Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Transkriptio

1 1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse samanpainoisille kilpailijoille sijoiuksisa 1-3. Kilpailijan ulos on hväksjen oisorisen lukumäärä. 2.0 Kilpailulisenssi ja -oikeus Voimassa oleva kilpailulisenssi on pakollinen kaikissa Suomen Leuanveo r:n alaisissa kilpailuissa. Yleiseen ai veeraanisarjaan osallisuvan urheilijan kilpailulisenssi muodosuu anidopingsopimuksesa ja lisenssimaksusa. Anidopingsopimus ulee läheää allekirjoieuna Suomen Leuanveo r:lle vähinään kolme kuukaua ennen kuin urheilija osallisuu ensimmäisä keraa kilpailuun. Vuouinen lisenssimaksu ulee olla makseuna viimeisään kilpailupäivänä. Juniorisarjaan (alle 19 v) osallisuva urheilija voi lunasaa juniorilisenssin, joka on voimassa, kun lisenssihakemus on saapunu ja lisenssimaksu makseu. Lisenssin ä olla voimassa viimeisään kilpailupäivänä. Suomen Leuanveo r siouuu noudaamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen anidopingsäännösöä. Kaikki Suomen Leuanveo r:n kilpailuihin osallisuva urheilija ova Suomen Anidopingoimikunnan säännösen ja esausoiminnan alaisia. Suomen mesaruuskilpailuissa voiva kilpailla vain Suomen kansalaise. Muissa kilpailuissa voiva kilpailla mös muiden maiden kansalaise. 3.0 Punnius Kilpailuissa käeään sukupuoleen, painoon ja/ai ikään perusuvia luokka- ja sarjajakoja. Painoluokkaraja ova muooa asan ja alle. Punnius pää vähinään 30 minuuia ennen kunkin kilpailusarjan alkua. Punnius apahuu suljeuin ovin, ksi kilpailija kerrallaan punniushuoneessa. Kilpailija voi haluessaan kädä punniuksessa useia keroja punniusajan aikana. Punniushekellä päällä on eninään alusvaaee. Paino määrieään 0,1 kilogramman arkkuudella. Yhdessä kilpailuapahumassa saa osallisua vain heen sarjaan. Kilpailusarjan vaihaminen ilmoiauumisajan päämisen jälkeen ei ole mahdollisa. Mikäli kilpailijalla on käsivarsien ädellisen ojenumisen esävä ruumiillinen vamma, hänen ä esiää oimisijoille lääkärinodisus vammasa punniuksen hedessä. Esimerkki: 70,0 kg painava kilpailija kilpailee sarjassa 70 kg ja 70,1 kg painava kilpailija kilpailee sarjassa 80 kg. 4.0 Kilpailusarja Miehe Naise Miehe li 40 v Miehe li 50 v Miehe li 60 v Miehe li 70 v Naise li 40 v Naise li 50 v Naise li 60 v Naise li 70 v 60 kg, 70 kg, 80 kg, 90 kg, 100 kg, 110 kg, li 110 kg 55 kg, 70 kg, li 70 kg 80 kg, 100 kg, li 100 kg 80 kg, 100 kg, li 100 kg 80 kg, 100 kg, li 100 kg 80 kg, 100 kg, li 100 kg 60 kg, li 60 kg 60 kg, li 60 kg 60 kg, li 60 kg 60 kg, li 60 kg Suomen Leuanveo r 1/5

2 Poja alle 19 v Tö alle 19 v 60 kg, 80 kg, li 80 kg 40 kg, 50 kg, li 50 kg Miesen ja naisen ikäsarjoissa 40, 50, 60 ja 70 vuoa saa kilpailla aikaisinaan sinä vuonna, kun saavuaa kseisen iän. Poikien ja öjen ikäsarjoissa 19 vuoa saa kilpailla sen vuoden loppuun, jona äää 19 vuoa. Miesen ja naisen leise sarja ova avoimia kaiken ikäisille. 5.0 Teline Kilpailussa käeävän elineen ä olla Suomen Leuanveo r:n hväksmä. Tangon halkaisija on 28 mm ja leves 120 cm. Tangon on olava suora ja aipumaon. Tangossa voi olla karhennus, mua ei eippauksia. SM- ja Suomen Cup -kisoissa angon korkeus laiasa miauna on 260 cm. Telineen eupuolella, angon verikaalilinjasa miauna 47,5 cm päässä on Liikerajoiin (esimerkiksi pleksiseinä), rajoiamassa kilpailijan heilumisliikeä eeen-aakse -suunnassa. Tangon läpuolella, sen läreunasa miauna 20 cm korkeudella, on Päämerkki (esimerkiksi kev muovipuki), joa kilpailijan pään ulee koskeaa Yläasennossa. 6.0 Varusee Miehe Naise Urheiluhousu, hihaon paia (olkapää ä näkä)/ilman paiaa, suka/avojaloin Urheiluhousu, hihaon paia (olkapää ä näkä), suka/avojaloin Käsissä ei saa käää sieiä, eippauksia eikä pihkaa. Ainu käsissä salliu aine on kisajärjesäjän arjoama magnesium. Pikäparaisen kilpailijoiden on uomarin pnnösä sidoava paransa kumilenkillä, hiuslenkillä ai muulla vasaavalla. Kilpailijan ä kammaa hiuksensa sien, eeivä ne vaikua Päämerkin oiminaan. Säänöjenvasainen varusus kilpailusuoriuksen aikana aiheuaa kilpailusuoriuksen hlkäämisen. 7.0 Toimina kilpailusuoriuksessa Kilpailija siir elineelle omalla kilpailuvuorollaan kilpailun järjesäjän ilmoiaman suoriusjärjesksen mukaisesi. Yliuomarin anaman ROIKU -komennon jälkeen kilpailija oaa oeen angosa (8.0) ja siir vedon Ala-asenoon (9.1). Kun kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa, Yliuomari anaa VEDÄ -komennon, jonka jälkeen kilpailija saa aloiaa Ylösveovaiheen (9.2) kohi Yläasenoa (9.3). Yläasennossa käään kilpailija palaa Alasmenovaiheen (9.4) kaua Ala-asenoon odoamaan seuraavaa VEDÄ -komenoa. Kun kilpailija irroaa oisen ai molemma käensä angosa, Yliuomari anaa SEIS -komennon, jolloin kilpailusuorius pää. Kilpailussa on ksi kilpailukierros. Tasaulokseen sijoille 1-3 päänee samanpainoise kilpailija suoriava lisäksi uusinakierroksen (12.3) kseisesä sijoiuksesa. Huomioia: Kilpailija saa aloiaa jokaisen oisoriksen vasa VEDÄ -komennon jälkeen. VEDÄ -komeno anneaan, kun knärnivele ova ojenuneina ja lukossa. Kilpailijan jalkojen ai lanion liikeä VEDÄ -komennon jälkeen ei ole rajau, mua nilkkojen risiasennon ä säilä. Veoliike saa nkähää alaspäin Ylösveovaiheen aikana, mua knärnivelen ädellinen ojenuminen ulkiaan kseisen oisoriksen päämiseksi ja ällöin kilpailijan on saaava uusi VEDÄ - komeno ennen seuraavaa oisorisä. 8.0 Oe angosa Kilpailija piää kiinni angosa kahdella kädellä, kääen joko vasaoea (kämmene kohi kilpailijaa), möäoea (kämmene poispäin kilpailijasa) ai risioea (oisen käden kämmen kohi kilpailijaa ja oisen käden kämmen poispäin kilpailijasa). Oeleves on kilpailijan pääeävissä, angon leveden sallimissa rajoissa. Oea ei saa levenää eikä kavenaa kilpailusuoriuksen aikana. Purisusoea angosa saa korjaa, kunhan molemma käde säilävä koskeuksen ankoon. Kilpailusuorius pää, kun kilpailija irroaa oisen ai molemma käensä angosa. 9.0 Toisoleuanvedon vaihee 9.1 Ala-aseno Ala-aseno on oisoleuanvedon vaihe, jossa: kilpailija roikkuu angossa molemma käsivarre suorina ja liikkumaoina (knärnivele ojenuneina ja Suomen Leuanveo r 2/5

3 lukossa ) kilpailija koskeaa ainoasaan ankoa sormillaan ja kämmenillään kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala (oisen jalan nilkan euosa koskeaa oisen jalan nilkan akaosaa) 9.2 Ylösveovaihe Ylösveovaihe on oisoleuanvedon vaihe, jossa: kilpailija siir Ala-asennosa Yläasenoon kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa 9.3 Yläaseno Yläaseno on oisoleuanvedon vaihe, jossa: kilpailijan leuan kärki liää koko angon sekä ps- eä sivuaissuunnassa (kuva 1) kilpailijan pää koskeaa angon läreunan läpuolella olevan Päämerkin alareunaa kilpailijan jala ova risissä nilkkojen kohdala kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa 9.4 Alasmenovaihe Alasmenovaihe on oisoleuanvedon vaihe, jossa: kilpailija siir Yläasennosa Ala-asenoon kilpailijan jala saava osua angon eupuolella olevaan Liikerajoiimeen, mua kilpailija ei saa oaa ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa 10.0 Tuomarioimina Kilpailusuoriusa valvova Yliuomari, Jalkauomari ja Pääuomari. Toisoris on hväks, jos kukaan kolmesa uomarisa ei anna hlkäkseen johavaa ilmoiusa KÄDET, LEUKA, PÄÄ, JALAT ai SEIS Yliuomari Yliuomari valvoo kilpailijan Ala-asenoa ja kilpailijan oea angosa koko kilpailusuoriuksen ajan. Yliuomari anaa ROIKU -komennon kilpailusuoriuksen alussa sekä VEDÄ -komennon aina, kun kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa. Mikäli kilpailija aloiaa Ylösveovaiheen ennen Yliuomarin VEDÄ -komenoa, Yliuomari anaa KÄDET - ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Mikäli kilpailijan oinen ai molemma käde iroava angosa, Yliuomari anaa SEIS -komennon, jolloin kilpailusuorius pää. Kännissä oleva oisoris hläään mikäli kilpailija on oeen iroamishekellä Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa Jalkauomari Jalkauomari valvoo kilpailijan jalkoja koko kilpailusuoriuksen ajan. Mikäli kilpailijan jalkojen risiaseno purkauuu Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa, Jalkauomari anaa JALAT -ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Mikäli kilpailija oaa jaloillaan ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa Ylösveovaiheessa, Yläasennossa ai Alasmenovaiheessa, Jalkauomari anaa JALAT - ilmoiuksen, jolloin kseinen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa. Suomen Leuanveo r 3/5

4 10.3 Pääuomari Pääuomari valvoo kilpailijan päää ja leukaa Yläasennossa. Mikäli kilpailijan leuan kärki ei liä koko ankoa sekä ps- eä poikiaissuunnassa Yläasennossa, Pääuomari anaa LEUKA -ilmoiuksen, jolloin kseisen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ - komenoa. Mikäli kilpailijan pää ei koskea angon läpuolella olevaa Päämerkkia Yläasennossa, Pääuomari anaa PÄÄ -ilmoiuksen, jolloin kseisen oisoris hläään. Ilmoiuksen saauaan kilpailija voi keskeää aloiamansa oisoriksen ja palaa akaisin Ala-asenoon odoamaan uua VEDÄ -komenoa Tuomarien komenno ja ilmoiukse ROIKU VEDÄ SEIS KÄDET JALAT LEUKA PÄÄ Kilpailija saa oaa oeen angosa ja siirä vedon ala-asenoon. Kilpailija on hväksävässä Ala-asennossa. Kilpailija saa aloiaa Ylösveovaiheen. Kilpailijan oinen ai molemma käde ova irronnee angosa. Kilpailusuorius pää. Mikäli kilpailija on komenohekellä Ylösveovaiheessa ai Yläasennossa, kännissä oleva oisoris hläään. Kilpailija on aloianu Ylösveovaiheen ennen VEDÄ -komenoa. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. Kilpailija on oanu ukea ai vauhia Liikerajoiimesa, elineesä, laiasa ai muisa rakennelmisa Ylösveovaiheen, Yläasennon ai Alasmenovaiheen aikana, ja/ai: kilpailijan jalkojen risiaseno on purkauunu Ylösveovaiheen ai Yläasennon aikana. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. Kilpailijan leuan kärki ei ole Yläasennossa liän koko ankoa sekä ps- eä poikiaissuunnassa. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua. Kilpailijan pää ei ole Yläasennossa koskeanu angon läreunan läpuolella olevan Päämerkin alareunaa. Toisoris hläään, kilpailusuorius voi jakua Laskija Kilpailusuoriuksen oisorisen määrän laskee kaksi laskijaa Laskija I Laskija I laskee kilpailijan kaikki oisorikse. Toisorikseksi laskeaan kilpailijan siirminen Alaasennosa Ylösveovaiheeseen (knärnivele eivä enää ole ojenuneina) Laskija II Laskija II laskee kilpailijan ne oisorikse, joka uomari ova KÄDET, LEUKA, PÄÄ, JALAT ai SEIS -ilmoiuksella uominnee hläiksi. Suomen Leuanveo r 4/5

5 12.0 Tulokse, sijoiukse ja ennäkse Virallisina kilpailuuloksina ja Suomen ennäksinä hväksään vain Suomen Leuanveo r:n mönämissä kilpailuissa ja ennäskokeissa ehd ulokse Tulokse Kilpailijan ulos laskeaan vähenämällä (Laskija I:n ilmoiamasa) kaikkien oisorisen määräsä (Laskija II:n ilmoiama) hläjen oisorisen määrä Sijoiukse Kilpailun sijoiukse määrävä ulosen mukaan laskevassa järjesksessä. Tasaulokseen pääneisä kilpailijoisa painavampi sijoiuu ennen kevempää Uusinakierrokse Mikäli asaulokseen päävien kilpailijoiden punniuspaino ova sama ja ulokse oikeuava sijoille 1-3, suoriava asaulokseen päänee kilpailija uusinakierroksen kseisesä sijoiuksesa. Tarviaessa suorieaan useia uusinakierroksia, kunnes ero kilpailijoiden välille saadaan. Uusinakierroksen ulos on ilaso- ja ennäskelpoinen, mua kseisen kilpailun ulokseksi kilpailijalle merkiään varsinaisen kilpailukierroksen ulos. Uusinakierros suorieaan samassa suoriusjärjesksessä kuin varsinainen kilpailukierros. Ennen uusinakierrosa kilpailijalle salliaan vähinään 30 minuuin auko edellisen kilpailusuoriuksen jälkeen Suomen ennäkse Jokaisen kilpailusarjan paras Suomen kansalaisen ekemä ulos ilasoidaan Suomen ennäkseksi. Mikäli parhaan uloksen on saavuanu kaksi ai useampi urheilijaa, SE-ulos on kilpailupainolaan painavimman nimissä. Mikäli mös kilpailupaino ova sama, jaeaan SE-ulos urheilijoiden kesken. Yleisen sarjojen SE-ilasoinnissa huomioidaan mös sekä nuoren sarjoissa eä veeraanisarjoissa ehd ulokse Proesi Veeraanisarjojen SE-ilasoinnissa huomioidaan mös lemmissä ikäluokissa ehd ulokse. Mikäli kilpailija haluaa ehdä proesin uomareiden pääöksisä, hänen ä maksaa 100 euron proesimaksu. Jos proesi hväksään, raha palaueaan. Muussa apauksessa proesimaksu jää kilpailun järjesäjälle. ################################################################# H l ä H v ä k s Kuva 1: Leuan kärjen ulee Yläasennossa olla vihreällä alueella (valkoisen psviivan oikealla puolella ja valkoisen vaakaviivan läpuolella). Suomen Leuanveo r 5/5