INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

Samankaltaiset tiedostot
INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Sähköstaattinen energia

Telecommunication engineering I A Exercise 3

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

Korjausrakentaminen Maiju Kianta Metropolia 2014

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

Rak Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut


( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy /7 Laskuharjoitus 4 / Sähkömagneettiset aaltojen polarisoituminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Piehingin osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

6. Stokastiset prosessit (2)

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

Lassi Warsta METSÄTEOLLISUUDEN ENERGIATUOTANNOSSA SYNTYVÄN TUHKAN HYÖTYKÄYTTÖ: HAITALLISTEN AINEIDEN KULKEUTUMINEN

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 23: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 1

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Systeemimallit: sisältö

Valmistuksen hieno-ohjaus

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:

Aamukatsaus

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

W dt dt t J.

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

HERNESAARI OSAYLEISKAAVAEHDOTUS VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Tietoliikennesignaalit

Mat Sovelletun matematiikan erikoistyö. ARCH -mallit Atso Suopajärvi 57512W

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Harjoituksen pituus: 90min 3.10 klo 10 12

Ympäristöakatemia Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus diskreettiin matematiikkaan (Syksy 2008) 4. harjoitus Ratkaisuja (Jussi Martin)

joka on separoituva yhtälö, jolla ei ole reaalisia triviaaliratkaisuja. Ratkaistaan: z z(x) dx =

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Talousmatematiikan perusteet

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

Öljysäiliö maan alla

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisäpainoleuanvedon kilpailusäännöt

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

Jarmo Kuusela PL VAASA MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

11. Takaisinkytketyt vahvistimet

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

LHSf5-1* Osoita, että van der Waalsin kaasun tilavuuden lämpötilakerroin on 2 γ = ( ) RV V b T 2 RTV 2 a V b. m m ( ) m m. = 1.

KAAVOITUSKATSAUS VALMISTUMASSA OLEVAT KAAVAT 3 VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT 6 UUDET KAAVAHANKKEET, EI KAAVOITUSPÄÄTÖSTÄ 18 MAAKUNTAKAAVOITUS 18

W Hz. kohinageneraattori. H(f) W Hz. W Hz. ELEC-A7200 Signaalit ja järjestelmät Laskuharjoitukset. LASKUHARJOITUS 5 Sivu 1/7

Korkeammat derivaatat

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

SAVONLINNAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2018

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN ISSN X no 13

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015

Transkriptio:

INTERFERENSSIN VIUTUS LINERISESS MOULTIOSS Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 1 19

Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa Radoaausa nefeenssä RFI sn usa äeselsä, kun oa kanoaaloaauus on lähellä uden kasaa. Lsäks kohnaa. Takasellaan deenssen ksaausen kanoaalohäön vakuusa. Se anaa valude äää ös sokassen kohnahäöden ekansea. Havasee, eä häön vakuus suouskkn ppuu palon sä, onko kseessä lneaanen va epälneaanen odulaao. Takasellaan lannea, ossa SB/M-odulaaon svukasa uodosuva kosnsanoasa a kanoaaloon suauuu f f - aaunen häökanoaalo apludlla f häön offseaauus. os os os os Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 2 19

3 19 Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 Inefeenssn vakuus lneaasessa odulaaossa oheenssa lasussa keoaan lasukanoaallolla 2 os a suo. LPF: Nähdään, eä sanoa a nefeenss ova suauuneena lasen lähdössä, kuen ne olva suauuneena kanavassa. Tää on lneaaslle vasaanolle pllnen onasuus. Epälneaasella vehokäälsella lanne on elanen epälneaasuudesa ohuen, vakka M on snänsä lneaanen od. Eseään edellä kuvau sgnaalakenne osonesksenä, oa ääe havannollsen ä VI:ssa apahuu. Veko vodaan pää suheessa kanoaaloon aaellaan, eä 0. VI seuaa kuvassa 3.39 vekon puua R. os os e e e e e e e e e e e 2 1 2 1 Re 2 1 2 1 Re

Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa oeaan aep kaava uueen uooon gonoeaa kääen: os os os [ os os sn sn] [ os os ] os sn sn Jos >>, älkänen e on ekkseön, ollon saadaan: os os El penen nefeenssason apauksessa kohen lasu a VI ova denses C-koponen oleeaan poseuks. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 4 19

5 19 Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa Jos <<, 3.170:n älkänen e e ole enää ekkseön. un >>, älkänen e vesässä kaavassa on pen. Nähdään, eä nfoaao a häö evä ole enää suauuneena, kuen koheenssa lasussa, vaan ne keova osaan. Sen seuauksena nfoaao eneeään vehokäälasussa, kun >> s. nfoaao häö ~ häö. [ ] [ ] [ ] [ ] sn sn os sn os os os os sn sn os os os os sn sn os os os os os os L L L L os os os Häö Häö Infoaao

Inefeenssn vakuus epäln. vehokäälasussa Häö vakuaa addvses Häö vakuaa ulplkavses Vehokäälasussa apludlaan suuna aauuskoponena pdeään auoaases kanoaalona. Jos >>, efekvsellä kanoaallolla on aauuena, a VI o kuen koheen lasu. Jos >>, vakuavaks kanoaalloks ulee aalo aauudella a nfoaao odulouukn shen. Tää nfoaaon palauuaona enesä kusuaan knnslöks, oka ohuu VI:n epälneaasesa luoneesa. Se lenee ös kohnan vakuaessa sekä PM & FM -odulaaolla. Huo! addvsessakn apauksessa häö eenkn lenee VI:n lähdössä. Sen elnoseks avaan es. häönvaennna. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 6 19

INTERFERENSSIN VIUTUS EPÄLINERISISS ULMMOULTOISS Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 7 19

8 19 Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 ulaodulaaon a häökanoaallon peuskaava Tullaan havaseaan, eä häön vakuus on elanen kun ln. od.. nals anaa veä ös kohnakääsesä. Oleeaan, eä dsknaaon saapuu oduloaon kanoaalo a häökanoaalo aauudella Huo: ln. od. ap. ol ös sanoa ukana. Jos >>, nn vodaan appoksoda: [ ] R R ψ ψ os sn an sn os os sn sn os os os os os 1 2 2 R ψ sn os os 1 sn os

sknaaon vase häöön PM- a FM-odulaaolla sknaaon lähö PM:lle: sknaaon lähö FM:lle: π FM:lla häön apludvakuus on sä suuep ä kauepana häökanoaalo on keskaauudesa! PM:lla se e pu :sä. Lsäks nähdään, eä häövakuusa vodaan penenää :n avoa kasvaaalla. un <<, edellsen kalasa oleuksa e voda ehdä, ekä dsk. o knnksen läpuolella, oen laneen anals vakeapaa. Jonknlanen näkes saadaan ukalla häön vaheen θ vakuusa oson häö on ss aan funkona kevä oson. nalsssä käeään geoean eoa, eä -säesen pän ssään äävän θ-kulasen sekon kaaen puus s θ. PM FM 1 2 sn d d sn { e e } ], θ Re [ f os Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 9 19

ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä Takasellaan kolea elasa apausa: selväs suuep kun. hukan suuep kun. hukan penep kun. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 10 19

11 19 Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un selväs suuep kun : Pen uuos θ:ssä aheuaa velä peneän saansuunasen uuoksen esulankulassa ψ, oa dsknaao seuaa. on posvnen suue, kun f > 0, a negavnen, kun f < 0. 0, 2 0, ] [ f d d s θ ψ π ψ θ ψ θ

12 19 Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un hukan suuep kun a θ on lähellä avoa π: Pen posvnen uuos θ:ssä aheuaa suuen negavsen uuoksen kulassa ψ. Seuaa negavnen ännepkk dsk. lähöön, koska dsknaao seuaa kulan uuosnopeua. on negavnen suue, kun f > 0, a posvnen, kun f < 0. π θ ψ π π ψ π θ ψ θ π, 2, ] [ ] [ f d d s

ulaodulaao a häökanoaalo vekoesksenä un hukan penep kun a θ on lähellä avoa π: Pen posvnen uuos θ:ssä aheuaa suuen posvsen uuoksen kulassa ψ. Seuaa posvnen pkk dsk. lähöön. s [ π θ ] [ dψ 2π d ][ π ψ ], θ, θ π π on posvnen suue, kun f > 0, a negavnen, kun f < 0. Lsäks ogo keeään, kun θ kasvaa s. ψ kasvaa nopeas 0 2π. Seuaavssa kuvssa on havannollseu edellsä analsä, kun 0.2, 0.9 a 1.1. Ogonkeo-ongelaan palaaan kohna-analsen hedessä. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 f 13 19

sknaaon lähö häön apludn funkona Ogon keo Häökanoaallon vakuusa vodaan vaenaa ns. eskoosus älkkoosuseknkalla. Sä käeään ös kohnaa vasaan. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 14 19

Eskoosus älkkoosuseknkka Jälkkoosussuodan lasen dsknaaon lähdössä on pllses RC-ppnen LPF, onka 3 db:n kasanleves on palon penep kun nfoaaonn kasanleves s. f 3 << W. f 3 -aauuden älkeen häön apludaso vaenuu sauouu, koska häöaso kasvaa lneaases f :hn veannollses a LPFsuodaen apludvase penenee 1/f-veannollses. FM PM f os sn Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 15 19

Eskoosus älkkoosuseknkka oska f 3 << W, sanoasgnaal vääs. Sks avaan lpääsöluonenen eskoosussuodan, oka esvääsää sanoaa sen, eä älkkoosuksen älkeen älkeen sanoa palauuu alkupeäseks suodaen sofunkoden ulo on sanoan kannala ekkseön, avolaan ks. Häö vaenee, koska se suauuu vasa kanavassa, ekä sen kule eskoosussuodaen läp. ohna-analsessä osoeaan aeaases, eä ää eknkka vaenaa ehokkaas ös WGN-kohnaa. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 16 19

Eskoosus älkkoosuseknkka Meneelän haapuolena on, eä eskoosussuodan koosaa lepä sanoasgnaaln aauuksa, sä seuaa suuenunu aauusdevaao, kä edelleen näk Casonn kaavan ukases suuenuneena kasanleveenä. Usen kuenkn sanoasgnaaln, kuen puheen, suua aauuskoponen oaava van penen osuuden kokonasehosa, oen ongela e ole ekävä. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 17 19

Eskoosus älkkoosuseknkka uvassa 4.65 esnvä d vasaa aepaa häön offse-aauua. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 18 19

Eskoosus älkkoosuseknkka Eskoosusälkkoosuseknkka o edelleenkn, vakka dsknaao kovaasn vahelukkolasella PLL-lasna akasellaan seuaavana asana. Teolkenneeknkka I 521359 a äkkänen Osa 15 19 19