinnista, joka ei ole täysin yhteneväinen sisällysluettelon kanssa ja liite 5 puuttuu kokonaan - ei erityistä huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Hämeen Virkistysalueyhdistys (25.6.2013) - lausunnossa huomautetaan kaavaselostuksen liitteiden numeroinnista, joka ei ole täysin yhteneväinen sisällysluettelon kanssa ja liite 5 puuttuu kokonaan - kaava-asiakirjoissa tulisi määrätä, miten RA- kortteleiden jäte- ja erityisesti jätevesihuolto järjestetään siten, että niiltä ei aiheudu Pääjärveen lisää kuormitusta. Hämeenlinnan kaupunki (28.6.2013) 12
- ei huomautettavaa. Lopen kunta (27.5.2013) - ei huomautettavaa Kanta-Hämeen pelastuslaitos (10.6.2013) - ei huomautettavaa Tammelan kunnan tekninen lautakunta (5.6.2013) - kulkuteille on varattava riittävä tilavaraus mm. jätekuljetuksia ja pelastusajoneuvoja varten. - korttelin 3 edustan maa- ja metsätalousalueelle tulee esittää kulkuyhteys, jos sitä aiotaan käyttää metsätalouskäytössä. - muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Tammelan kunnan ympäristölautakunta (19.6.2013) - korttelin 3 edustalla olevaan niemeen tulee järjestää kulkuyhteys, josta metsäaluetta pääsee hoitamaan. - muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa ranta-asemakaavaluonnoksesta. Museovirasto (14.6.2013) - Pääjärveltä Haukilammin itä- ja koillispuolelle saakka ulottuva Kynnysharju on arkeologisesti mielenkiintoista aluetta. - kaavan arkeologinen inventointi puuttuu luonnosvaiheessa, minkä vuoksi Museoviraston on vaikea ottaa lopullista kantaa kaavaluonnokseen. - kaavan arkeologisessa inventoinnissa 05/2013 esille tulleiden Pääjärven ranta-alueen muinaisjäännösten huomioimisesta kaavassa on oltu yhteydessä kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa Museovirastoon. Mielipiteet Pääjärven Suojelu ry (25.6.2013) - Pääjärven suojelu ry vastustaa suunniteltua ranta-asemakaavaluonnosta ja toivoo, että alue olisi jatkossakin varattuna virkistyskäyttöön maakuntakaavan mukaisesti. - perusteluina vastustukselle tuodaan esille mm. maakuntakaavassa alueeseen kohdistuva virkistysaluevaraus, Pääjärven merkintä maakuntakaavassa virkistyskäytön osalta erittäin merkittäväksi vesialueeksi, kyläläisten uimapaikka Kynnysharjun eteläpuolen niemekkeessä, Pääjärven vesistön heikko tila ja kaavan rakennuspaikkojen lukumäärän perusteena oleva epäselvä mitoitustapa Jarmo ja Salme Lintukorpi + 13 muuta henkilöä (23.6.2013) - alueelle ei tulisi kaavoittaa enää uusia vapaa-ajan tontteja eikä haettua kaavaa tulisi saattaa voimaan. - perusteluina vastustukselle tuodaan esille mm. ettei kaava täytä Tammelan kunnan kaavoitusohjelman 2007-2016 tavoitteita, maakuntakaavan arvokkaan vesialueen varaus (Pääjärvi), alueen halki kulkeva Ilves- reitti, liito-oravan mahdollinen läsnäolo alueella, harvaan asutun alueen luonteen muuttuminen ja vaikutus Pääjärven virkistysalueeseen, Pääjärven Tammelan puoleinen rakentaminen ei perustu yleiskaavaan, alueelle ei saa enää rantarakentamisen poikkeamislupia, Pääjärven vesistön välttävä tila suojeluyhdistyksen toimista huolimatta, kaavan hakijan kannalta suotuisemman mitoitustavan käyttäminen, Kynnysharjun eteläpuolen ranta-alueen heikko rakennuskelpoisuus ja kyläläisten uimapaikka Kynnysharjun eteläpuolen niemekkeessä. 13
Markku Tanttu (24.6.2013) - mielipiteenä esitetään vuodesta 1946 tehtyjen havaintojen pohjalta, että Pääjärven ja Haukilammin tienoon liki erämaisen luonnonrauhan ja maiseman rippeitäkin tulisi varjella ja säästää tietyt alueet jälkipolvien retkeilyalueeksi. - perusteluina tuodaan esille mm. Pääjärven heikko tila ja lisärakentamisen aiheuttama riski Pääjärven vesistölle, Kynnysharjun eteläpuolen ranta-alueen heikko rakennuskelpoisuus ja tonttien ruoppaustarve, alueen merkitys linnuston kannalta, Haukilammin vesistön ja rantojen sopimattomuus laadukkaaseen rantarakentamiseen ja vapaaajanviettoon. Valmisteluvaiheen kuulemisen osallispalautteen (mielipiteet, lausunnot) huomioiminen kaavaehdotuksen valmistelussa : - Pääjärven ranta-alueelle kaavaluonnoksessa osoitetut RA- korttelin 3 kaksi uutta tonttia poistetaan Pääjärven ranta-alueelta ja alue osoitetaan kaavaehdotuksessa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin itärannalle osoitetaan kaavaehdotuksessa kaksi uutta loma-asuntotonttia. - Ajoyhteysmerkintöjä täsmennetään siten, että kulkuyhteydet osoitetaan kaavaehdotuksessa 7 m leveinä ajoyhteysmerkintöinä (ajo) kaavan kaikille tonteille. - Pääjärven RA- korttelin 2 kohdalle taustamaaston maa- ja metsätalousalueelle (M) ja Haukilammen RA- korttelin 4 kohdalle taustamaaston maa- ja metsätalousalueelle (M) osoitetaan kaavaehdotuksessa ohjeelliset alueenosamerkinnät muuntamoja varten (et). - Pääjärven arkeologisessa inventoinnissa 05/2013 löytyneet kivikautiset asuinpaikat osoitetaan kaavaehdotuksessa Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti sm- viivamerkinnällä. sm- kaavamerkinnälle annetaan seuraava kaavamääräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain (295/1963) nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 4.3.5 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 9.9.2011 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, 77, MRA 18 ) Hämeen ELY-keskuksessa. Läsnä olivat Hämeen liiton, Hämeen virkistysalueyhdistyksen, Hämeen ELY-keskuksen, Tammelan kunnan ja maanomistajan edustajat sekä kaavan laatija. (muistio) 23.5.- Luonnosvaiheen asiakirjat pidettiin MRL 62 :n mukaisesti yleisesti 26.6.2013 nähtävillä 23.5.- 26.6.2013 Tammelan kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan Internet-sivuilla. Kunta pyysi aineistosta tarvittavat lausunnot. - Hämeen liitto, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Hämeen Virkistysalueyhdistys Ry, Elenia Oy, Hämeenlinnan kaupunki, Lopen kunta sekä Tammelan kunnan tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta antoivat lausunnon luonnosvaiheen aineistosta. - Yhteenveto lausunnoista sekä niiden huomioiminen kaavaratkaisussa on esitetty selostuksen kohdassa 4.3.4. 14
4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan laatimisen tavoitteena on määrittää suunnittelukohteena olevan Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin ranta-alueille emätilatarkasteluun perustuva rantarakennusoikeus ja osoittaa rakennusoikeus tavanomaisina omarantaisina lomarakennuspaikkoina. Uudet rakennuspaikat on tarkoitus sijoittaa alueelle maisema-arvojen, luontoolosuhteiden ja rakennettavuuden kannalta sopivimmille rannanosille. Kaavan valmisteluvaiheessa ranta-asemakaavan tavoite on täsmentynyt luontoselvityksien, arkeologisten selvitysten, alueen virkistyskäyttötarpeiden, mitoitusrantaviivan määrän, ranta-alueiden ominaisuuksien sekä saadun osallispalautteen perusteella seuraavasti: - tavoitteena on osoittaa yhteensä kuusi uutta omarantaista lomarakennuspaikkaa Pääjärven ranta-alueelle ja kaksi uutta omarantaista lomarakennuspaikkaa Haukilammen itäpuolen ranta-alueelle. Kaavoituksessa huomioidaan myös Pääjärven ranta-alueeseen mm. maakuntakaavan kautta kohdistuvat yleiset virkistyskäyttötarpeet. Ranta-asemakaavalla pyritään selvittämään alueeseen kohdistuvat virkistyskäyttötarpeet ja ohjaamaan virkistyskäyttöä maakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä selvitetään alueen mahdolliset luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot ja turvataan ne tarvittaessa kaavoituksen keinoin. Kaavan valmisteluvaiheessa ranta-asemakaavan tavoite on täsmentynyt alueen yleisen virkistyskäytön ja luonnonympäristön sekä arkeologisten arvojen huomioimisen osalta seuraavasti: - Pääjärvellä Kynnysharju osoitetaan retkeily- ja ulkoilualueeksi ja harjua pitkin kulkeva Ilvesreitti osoitetaan ulkoilureitiksi. Ulkoilureitin välitön lähiympäristö pyritään jättämään rakentamisesta vapaaksi. Kynnysharjun alue, harjun pohjoispuolinen tyvialue sekä myös harjun eteläpuolinen tyvialue jätetään luonnonympäristöltään alueen arvokkaimpina osina ja osaltaan myös arkeologisten arvojen vuoksi rakentamisesta vapaaksi. Kaavalla ohjataan Pääjärven rantarakentamista siten, että se sopeutuu alueen maisemaan. - Haukilammin ranta-alueen suunnittelussa huomioidaan lammin itäpuolisella rantaalueella sijaitseva maanomistajan käytössä oleva laavu siten, että kaavalla mahdollistetaan laavun siirtäminen toiseen paikkaan. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueelle loma-asuntojen korttelialueet (RA) 1-2, joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Kortteli 1 sijaitsee pääjärven ranta-alueen pohjoisemmalla palstalla. Kortteliin 1 on osoitettu yksi uusi omarantainen loma-asuntotontti. Kortteli 2 sijaitsee Kynnysharjun pohjoispuolella. Kortteliin 2 on osoitettu viisi uutta loma-asuntotonttia. Pääjärven kaava-alueen poikki kulkeva Kynnysharju on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Muutoin Pääjärven kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin ranta-alueelle muodostuu loma-asuntojen korttelialueet (RA) 3-4. Molempiin kortteleihin on osoitettu yksi uusi loma-asuntotontti. Muutoin Haukilammin kaavaalue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Haukilammin pohjoisrannan maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu rakennusala (vr), jolle saa sijoittaa virkistykseen ja retkeilyyn tarkoitettuja rakennelmia, laitteita ja rakenteita 15
5.1.1 Suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet Ranta-asemakaavan suunnittelussa noudatetaan Tammelan kunnan rantayleiskaavoituksessa aiemmin käytettyjä suunnitteluperiaatteita. Emätilaperiaate Rantasuunnittelun emätilan rajaamisajankohtana on käytetty Tammelan kunnan rantasuunnittelukäytännön mukaisesti ajankohtaa 1.7.1959. Ranta-asemakaavoitettava Mäkilän tila RN:o 17:0 on muodostunut 10.7.1964 yhdistymällä tiloista Metsä-Pietilä RN:o 5:1 (rekisteröintipäivä 18.4.1910) ja Pääjärvi RN:o 6:3 (rekisteröintipäivä 29.5.1922). Pääjärven ja Haukilammen ranta-alueet ovat olleet emätilan rajaamisajankohtana 1.7.1959 tilaa Pääjärvi RN:o 6:3. Nykyinen Mäkilän tila RN:o 17:0 kuuluu siten suunnittelualueen osalta rantasuunnittelun emätilaan Pääjärvi RN:o 6:3. (LIITE 6) Rantaviivan pituus Ranta-asemakaavoitettavalla Mäkilän tilalla on 1,96 km Pääjärven ja 1,44 km Haukilammen luonnollista rantaviivaa. Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti: 1. Pienet mutkat oikaistaan. 2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaa ei lasketa ollenkaan. 3. Kun niemen tai saaren leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 4. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret) rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 50-100 metriä, rantaviivan pituus kerrotaan luvulla 0,75. Rakentamiskelvottomia laajahkoja ranta-alueita ei lueta mukaan. Sen sijaan tilan sisällä olevat suppeat rakennuskelvottomat alueet luetaan rantaviivaan, koska ne eivät estä hajarakennusoikeuden käyttöä. Mäkilän tilan Pääjärven muunnetun rantaviivan pituus 1,08 km ja Haukilammen muunnetun rantaviivan pituus 0,98 km. Rantaviivan muunto leikkaa suunnittelualueen todellisesta rantaviivasta varsin paljon johtuen mm. Kynnysharjun kapeudesta sekä Haukilammella vastarannan läheisyydestä. (LIITE 6) Vesistökohtainen mitoitusarvo Mitoituksen taustaa: Pääjärven Tammelan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin puoleiset ranta-alueet ovat rakentuneet varsin tehokkaasti. Hämeenlinnan kaupungin alueelle laaditussa Rengon ran- 16
tayleiskaavassa Pääjärven rantarakentamisen mitoitustasona on käytetty 7 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Alle 10 hehtaarin vesistöillä on käytetty mitoitusarvoa 1 rakennuspaikka / 2 vesihehtaari. Lopen kunnan puoleisille Pääjärven ja yhdeksän pienen lammen ranta-alueille laaditun ranta-asemakaavan alueelle on laskettu 22 omarantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus. Mitoitusnormina on käytetty ilmeisesti myös Pääjärven osalta 1 rakennuspaikkaa / 2 vesihehtaari. Rakennusoikeus on siirretty ranta-asemakaavalla muiden vesistöjen rantaalueille. Lopen Pääjärven ranta-asemakaavan kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty, paljonko Lopen Pääjärven ranta-alue on tuottanut rakennusoikeutta ja mikä osuus ko. kaavaan kuuluvilla pienillä lammilla on rakennusoikeuden kokonaismäärästä. Kaava-asiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että ranta-asemakaava on laadittu alueelle aiemmin laadittuun yleissuunnitelmaan perustuen, jossa on käsitelty ja myös mitoitettu Pääjärven Tammelan puoleisen nyt ranta-asemakaavoitettavan Mäkilän tilan alue. Yleissuunnitelmassa Mäkilän tilalle on määritetty 12 rakennuspaikan rakennusoikeus. Lopen kunnan puoleisen rantaasemakaavan laatimisen yhteydessä on valmisteltu ranta-asemakaavaa myös Tammelan kunnan puolelle (nykyisen Mäkilän tilan alueelle). Silloisessa rantaasemakaavaluonnoksessa on osoitettu nyt ranta-asemakaavoitettavalle Mäkilän tilan alueelle yhteensä 12 lomarakennuspaikkaa perustuen samaan yleissuunnitelmaan, joka on ollut myös Lopen kunnan puoleisen ranta-asemakaavan laatimisen perusteena. Tämän ranta-asemakaavan mitoituslähtökohtana käytetään Pääjärvellä mitoitusarvoa 7 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km perustuen mm. Hämeenlinnan Rengon rantayleiskaavan mitoitukseen sekä Tammelan ja Hämeenlinnan puoleisten ranta-alueiden toteutuneeseen rakentamistehokkuuteen. Rengon rantayleiskaava on Pääjärven alueelle laadittuun viimeisin ja laaja-alaisin vesistön rantarakentamista ohjaava suunnitelma, jonka suunnittelu- ja mitoitusperuste vastaa hyvin myös Tammelan kunnan alueelle laadittujen rantayleiskaavojen suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Haukilammilla käytetään Rengon rantayleiskaavassa ja Lopen Pääjärven rantaasemakaavassa sekä myös muutoin Kanta-Hämeen alueella pienillä vesistöillä yleisesti käytettyä mitoitusarvoa 1 rakennuspaikka / 2 vesiha. Rakennuspaikkojen lukumäärä Pääjärven emätilan RN:o 6:3 alueella ei ole käytetty aiemmin rantarakennusoikeutta. Suunnittelualueen laskennallinen rakennusoikeus saadaan kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan seuraavasti : Pääjärvi 1,08 km X 7 rakennuspaikkaa/muunnettu ranta-km = 7,56 rakennuspaikkaa Haukilampi (pinta-ala 5,4 ha) = 2,7 rakennuspaikkaa Suunnittelualueen laskennallinen rakennuspaikkojen lukumäärä on yhteensä 10,26 = 10 rakennuspaikkaa. (LIITE 6) Ranta-asemakaavan kokonaistavoitteet huomioiden kaavalla on päädytty osoittamaan yhteensä kahdeksan (8) omarantaista rakennuspaikkaa, joista kuusi (6) on osoitettu Pääjärven ranta-alueelle ja kaksi (2) Haukilammin ranta-alueelle. 17
Ranta-asemakaavan rakentamisen keskimääräinen mitoitus Koko suunnittelualueen rantarakentamisen keskimääräinen mitoitus on kaavan toteutuessa 2,35 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 3,88 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Pääjärven ranta-alueen rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavan toteutuessa 3,06 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 5,56 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Haukilammin ranta-alueen rantarakentamisen keskimääräinen mitoitus on kaavan toteutuessa 1,39 rakennuspaikkaa / todellinen ranta-km ja 2,04 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km Ranta-asemakaavan Pääjärven ranta-alueen rakentamisen mitoitus verrattuna aikaisempiin suunnitelmiin Lopen Pääjärven rantaasemakaavan mitoitusperuste Hämeenlinnan Rengon rantayleiskaavan mitoitusperuste Pääjärven ja Haukilammin kaavaratkaisun mukainen mitoitus 12 rakennuspaikkaa (rp) 8 rakennuspaikkaa (rp) 6 rakennuspaikkaa (rp) = 11,11 rp / muunnettu ranta-km = 7,41 rp / muunnettu ranta-km = 5,56 rp / muunnettu ranta-km 5.1.2 Rakentamisesta vapaat rannat Mäkilän tilaan kuuluu Pääjärven rantaviivaa 1,96 km ja Haukilammin rantaviivaa 1,44 km. Mäkilän tilan Pääjärven ja Haukilammin rannat ovat nykyisin kokonaisuudessaan rakentumattomia. Mäkilän tilan Pääjärven todellisesta 1,96 km:n pituisesta rantaviivasta tulee varatuksi 0,44 km rakentamisalueeksi kaavan toteutuessa, mikä on n. 22 % suunnittelualueeseen kuuluvasta Pääjärven rantaviivasta ja n. 2,3 % koko Pääjärven rantaviivasta. Rakentamisesta vapaaksi ranta-alueeksi jää edelleen n. 78 % suunnittelualueen Pääjärven rantaviivasta. Haukilammin todellisesta 1,44 km:n pituisesta rantaviivasta tulee varatuksi 0,14 km rakentamisalueeksi kaavan toteutuessa, mikä on n. 10 % Haukilammin rantaviivasta. Haukilammin ranta-alueesta jää rakentamisesta vapaaksi n. 90 %. Koko suunnittelualuetta tarkasteltaessa rantaviivasta säilyy n. 83 % rakentamisesta vapaana. Kaavalla osoitetut rakentamisalueet on sijoitettu siten, että rakentamisesta vapaita rantoja säilyy mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina. Pääjärvellä uudet rakennuspaikat sijoittuvat yhtenäisesti olevien rakennuspaikkojen viereen. Kaavaratkaisu säilyttää Kynnysharjun ympäristön ja harjun eteläpuolisen ranta-alueen yhtenäisesti 1,29 km pitkänä kokonaisuutena rakentamisesta vapaana. Lisäksi Pääjärven pohjoisemmalle palstalle jää 0,23 km pitkä rannanosa rakentamisesta vapaaksi. Haukilammin kaksi uutta lomarakennuspaikkaa on sijoitettu lammen itärannalle maasto-olosuhteet huomioiden siten, että pääosa lammen rantaviivasta (1,16 km) säilyy yhtenäisesti rakentamisesta vapaana. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tehtyjen luontoselvityksien mukaan alueella ei tavata luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä tai vesilain mukaisia kohteita, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Kynnysharju ja sen pohjoispuolella sijaitseva lehtomaisen kankaan alue ovat alueen arvokkaimmat kohteet. Kynnysharju on osoitettu kaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Myös harjun pohjoispuolinen lehtomaisen kankaan alue on jätetty kaavassa pääosin rakentamisen 18
5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet ulkopuolelle ja alue on rajattu kaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi luo merkinnällä. Pääjärvelle Kynnysharjun pohjoispuolelle osoitettujen rakentamiskortteleiden rakentamisen maisemaan sopeutumiseen on kiinnitetty erityisesti huomioita. Kaavalla on osoitettu vähintään puolet tonttien ranta-alueesta luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi ja määrätty rakennusten ja rannan välissä säilytettävästä suojapuustosta. Lisäksi kaavalla ohjataan rakentamista siten, että alueen rakentamisessa ei saa käyttää värityksenä maiseman taustasta esille nousevia valkoista tai muita vaaleita sävyjä. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan rakennuspaikkojen toteutuminen ei vaikuta merkittävästi Pääjärven ja Haukilammin vesistöjen tilaan. Kaavalla ohjataan alueen rakentamista ympäristön ominaispiirteet huomioiden. Kaavalla myös osaltaan turvataan alueen ympäristön erityispiirteiden säilyminen. Ranta-asemakaavalla muodostuu Pääjärven ranta-alueille kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA), joille on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Haukilammin ranta-alueelle muodostuu myös kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Molempiin Haukilammin kortteleihin on osoitettu yksi uusi loma-asuntotontti. RA- alueiden pinta-ala on yhteensä 4,26 ha. Tontit ovat pinta-alaltaan 4004 m 2-7414 m 2. Kullekin RA- tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla korkeintaan 200 m². Loma-asunnon suurin sallittu kerrosala saa olla enintään 150 m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25 m²:n suuruisen saunanrakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetulle saunan rakennusalalle (sa), kuitenkin vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. RA kortteleiden 1-4 tonttien kerrosluku on I u 1/2. Roomalainen numero osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun (yksi). Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan (puolet) rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tonttikohtaiset kerrosalat ja rakentamisen rantaviivaetäisyydet ovat Tammelan kunnan 14.5.2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaisia. Kaavalla osoitetut tontit ovat pinta-alaltaan suuria ja rakentamiseen hyvin soveltuvia, mikä perustelee rakennusjärjestyksen mukaisen tonttikohtaisen enimmäiskerrosalan käyttämistä kaavassa. 19
Loma-asuntojen korttelialue (RA) 1 sijaitsee suunnittelualeen Pääjärven pohjoisosan palstalla. RA korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 4507 m 2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 2 sijaitsee Pääjärven Kynnysharjun pohjoispuolisella rannanosalla (Kivilänniemen eteläpuolella). Korttelissa on viisi omarantaista pintaalaltaan 4004-5899 m 2 tonttia. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 3 sijaitsee Haukilammin kaakkoisrannalla. Korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 5590 m 2. Loma-asuntojen korttelialue (RA) 4 sijaitsee Haukilammin itärannalla. Korttelissa on yksi omarantainen tontti, jonka pinta-ala on 7414 m 2. RA- korttelien tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet on esitetty alla olevassa taulukossa. Kortteli / tontti Pinta-ala (m²) Rakennusoikeus (k-m²) Kortteli 1 / tontti 1 4507 200 Kortteli 2 / tontti 1 4227 200 Kortteli 2 / tontti 2 4004 200 Kortteli 2 / tontti 3 5371 200 Kortteli 2 / tontti 4 5899 200 Kortteli 2 / tontti 5 5592 200 Kortteli 3 / tontti 1 5590 200 Kortteli 4 / tontti 1 7414 200 Yhteensä 42604 1600 Alueen rakentamista ohjataan lisäksi kaavan yleismääräyksillä seuraavasti : - RA 1 ja RA 2 korttelien alimman rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +119,05 (N60). - RA 3 ja RA 4- korttelien alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,5 m keskiveden korkeudesta. RA 1 ja RA 2- korttelien alinta rakentamiskorkeutta koskeva määräys perustuu Hämeen ELY- keskuksen antamaan suositukseen. Pääjärven vedenpinnan peruskarttakorkeus on +117,6 (N60). RA 3 ja RA 4- korttelien rakentamiskorkeutta koskeva määräys perustuu Tammelan kunnan 14.5.2012 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen määräyksiin. Kaavan korttelialueiden sijoittamisessa on huomioitu em. rakentamiskorkeusvaatimukset ja rakentamisalueet on sijoitettu korkeusasemaltaan rakentamiseen hyvin sopiville rannanosille. - Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. Rakennettavien rakennusten julkisivujen, kattojen ja koristeellisempien osien sekä laitureiden, rakennelmien ja rakenteiden värityksenä ei saa käyttää valkoista tai muita vaaleita sävyjä. - Alueelle rakennettavien laitureiden sallittu pituus on enintään 10 m ja pinta-ala enintään 15 m². - RA- tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Kaavamääräyksien tarkoituksena on ohjata rakentamista mahdollisimman hyvin maisemaan sopeutuvaksi, kun rakentamisalueita tarkastellaan erityisesti Pääjärven vesistöltä ja Kynnysharjulta. Lisäksi tonttien ranta-alue on määrätty myös kaavakartalla suurelta osin 20