Jalajärvenkunta Talouarvio2010 Talouuunnitelma201-2012
Talouarvio 2010 Talouuunnitelma 2010-2012 2012 Kunnanvaltuuto 16.12.2009 Siällyluettelo Sivu Budjetin eipuhe, kunnanjohtaja Eko Juntunen 3-5 Kunnan perutehtävä ja viio 6-7 Strategiat. 8-12 Talouarvio ja talouuunnitelma 13-25 Kuntakonernin tavoitteet 14-16 Invetoinnit 26-31 Kunnanhallitu 32 Kh, Elinkeinopalvelut.33-34 Makuouudet 35-36 Kh, Hallinto- ja taloupalvelut 37-38 Kh, Maaeutulautakunta 39-41 Kh, Lomitupalvelut 42-44 Kh, Soiaalipalvelut 44-48 JIK-Tilaajalautakunta ja JIK-otot 49-50 Koulutulautakunta, varhaikavatu 51-55 Vapaa-ajan lautakunta 56-59 Tekninen lautakunta 60-64 Kunnallitekniet palvelut, tulolakelma 64 Ammatillinen aikuikoulutukeku.. 65-72 Virat ja toimet.. 72-78 Talouarvioaetelma 79-83 Talouarvion täytäntöönpano-ohjeet.. 84-88 Liitteet 89-90 Jalajärven kunta
Eko Kalevi Juntunen kunnanjohtaja BUDJETTIVUOSI 2010: Toiminta on tehokata, mutta verotulot lakevat nopeati Muutaman hyvän talouvuoden jälkeen on yntynyt illuuio, että kuntataloudea menee hyvin ja voimme liätä palveluja tarvitematta harkita nykyitä palvelurakennetta. Nyt on herättävä nopeati todelliuuteen, jotta voimme reagoida muuttuneeeen toimintaympäritöön. Elämme nyt, niin Suomea kuin kanainvälietikin, vaativien haateiden aikaa. Sen aiheuttaa maapallolla valliteva rakennemuuto, jota vauhdittaa finanikriiitä alkanut yleimaailmallinen taloudellinen yvä taantuma. Kanainvälinen taloudellinen alamäki on kätkenyt länimaita vaivaavat monet ongelmat. Finanikriii nopeutti rakennemuutota Maailmaa ja Suomea on käynniä voimaka rakennemuuto, joa vähemmän tuottava ja helpoti iirrettäviä oleva tuotanto iirtyy halvemman tuotantokutannuten maihin ja ennen kaikkea Aaiaan. Siirtymitä ja rakennemuutota vauhdittavat Aaian maiden kavava kekiluokka, joka ruokkiin iellä tapahtuvaa kulututa. Se aiheuttaa voimakkaan kyynnän kavun, jolloin yrityten on helppoa iirtyä inne markkinoiden äärelle ja tuoda Eurooppaan täällä tarvittavia tuotteita. Aaian maat ovat tuloa kehitykeään iihen vaiheeeen, miä eimerkiki Suomi oli 1960-1970- luvulla, mutta nyt kehity tapahtuu tietenkin nykyaikaiin keinoin. Suurempana näkökulmana voidaan tuoda eille e, että länimainen kehityken elinkaari on tullut vaiheeeen, joa tuottavuu ei nykyiin kontein enää kava. Ainoa keino notaa tuottavuutta on entien toiminnan tehotaminen. Sillä keinolla ei kuitenkaan kauan voi edetä, vaan länimaiden on pytyttävä kehittämään kokonaan uudenlaita tuotantoa, joilla tuottavuutta voitaiiin notaa kokonaan uudelle taolle. Se tarkoittaa eräänlaita kvanttihyppyä tulevaiuuteen. Yleenä kvanttiloikka on pytytty tekemään illoin, kun ihminen on löytänyt uuden energian tuotanto- ja käyttömuodon. Aiemmin tällaiia kvanttiloikkia on tapahtunut eimerkiki, kun höyryvoima, 3
ähkövoima, öljy tai atomivoima on otettu käyttöön. Onko euraava kehityhyppy vedyn valjataminen jokapäiväieen käyttöön, joka myö ratkaiii aateongelmat ja puhtauden? Suurena globaalina haateena, mutta ihmiten jokapäiväieen toimintaan vaikuttavana, on ilmatonmuutoken torjuminen ja aateiiin liittyvät ongelmat. Kaikkiin näihin haateiiin on pytyttävä vataamaan tilanteea, joa on nuori ja noueva Itä ja vaura ja vanheneva Läni. Lännen haateena ovat kavavat kulut, heikkenevä kriittinen maa ja kyllätyneet markkinat. Verotulot hupenevat nopeati Jalajärven kunnan akuuttina haateena on verotulojen nopea väheneminen tänä vuonna, joka jatkuu vielä eni vuonna. Näyttää, että vielä ei ymmärretä kuntakentällä verojen vähenemien yvyyttä. Meillä inänä palvelutuotanto on toiminut laadukkaati ja koko maankin taolla tehokkaati, mutta jo tulot menevät, niin tehokkuu ei enää riitä, vaan tarvitaan rakennemuutokia. Verotulojen tippumien tautalta löytyy yrityten toiminnan hiipuminen ja työttömyyden kavu, mikä taaen vaikuttaa toimeentulomenojen kavuun kuntapuolella. Hieman pidemmällä aikavälillä kuntaektorin haateena tulevat väetön vanhenemieta johtuvat muutopaineet, kun työvoimaa jää eläkkeelle. Silloin tarvitaan uuia ja oaavia työntekijöitä, illä lähe kaikki vapautuva työvoima tarvittaiiin työhön kuntaektorille. Se ei ole kuitenkaan mahdollita kanakunnan menetymien kannalta, vaan tämä aiheuttaa kuntien toiminnan tehotami- ja tuottavuuden notamitarpeiiin. Väetön ikääntymien toinen puoli on hoito- ja hoivatarpeen kavu, mitä aiheutuu kunnalle liääntyvät kutannuket. Valtuuto linjai tulevaiuutta Valtuuton trategiaeminaaria 4.-5.9.2009 linjattiin lähiajan kekeiimpiä haateita, joita ovat: - Vanhuten kodinomaien palvelun kehittäminen luo viihtyiyyttä ja turvalliuutta vanhuten elämän ehtooeen. - Ennakoiva terveyden editäminen parantaa ihmiten elämän laatua ja hyvinvointia. - Kouluverkon hallittu yhditäminen antaa liikkumavaraa talouteen. Opetuken taon turvaaminen tapahtuu, niin että panotetaan opetuken laatuun ja iältöihin. - On huomattava tukipalveluiden uudet toimintatavat ja mahdolliuudet. Sitran valtakunnallinen toteutumalli antaa myö pienelle kunnalle mahdolliuuden päätä hyötymään uurtuotannon eduita. 4
- Verotulojen turvaamieki ekä elämän voiman takaamieki kunnaa pyritään aamaan liää aukkaita kuntaan. Tää tarkoitukea on panotettu auntotuotantoon. - Kaiken kunnan menetyken perutana on oltava talouden kunnoapito, e luo ukoa tulevaiuuteen. Lääkkeet ovat vahvoja ja maituvat pahalta Valtiovalta tekee varmati ueana tulevana vuotena alijäämäiiä tilinpäätökiä ja joutuu ottamaan liää velkaa toimintana rahoittamieki. Se luo varmati paineita kuntatalouden kiritämieen. Kunnan on yytä varautua myö ite omilla teoillaan tehokkaaeen toimintaan. Kunnan budjetti on laadittu ajatukella, että nyt notetaan kiinteitöveroa, jolla aadaan noin 374 000 liää tuloja. Tuloveroproentti pidetään ennallaan 19, 50 %. Kunnan tulo näiden toimien jälkeen on arviolta 1,6 milj. alijäämäinen. Siki on tehtävä taloudentaapainottamiohjelma maalikuun loppuun menneä. Tätä varten taapainottamityöryhmä pyrkii löytämään tarvittavat ratkaiut tehokkaampaan palvelujen tuotantoon. Tämä tarkoittaa noin 1 milj. euron äätöjen etimitä. Jo taloudellinen tilanne äilyy nyt arvioidun kaltaiena, tarvitaan vuoden päätä tuloveroproentin noto yhdellä proenttiykiköllä. Nyt tarvitaan rohkeutta nähdä toiaiat ja hyväkyä tehtävät ratkaiut kuten vaikeat ajat edellyttävät. Vaikeina aikoina menetyvät ne, jotka näkevät vaikeaa tilanteeakin mahdolliuuden muutokeen. Vaikka uuria haateita on odotettavia lähiajan taivaalla, niin on uhtauduttava optimitieti. Sehän tarkoittaa vain itä, että meidän on uudituttava, innovoitava ja kehityttävä. 5
PERUSTEHTÄVÄ Jalajärvellä ihimiille maharollitetahan paremmat elämien erellytyket ku muolla. Me pirämmä huolta ittetämmä ja toiitamma. Yleenä me ei tarvita muita, mutta oaamma teherä yhteityötä tarvittae. 6
VISIO Jalajärvi on ennakkoluulottoman, ittellien ja yrittävän ihmien kunta. Se tarjoaa kuntalaiille tehokkaati tuotetut laadukkaat perupalvelut, joiden kehittämieen kuntalaiet voivat oallitua. Jalajärvi on aktiivinen auinkunta ja tarjoaa aukkailleen virikkeellien ja avaran auinympäritön. Jalajärven ijainti runkoteiden 3 ja 19 riteykohdaa antaa erinomaiet kehittämimahdolliuudet kanainvälityvälle yritytoiminnalle. 7
Oaamien ja uuditumien trategiat Tavoite: Pidämme huolta työntekijöiden oaamieta ja ammattitaidota ekä kyvytä vatata tulevaiuuden haateiiin. Strategia: 1. Koulutu ja palkiteminen onnitumieta palkiteminen johtamien tukena työntekijöiden erityioaamien hyödyntäminen oaamirekiterin avulla työkierto ja uudelleen kouluttaminen oppiopimutoiminnan käyttö 2. Kehity- ja tulevaiuukekutelut 3. Houkutteleva työnantaja Henkilötön kehittäminen ja iäinen kouluttaminen avautuviin vakaneihin Kannutavan palkkauken käyttöönotto toiminnan tehotamien tukemiea Aloitepalkkiot, ideapalkkiot, innovaatioita ja kehityideoita palkiteminen Tavoitteita ja tulokita tiedottaminen Ajan taalla olevat tehtäväkuvauket Kehitykekutelut, tavoite- ja tulokekutelut. Hyvä iäinen vietintä ja tiedottaminen 8
Talouden trategiat Tavoite: Kunnan talou on taapainoa ja aukkaiden veroraitu kohtuullinen. Kunta voi tehdä kohtuulliet invetoinnit, lyhentää lainat ajallaan ekä kattaa tarpeelliet poitot. Kunta optimoi aukkaiden hyvinvoinnin tuottamalla mahdolliimman uuren hyvin voinnin mahdolliimman pienin kutannukin. Strategia: 1. Liää tuloja ja vähemmän menoja Ennakoiva reuriohjau (palvelut, eurot, henkilötö, tilat) Kutannutehoka toiminta (euroa/auka, euroa/työntekijä, euroa/ uorite, euroa/neliöt) ja kutannuten läpinäkyvyy Palvelurakenneelvity 2010. 2. Hyvinvoinnin ubjektiiviet ja objektiiviet mittarit 3. Menetyvä elinkeinoelämä tuo liää tuloja, aukkaita ja hyvinvointia Tulorahoituken riittävyy Tp 2008 Ta 2009 Tot 31.7. Ta 2010 T 2011-2012 Toimintakate, milj.e -33,9-37,7-20,6-39,5-38,4 Vuoikate, milj.e 4,4 1,8 3,5 1,1 2,4 Toiminnan tulo, milj.e 2,1-0,3 2,2-1,2 0,1 Tuloveroproentti, % 19,5 19,5 19,5 19,5 20,5 Suht. velkaantuneiuu, % 33,2 30 40,8 26,1 35,9 Invetointien tulorahoitu, % 282,1 69 216,5 40,8 57,8 Toimintatuotot/-kulut, % 23,1 23 18,8 27,4 27,9 9
Toiminnalliten proeien trategiat Tavoite: Koko kunnan palveluproeien ennakkoluuloton kehittäminen. Laadukkaat palvelut tuotetaan laadukkaati ja vaikuttavati. Toiminnan järjetäminen punnitaan huolellieti toiminnalliita ja taloudelliita lähtökohdita. Strategia: 1. Vaihtoehdot palvelujen ja hallinnon järjetämieki palvelurakenneelvityken yhteydeä 2. Tehdään palvelutaopäätö palveluiden järjetämietä 3. Ulkoitaminen Tautojen elvity Laadun varmitu Riittävä kilpailu 4. Budjetin kokonaiuuden iäitäminen Jatkuva palveluntuotantovaihtoehtojen elvittely palvelualoittain - toiminnan tehotaminen toimintatapoja muuttamalla - vertailu naapurikuntiin - iäinen kekittäminen - yhdity - liikelaito - ulkoitu Yhteityöelvityket JIK-perupalveluliikelaitokuntayhtymän laaduka ja tehoka toiminta. Budjetin toiminnan ja talouden tavoitteiden muuttaminen ykikkötaon tavoitteiki - raportointi, analyointi, reagointi ja tiedottaminen 10
Aiakkuutrategiat Tavoite: Palveluiden kehittämieä otetaan huomioon kanainvälityvän, muuttuvan toimintaympäritön ja aiakakunnan tarpeet. Ihmiillä on valta ja vatuu omata elämätään. Aukata tuetaan oikea-aikaiella palvelulla, joa korotuu kohdennettavuu, tarveohjau, määräaikaiuu, uunnitelmalliuu, arvioitavuu ja läpinäkyvyy. Strategia: 1. Aiakata tuetaan itenäieen elämään palvelut tarpeen mukaan aiakkuuden määräaikaiuu ja uunnitelmalliuu 2. Hyvät palvelut ja palvelukäytännöt kyyntä ja tarjonta mitoituken peruteena palvelulupau kunnan tarjoamita palveluita Palvelulupauket Lakiääteiten palvelujen määrittely ja tiedottaminen Selvitetään ja analyoidaan aiakkaiden palvelujen käyttö elämän eri vaiheia. 11
ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Vetovoima Kunnan ja yrityten yhteimarkkinointi Yrittäjyyteen kannutaminen Hyvät perupalvelut, joutava päätökenteko Yritytoiminta, työpaikat Alkutuotannon kehittäminen Jalotava korkean oaamien teolliuu Sijainnita hyötyvien toimintojen kehittäminen Työvoiman koulutu Yrittäjyykavatuken kehittäminen Työharjoittelupaikat JAKKin koulutu- ja kehittämipalvelut Valtateiden liikennevirrat Jalajärven ijainnin hyödyntäminen Logitiikkaoaamien kehittäminen Vietintä ja markkinointi Aktiivinen tiedottaminen ja lehditöuhteiden hoitaminen Erottuminen @ Jalajärvi-brändi Siäinen vietintä, kanalaitiedottaminen Seutuyhteityön hyödyntäminen Aukatrategiet toimenpiteet Vuokra-auntojen liääminen @ aukaluku kavuun Uuien auntoalueiden rakentaminen Senioriaumien kehittäminen 12
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA Kunnan alue, väetö ja työpaikat Jalajärven kunta ijaitee Etelä-Pohjanmaalla, Läni-Suomen lääniä. Naapurikuntia ovat Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Kihniö, Parkano ja Karvia. Kunnan kokonaipinta-ala on 829,9 km², jota maapinta-ala on 821,5 km². Maakuntajaoa kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kunta kuuluu myö Suomenelän alueen kuntiin. Seinäjoen eutu on yhteitoiminta-alue, jonka muodotavat Seinäjoen, Kurikan ja Lapuan kaupungit ekä Ilmajoen ja Jalajärven kunnat. Seinäjoen kaupunkieutuun eli n. K8 kuntiin kuuluvat liäki Alavu, Kauhava ja Kuortane. Kunnan väkiluku 1.1.2009 oli 8343. Jalajärven kunnan ammatia toimivan väetön määrä v. 2006 oli 3440, jota alkutuotannoa toimivia on 23,4%, jalotuelinkeinoia toimivia 23,4% ja palveluia toimivia 51,4 %. Työpaikkojen määrä kunnaa on n. 3118 ja nettopendelöinti n. -200. Työvoima- ja elinkeinokekuken työvoimatilaton mukaan Jalajärven työvoiman määrä on 3743 henkilöä. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kanatalouden viidentoita vuoden kavuputki katkei v. 2009 karulla tavalla. Kekimääräinen kanantuotteen 3,6 %:n vuoikavu kääntyi yhden vuoden aikana n. 5-7 %:n lakuun. Kokonaituotanto laki alkuvuoden aikana 10 % ja vientivetoien teolliuuden laku oli 15 % edellieen vuoteen verrattuna. Eni vuoden oalta VVM ennutaa kokonaituotannon kavuki Suomen oalta 0,3 %. Vietit maailmantalouden elpymietä ja maailman kaupan piritymietä ovat tällä hetkellä ritiriitaiia. Työttömyyateen ennutetaan nouevan vuoden 2010 aikana yli kymmenen proentin, peimitiimpien arvioiden mukaan jopa 14:ään proenttiin. Kuntatalou vuoina 2009 2010 Kuntien talouden neljännevuoitilaton mukaan kuntien toimintamenot kavoivat kuluvan vuoden enimmäiellä vuoipuolikolla 6 % verrattuna edellien vuoden vataavaan ajanjakoon. Kavun tautalla on ennen kaikkea edellien opimukierroken palkkaratkaiuita johtuva henkilötömenojen voimaka kavu. Kuntatyönantajan Kela maku poituu eni vuoden alua kokonaan, mutta kuntatyönantajan työttömyyvakuutumaku kohoaa amata ajankohdata lukien. Kunta-alan nykyiten opimuten voimaaoloaika päättyy Tehy opimuta lukuun ottamatta tammikuun 2010 lopua. Uudet opimuket ovat kunta-alalla täyin auki ja niitä kokevat neuvottelut käydään erittäin haatavaa taloutilanteea. Eni vuonna palkkaumman kavuvauhti hidatuu. Anioindeki kohonnee kuitenkin 2,5-3 % eni vuonnakin. Kunta-alan kutannutao kohoaa tänä vuonna 3 %. Eni vuonna perupalveluiden hintaindekin ennutetaan kohoavan 2 %. 13
Konerni KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Tytäryhteiöt ja kuntayhtymät Konernitilinpäätökeen yhditetyt (kpl) Kiinteitö- ja auntoyhtiöt 8 Muut yhtiöt 3 Säätiöt 1 Kuntayhtymät 5 Yhteenä 17 Oakkuuyhteiöt A Oy Pukanrivi Jalajärven Pankkitalo Yhteenä 2 kpl Kuntakonerni (YLI 50%) KUNTAKONSERNI (Yli 50%) LÄMPÖ URHEILU- OY HALLI OY 97,7% 96 % UIMA- HALLI OY 86,3 % KUNTAYHTYMÄT * JIK * EP SHP * EPL * ESKOO * SEINÄJOEN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ * VALTUUSTO/ HALLITUS * JIK-TILAAJA- LAUTAKUNTA * SIVISTYS * VAPAA-AIKA * TEKNINEN JALASJÄRVI (EMO) JAKK Kunnallinen liikelaito SÄÄTIÖT * AJO- HARJOIT- TELURATA- SÄÄTIÖ 80 % AS OY KETO- TIE 100% AS OY JOKI- PIINTIE 90,44% KIINTEISTÖYHTIÖT & ASUNTO-OSAKEYHTIÖT KI OY HAUTI- AISEN- TIE 100% KI OY PEN- TIN- LAMMI 100% KI OY PUS- KAN- PUISTO 100% KI OY ANTU- RA- RIVI 100% KI OY JALAS- PISNES KI OY LIIKE- RATI 100% 68,77% 14
Konerni KUNTAKONSERNI, tytäryhteiöjen tavoitteet Valtuuton talouarvioa tytäryhteiölle hyväkymät toiminnalliet ja taloudelliet tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuutolle oavuoikatauken 1-7 ekä tilinpäätökertomuken 31. 12. yhteydeä. Liäki uppeampi raportointi kunnanjohtajalle neljännevuoittain. Kuntalain mukainen kunnallinen liikelaito JAKK liikelaito Henkilötö 2007 2008 Tpe 2009 2010 2011 2012 Vakituiet Määräaikaiet, ijaiet Yhteenä Muuto/kehity +/- 201 45 246 37 240 47 287 41 253 42 295 8 240 230 50 55 290 285-5 -5 225 55 280-5 Perutelut: Henkilötön muuto/kehity Määräaikaiten työuhteitten ouutta pyritään liäämään. JAKK Tunnuluvut Liikevaihto/hlö Liikevaihto Tilikauden tulo Sij. pääoman tuotto % Omavaraiuuate % Quick Ratio Myyntiaamiten kierton. Otovelkojen kiertonop. Opikelijatyöpäivät Henkilömäärä Perupääoman korko % Toimipaikkojen lkm Liikevaihto /otp Liikevaihto /m 2 TP 2008 83 730,17 24 030 557,54 950 870,63 10,05 71,77 3,87 18,57 51,34 187 790,00 Tpe 2009 TA 2010 77 000,00 21 950 661,00 115 891,00 1,50 70,00 2,00 30,00 32,00 187 000,00 287,00 285,00 2,00 10? 127,97 1 596,00 30.11. Euribor 12 kk+0,1 10,00 116,50 1 016,00 83 526,46 6 526,46 24 222 672,00 2 272 011,00 385 746,26 269 855,26 2,70 1,20 68,00-2,00 4,50 2,50 23,00-7,00 32,00 0,00 294 789,00 107 789,00 290,00 5,00 30.11. Euribor 12 kk+0,1 11,00 82,17 1 120,51 Muuto/ Kehity 30.11. Euribor 12 kk+0,1 1,00-34,33 104,51 Perutelut: Toiminnan laajuuden muuto/kehity Kunnalle makettava ijoitetun perupääoman korko on v 2010 Euribor 12kk+0,1%. Valtuuton hyväkymät itovat erät JAKK:n talouarvioa: JAKK:n perupääoma 1.345.503,41 Jalajärven kunnalle makettava perupääoman korko 30.11.2010 Euribor 12kk + 0,1 15
Konerni KUNTAKONSERNI, tytäryhteiöjen tavoitteet Valtuuton talouarvioa tytäryhteiölle hyväkymät toiminnalliet ja taloudelliet tavoitteet, jotka raportoidaan kunnanvaltuutolle oavuoikatauken 1-7 ekä tilinpäätökertomuken 31.12. yhteydeä. Jalajärven Lämpö Oy Tunnuluvut TP 2008 Tpe 2009 Liikevaihto 1 232 043 1 400 000 Sij. pääoman tuotto % 8,9 Tavoite TA 2010 Tilikauden tulo 147 453 95 000 15% liikevaihdota Omavaraiuuate % 38,9 Quick Ratio 1,30 Myyntiaamiten kierton. 59,80 Otovelkojen kiertonop. 108,80 Henkilömäärä 5,5 5,50 5,50 Liitetty rakennukanta m 3 744 000 Paikallinen polttoaine % 95 Invetointitarve 300 000 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Lämmöntuotanto/v MWh 30 900 Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Aikaarjatietoja, ei tavoitteita Muuto/Kehity Aunto Oakeyhtiöt Tavoitteet Tunnuluvut 2009-2010 Käyttöate % Tpe 2009 TA 2010 Lainamäärä Tpe 2009 TA 2010 Lainaa / Tpe 2009 aunto m2 TA 2010 Energialuokka Tpe 2009 TA 2010 Ki Oy A Oy Ki Oy Ki Oy Ki Oy Ki Oy Ki Oy A Oy Hauti- Jokipiintilammpuitrivpinerati Pentin- Pukan- Antura- Jala- Liike- Ketotie aien- tie 93 % 99 % 93 % 100 % 93 % 93 % 100 % 100 % 93 % 100 % 90 % 100 % 93 % 90 % 100 % 100 % 494 282 266 005 1 792 540 244 322 475 079 3 462 654 0 0 462 077 649,52 256 221 632,06 1 680 660 506,37 208 694 157,22 439 725 386,72 3 308 178 766,24 0 0 0 0 607,20 607,45 474,76 134,29 357,94 732,06 0 0 D D D E D D C D D D D E D D C D Tavoitteet 2009-2010 Jalajärven Uimahalli Oy Jalajärven Urheiluhalli Oy Kävijämäärä/v Tpe 2009 TA 2010 14500 14000 9000 9000 Tilikauden tulo Tpe 2009 +/- 0 +/- 0 TA 2010 +/-0 +/-0 Ajoharjoittelurataäätiö: Ajoharjoittelurataäätiö on jättänyt patentti- ja rekiterihallitukelle purkuhakemuken. Valtuuto hyväkynee prukumenettelyn 16.12.2009. Säätiön purku toteutunee vuoden 2010 alkupuolella. 16
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA TA 2009 NIMI TA 2010 2011 2012 1000 1000 KÄYTTÖTALOUS 49 069 000 M E N O T 56 520 676 55 539 55 283 11 418 000 T U L O T 17 029 319 17 029 17 029 37 651 000 N E T T O M E N O T 39 491 357 38 510 38 254 INVESTOINNIT 3 234 000 M E N O T 3 095 000 5 675 3 790 480 000 T U L O T 370 000 70 970 2 754 000 N E T T O M E N O T 2 725 000 5 605 2 820 RAHOITUS 4 227 000 M E N O T 1 983 500 1 712 2 139 43 370 000 T U L O T 43 333 470 46 570 43 806-39 143 000 N E T T O M E N O T -41 349 970-44 858-41 667 KAIKKI YHTEENSÄ 56 530 000 M E N O T 61 599 176 62 926 61 212 55 268 000 T U L O T 60 732 789 63 669 61 805-1 262 000 N E T T O M E N O T -866 387 743 593 2 245 000 SUUNNITELMAPOISTOT 2 320 500 2 300 2 300 17
Talouuunnitelma TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011 KÄYTTÖTALOUSOSA KUNNANHALLITUS TA TA TS TS 2009 2010 2011 2012 1000 1000 Menot 26 940 000 28 094 220 27 761 27 761 Tulot 2 452 000 2 389 812 2 390 2 390 Netto 24 488 000 25 704 408 25 371 25 371 MAASEUTUTOIMI Menot 210 000 224 664 225 225 Tulot 0 0 0 0 Netto 210 000 224 664 225 225 LOMITUSTOIMI Menot 3 923 000 10 076 264 10 023 10 023 Tulot 3 930 000 10 023 168 10 023 10 023 Netto -7 000 53 096 0 0 JIK-TILAAJALAUTAKUNTA Menot 71 000 59 970 60 60 Tulot 52 000 42 820 43 43 Netto 19 000 17 150 17 17 SIVISTYSTOIMI Menot 11 851 000 12 061 381 11 547 11 291 Tulot 501 000 506 300 506 506 Netto 11 350 000 11 555 081 11 041 10 785 VAPAA-AIKA Menot 1 055 000 1 034 811 1 004 1 004 Tulot 60 000 20 000 20 20 Netto 995 000 1 014 811 984 984 TEKNINEN TOIMI Menot 5 019 000 4 969 366 4 919 4 919 Tulot 4 423 000 4 047 219 4 047 4 047 Netto 596 000 922 147 872 872 KAIKKI YHTEENSÄ Menot 49 069 000 56 520 676 55 539 55 283 Tulot 11 418 000 17 029 319 17 029 17 029 Netto 37 651 000 39 491 357 38 510 38 254 18
Talouuunnitelma Talouuunnitelma 2010-2012 TULOSLASKELMA EUROT!!! *=itovat TP TP TA (i. mrm) TA TA TA 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1000 1000 1000 1000 Toimintatuotot Myyntituotot 5 461 5 513 6 090 284 13 484 929 Makutuotot 2 322 2 639 1 072 449 1 409 800 Tuet ja avutuket 600 599 302 710 232 250 Muut tuotot 4 565 4 797 3 978 329 1 902 340 Toimintatuotot yht. 12 948 13 548 11 443 772 17 029 319 17 029 17 029 Henkilötökulut -23 127-24 296-18 104 478-23 733 462 Palvelujen otot -15 746-16 119-25 725 392-27 140 760 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 543-2 746-2 072 886-2 332 066 Avutuket -2 276-2 271-2 231 859-2 215 000 Muut toimintakulut -1 863-2 019-1 021 685-1 099 388 Toimintakulut yht. -45 555-47 452-49 156 300-56 520 676-55 539-55 283 TOIMINTAKATE -32 607-33 904-37 712 528-39 491 357-38 510-38 254 *Verotulot 19 828 20 566 19 408 000 19 691 000 19 915 19 851 *Valtionouudet 16 564 17 854 19 977 000 20 861 170 20 861 20 861 Rahoitutuotot ja -kulut *Korkotuotot 294 304 259 000 52 500 66 66 *Muut rahoitutuotot 3 972 124 176 000 118 800 118 118 *Korkokulut -495-481 -364 000-90 000-131 -323 *Muut rahoitukulut -19-22 -13 000-18 500-19 -19 Rahoit.tuotot ja -kulut yht. 3 752-75 58 000 62 800 34-158 VUOSIKATE 7 537 4 441 1 730 472 1 123 613 2 300 2 300 Poitot ja arvonalentumiet Suunnitelman muk. poitot -2 125-2 301-2 245 000-2 320 500-2 300-2 300 TILIKAUDEN TULOS 5 412 2 140-514 528-1 196 887 0 0 TILIKAUDEN YLI/ALIJ. 5 412 2 140-514 528-1 196 887 0 0 19
Talouuunnitelma EUROT!!! Talouuunnitelma 2010-2012 RAHOITUSLASKELMA * = itovat TP TP TA TA TA TA 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1000 1000 1000 1000 1000 Varinaien toiminnan ja invetointien kaavirta (i.mrm) Toiminnan rahavirta Vuoikate 7 537 4 441 1 730 1 123 613 2 300 2 300 Tulorahoituken korjauerät -3 19 Tulorahoitu yhteenä 7 534 4 460 1 730 1 123 613 2 300 2 300 Invetointien rahavirta Invetointimenot -6 482-2 041-3 799-3 095 000-5 675-3 790 Rahoituouudet invetointeihin 428 27 1 099 300 000 900 Pyyvien vataavien hyöd.luovututu 310 439 70 000 70 70 Invetoinnit yhteenä -5 744-1 574-2 700-2 725 000-5 605-2 820 Toiminnan ja invetointien rahavir 1 790 2 886-970 -1 601 387-3 305-520 Rahoituken rahavirta Antolainauken muutoket *Antolainaaamiten liäy -68-501 -1 300 *Antolainaaamiten vähenny 386 50 50 110 000 110 110 Antolainauken muutoket yht. 318-451 -1 250 110 000 110 110 *Lainakannan muutoket Pitkäaikaiten lainojen liäy 3 500 3 500 2 500 000 5 500 2 800 Pitkäaikaiten lainojen väh. -3 303-3 393-2 550-1 875 000-1 562-1 797 Lyhytaikaiten lainojen muuto -580-140 *Lainakannan muutoket yht. -383-3 533 950 625 000 3 938 1 003 Oman pääoman muutoket Muut makuvalmiuden muutoket Toim.ant.varojen ja po:n muutoket Vaihto-omaiuuden muuto -24-10 102 Saamiten muuto 252 68 1 021 Korottomien velkojen muuto -374 1 338-3 514 Muut makuvalm. muutoket yht. -146 1 395-2 391 0 0 0 Rahoituken rahavirta -211-2 589-2 691 735 000 4 048 1 113 Rahavarojen muuto 1 579 296-3 661-866 387 743 593 Rahavarojen muuto 1 579 296-3 661-866 387 743 593 20
Talouarvio TALOUSARVIOASIAKIRJAT JA TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuuto vahvitaa talou-uunnitelman enimmäien vuoden (2010) talouarviona noudatettavaki ja talouuunnitelman 2011-2012 ohjeelliena noudatettavaki. Kunnanvaltuuto päättää määrärahat tuloalueittain ja toiminnalliet tavoitteet toimielimittäin. Määrärahat myönnetään toimielimille, jotka jakavat edelleen käyttöuunnitelmien hyväkymipäätökillä tulo- ja menomäärärahat ja toiminnalliet tavoitteet tuloalueilla ja tuloykiköille. Talouarvioa ja -uunnitelmaa olevat *:llä merkityt määrä- ja laatutavoitteet on aetettu itoviki tavoitteiki. Käyttötalouden määrärahat ovat i kunnanvaltuutoon nähden itovia tuloaluetaoiina kokonaimenoina ja kokonaituloina i tuloalueeta vataavaan toimielimeen nähden itovia tuloykikön kokonaimenoina ja tuloina i JAKK (Jalajärven Ammatillinen Aikuikoulutukeku) iältyy talouarviokirjaan Kuntalain mukaiena kunnalliena liikelaitokena. Kunnanvaltuuto on aettanut aikuikoulutukekukelle taloudelliet ja toiminnalliet tavoitteet, jotka on eitetty talouarviokirjan ivulla 65. Invetointioan määrärahat ovat itovia kunnanvaltuutoon nähden i talonrakennuken alueella kohteittain i kunnallitekniikan ja vei- ja viemärilaitoken rakennukohteet invetointiryhmänä, paiti 40.000 euroa ja itä uuremmat hankinnat kohteittain i irtain omaiuu talouarvion erittelytaoiena i arvopaperit invetointiryhmänä, paiti yli 90.000 euron hankinnat hankkeittain. Invetointioan hankkeiden toteutuminen on valtionouutta aavien kohteiden oalta ehdollinen niin, että toteuttamien aloittaminen edellyttää valtionouupäätöken. Soiaali- ja terveytoimien ekä opetu- ja kulttuuritoimen (oppilaitoten, liikuntarakentamien ja kirjaton) perutamihankkeiiin haetaan valtionouutta. Valtionouuden hakeminen edellyttää hankeuunnittelua ja kutannuarviota. 21
Talouarvio TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET Palkat ja henkilötömenot Palkkakutannuten mitoituperuteena on käytetty 2,5 %:n korotuta vuoden 2009 budjetin palkkamäärärahataoon. Kunta-alalla on voimaa 1.10.2007 allekirjoitetut työ- ja virkaehtoopimuket vuoille 2007-2009. Sopimukaui päättyy 31.1.2010. Hoitoalaa edutavan Tehyn opimu on voimaa vielä vuoden 2011 loppuun ja e toiminee epäviralliena taomääritykenä muiden liittojen palkankorotutavoitteille. Soiaaliturva- ja eläkevakuutumakut ekä muut henkilöivukutannuket ovat n. 33,3 %. Vuoden 2010 aluta lukien Kela-maku poituu kokonaan kuntatyönantajalta. Sen ijaan työnantajan työttömyyvakuutumakuun tulee 0,2 %:n korotu. Eläkemenoperuteiet makut on varattu Kuntien eläkevakuutuken luettelon mukaiina. JIK:iin iirtyvien henkilöiden eläkevatuu jäi kunnalle iltä oin kuin palvelu on uoritettu kunnaa. Vuoden 2010 kokonaipalkkaumma on 17,8 milj. euroa ja oiaalikutannuket 5,9 milj. euroa. Työlliyyvaroin palkattujen, koululaiten, keätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden palkkaamieen on varattu määräraha palvelutoimintojen tuloalueelle työlliyyden hoidon tuloykikköön. Kuntayhtymien menot Kuntayhtymien käyttötalouden menoihin iältyvät euraavat makuouudet: i Ammatillien koulutuken kunta-yhtymät aavat toimintaana valtiolta täyden ykikköhinnan mukaien rahoituken liättynä 10 %:n invetointiliällä. Tämän n. ylläpitäjä-mallin mukaan ei enää ole erikeen määräytyvää kotikuntaouutta. Jäenkuntien uorituvelvolliuudeta kuntayhtymän menoihin on ovittu peruopimukia. Avutumäärärahat Talouarvioa oa avutumäärärahoita on idottu tietyille avututen aajille, oittain avutuket ovat toimielimen päätettäviä olevina yhteiummina. Lautakunnat päättävät avututen jaota myönnetyn euromäärän rajoita. Verotulot Verotulojen perutana oleva kunnan tuloveroproentti on 19,50. Verotulot muodotuvat aniotulon verotuketa eli kunnalliveron tuotota, yhteiöveron jako-ouudeta ekä kiinteitöverota. Kunnalliveron tuotoki on arvioitu v. 2010 yht. 17,4 milj.euroa. 22
Talouarvio Kuntaliitto on päivittänyt 21.10.2009 kuntien verotulojen ennutekehikon. Sekä vuoden 2010 että vuoien 2011-2012 oalta tuloverokehityken arviointi on erittäin vaikeaa johtuen ennen kaikkea työlliyytilanteen epävarmuudeta. Kunnalliveron veropohjan oalta talouuunnitelmakaudella koko kanantalouden palkkaumman kavun on arvioitu olevan vuoittain negatiivinen. Aniotulojen arvioidaan alenevan eni vuonna 0,9 % ja vuoina 2010-2011 edelleen 0,8 %/vuoi. Kunnalliverotuken tulota tehtävät vähennyket nouevat eni vuonna eläke-tulovähennyken, peruvähennyken ja työtulovähennyken korotuten vuoki. Vähennyten kavun vaikutu on merkittävä eli Jalajärven oalta n. 4,0 milj. euroa. Veromenetyket (n. 800 000 euroa) kompenoidaan liäämällä valtionouukia vataavalla ummalla. Verovuoden 2009 makuun pantavan veron arvioidaan kavavan edellietä vuodeta 0,8 %. Seuraavan verovuoden makuun pantava vero vähenee 5,7 %. Vuonna 2011 makuun pantavan kunnalliveron arvioidaan edelleen alenevan 1,3 % huolimatta tuloveroproentin 1 %:n korotuketa. Vuoden 2012 oalta makuun pantava kunnallivero olii uunnilleen vuoden 2012 taolla. Kunnalliveron tilityten muutokeen vaikuttaa kuntaryhmän verovuoden 2009 jako-ouuden ennakoitu kohoaminen johtuen viime vuoien hyvätä tulokehityketä. Kiinteitöveroproentit on vahvitettu (kv 12.11.2009) vuodelle 2010 euraavina: i vakituiet aunnot 0,50 % i muut kuin vakituiet aunnot 1,00 % i yleinen kiinteitövero 0,80 % i yhdity- ja eurantalot (Kiinteitöverolaki 13a ) 0,00 % Kiinteitöveron tuotto on n. 1 150.000 euroa iten, että yleien kiinteitöveron tuotto on 396.000 euroa, vakituiten auntojen 686.000 euroa ja muun kuin vakituien aunnon veron 67.000 euroa. Yhteiöveron tuotoki on Jalajärven kunnan oalta arvioitu v. 2010 yht. 1 181 000 euroa. Tuottoa liää v. 2009 toteutettu kuntien jako-ouuden väliaikainen noto 32,03 proenttiin. Korotu poituu v. 2012. Valtionouudet Valtionouujärjetelmä muuttuu vuoden 2010 alua merkittäväti. Soiaali- ja terveypalvelujen ekä ei- ja peruopetuken, kirjato- ja kulttuuripalvelujen valtionouudet maketaan n. yhden putken mallin valtionouutena. Muut ivitytoimen valtionouudet maketaan yhden putken mallin ulkopuoliena valtionouutena. Uuditu toteutetaan kutannuneutraaliti valtion ja kuntien keken ekä myö kuntien keken. Kutannuneutraaliuuden takia valtionouukien kokonaiuuteen iältyy erilaiia kompenaatioeriä. Valtionouudet eivät liäänny vuodelle 2010 lähekään yhtä paljon kuin kuluvalle vuodelle. Vuoden 2010 valtionouukia liää jonkin verran verotulojen menetyten (vähennyten kavun) hyvittäminen. Makut Makuja ja myyntituottoja kertyy vuoden 2009 tilinpäätöennuteen mukaan yhteenä noin 7,2 milj. euroa. Vuonna 2010 makuja ja myyntituloja arvioidaan kertyvän 14,8 milj. euroa. kavu johtuu Jalajärven kunnan hallinnoiman lomitupalvelualueen huomattavata laajentumieta. Makut ja takat kootaan hallinnonaloittain yhdeki kirjaki ja jaetaan tiedoki talouarvion käittelyn yhteydeä. 23
Talouarvio Talouden taapainotu Kunnanhallitu on aettanut marrakuua 2009 palvelurakennetyöryhmän, jonka tehtävänä on valmitella maalikuun 2010 loppuun menneä eity n.1,1 miljoonan euron talouden taapainotuohjelmaki. 1000 25 000 Arvioitu verotulo 2001-2012 Jalajärvi 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009** 2010** 2011** 2012** Kiinteitövero Kunnallivero Yhteiövero Perutelut Verotulokertymä vuonna 2010 Aniotulovero (kunnalliveron tuotto) Yhteiövero Kiinteitövero Verotulot yhteenä Valtionouudet vuonna 2010 Yhden putken valtionouu Opetu- ja kulttuuritoimen muut valtionouudet Verovähennyten ja valtionouukien kompenaatio Valtionouudet yhteenä 17 360 000 e 1 181 000 e 1 150 000 e 19 691 000 e 21 277 000 e - 1 510 000 e 1 094 000 e 20 861 000 e Lainanottoperiaatteet ja makuvalmiuden ylläpitäminen: * Kunnan lainakanta pidetään lainakutannurikien minimoimieki mahdolliimman monipuoliena. * Pitkäaikaita lainaa otetaan kunnanvaltuuton talouarvioa tai erillienä päätökenä hyväkymä enimmäimäärä vuodea. Lainanottovaltuudet näkyvät rahoitulakelmaa kohdaa pitkäaikaiten lainojen liäy. * Lainoita pyydetään pääääntöieti kirjalliet, vertailukelpoiet tarjouket, joiden pohjalta päätöket tehdään. Mikäli käytettäviä on riittävän ajantaainen lainakutannu-vertailu, voi lainanottopäätöken tehdä ilman erillitä, nimenomaan tätä lainanottoa varten toteutettua tarjoukierrota. * Makuvalmiuden ylläpitämieki kunnanhallitukelle tai kunnanhallituken päättämälle viranhaltijalle annetaan valtuudet ottaa tilapäiluottoa enintään 2.500.000 euroa. 24