Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Samankaltaiset tiedostot
Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUS. Kuntakierros

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Suoseuran esitelmätilaisuus

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Linnut ja maakuntakaava

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Soidensuojeluohjelman valmistelu sekä luonnonarvot YSL:n uudistuksessa. Hallitusneuvos Satu Sundberg Suoseuran kevätseminaari 13.3.

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 6/2015 YM027:00/2012

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Jarmo Koskinen Olli Ristaniemi Reima Välivaara. 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere p.

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Suunnitelma soidensuojelun täydennysohjelman laatimisesta ja sen ympäristöarvioinnista

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

NATURA VERKOSTO

Suo-MESTA työkalun käyttäminen turvetuotantoon soveltuvien kohteiden valinnassa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Monimuotoisuuden suojelu

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2015 YM027:00/2012

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Soidensuojelu Suomessa

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Turvehankkeisiin vaikuttaminen

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Suomen luonnonsuojeluliiton Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Transkriptio:

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE 2015 Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti arvokkaimpia soita 747 kpl (117 000 ha). Valtion alueet (36 600 ha) suojellaan ensin. Yksityisten eteläisten soiden (50 000 ha) vapaaehtoisesta suojelusta neuvotellaan, osana METSO-ohjelmaa Valittuna työryhmän sopimin kriteerein sellaisten arvokkaiden soiden joukko, joka parhaiten täydentää suojelualueverkon alueellista ja ekologista edustavuutta, lisää suoalueiden välistä kytkeytyvyyttä sekä parantaa suoluonnon tilaa. Valinta perustuu laajaan selvitykseen, jolla koottu yhtenäinen luontotieto noin 1 600 suoalueesta (300 000 ha) Valitut suot hydrologisesti säilyviä tai palautettavia kokonaisuuksia, arvokkaiden suotyyppien ja suolajien esiintymiä

Soiden valintakriteerit Suoluonnon seudullinen tila 15 % Ojitusaste ja suojeluaste Suon erityiset luonnonarvot 85 % 1. Luontotyypit: määrä ja uhanalaisuus (suotyypit, yhdistymätyypit, muut luontotyypit) 35 % 2. Lajit: määrä ja uhanalaisuus (kasvit, linnut, muut) 10 % 3. Ojittamaton suoala: koko ja reunan pituus 10 % 4. Soiden ryhmittyminen ja kytkeytyneisyys (etäisyys suojelusoihin, muihin soihin) 10 % 5. Alueelliset erityispiirteet: määrä 20 %

Valitut eteläiset suoalueet - sijainti ja määrä (617)

Työryhmän toimenpide-ehdotukset (16 kpl) Valtion soiden suojelu puolet lakisääteisinä, puolet MH päätös Yksityisten eteläisten soiden suojelu METSO-ohjelma, etenkin luonnonarvoiltaan arvokkaimmat suot, suot, joihin suunnitteilla välittömiä soiden luontoarvojen säilymistä uhkaavia muutoksia, suot, joilla suurin merkitys suojelualueverkon alueellisten tai ekologisten puutteiden poistamiseksi Määräaikaisia suojelusopimuksia soveltuville kohteille missä ei valmiuksia pysyvään suojeluun Arvokkaiden soiden suojelua edistetään maankäytön suunnittelun keinoin, määrärahojen puitteissa Toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja vaikuttavuus arvioidaan sekä jatkotoimia harkitaan 2020

SSTE-aineiston julkisuus Työryhmän julkaistun ehdotuksen aineisto on julkista (Etelä- Suomen kohteiden karttarajaukset, kohdekuvaukset, luontotyyppitiedot, alueelliset erityispiirteet) Työryhmän valmisteluaineisto, joka ei päätynyt ehdotukseen, on sisäiseen käsittelyyn liittyvää työaineistoa ja luonnoksia Salassapidettäviä osia aineistosta ovat Tiedot uhanalaisista lajeista tai alueista, jos tiedon antaminen vaarantaa suojelun (SSTE-aineistossa salattavat lajit) Tiedot henkilökohtaisista mielipiteistä, elintavoista jne (maaomistajakyselyn tulokset)

Avoin tieto SYKEn paikkatietopalvelusta 25.5. 1. SSTE Etelä-Suomen kohderajaukset 2. E-S kohteilla maastokartoituksessa paikannetut suotyypit 3. E-S kohteilla havaitut suoyhdistymätyypit 4. E-S kohteilla havaitut alueelliset erityispiirteet 5. Valtioneuvoston 30.3.2015 ja 14.4.2016 hyväksymien, lakisääteisesti suojeltujen SSTEn valtionmaan kohderajaukset 6. Metsähallituksen pysyvällä päätöksellä suojeltujen SSTEn valtionmaan kohderajaukset Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7

MRL 22 :n mukaiset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet VAT 2008 Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. 8

SSTE ja maakuntakaavoitus MRL 28.3 maakuntakaavan sisältövaatimus: kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. 1. Maakuntakaavoituksessa SSTE aineisto huomioon siten, että SSTE-alueille ei osoiteta luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. 2. SSTE-alueista valtionmaille sijoittuvat LSL:n nojalla toteutettavat alueet, yksityiset luonnonsuojelualueet ja vanhat SLkohteet osoitetaan maakuntakaavassa merkinnällä SL. 3. Muiden SSTE-alueiden ja maakunnallisesti arvokkaiden soiden luonnonarvojen säilymistä voidaan edistää maakuntakaavoituksessa osoittamalla ne tapauskohtaisesti harkiten osa-aluemerkinnällä luo tai suojelualueen yleismerkinnällä S. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

SSTE: Kaavamerkintöjen vaihtoehdot MRL-opas 10 / 2003 SL Luonnonsuojelualue: Merkinnällä osoitetaan LSL:n nojalla suojeltuja tai suojeltavia alueita (ehdollinen rakentamisrajoitus, lunastusoptio, viranomaisten yleinen edistämisvelvollisuus) S Suojelualue: yleismerkintää käytetään silloin, kun ei kyse selvästi LSL:n tai muun erityislainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta tai kun kyse MRL:n tai usean eri säädöksen perusteella toteutettavasta alueesta (MH:n päätöskohteet) luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue: alueen päämaankäyttötarkoitus muu kuin suojelu, merkintä osoittaa osa-alueen erityisominaisuutta (luonnonarvoja). Ei suoria oikeusvaikutuksia maanomistajaan, informatiivinen merkintä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10