Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

2 Tavoitteet Kerätä riittävä aineisto maakuntakaavoitusta varten Maakuntakaavalla sovitetaan yhteen entistä vastuullisemmalla tavalla soiden maankäyttömuotoja, lähinnä turpeenottoa ja suoluonnon suojelua GTK päivitti turvevaratiedot (1953 suota) vastaamaan nykyaikaisia turpeelle asetettuja laatuvaatimuksia EPO ELY keräsi tietoja 84 luonnonarvoiltaan merkittäväksi arvioidun suokohteen luonnonarvoista Soidensuojeluohjelma käynnistyi yllättäen kesken hankkeen, aineisto myös sen käytettävissä

3 Tavoitteita soiden luonnonarvojen selvitysten osalta Tarkastellaan alueen suoluonnon tilaa ja erityispiirteitä kokonaisuutena ja kohteittain Kerätään mahdollisimman tarkka ja tilastotieteellisesti vertailukelpoinen aineisto alueen soiden luonnonarvoista Kerätään tietoa suojelualueista ja suojelutilanteesta suoyhdistymien tasolla Selvitetyt suot voidaan tarvittaessa laittaa paremmuusjärjestykseen luonnonarvojensa perusteella hankkeessa tätä ei tehtäne Arvioidaan kohteiden välistä kytkeytyneisyyttä tätä varten kehitetyllä asteikolla (kytkeytyneisyyden merkitys kuitenkin epäselvä etenkin kasvillisuuden ja linnuston osalta)

4

5 Loppuraportti Hankkeen lopputulos on laaja loppuraportti, jossa johdantokappaleet, menetelmäkuvaukset ja tulokset luontoselvitysten ja turpeen osalta erikseen, kohdekuvakset, loppupäätelmät ja liitteenä suokohtaiset turvevaratiedot Kohdekuvaukset kirjoitettu samalla sabluunalla, taulukot ja luontotyyppi-ilmakuva tukena Kokonaistaulukot luonnonarvojen selvityskohteista (kasvillisuus, linnusto, luonnontilaluokka, ojitus-% ym.) Valmis tammikuussa 2013

6 Suokohtaiset luonnonarvotiedot Selvityskohteet valittiin SYKE:n ojittamattomien suolaikkujen aineiston perusteella: 1) > 50 ha laajuiset kohteet, 2) <50 ha laajuiset aapasuomaiset kohteet Tietoja kerättiin reviirillisistä linnuista, luontotyypeistä ja huomionarvoisista kasvilajeista

7 Katilamminneva Linnustoselvitys

8 Katilamminneva Luontotyyppiselvitys

9 Kohdekuvaukset Kohteen nimi ja kylä, jossa sijaitsee Suoyhdistymäpiirteet 10 % tarkkuudella, suosysteemityyppi Suosysteemin pinta-ala ja ojittamattomien osien pinta-ala 3 runsainta luontotyyppiä, yleensä 3 runsainta lintulajia Huomionarvoisten lintulajien reviirimäärä ja tiheys sekä lajimäärä Kohteeseen mahdollisesti sisältyvät poikkeukselliset monimuotoisuutta lisäävät arvot (esim. pienvedet tai kohdejoukossa merkittävät uhanalaisten luontotyyppien esiintymät) lihavoitu Kohteen kytkeytyneisyys ojittamattomiin soihin ja suojelualueverkostoon: huono tyydyttävä hyvä erinomainen (suluissa kohteet, joihin kytkeytyy) Luonnontilaisuusluokitus + onko luokiteltu keidas- vai aapasuona Maininta, mikäli yli/alle puolet ojittamattomasta alueesta hankittu turpeenottoa varten

10 Kohdekuvaukset esimerkki 11. Katilamminneva Katilamminneva (Honkineva) sijaitsee Evijärven Latukan kylässä. Suossa on viettokeitaan (80 %) ja välipintaisen keskiboreaalisen aapasuon (20 %) piirteitä. Suosysteeminä Katilamminneva on aapa-keidassuo. Koko suosysteemin pinta-ala ojitetut osat mukaan lukien on 165 ha. Ojittamaton ala on 132,5 ha (80 % suosysteemin alasta). Katilamminnevan runsaimmat luontotyypit ovat keidasräme, minerotrofinen lyhytkorsineva ja rahkaräme (Taulukko X a). Katilamminnevalla on selvitetyn kohdejoukon runsain erittäin uhanalaisten luontotyyppien esiintymä. Suon reunat ovat laajalti ojittamattomat ja suon hydrologinen yhteys ympäröiviin mineraalimaihin on parhaiten säilyneitä koko selvitetyssä kohdejoukossa. Suon läntinen lahdeke rajautuu ojittamattomana kuusivaltaiseen luonnonmetsään (Rasinmäki). Runsaimmat lintulajit ovat niittykirvinen ja keltavästäräkki (Taulukko X b). Huomionarvoisten lajien reviirimäärä on 36, reviiritiheys 27,2 reviiriä/km 2 ja lajimäärä 7. Suon kytkeytyneisyys lähialueen ojittamattomiin soihin on hyvä (Teerineva [Latukka], Vanhankartanonneva). Kytkeytyneisyys suojelualueverkkoon on huono. Katilamminneva luokitellaan keidassuona luonnontilaluokkaan 4.

11 Kohdekohtaiset linnusto- ja kasvillisuustaulukot Katilamminneva

12 Suoyhdistymät Tietoa kerättiin lisäksi ilmakuvatarkasteluna suoyhdistymistä (mistä yhdistymäpiirteistä suosysteemin ojittamaton osa/suolaikku koostuu 10 % tarkkuudella) Tarkastelu käsitti kaikki selvityskohteet ja lisäksi kaikki suojelualueet selvitettyjen kohteiden ja suojelualueiden vertailu Nopea tarkastelu verrattuna maastoselvityksiin ei myöskään vaadi digitointia

13 Kytkeytyneisyys Kohteen kytkeytyneisyys ojittamattomiin soihin ja suojelualueverkostoon Arvioitu asteikolla huono tyydyttävä hyvä erinomainen Huono: Suon reunoista 5 km säteellä on alle 100 ha ojittamatonta suota (koko suo tai osa suosta) Tyydyttävä: 5 km säteellä on ha ojittamatonta suoalaa (koko suo tai osa suosta) Hyvä: 5 km säteellä on ha ojittamatonta suoalaa (koko suo tai osa suosta) Erinomainen: 5 km säteellä on yli 500 ha ojittamatonta suoalaa (koko suo tai osa suosta) Havainnollistaa ennen kaikkea sitä, onko suo osa paikallisten ojittamattomien soiden verkostoa tai ryhmää Havainnollistaa myös populaatioiden välisten vuorovaikutusten potentiaalia, toisin sanoen lajien mahdollisuuksia ja todennäköisyyttä levittäytyä lähialueen soille. Kuitenkaan kytkeytyneisyyden merkityksestä eri lajiryhmille suoympäristössä ei juuri olemassa tutkimustietoa (?)

14 Luontotyyppitiedot kuviotietona etuja Luontotyyppien pinta-alatiedot parantavat aineiston vertailukelpoisuutta ja helpottavat kokonaiskuvan saamista (esim. eri maakuntien/suokasvillisuusvyöhykkeiden välillä/sisällä) Mahdollistaa tilastotieteellisen vertailun Luontotyyppiselvityksissä käytetty poissulkeva menettely (= selvien KeR ja RaR rajaaminen maastoselvitysten ulkopuolelle) osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi Vastaavaa menetelmää voitaisiin käyttää muuallakin (esim. pohjoisempana voitaisiin suuri osa rimpinevoista rajata selvitysten ulkopuolelle) Aineisto kannattaa kerätä mahdollisimman hyvin suunnitellusti ja tarkasti ainutlaatuinen tilaisuus kerätä tietoja Suomen suoluonnosta ( sivutuotteena tieteellistä aineistoa)

15 Lajitason selvitykset Ainoastaan linnusto taitaa tulla kyseeseen lajiryhmä, jonka ekologiasta paljon tietoa olemassa antaa lisätietoja kohteiden luonnonarvoista Etenkin huomionarvoisten lajien (RT, NT, VU, EN, CR, lintudir. liite I, erityisvastuulajit) reviirimäärä, reviiritiheys ja lajimäärä hyödyllisiä muuttujia Selkärangattomien (esim. perhoset, sudenkorennot, vesiperhoset, hämähäkkieläimet...) selvittäminen liian työlästä, vaikka antaisivat arvokasta tietoa Kasvilajistossa huomionarvoiset kasvilajit antavat tietoa erityisistä kasvillisuusarvoista muut kasvilajit ovat sisään rakennettuina luontotyypeissä

16 Huomionarvoiset kasvilajit