Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Transkriptio

1 Helsingissä Ympäristöministeriölle Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista. Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi soidensuojelutyöryhmän loppuraportista (Ympäristöministeriön raportteja 26/2015) ja toteaa seuraavaa. Yleistä Soidensuojelutyöryhmän raportti luo aidosti uusia työkaluja soidensuojelun toteuttamiseen. On ensiarvoisen tärkeää, että loppuraportin toimenpiteiden ja suositusten toteuttaminen aloitetaan viipymättä. Tilanteessa, jossa Suomen suoluonnon tilanne on hälyttävän huono, on jokaisella hehtaarilla merkitystä. Siten Luonnonsuojeluliitto on iloinen niistä hehtaarista lakisääteisesti suojeltavia valtionmaiden soita, noin hehtaarista Metsähallituksen omilla päätöksillä säilytettäviä soita, sekä tähän mennessä vapaaehtoisesti suojelluista noin 500 hehtaarista vapaaehtoisesti suojeltuja ei-valtionmaiden valtakunnallisesti arvokkaita soita. Lisäksi on merkittävää, että yli hehtaaria suojelemattomia soita on kartoitettu ja arvotettu luontoarvojen perusteella ja näistä edelleen tunnistettu yli hehtaaria kaikkein arvokkaimpia soita. Kuitenkin juuri samasta syystä (suoluonnon huono tila)johtuen, Suomen luonnonsuojeluliitto pitää erittäin heikkona tilanteena sitä, että soidensuojelupaketti vesittyi pahoin alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Alun perin oli tarkoitus suojella vähintään hehtaaria soita, joista noin puolet valtion- ja puolet yksityisiä maita. Yksityismaiden suojelupaketti muutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvaksi, eikä sen toteuttamiseen osoitettu valtion kehysbudjetissa tarvittavia varoja. Pohjoisen osalta suojeluohjelma muuttui käytännössä pelkäksi kartoitustiedon keruuksi. Valtiomaiden osuuden kasvattamisella olisi voinut paikata osan puutteista, mutta tähän ei kyetty. Suomen luonnonsuojeluliiton näkemys soidensuojelutyötyhmän työskentelyn etenemisestä ja tuloksista on esitetty yksityiskohtaisemmin liiton työryhmän loppuraporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessä ( Valtionmaiden soiden suojelusta Vuonna 2012 hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta linjattiin, että: Valtion metsätalousmailla sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat suoluontokohteet sisällytetään soidensuojelun täydennysohjelmaan ja edistetään laajempien suo- ja metsämosaiikkien suojelua. Alueellisesti tai paikallisesti arvokkaiden soiden säilyminen valtion metsätalousmailla turvataan Metsähallituksen

2 Metsätalouden ympäristöoppaan periaatteiden mukaisesti ja perustamalla niistä esimerkiksi Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelussa suojelu-tai ympäristöarvometsiä. ( suostrategia_valtioneuvoston_periaatepaatos_v4/005425e8-e3c4-497d-8cff-26f343896c37) Tätä periaatepäätöksen mukaista linjausta ei ole Metsähallituksen toimesta noudatettu soidensuojelutyöryhmän työskentelyssä (ks. myös Suomen luonnonsuojeluliiton eriävä mielipide sekä Kainuun luonnonvarasuunnitelma). Soidensuojelun työryhmä teki mittavan työn valitessaan kohteita ja muodostaessaan kunkin kohteen rajaukset. Kuitenkin Metsähallitus teki jo työryhmän toiminnan aikana kartoitusten perusteella suojeltaviksi esitettyjen valtionmaiden kohteiden rajauksiin mittavia supistuksia, ja työryhmän kieltäydyttyä hyväksymästä niitä - on ministeriöiden toimeksiannosta työryhmätyön päättymisenjälkeen tehnyt uusia muutoksia aiemmin esittämiinsä rajauksiin. Työn tavoitteeksi asetettiin rajausten korjaaminen siten, että ne täyttäisivät soidensuojelutyöryhmässä suojeluun esitettäville kohteille asetetut rajauskriteerit. Osittain tässä on myös onnistuttu, mutta merkittävä osa Metsähallituksen esittämistä uusistakin rajauksista on edelleen työryhmän asettamien rajausohjeiden vastaisia. Osa rajauksista on esimerkiksi hydrologisesti toimimattomia (suon reunaalueita jätetty rajausten ulkopuolelle, ennallistamisen estyminen yms.) sekä luonnonsuojelubiologisesti epätyydyttäviä (uhanalaisia suotyyppejä tai muuten arvokkaita suon osia jätetty rajausten ulkopuolelle). Metsähallituksen viimeisimmillä rajauksilla (tammikuussa 2016) suojelukohteista on (työryhmän tekemiin rajauksiin verrattuna) poistettu etenkin puustoisia metsämaan soita ja suon osia sekä vähemmässä määrin kitumaan soita. Metsähallitus on myös poistanut rajauksista kokonaisia suon osia ja sellaisia ojitettuja alueita, jotka ovat oleellisia suojeltavien kohteiden vesitalouden palauttamisen ja säilymisen kannalta. Metsähallitus on rajaamalla vasten rajausohjeita poistanut suojeltavista kohteista myös esimerkiksi yhden hehtaarin kokoisia tai sitä pienempiä metsäsaarekkeita. Lisäksi suojelualueen raja on monessa tapauksessa jäänyt tai siirtynyt kulkemaan suolla eikä kivennäismaan puolella, niin kuin rajausohjeen mukaan olisi kuulunut tehdä. Joidenkin soiden kohdalla suon viereisen kivennäismaan avohakkuun yhteydessä suon reunaan jätetty suojavyöhyke on toisella puolella suota otettu mukaan suojelualueeseen ja toisella puolella ei. Lisäksi suo-metsämosaiikkien suojelua ei selkeästi ole kunnolla ymmärretty, kun Metsähallitus on tehnyt rajauksiaan (räikein esimerkki tästä on kohde 14081, Suomussalmen Jäkäläsuo). Myös tämä on vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä sekä työryhmän loppuraportin kirjausta. Metsähallituksen viimeisimpiin rajausehdotuksiin on tehtävä tarvittavat muutokset. Jos näin ei toimita, se johtaa väistämättä siihen, että soiden reuna-alueet (niin puustoisilla kuin puuttomillakin suotyypeillä) eivät säily edes turv la, saati turve-ja kivennäismaiden rajoilla, siten kuin soidensuojelutyöryhmä on tarkoittanut. Suojelualueista ulos rajatut alueet joutuvat jossakin vaiheessa väistämättä hakkuiden, ojitusmätästysten jne. kohteiksi. Myös soiden reunavyöhykkeet kivennäismaan puolella ovat tällöin uhattuna. Jos korjaukset jätetään tekemättä, kärsii osassa kohteita myös soiden ydinosien vesitalous, ja suo-metsämosaiikkien suojelun tehostaminen jää tekemättä (vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä). Edes valtion itsensä (ja Metsähallituksen) on kyettävä pitämään kiinni niistä rippeistä, jotka soidensuojeluohjelmasta jäivät jäljelle sen jälkeen, kun ohjelma yksityismailla vesittyi. Metsähallituksen alueilla rajaukset on toteutettava

3 soidensuojelutyöryhmän rajausohjeiden mukaisesti. Jos Metsähallitus ei siihen pysty, on työ teetettävä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Metsähallituksen on myös noudatettava valtioneuvoston periaatepäätöstä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta. Muussa tapauksessa Metsähallituksen kyky hoitaa sille uskottuja asioita on vakavasti vaarassa. Metsähallituksen omilla päätöksillä säilytettäviksi kohteiksi jätettiin myös sellaisia kohteita, joiden lakisääteinen suojelu olisi ollut perustelua ja ohjeiden mukaista. Tämä johtui keinotekoisesta puoletpuolet hehtaarijaosta (puolet suojelusta toteutetaan lakisääteisellä suojelulla ja puolet Metsähallituksen omilla päätöksillä). Suuri joukko oman päätöksen kohteita tulisikin siirtää lakisääteisen suojelun piiriin samalla kun valtionmaiden soiden lisäsuojelulla muutenkin on tarvetta paikata nyt tehtyyn päätökseen sisältyviä suuria puutteita. Tammikuun 2016 esityksessä Metsähallitus myös esittää turhan paljon kohteita alue-ekologisen suunnittelun kohteiksi. Näiden joukossa on myös useita sellaisia kohteita, jotka laajuutensa tai yhtenäisyytensä takia kuuluisivat vähintään maankäyttökohteiksi. Suomen luonnonsuojeluliitto edellyttää sitä, että ministeriöt huolehtivat siitä, että kaikki tällaiset kohteet sisällytettään maankäyttökohteisiin. Jatkotoimien tarpeellisuudesta Soidensuojelun täydennysohjelma kuihtui kasaan alkuperäisestä suunnitelmasta. Suoluonnon suojelun epäsuotuisa taso ei näillä toimilla korjaannu. Jo ohjelmakohteiden kartoituksista jäi pois huomattava määrä potentiaalisesti valtakunnallisesti arvokkaita soita. Resurssien puutteessa osa kohteista jäi myös puutteellisesti inventoiduiksi tai kokonaan inventoimatta. Näistä puutteista huolimatta valtakunnallisesti arvokkaita soita havaittiin olevan huomattavasti enemmän kuin alustavasti arvioitu noin hehtaaria. Työryhmän enemmistön kannan, eli hehtaarimäärärajoitteen vuoksi, selkeästi valtakunnallisesti arvokkaita soita karsiutui myös valitusta suojoukosta. Monessa tapauksessa myös samankin suoaltaan ojitettuja osia jouduttiin jättämään pois kohderajauksesta ja näin menetettiin mahdollisuus tehokkaaseen ennallistamiseen ja siten tapahtuvaan suoluonnon arvojen lisäämiseen. Suomessa tarvitaankin lähivuosina laaja soiden suojelu-. ja ennallistamisohjelma, joka tulee laatia siten, että siinä huomioidaan myös metsien ja vesistöjen suojelutarpeet. Useamman elinympäristötyypin kokonaisuuksia tarkasteleva lähestymistapa on todettu myös kustannustehokkaimmaksi ( %7BB9F54F49-11D E6-E36B9FC3956D%7D/109588). Suomen luonnonsuojeluliitto pitää myös erittäin tärkeänä, että soidensuojelutyöryhmän raporttiin sisällyttämiä suosituksia ja muita toimia aletaan toteuttaa viipymättä. Ne eivät poista suojelu- ja ennallistamisohjelman tarvetta, mutta voivat tuoda merkittävän lisän suoluonnon hälyttävän heikon tilan parantamiseen. Työryhmän raportista Luonnonsuojeluliitto haluaa nostaa esiin seuraavat toimenpiteet ja suositusehdotukset kaikkein kiireisimpinä: Valtioneuvosto turvaa soiden suojelussa, suojelualueiden perustamisessa ja ennallistamisessa tarvittavat määrärahat tulevina vuosina. Varmistetaan riittävä rahoitus pitkän aikavälin ennallistamisohjelmalle ja aloitetaan soiden ennallistaminen vapaaehtoisin keinoin ja sopimalla siitä maanomistajan kanssa. (Vastuutahot: MMM, Suomen Metsäkeskus) Edistetään suoluonnon suojelua ja soiden muiden arvojen turvaamista maakuntakaavoituksella sekä kuntakaavoituksella ottaen huomioon toteutusresurssit ja maanomistajien näkemykset. (Vastuutahot: YM, maakuntien liitot, kunnat)

4 Kehitetään luonnon monimuotoisuuden paremmin huomioivia suometsien hoitokeinoja sekä lisätään eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon ja muiden, ojituksia ja maanmuokkauksia korvaavien kustannustehokkaiden menetelmien opetusta ja neuvontaa. (Vastuutahot: MMM, Suomen Metsäkeskus, Luke) Valtio säilyttää vähintään valtakunnallisesti arvokkaat suot ja niiden keskeiset luonnonarvot omistuksessaan, eikä niitä myydä, vaihdeta tai niiden tilaa muuten heikennetä. (Vastuutahot: MMM, YM) Metsähallitus turvaa alueellisesti arvokkaiden soiden sekä suo-metsämosaiikkien luontoarvojen säilymisen luonnonvarasuunnittelun yhteydessä. Turvaamistoimenpiteissä otetaan erityisesti huomioon ne suot, joiden arvot on todettu 2010-luvun maakunnallisissa suoselvityksissä sekä soidensuojelun täydennysehdotuksen inventoinneissa. (Vastuutaho: MH) Valtion mailta selvitetään toimenpidesuunnittelun yhteydessä myös ne ojitusalueet, jotka kannattaisi jättää vesiensuojelun tai riistalintujen vuoksi kunnostusojitusten sekä ojitusmätästysten ulkopuolelle. (Vastuutaho: MH) Metsähallituksen metsätaloustoimissa säilytetään jatkossa aikaisempaa tarkemmin vesitaloudeltaan luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin soihin liittyvien kangasmaiden reunavyöhykkeiden sekä suo- metsämosaiikkien luonne mahdollisimman luonnonmukaisena. (Vastuutaho: MH) Valtion mailta selvitetään SYKEn ja GTK:n kanssa yhteishankkeena ne suoalueet, joilla soiden tuottamien vesikemiallisten ja hydrologisten ekosysteemipalveluiden tuoton arvo on, tai ennallistamisen jälkeen olisi, samaa tasoa tai suurempi kuin ojituksen aikaansaama puunkasvun tuotto. Valtion maita voidaan käyttää tutkimuksissa koealueina niin erikseen sovittaessa tutkimusorganisaation kanssa. (Vastuutahot: SYKE, GTK, MH). Selvitetään lisäksi yksityismailla rahoitusmahdollisuudet näiden soiden ennallistamiseksi ja niiden monimuotoisuuden lisäämiseksi. (Vastuutaho: Luke, GTK, SYKE) Edistetään tulvasuojelua kohdistamalla ennallistamistoimia latvavesien ojitetuille suoalueille. (Vastuutahot: MMM, YM, ELY-keskukset, MH, Suomen Metsäkeskus) Aloitetaan kehittämishanke ja suunnataan kehittämisrahoitusta ja toteutetaan hankkeita, jossa kartoitetaan potentiaaliset kohteet, joissa vesien suunnitelmallinen ohjaus olisi mahdollista ja kehitetään Metsaan.fi -palvelua siten, että potentiaaliset kohteet voidaan julkaista sekä neuvotaan näiden kohteiden maanomistajia. (Vastuutahot: Suomen metsäkeskus, ELY-keskukset, SYKE, MMM, Luke) Edistetään soiden hiilivarastoja säilyttäviä ja ennallistavia toimia. (Vastuutaho: VN) Edistetään kansainvälisen hiilikompensaatiojärjestelmän syntyä ja rahoituksen saamista kansainvälisiltä yrityksiltä ja sijoittajilta Suomen soiden ennallistamiseen. (Vastuutaho: VN) Palautetaan Kemeran luonnonhoitovarojen rahoitustaso METSO ohjelman tavoitteiden edellyttämälle tasolle. (Vastuutaho: MMM) Kohdistetaan ympäristötukisopimuksien rahoitusta mahdollisuuksien mukaan työryhmän selvityksessä esitetyille valtakunnallisesti arvokkaille metsäisille soille. (Vastuutahot: MMM, Suomen Metsäkeskus) Tehostetaan METSO -ohjelman markkinointia valtakunnallisesti arvokkaiden suoalueiden ympäristöön, suo-metsämosaiikkeihin ja tärkeiden soiden kytkeytyvyysalueiden sekä monimuotoisuuskeskittymien alueille. (Vastuutahot: YM, ELY-keskukset Palautetaan METSO-toimintaohjelman kokonaisrahoitus METSOn tavoitteiden edellyttämälle tasolle. Soidensuojelutyöryhmän toimenpide-ehdotusten lisäksi on tärkeää varmistaa, että keskeinen osa soidensuojelun täydennysohjelman selvitysten ja maakunnallisten suoselvitysten aineistoista on

5 saatavilla avoimessa tietojärjestelmässä mahdollisimman pian (viimeistään 2017). Tätä varten Suomen ympäristökeskukselle on taattava riittävät resurssit. Lisäksi lähivuosina on jatkettava valtion rahoittamaa tiedonkeruuta valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaista soista. Osa tällaisista soista jäi nyt resurssipulan takia inventoimatta. Suomen luonnonsuojeluliitto toimittaa lausunnon liitteenä (liite 2) myös listan valtion omistamista, luontoarvojen osalta riittävässä määrin selvitetyistä arvosoista. Nämä karsitut kohteet ovat sellaisia joilla voidaan osaltaan paikata tilannetta, jossa yksityisten ja yhtiöiden soiden tuleva suojelu jää epävarmaksi tai vähintäänkin siirtyy pitkälle tulevaisuuteen. Leo Stranius vs. toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Lisätietoja - Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin , risto.sulkava@sll.fi - Paloma Hannonen suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, puhelin , paloma.hannonen@sll.fi Liitteet: Liite 1: Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton eriävä mielipide soidensuojelutyöryhmän loppuraporttiin ( Liite 2: Lisäehdotuksia valtion soiden suojelu- ja huomiointiohjelmaan. Liite 3: Luontojärjestöjen esitys Kainuun luonnonvarasuunnitelman maankäyttövaihtoehdoksi (