VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

Transkriptio

1 VTT-ESUSTELULOITTEIT VTT DISCUSSION PPERS 434 YRITYSVEROTUSEN OORDINOINTI J VEROILPILU EUROOPN UNIONISS nss ohonen Valon aloudellnen ukmuskeskus Governmen Insue for Economc Research Helsnk 2007

2 ISN (nd.) ISN (PDF) ISSN (nd.) ISSN (PDF) Valon aloudellnen ukmuskeskus Governmen Insue for Economc Research rkadankau 7, Helsnk, Fnland Emal: Oy Nord Prn b Helsnk, joulukuu 2007

3 OHONEN, NSSI: YRITYSVEROTUSEN OORDINOINTI J VERO- ILPILU EUROOPN UNIONISS. Helsnk, VTT, Valon aloudellnen ukmuskeskus, Governmen Insue for Economc Research, 2007, (C, ISSN (nd.), ISSN (PDF), No 434). ISN (nd.), ISN (PDF). Tvselmä: Euroopan unonssa yrysveropohjan laskena perusuu yryksen maakohaseen krjanpoon. omsso valmselee yhdseyn ja yhenäsen veropohjan malla (CCCT), joa sovelleasn EU:n suuryryksn. Tavoeena on mm. vähenää yrykslle synyvä kusannuksa. Veroklpalun näkökulmasa CCCT-malln lyy kaks krsä prreä: ensnnäkn jäsenvalolle jäs vapaus pääää maan nmellsesä yrysverokannasa, jollon veroklpalun mahdollsuus sälyy. Lsäks arvaan jakomekansm, jolla yhenen veropohja jaeaan jäsenvaloden kesken. EU:hun on kaavalu ns. formula apporonmen -mekansma: maan osuus kokonasveropohjasa määräyyy yryksellä maassa olevan omasuuden, yövoman ja myynnn peruseella. Ongelmana on se, eä kysese muuuja vakuava erlalla jäsenvaloden kannusmn käydä kesknäsä veroklpalua. Esmerkks pelkän omasuuden ssällyämnen jakokaavaan mahdollses krsäs veroklpalua. CCCT-malln lyvä epävarmuus malln vakuukssa jäsenvaloden veroulolle vokn olla yks malln hyväksymsen suurmmsa esesä. sasana: Euroopan unon, yrysverous, veroklpalu, verouksen koordnon, formula apporonmen bsrac: For he momen corporae axaon n he EU s based on separae accounng. The Commsson s however preparng a model of common and consoldaed corporae ax base (CCCT) for he European mulnaonal corporaons. The man objecve s o reduce complance coss of corporaons. From he perspecve of ax compeon heory here are wo crcal feaures n he CCCT model. For he frs, would no coordnae nomnal ax raes, so he possbly of ax compeon would no be resrced. Secondly, CCCT needs a sharng rule accordng o whch each counry's share of he common ax base s deermned. I s skeched ha he common ax base would be shared accordng o a so called formula apporonmen, under whch each counry's share s based on company's capal, payroll and sales n hs counry. Each of hese hree varables, however, could heorecally affec he ax compeon ncenves dfferenly, for example ncludng only capal mgh make ax compeon more severe. The uncerany of how CCCT would affec member saes ax revenues mgh become one of he bgges mpedmens o he reform. ey words: European Unon, corporae axaon, ax compeon, ax coordnaon, formula apporonmen

4

5 Ssällys 1 Johdano 1 2 Veroklpalu ja sen vakuukse Veroklpaluukmuksen varhase konrbuuo Veroklpalun perusmall Perusmalln laajenamnen Veroklpalun hyödy? 10 3 Veroklpalun esnymsesä EU:ssa Tosasallse veroasee Onko jäsenmaden välllä veroklpalua? 20 4 Yrysverouksen koordnon EU:ssa EU:n omvala välömän verouksen koordnonnssa oordnonnn hsoraa Yrysverouksen käyännesäännö ja haallnen veroklpalu Haallnen vs. ylenen veroklpalu pelkkä polnen kompromss? Yhenen ja yhdsey yrysveropohja Yhesen konsernverouksen hyödy? 30 5 Yhenen ja yhdsey yrysveropohja ja EU:n ssänen veroklpalu Veropohjan kaavamanen jako Jakokaavan veroklpaluvakuusen analyys Lsäkeskuselua EU:n näkökulmasa 41 6 Yheenveo 42 Lähee 44 Le 49

6

7 1 Johdano eskuselu 1 veroklpalusa on saanu paljon huomoa sekä julksuudessa eä alouseeessä. Euroopan unonn jäsenmaden kannala veroklpaluun lyy paljon rskejä, pahmpana skenaarona on esey jopa yrysverouksen ason romahamsa. Veroklpaluukmuksen näkökulmasa EU muodosaakn hyvn melenknosen ja samalla oppkrjamasen ympärsön; pääoman lkkuvuus on lähes äysn vapaaa, mua samalla jäsenmaa ekevä pääökse veroasesa senäses. rjallsuuden perussanoma on, eä ällasessa laneessa koordnaaolla uls olla ylesä hyvnvona lsäävä vakuus. Uudemp veroklpaluukmus kuenkn korosaa muun muassa jäsenmaden välsä eroja, lyen muun muassa väesön kokoon, maaneeellseen sjann sekä alouden rakenesn. Nämä ero vova vakuaa näkemykseen koordnaaon ovoavuudesa; huomouna jäsenvaloden erlasuus, ero veroasessa saaava olla ehokkuuden ja hyvnvonnn näkökulmasa peruseluja. Lsäks emprnen ukmus on veroklpalun osala rsrasa, osaala veroklpalu näyäs anakn osan johaneen yrysen veroaseden laskuun EU:ssa, mua osaala pahmma pelo verouksen romahamsesa näyäsvä loellula. Nykyään myös koroseaan, eä maden välsessä veroklpalussa on enenevssä määrn kyse klpalusa yrysen voosa ja fnansspääomasa ekä nnkään knesä nvesonnesa. Lsäks verous on van yks yrysen sjoumspääöksn vakuavsa ekjösä, ekä välämää edes merkävn ekjä. Maan kasvupoenaal, lähese markkna ja yön hna ova odennäköses verousa ärkeämpä ekjöä, kun yrykse pääävä uoannollssa nvesonnesaan er mahn. Yrysverouksen koordnona vodaan kuenkn puolusaa muusakn kun veroklpalun hllsemsen näkökulmasa. Eräs peruselu koordnonnlle onkn yrykslle sä synyvä kusannukse, eä ne nykyään jouuva sopeuumaan jopa 27 erllseen verojärjeselmään. Eurooppalanen, yhenäsemp käyänö saaas merkäväs edsää ssämarkknoden omnaa. EU:n komsso ajaakn ällä hekellä nn sanoua yhesen ja yhdseyn veropohjan malla (CCCT-malla) eurooppalasen suuryrysen verorakasuks. Lopullsen drekvesyksen odoeaan valmsuvan ens vuoden lopulla. Veroklpalun näkökulmasa CCCTmalln lyy kuenkn yks so ongelma, se e nmän koordno maden yrysverokanoja vaan anoasaan harmonso yrysveropohjan. Veroklpalu e välämää kaoas. 1 Selvys perusuu krjoajan Helsngn ylopsossa kesällä 2007 hyväksyyyn kansanalouseeen pro gradu -ukelmaan. rjoaja haluaa kää Seppo ara, Tmo Rauhasa ja Tmo Ösrngä arvokkasa kommenesa. Selvykseen mahdollses jäänee epäselvyyde ja vrhee ova luonnollses krjoajan vasuulla.

8 2 Tämä selvys pyrk analysomaan CCCT-malla veroklpalun näkökulmasa (luku 5). Ennen ää analyysa eseään kasaus veroklpalukrjallsuueen (luku 2) sekä yrysverouksen kehykseen EU:ssa (luku 3). Samassa yheydessä arvodaan veroklpalun odellsa merkysä ja lmenemsä EU:ssa. Luvussa 4 eseään kasaus yrysverouksen koordnonn EU:ssa. Vmenen luku ssälää yheenvedon selvyksesä.

9 3 2 Veroklpalu ja sen vakuukse Veroklpalun vodaan määrellä arkoavan senäsen hallusen ekoordnoua pääöksenekoa sllon, kun nämä hallukse klpaleva lkkuvasa veropohjasa keskenään. Jos haluaan olla äsmällsempä, on syyä lsää, eä hallusen ekemen pääösen ulee vakuaa lkkuvan veropohjan jakaanumseen maden välllä. (Wlson Wldasn 2004, Ncodème 2006) Olennanen ero määrelmen välllä on se, eä äsmennyksen mukaan eyssä maassa sjaseva osa kansanvälses lkkuvaa veropohjaa on van ja anoasaan ämän maan halluksen veroeavssa, jollon verous vakuaa rakasevas veroulojen jakauumseen maden välllä. Tällön esmerkks verkaalnen veroklpalu 2 jää arkaselun ulkopuolelle. oska EU:n yheydessä melenkno kohdsuu yleensä horsonaalseen veroklpaluun, vodaan äsmällsempää määrelmää pää hyvänä lähökohana älle selvykselle. Veroklpaluukmuksen permmänen avoe on ollu ymmärää nä mahdollsa ehokkuusappoa, joa hallusen välnen veroklpalu vo synnyää. Tukmus on hyvn laaja-alasa, joen näkökulman rajaamnen on arpeen. Selvyksessä ollaan knnosunea pääoman lähdeverouksesa 3 ja yrysverouksesa sen osana. Tässä luvussa eselävssä mallessa oleeaan lsäks, eä aloudessa vallsee äysyöllsyys. 2.1 Veroklpaluukmuksen varhase konrbuuo Ensmmäsä lkkuvan veropohjan ja hallusen välsen veroklpalun ongelman arkaseljoa olva Tebou vuonna 1956 ja Oaes vuonna Tukmuksen myöhempää vasakkanaseelua enellen Tebou'n ja Oaesn näkemykse veroklpalun vakuukssa erosva ossaan Tebou näk veroklpalun alouden ehokkuua lsäävänä lmönä kun aas Oaesn mukaan veroklpalu vo johaa julkshyödykkeden lan alhaseen uoanoon ja ylesen hyvnvonnn laskuun. Yrysveroukseen sovelleuna Tebou-mekansmssa on kyse sä, eä vapaas lkkuva yrys sjouu shen valoon, jonka arjoama julkse uoanopanokse, kuen nfrasrukuur a yrykslle suunnau julkse palvelu, vasaava yryksen preferenssejä. Veroklpalu on mallssa mukana snä muodossa, eä maan julksen sekorn ulee uoaa haluu julksuoannon aso mahdollsmman pe- 2 Verkaalsella veroklpalulla erouksena horsonaalselle veroklpalulle arkoeaan lannea, jossa hallnnon er aso, kuen pakallnen, osavalon a federaaon hallus, veroava osan samaa veropohjaa. Horsonaalsen veroklpalun laneessa anoasaan samanasose hallnnon aso, yleensä valoden hallukse, klpaleva keskenään. 3 Pääomaulon lähdevero (source base ax) keräään snä maassa, jossa ulo on synyny, rppumaa sä onko ulon saaja komanen va ulkomanen sjoaja. Pääomaulojen asunvaloverouksessa (resdence base axaon) vuorosaan jokanen valo kerää vero omen kansalasensa ulkomassa ja komassa pääomaulosa.

10 4 nn verokusannuksn, muussa apauksessa yrykse äänesävä jalollaan. un yrysen lukumäärä on nn suur, eä nden arjona on jokasen valon näkökulmasa äysn jousavaa, saavueaan mallssa asapano sllon, kun jokanen yrys on sjounu sen, eä yryksen veroase vasaa slle arjoujen julksen uoanopanosen rajahyöyä. Tällön asapano on ehokas. (Wlson 1999, Tebou 1956.) Olennasa on huomaa, eä Tebou-mekansmn ansosa yrykse paljasava preferenssnsä suheessa julkshyödykkeden kuluukseen. Tällön hallus vo vala veroasee sen, eä jokanen sen alueella sjaseva yrys osallsuu äysmääräses julksen uoanopanosen rahoamseen ekä vapaamakusajaongelmaa synny. Nän ollen Tebou'n esämän hypoeesn peruseella alueellse ero yrysverouksen asossa vova sälyä, vakka maden verousa e pyräs koordnomaan. Tämä e-koordnou asapano on kokonasaloudellses ehokas. Verouksen harmonson vos olla jopa haallsa, koska se pakoas maa arjoamaan enemmän a vähemmän julkshyödykkeä kun kussakn maassa sjaseva yrykse haluasva kuluaa. Oaes (1972) vuorosaan näk veroklpalun pelkäsään ehoomuuden läheenä. Oaesn mukaan valoden välsen veroklpalun johdosa julksen palveluden arjona vo supsua alle ehokkaan ason 4. Julksa menoja on lekaava, koska veropohjan lkkuvuudesa johuen hallusen on pdeävä veroasee maalna. (Oaes 1972, 143) Varsnasen aloudellsen malln Oaesn hypoeesn pohjala esvä enskerran Zodrow ja Meszkowsk (1986) sekä Wlson (1986). Näsä kahdesa mallsa Zodrown ja Meszkowskn mall (äsä lähen ZM-mall) on omnu eryses ja 1990-luvulla veroklpaluukmuksen perusana. Se on Wlsonn malla yksnkerasemp ja nuvsemp. 2.2 Veroklpalun perusmall ZM-malln lähökohana on uka Pgoun vuonna 1947 esämää oleamaa, jonka mukaan julkspalveluden arjona laskee verrauna yheskunnan frs bes -asapanoon 5, jos julkse meno jouduaan rahoamaan könäsummaveron sjasa markknoa väärsävn veron (Zodrow Meszkowsk 1986). ZM-mallssa ämä väärsymän lähde on pääoman lkkuvuus ja ZM-malln modernssa vers- 4 Merkään julkshyödykkeen rajahyöyä M ja rajakusannusa MC: Jos asapanossa M > MC, nn kansalasen hyvnvona voasn paranaa lsäämällä julkshyödykkeen uoanoa (asapano e ole ehokas). Vasaavas lanne M < MC on ehoon, koska julkshyödykkeä arjoaan lkaa. Jos vuorosaan asapanossa M = MC, e julkshyödykkeden arjonaa lsäämällä voda kasvaaa yheskunnan hyvnvona, asapano on älä osn ehokas. 5 Yheskuna vo saavuaa frs bes -opmn, jos halluksella on käyössään könäsummavero, joka e väärsä markknoden asapanoa. Tällön verouksen synnyämä yheskunnan hyvnvonappo ova nolla. Jos vuorosaan hallus jouuu käyämään markknoden asapanoa väärsävä veroja, asapanossa synyy hyvnvonappoa, jollon on kyse second bes -rakasusa.

11 5 ossa 6 oleeaan, eä halluksen anoa veronsrumen on markknoa väärsävä pääoman lähdevero (Wlson 1999, rogsrup 2002). ZM-malln keskese oleukse ova: mallssa on suur joukko densä maa, äydellse markkna ja jokanen maa oaa pääoman verojen jälkesen uoovaamuksen r sekä muden maden pääomaverokanna anneuna. Pääoman määrä koko maalmanaloudessa oleeaan kneäks mua samalla pääoma on maden välllä äydellses lkkuvaa. Lsäks oleeaan, eä jokanen maa uoaa samaa hyödykeä käyämällä sekä pääomaa eä kneää uoanopanosa (yövoma jonka määrä kneä ja joka e ole lkkuvaa). Mallssa e ole kansanvälsä kauppaa, joen hyödyke kulueaan kansallses joko kuluushyödykkeenä a hallus muuaa sen julkshyödykkeeks. Hallusen avoe on kansalasen hyvnvonnn maksmon. (s. arkemmn Zodrow Meszkowsk 1986 a Zodrow 2003). Näden oleusen vallessa Zodrow ja Meszkowsk (1986) osoava sen, eä Oaesn hypoees päee: pääoman kansanvälnen lkkuvuus yhdseynä hallusen e-koordnouun pääöksenekoon johaa yheskunnan kokonashyödyn näkökulmasa lan alhasn pääomaveroasesn ja julkshyödykkeden aluoanoon. Tämä on veroklpalukrjallsuuden keskenen ulos, johon pohjauuu paljon polsa(kn) huomoa saanu race o he boom -väämä. Sen mukaan, koska veroklpalu johaa pääomaverouksen alenumseen, se vaaranaa julksen rahouksen ja kehyksen. Äärpäänä vo olla pääoman äydellnen verovapaus. On kuenkn syyä korosaa, eä ZM-mallssa pääoman asapanoveroase e ole nolla vaan posvnen. uenkn koordnou veroaseden noso maalmassa kasvaas kakken maden julkshyödykkeden arjonaa ja johas kansalasen hyvnvonnn lsäänymseen yleses el koordnon synnyäs Pareoparannuksen. Tämä johuu sä, eä samanakanen ja yhä suur verokannan korous kakssa massa lasks pääomamarkknoden uooasea r, jollon yhdenkään maan pääomakusannus 7 e kasvas. Maden veroulo lsäänysvä ja pääoma kanas koko verorasuksen kasvun. 6 lkuperäsessä mallssa halluksella on markknoa väärsävän pääoman lähdeveron lsäks käyössään asukaskohanen könäsummavero. Zodrow ja Meszkowsk analysova veroklpalun vakuuksa rajoamalla halluksen mahdollsuua urvauua könäsummaveroon. Ilman ällasa rajousa hallus keräs anoasaan könäsummaveron ekä verouksen väärsymä lmens ja lsäks julksa palvelua voasn uoaa yheskunnallses opmaalnen määrä (Zodrow Meszkowsk 1986). 7 Pääomakusannuksella arkoeaan nvesonnn veroja edelävää reaaluooasea, joka juur yydyää sjoajen (kansanvälsen pääomamarkknoden) verojen jälkesen uoo-odouksen. Täydellsen markknoden apauksessa yrys oaa sjoajen uoo-odouksen anneuna. (omsso 2001a, 71) Pääomakusannuksella vodaan vsää yheen lukuun verouksen kreys ja pääomamarkknoden uooodous, jollon vodaan arvoda er nvesonen kannaavuua. Neoklasssen nvesoneoran mukaan pääomakusannus määrää yrysen nvesonkäyäyymsen luodessaan eynlasen rajapyykn, jonka alava nvesoneja voojansa maksmova yrys e oeua. Pääomakusannuksen nousessa yhä useamp poenaalnen projek puoaa ämän rajapyykn alapuolelle ullen kannaamaomaks. Pääoma-

12 6 Verouksen fskaalnen ulkosvakuus Verouksella on ZM-mallssa pääoman lkkuvuudesa johuva fskaalnen ulkosvakuus (fscal exernaly), el yhden maan veropääökse vakuava muden maden veroulohn. Esmerkks jos maa haluas kasvaaa julkshyödykkeden arjonaa ja ää varen nosas pääomaveroaseaan, seurauksena ols maakohasen pääomakusannuksen, joka vodaan yksnkerasmmllaan esää r ( 1 ), nousu. Oleusen mukaanhan yksäsen maan verouspääös e vakua kansanvälsen pääomamarkknoden verojen jälkeseen uoo-odoukseen r. Pääomakusannuksen nousun johdosa pääoman määrä maassa laskee ana shen saakka kunnes pääoman rajauoavuus on jälleen pääomakusannuksen asolla. oska pääoman maalmanlaajunen kokonasmäärä oleen kneäks, maasa posunu pääoma jakaanuu muden maden kesken. Tämän seurauksena maan pääomakana kasvaa, jollon myös sen veroulo kasvava. Nän ollen maan verokannan noso kasvaaa maan verouloja. oska yksänen maa e omassa pääökseneossaan huomo ää mua maa hyödynävää vakuusa, jäävä verokanna yleses lan alhasks. Maasa posunu pääoma edusaa yksäselle maalle anoasaan julkshyödykkeden rahouksen lsäkusannusa, joka lmenee meneeynä veroulona ja alhasempana palkkaasona. (Wlson 1999.) Palkkaason alenemnen on seuraus yövoman rajauoavuuden laskusa, joka äysyöllsyyden ja äydellsen yömarkknoden laneessa hejasuu suoraan palkkohn. 2.3 Perusmalln laajenamnen Myöhemp veroklpaluukmus on pyrkny levenämään perusmalln oleuksa. Tässä esellään erää keskesä uloksa, joka samalla ova ZM-malln laajennuksa. Maden lukumäärän vakuus ZM-mallssa maden lukumäärä on ääreön. Tällön yksäsesä maasa posuvan pääoman määrä suheessa pääoman kokonasmäärään on nn pen, ee pääomamarkknoden uooase r laske. Tlanne kuenkn muuuu kun oleamme, eä maa on rajallnen määrä. Tällön yksäsen maan verous vakuaa pääoman uooaseeseen. Maan suheellsen koon kasvaessa sen markknavoma pääomamarkknolla kasvaa. Veroklpaluukmuksen perusulos on, eä maan markknavoman kasvu penenää fskaalsa ulkosvakuusa, mkä vuorosaan johaa ZM-malla korkeamkusannuksen avulla vodaan myös arvoda er maden klpalukykyä (ks. esm. Heala Lyykänen 2003a).

13 7 paan pääoman asapanoveroaseeseen ja suurempaan julkshyödykkeden uoanoon (Wlson 1999, rogsrup 2002). Pääoman veroase on kuenkn edelleen alle opmaalsen ason, joen julkshyödykkeä uoeaan edelleen yheskunnan hyvnvonnn näkökulmasa lan vähän. Perusmalln avon verouksen harmonson ols ovoavaa. Syy shen, mks maden markknavoma pääomamarkknolla levenää veroklpalun hyvnvona laskeva vakuuksa on suoravvanen. Esmerkks maassa pääoman määrä on suheessa pääomamarkknoden kokoon verokannan noson jälkeen nn suur, eä oleaen ee muden maden verous muuu pääoman neouooaseen r on laskeava, joa pääomamarkkna jälleen asapanousva. (Wlson 1999, rogsrup 2002) Maan pääomakusannus nousee nän ollen vähemmän kun ZM-mallssa, mkä vuorosaan penenää posuvan pääoman määrää. Lyhyes: pääoman verojouso penenee. Maa erkokosa Symmersen maden apauksessa pääoman veroasee ova asapanossa kakkalla yhä suure. Jos vuorosaan oleamme, eä mallssa oleva maa ova keskenään ersuurusa, veroklpalusa huolmaa pääoman asapanoveroasee saaava asapanossakn eroa ossaan. Eräs pernenen lähesymsapa on oleaa maa mula osn kun asukasluvulaan samanlasks. Tällasa epäsymmersä veroklpalua analyso esmerkks ucovesky (1991) 8. Muuen mall on oleukslaan hyvn samanlanen kun veroklpalun perusmall, ja eryses pääoma on edelleen kansanvälses äysn lkkuvaa. Ero asukasluvussa johava shen, eä johuen edellä esellysä markknavomasa pääomamarkknolla ja nden erosa pääoma on suuren maan näkökulmasa vähemmän jousavaa kun penen maan. Malln asapanossa son maan pääomaveroase on nän ollen penen maan veroasea korkeamp. (ucovesky 1991) Ero asapanoveroasessa johaa uudenlaseen ehokkuusappoon: pääoman allokaaon väärsymseen maden välllä. Pääomakusannus on penessä maassa alhasemp, joen asapanolaneessa pen maa on pääoman neouoja. Sen pääoma per capa -suhde on nän ollen korkeamp, msä seuraa se, eä maan palkkaaso on korkeamp (korkeamp yön rajauoavuus). Penen maan kansalasen kuluus on ällön suurempaa ja hyöyaso korkeamp. On myös osoeu, eä maden kokoeron kasvaessa rävän suureks penen maan kansalase vova veroklpalun vallessa paremmn kun 8 ucoveskyn (1991) oleus sä, eä maa ova asukaslukujaan lukuun oamaa samanlasa arkoaa sä, eä per capa -suhee ova massa sama (rogsrup 2002), jollon eryses yövoman määrään suheueun pääomasuheen k = L yhä suuruus arkoaa sä, eä myös pääoman määrän () ulee olla suuressa maassa suuremp.

14 8 jos maa yhdsysvä, osn sanoen muodosasva federaaon. (ucovesky 1991, Wlson 1999) Veroklpalussa penuudesa vo ss olla hyöyä. Julkshyödykkeden uoano on kuenkn molemmssa massa ehoona. Suur maa arjoaa lan vähän julksa palveluja, mua pen maa saaaa uoaa julkshyödykkeä ylopmaalsen määrän. Penelle maalle (pääoman neouoja) vo ss muodosua kannusn nosaa pääomanverokana kokonasehokkuuden näkökulmasa lan korkealle asolle, verokannan kuenkn edelleen jäädessä son maan verokannan alapuolelle. (Wlson 1999) Verousaan krsämällä penen maan onnsuu heman laskea pääomanuooasea r (maa rajallnen määrä), jollon sen suureen maahan maksama pääomakorvaukse ja suuren maan kansalasen pääomaulo penenevä. Tosn sanoen penen maan onnsuu srää osa veroaseen nososa suuren maan kansalasen makseavaks. Tää kusuaan veron vennks (ax exporng). Veron ven laskee suuren maan kansalasen hyvnvona, kun aas penen maan veroulo ja hyvnvon kasvava. (Wlson 1999) Verouksen harmonsonnn näkökulmasa epäsymmernen lanne on melenknonen, koska harmonsonnsa er malle synyvä hyödy pokkeava ny ossaan. Tosaala harmonson asoas pääoman rajauoavuuden maden välllä, jollon väärsymä pääoman allokaaossa korjauus. Tämä lsäs maden yheenlaskeun uoannon ehokkuua. Lsäks harmonson korjas väärsymä julkshyödykkeden uoannossa. Ongelma kuenkn on se, eä harmonsonnn johdosa penen maan kansalase jouusva nkmään hyvnvonnsaan suuren maden hyväks. Penllä malla ols nress esää suunnelma verouksen harmonsonnsa unonssa. EU:n näkökulmasa ämä on ärkeä eoreenen huomo, koska pääökse verouksen osala ulee unonssa ehdä yksmelses. ansanvälnen kauppa Wlson (1987) luopuu mallssaan ZM-malln oleuksesa, jonka mukaan jokanen maa uoaa van yhä hyödykeä. rkkelssa oleeaan, eä on olemassa kaks hyödykeä, josa yhden uoano on pääoma- ja osen yövomavalasa. Maa vova käydä keskenään kauppaa. Maa ova alun pern densä ja ZM-malln mukases nn penä, eä yksäsen maan näkökulmasa pääoman uoovaamus r on anneu. Mallssa pääoman vapaa lkkuvuus yhdseynä kansanvälseen kauppaan johaa shen, eä asapanossa jokanen maa erkosuu uoamaan joko pääomavalasa a yövomavalasa hyödykeä. Ykskään maa e uoa molempa. Tämä erkosumnen on ylläävää, kun oaa huomoon, eä alun pern molemma maa ova äysn dense (Wlson 1999). Lsäks asapanossa maden pääomaverokanna eroava sen, eä pääomavalaseen uoanoon erkosuneessa maas-

15 9 sa verokana on alhanen kun aas yövomavalaseen uoanoon erkosuneessa maassa pääoman verous on kreämpää. Tasapanossa pääomavalaseen uoanoon erkosuneessa maassa julkshyödykkeden arjona henkeä kohden on alhasemp kun yövomavalaseen uoanoon erkosuneessa maassa. Tosaala myös palkkaaso eroava asapanossa sen, eä yövomavalasessa maassa palka ova maalamma. oska maden asukkaa oleen omnasuukslaan samanlasks, malln asapano on ehoon: snä preferensselään samanlase kansalase pääyvä kuluamaan er määrä julksa ja yksysä hyödykeä. (Wlson 1999, Wlson Wldasn 2004) Nän ollen kansanvälsen kaupan huomomnen lsää veroklpalun synnyämä väärsymä. Verouksen harmonson ols ZM-malln apaan kokonasaloudellses ehokasa, koska ällön pääomakusannus ols kakkalla sama. Oleeavas jokanen maa uoas molempa hyödykkeä ja arjoas saman (ehokkaan) määrän julksa hyödykeä. Veroklpalu ja kaks veronsrumena Edellä on oleeu, eä halluksella on käyössään van yks veronsrumen el pääoman lähdevero. Ols kuenkn melenknosa eää, kunka palkkaulojen verous vakuaa pääomaverolla käyävään veroklpaluun. Väheneekö perusmallssa lmenevä julksuoannon ehoomuus, jos pääomaverouksen synnyämän väärsymän lsäks verous väärsäs myös valnaa yön ja vapaa-ajan välllä? Jos yön arjona jousaa neopalkan suheen, on pääoman asapanoveroaseen kannala olennasa se, ovako maa penä va suura. Jos maa ova penä ja oava pääoman uooaseen r anneuna, pääomaa e asapanossa veroea lankaan vaan vero keräään palkkaulosa. Syynä ähän on se, eä pääoman jousavuus on yksäsen maan kohdalla ääreön kun aas komasen yön arjonnan jousavuus on rajallnen. (Wlson 1999, Wlson Wldasn 2004) Veropolkka on opmaalsen verouksen eoran mukanen, el veroase on kääneses verrannollnen veropohjan jousavuueen (rogsrup 2002). Jos maa ova soja, sekä palkka- eä pääomauloja veroeaan. Maan markknavoma pääomamarkknolla penenää pääoman jousavuua, jollon se e enää ole arvolaan rajaon vaan yön jousavuuden apaan rajallnen. Maden suuruudesa a lukumääräsä rppuen pääoman verokana on palkkaulojen verokanaa alhasemp. Sekä penen eä suuren maden apauksessa, julkshyödykkeden arjona on edelleen lan vähäsä veroklpalu aheuaa yhä ehoomuua. (Wlson 1999, rogsrup 2002) Pääomaverouksen koordnon ols nän ollen edelleen ovoavaa.

16 Veroklpalun hyödy? Veroklpalun perusmallssa ja monssa sen laajennuksssa pääoman kansanvälnen lkkuvuus on anoa poenaalnen väärsymen lähde (Wlson 1999). un lsäks oleeaan, eä hallus pyrk kansalasensa hyvnvonnn maksmonn, e ole kovnkaan ylläävää, jos pääoman lkkuvuuden ja nän ollen veroklpalun esämnen joko raja sulkemalla a kaksa masa koosuvan federaaon muodosamsella on yheskunnan kannala ovoavaa. Tässä osossa esellään lyhyes erää vahoehosa eoroa, joden mukaan veroklpalulla on alouden ehokkuua lsäävä preä. Edellä on jo esely Tebou-mall, jossa hyvänahosen hallusen välnen veroklpalu johaa julkshyödykkeden ehokkaaseen arjonaan. Tebou-malln oleukse ova kuenkn vomakkaa, ja veroklpaluukmuksen näkökulmasa oleusa könäsummaverosa vo pää epärealssena. Levahan-hallus Pernenen ja edelleen hyvn vahva argumen veroklpalun puolesa on peräsn publc choce -krjallsuudesa, johon ssälyy oleamus nn sanousa Levahanhalluksesa. Verouksen osala ämä arkoaa sä, eä halluksen pääöksä sääelee oma ekä kansalasen edun maksmon. Yksnkerasmmassa muodossaan halluksen avoe on veroulojen maksmon. Tällön veroklpalu vo olla kansalasen hyvnvonnn näkökulmasa hyvä asa, koska se rajoaa halluksen verousvomaa ja pakoaa budjekurn. (rogsrup 2002, Zodrow 2003) Edwardsn ja eenn synees Hyvänahonen ja omaa euansa ajava Levahan-hallus edusava oslleen äysn vasakkasa valoflosofoa. Veroklpalun vakuus on kuenkn molemmssa apauksssa yleensä samanlanen: veroklpalu laskee veroasea ja penenää julksen sekorn kokoa. Tämä on hankaloanu er hallusvahoehojen emprsä esaamsa, ja sen arvomsa onko veroklpalusa odella hyöyä va haaa. (Wlson Wldasn 2004) Lopullsen yhesymmärryksen löyämnen hallusvallan okeasa luoneesa lenee mahdoona. Tunus kuenkn realssela oleaa, ee ykskään anakaan demokraases valu hallus vo äysn unohaa kansalasensa eua. Tosaala unuu urhan navla oleaa, ee hallusen, john ässä yheydessä on ssällyeävä sekä polnen eä vrkamesvala, polkka ols ollenkaan sekäsä. Edwards ja een (1996) yhdsävä nämä kaks äärmmäsä näkökulmaa ja oleava, eä

17 11 hallus pyrk maksmomaan sekä kansalasensa eä oman hyöynsä 9. Muuen mall on oleukslaan ja rakeneelaan kun ZM-mall (Edwards een 1996). Edwards ja een muooleva ongelman veroklpalun vakuuksesa kansalasen hyvnvonn seuraavas: kun lähdeään e-koordnodusa asapanosa, kasvaako kansalasen hyvnvon, jos maa koordnodus koroava pääoman veroasea? (Edwards een 1996) Edwardsn ja eenn mallssa koordnou veroaseen korous lsää varmas halluksen hyvnvona, koska koordnou veroaseen noso laskee samassa suheessa pääoman uooasea r, el pääoma kanaa koko verorasuksen kasvun. Veroulo kasvava lman, eä markknolle synys uusa väärsymä. oska veroulojen kasvu arkoaa kääneses yksysen pääomaulojen ja ää kaua yksysen kuluuksen laskua, on koordnon kansalasen näkökulmasa hyödyllsä van jos hallus käyää edes osan kasvanesa veroulosa kansalasen hyödyks el julkshyödykkeden arjonaa lsäään. Eräänlaseks peukalosäännöks Edwards ja een saava uloksen, jonka mukaan koordnon kasvaaa kansalasen hyvnvona van jos veropohjan verojouso on suuremp kun halluksen alus uhlaa lsäveroulo valonhallnnon menojen, byrokraan, lsäämseen 10 (Edwards een 1996). Tulos on nuvnen: koska maden koordnou muuos e vakua pääoman kansanvälseen allokaaoon, vodaan koordnou veroaseen noso ulka margnaalseks srymäks väärsäväsä verosa könäsummaveroon. Pääoman jousavuus on vuorosaan pääomaverouksen synnyämen markknaväärsymen syy, joen jouson suuruus kuvaa myös koordnonnsa synyvää väärsymen penenemsesä. Tämä arkoaa yheskunnan hyvnvonnn neolsäysä. ansalasen kannala olennasa onkn se, kunka suuren osan äsä hyödyn neolsäyksesä hallus käyää hallnokoneson arpesn ja kunka suur osa sä kohdenuu kansalaslle. Edwardsn ja eenn onnsuu anakn osan muunaa absrak polsflosofnen keskuselu valovallan luoneesa käyännöllsemmäks kysymykseks malln parameren, el veropohjan jouson ja halluksen rajauhlausaluden, suuruudesa. Lopullsa rakasua hyvänahonen vs. Levahan -kysymykseen mall e kuenkaan arjoa, koska äärpässään halluksen rajauhlausaluden vo kasoa olevan joko nolla prosena (äysn hyvänahonen hallus) a äyde saa prosena ( puhdas Levahan-hallus). 9 Esmerkks halluksen avoefunko vo olla muooa V ( C, U ) = αc + (1 α) U, mssä C on halluksen omaan kuluukseensa käyämä veroulo ja U on kansalasen hyöyaso. Tällön halluksen hyöyaso (V) on sen oman kuluuksen ja kansalasen hyvnvonnn panoeu keskarvo. Esmerkks halu ulla vaalessa uudelleen valuks esää hallusa valsemasa panokerrona α = 1. (Edwards een 1996) 10 Jos kuvaa veropohjan verojousoa, R verouloja ja C halluksen omaa kuluusa, nn eho vodaan esää muodossa, > R / C, mssä kuvaa muuosa. (Edwards een 1996)

18 12 Halluksen souumnen Pernesessä veroklpalumallssa oleeaan, eä hallukse souuva lmoamnsa veropolkan lnjauksn. Maan pääeyä yrysverokannasa yrykse vova luoaa shen, eä verous sälyy anakn eyn ajan ällä asolla. Yrykse vova ehdä opmaalse uoano- ja nvesonpääöksensä, kun maden veropolkka on anneu. Tlanne on kuenkn erlanen, jos ajaelemme esmerkks kolmevahesa pelä (vr. Janeba 2000), jossa (monkansallnen) yrys valsee ensn uoanokapasee-nvesonen määrän maahan. Maan hallus pääää yrysveroaseesa ämän jälkeen. Vasa peln kolmannessa vaheessa yrys ekee uoanopääöksen. Tässä aseelmassa maan hallukselle synyy souumsongelma; se odennäköses pyrks houkuelemaan mahdollsmman paljon kapasee-nvesoneja lupaamalla alhasen veroaseen. uenkn, kun uoanokapasee on kerran peruseu, se on (anakn lyhyellä akavälllä) jousamaon, joen maan hallukselle synyy kannusn aseaa verokana mahdollsmman korkeaks. Nän se vos kerää veroulona yryksen omnnasa synyvä (ylmääräse) voo. oska yrys edosaa maan halluksen polkan akaepäjohdonmukasuuden, se e välämää lankaan nveso maahan. Muun muassa ehoe (1989) esää ajauksen, eä veroklpalu arjoaa rakasun edellä esellyn kalaseen hallusen veropolkan akaepäjohdonmukasuueen. Sen mukaan kahden halluksen (poenaalnen) klpalu lkkuvasa veropohjasa on yrykselle rävä ae sä, eä maden verous sälyy maalana. Ydn- ja reunavalo EU:n kannala melenknosen näkökulman veroklpalun vakuukssa maden asapanoveroasesn arjoaa nn sanou uus alousmaanede, joka muun muassa analyso aloudellsen negraaon vakuuksa maden veropolkkaan. Yleses arkasellen on kahdenlasa maa: ydnmaa, joka ova pkälle eollsunea ja rkkaa sekä reunamaa, joka ova vähemmän eollsunea ja köyhempä. Yrykse pyrkvä ommaan ydnmassa, koska nämä maa arjoava mahdollsuuden ylsuurn voohn. Ylsuure voo synyvä, koska ydnmassa apahuva uoano synnyää kasvava skaalaeuja (Zodrow 2003). Nämä edu vova johua esmerkks ydnmaden paremmasa nfrasrukuursa a eo-adon keräänymsesä, joka synnyävä posvsa ulkosvakuuksa. Taloudellnen negraao, joka vähenää maden välsen kaupan eseä, saa akaan sen, eä yhä suuremp osa yrykssä pyrk sjoumaan ydnmahn. Tarjona reuna-aluelle vodaan yydyää vennllä. Tällasessa ydnmaa-reunamaa -aseelmassa on mahdollsa, eä veropohjan (yrysen) lkkuvuuden lsäänymnen johaa ersuurusn yrysverokanohn. Ylsuuren voojen johdosa ydnmaa vova perä eyyn rajaan as reunamaa korkeamman verokan-

19 13 nan lman, eä nden arvsee pelää yrysen srymsä reunavalohn. (aldwn rugman 2004)

20 14 3 Veroklpalun esnymsesä EU:ssa Yrysverouksen kreyä vodaan maa usealla er avalla. Yksnkerasmpa marea ova nmellnen verokana ja yrysveroulojen suhde maan bruokansanuoeeseen (bk). Nämä mar anava hyvän ensvakuelman jäsenmaan yrysverouksen kreydesä. Molempn lyy kuenkn ongelma (ks. arkemmn esm. Heala Lyykänen 2003b). Nmellnen verokana e esmerkks huomo veropohjan laajuua, jollon yrysen osasallnen (efekvnen) verorasus saaaa eroa huomaavas nmellsesä verokannasa. Yrysen osasallsen verorasuksen maamseks onkn pyry kehämään parempa marea. uenkn yleseen keskuseluun sä, käyväkö EU-jäsenmaa keskenään veroklpalua, on ehkä enen vakuanu nmellsen yrysverokanojen kehys luvun puolvälsä lähen EU-15 -maden 11 yrysverokanna ova rendmäses laskenee (kuvo 1). Ensmmäsä verokannan alenaja olva Irlan ja Iso-ranna, joa muun muassa Ruos ja Suom seurasva 1990-luvun alussa. uen kuvosa 1 nähdään, EU-15 -maden yrysverokanojen panoamaon keskarvo on laskenu 1980-luvun non 48 prosensa nykyseen non 29 prosenn. ehyksessä on nähävssä kaks laskuvahea, ensmmänen non ja onen vuosuhannen vaheen alusa lähen. On mahdollsa, eä ensmmäsessä vaheessa ol kyse vanhojen jäsenmaden kesknäsesä veroklpalusa, kun aas nykysen laskun akana ols unonn laajenumnen vuosna 2004 ja Ensmmänen vahe saaaa osn myös hejasaa Isosa-rannasa ja Yhdysvallosa lkkeelle lähenyä verojärjeselmen uudsusaaloa. Uudsukslla avoeln ensä ehokkaampa verojärjeselmä, ekä pohjalla nnkään ollu verojärjeselmen kansanvälse kykennä. Reform oeuen laajenamalla veropohjaa samalla kun verokanoja alennen (Devereux Grffh lemm 2002). Ennen EU:n laajenumsa enseen sosalsseen Iä-Eurooppaan arveln, eä näden uusen jäsenmaden vanhoja jäsenmaa alhasemma yrysverokanna houkuelsva nvesoneja EU-15 -masa. Unonn ssäsen veroklpalun pelän khyvän. uen kuvosa 1 nähdään, uusen jäsenmaden yrysverokanojen keskarvo (NMS-12) 12 on selväs vanhojen jäsenmaden keskarvon alapuolella. Tämä ero on lsäks kasvanu 1990-luvun puolväln non vdesä prosenykskösä nykyseen non kymmeneen prosenykskköön. 11 EU-15 -maa ova: lankomaa, elga, Espanja, Irlan, Iso-ranna, Iala, Iävala, rekka, Luxemburg, Porugal, Saksa, Suom, Ranska, Ruos ja Tanska. 12 NMS-12 -maa ova: ulgara, ypros, Lava, Leua, Mala, Puola, Romana, Slovaka, Slovena, Tšekk, Unkar ja Vro.

21 15 Eryses Saksa on ollu huolssaan sä, eä sen suuryrykse joko sräsvä omnojaan a verosuunnelulla pyrksvä hyöymään Puolan ja Tšekn alhasemmsa yrysverokannosa. Saksan yrysverokana on nmän EU:n korken. Osan vasaakseen ähän klpalupaneeseen Saksa on päääny kevenää yrysverousansa vuoden 2008 alusa lähen 13. uvo 1. Nmellsen yrysverokanojen keskarvon ja yrysveroulojen bk-osuuden kehys EU:ssa EU-15 verokanna (vasen as.) EU-15 veroulo (okea as.) NMS-12 verokanna (vasen as.) NMS-4 veroulo (okea as.) % % Lähee: omsso, OECD, IFS. Suurna pelkoa aggressvseks käyväsä veroklpalusa a veroklpalun mahdollssa vakuukssa on levenäny samanakases nähy yrysveroulojen hyvä kehys eryses vanhossa jäsenmassa. Yrysveroulo suheessa bk:hen ova EU-15 -massa kasvanee keskmäärn non kahdesa prosensa vajaaseen 3,5 prosenn (kuvo 1). Uusssa jäsenmassa kehys 14 e ole ollu avan yhä myönesä vaan 1990-luvun alussa nähy yrysveroulojen jyrkkä lasku on a- 13 s. esm. Saksan valovaranmnserön edoe From he 2000 Tax Reform o he 2008 Corporae Tax Reform, hp:// b IV/020,emplaeId=raw,propery=publcaonFle.pdf. 14 uvassa 1 ryhmä NMS-4 arkoaa Puolaa, Slovakaa, Tšekkä ja Unkara.

22 16 saanunu vmesen kymmenen vuoden akana heman alle kolmeen prosenn bruokansanuoeesa. Nmellsen yrysverokanojen ja veroulojen veroklpalun näkökulmasa heman rsrasa kehysä eryses vanhojen EU-jäsenmaden kohdalla on seley muun muassa juur sllä, eä mon maa oeuaessaan verokannan alennuksen on samalla levenäny yrysveropohjaansa (Devereux Grffh lemm 2002). Tällön veroreformn verorasusa alenava vakuukse vova jopa neuralsoua. Tosaala yrysveroulo ova selväs kasvanee suheessa bk:hen. Tämän e välämää arvse kuenkaan arkoaa sä, eä reformen johdosa yrysen osasallnen verorasus olskn noussu. On nmän mahdollsa, eä yrysen kannaavuus on kasvanu nopeammn kun alous keskmäärn. Esmerkks osonen (2007) havasee Suomen osala, eä yrysveroulojen huomaava kasvu 1990-luvulla johu muuaman suuryryksen kannaavuuden selväsä kasvusa. Ero erkokosen yrysen kannaavuuskehyksessä vova johua esmerkks sä, eä juur monkansallse konsern ova selkemmn hyöynee globalsaaon mukanaan uomasa muuoksesa kansanvälseen yönjakoon. 3.1 Tosasallse veroasee Tosasallsen verorasuksen mar vodaan jakaa kaheen ryhmään: lasopohjasn ja laskennallsn marehn. oska lasopohjasen mareden laskena perusuu havauun (hsorallseen) anesoon, kusuaan nä usen aaksepän kasovks meneelmks. (omsso 2001a, Heala Lyykänen 2003a) Makroanesosa laskeaessa deana on suheuaa koko yryssekorn vuoden akana maksama verosumma kansanalouden lnpdosa esmouun yrysveropohjaan el arvoon yrysen yheenlaskeusa voosa. Tlasopohjassa veroasesa käyeään usea nmyksä, kuen keskmääränen efekvnen veroase, keskmääränen veroase ja mplsnen veroase. oska Euroopan komsso käyää nmysä mplsnen veroase (ITR), on se omaksuu myös ässä selvyksessä. Laskennallse mar perusuva vuorosaan arvoon hypoeesen, uuden eollsuusnvesonnn kokonasverorasuksesa. rvo laskeaan maan verojärjeselmän pääelemenen, kuen verokanojen ja pääoman posoprosenen, peruseella. oska laskennallse mar suunauuva ulevasuueen, kusuaan nä usen eeenpän kasovks meneelmks. Meneelmää sovelleaessa nvesonnn (oleeu) uleva uoo dskonaaan, mnkä jälkeen nvesonnn nykyarvoa verraaan pääomamarkknoden vahoehoseen uooon / sjoajen uoo-odoukseen. (omsso 2001a, Heala Lyy-

23 17 känen 2003b) Tässä eseään kahden laskennallsen marn, efekvsen rajaveroaseen (EMTR) ja efekvsen keskmääräsen veroaseen (ETR), määrelmä. EMTR maa margnaalsen, juur sjoajen uoo-odouksen äyävän, nvesonnn verorasusa. Se vodaan määrellä seuraavas (Heala Lyykänen 2003b): μ r EMTR =, μ mssä on nvesonnn veroja edelävä uooase el pääomakusannus ja r on verojen jälkenen, markknoden vaama uooase. Sekä EMTR eä ETR perusuva neoklassseen nvesoneoraan, jollon malln oleusen ollessa vomassa (mm. äydellse markkna, pen ja avon maa) ero uooasessa ja r johuu maan yrys- ja pääomaverouksen synnyämäsä pääomakusannuksen noususa (ks. esm. omsso 2001a, 71). EMTR kerookn margnaalseen nvesonn lyvän veroklan suuruuden suheessa nvesonnn bruouooon. ETR maa vuorosaan aloudellsa yljäämää uoavan nvesonnn suheellsa verorasusa. Se vodaan määrellä seuraavas (Heala Lyykänen 2003b): R R ETR =, R mssä R on nvesonnn uoama, veroja edelävä yljäämä kun aas R kuvaa verojen jälkesä yljäämää. EMTR ja ETR vakuava yrysen nvesonpääöksn hvenen er avon: EMTR määrää oeueaven nvesonen laajuudesa (Devereux 2004). Vooansa maksmova yrys nveso van shen saakka kunnes uuden lsänvesonnn rajauoo rää kaamaan pääomakusannuksen. Tällasen nvesonnn verorasusa kuvaa EMTR. Mä korkeamp EMTR on, sä korkeamp on pääomakusannus ja sä vähemmän yrykse nvesova. ETR lyy vuorosaan laneeseen, jossa yryksen on ehävä pääös osensa possulkeven nvesonvahoehojen välllä (Devereux 2004). Esmerkknä vo ajaella monkansallsa mesäkonserna, jonka on valava sjoaako se uuden paperkoneen Suomeen va Ruosn. Tämän nvesonnn vo oleaa uoavan aloudellsa vooja, joen selleen edullsna nvesonpääösä ehdessään yryksen on olennasa eää, kunka suuren osan nvesonnn uoosa se jouuu maksamaan verona, el mkä on nvesonnn keskmääränen veroase eyssä maassa. Nän ollen ETR määrää sen kannaaako yryksen lankaan nvesoda eyyn maahan. Invesonnn lopullsen laajuuden määrää kuenkn EMTR.

24 18 Sekä lasopohjasssa eä laskennallsssa meneelmssä on hyvä ja huonoja puola. oska lasollse mar perusuva makseuhn verohn, ssälävä ne auomaases muun muassa verouksen käyäyymsvakuusen, esmerkks verosuunnelun, vakuukse verokerymään. Tässä melessä ne kerovakn laskennallsa marea paremmn maan yrysverojärjeselmän kreydesä ja ehokkuudesa. (Heala Lyykänen 2003b) Lsäks laskennallse mar vova parhammllaankn huomoda anoasaan veropohjan keskesmmä elemen, kun aas lasollsssa maressa veropohja huomodaan laajas. Tlasollse mar ova kuenkn suhdanneherkkä johuen eryses yrysverokerymen suhdanneherkkyydesä. Tällön verojärjeselmään ehyjen pääösperäsen muuosen, esmerkks verouksen kevenämsen, vakuuksen eroamnen aloudellsen suhdaneen vakuuksesa yrysen maksamn veroulohn on hankalaa. (omsso 2001a, 69 70) Laskennallse mar mahdollsavakn keskymsen shen, kunka verojärjeselmä vakuaa nvesonkusannuksn ja eryses yhden lsänvesonnn kusannuksn, el mkä ova verojärjeselmän kannusnvakuukse. Laskelma vodaan ehdä eryyppslle nvesonnelle kuen kone- ja varasonvesonnelle a aneeomaan pääomaan ehdylle nvesonnelle. Myös er rahousmuoojen, velka- ja osakerahous a pdäey voo, vakuus nvesonnn veroukseen vodaan erkseen huomoda. Nän ollen laskennallslla marella vodaan analysoda maan verojärjeselmän neuraalsuua ja klpalukykyä. Laskennallse mar ova kuenkn herkkä akana olevlle oleukslle ja esmerkks pääomamarkknoden uoo-odous, nflaao ja pääoman kulumsase jouduaan oleamaan vakoks. (Heala Lyykänen 2003a) rlänen The Insue for Fscal Sudes on laskenu suurmmalle osalle EU:n vanhoja jäsenmaa sekä EMTR:n eä ETR:n ajalle Efekvse veroasee on laskeu usella er oleukslla. uvossa 2 eseävä veroasee kuvaava joko uudella osakepääomalla a jakamaomlla voolla rahoeua eollsuusnvesona, jonka pääoman reaalnen kulumnen vuodessa on 12,5 prosena. Inflaao on oleeu koko ajanjaksolla kneäks, 3,5 prosena, ja pääomakusannus on 10 prosena. ETR:n osala on oleeu, eä nvesonnn uoama veroja edelävä voo on 20 prosena. Van yrysverous on huomou. Sekä EMTR eä ETR ova laskenee älle vuosuhannelle ulaessa (kuvo 2). Ise asassa molempen efekvsen veroaseden kehys musuaa nmellsen verokanojen kehysä, 1980-luvun lopun laskun jälkeen kehys ol asasa ana 1990-luvun loppuun saakka, jollon lasku jaku. aken kakkaan efekvse veroasee ova keskmäärn non kymmenen prosenykskköä alhasemma kun 15 neso saaavlla nernesä osoeesa

25 19 nmellse verokanna, osoaen sen, eä maden veropohjasäännöksn ssälyy verohelpouksa. uvo 2. Tosasallsen veroaseden kehys % 40 ETR EU-15 EMTR EU-15 ITR EU-15 ITR NMS Lähee: IFS, omsso. Tosaala efekvnen rajaveroase on ollu 1980-luvun puolvälsä saakka ETR:n alapuolella korosaen sä, eä vanhossa jäsenmassa on uusa nvesoneja pyry ukemaan verouksen kenon. Efekvsen veroaseden alenemnen ukee sä oleusa, eä Euroopan negraaon edsyessä jäsenmaden välnen veroklpalu krsyy. Tosn on syyä musaa, eä efekvsen veroaseden profln vakuaa laskemsa varen ehdy oleukse (ks. arkemmn Devereux Grffh lemm 2002). Implssen veroaseen kehys anaa heman pänvasasen kuvan kun efekvsen veroaseden muuokse. Pänvason kun EMTR ja ETR, vanhojen jäsenmaden mplssen veroaseden keskarvo on noussu 1990-luvun puolesa välsä lähen. Nän ollen, samon kun yrysveroulojen bk-suheen apauksessa, ITR:n kehys e näyä ukevan ajausa jäsenmaden välsesä veroklpalusa.

26 20 Veralussa mukana oleven kuuden EU:n uuden jäsenvalon 16 keskmääränen mplsnen veroase on selväs laskenu 1990-luvun puolväln asola. 3.2 Onko jäsenmaden välllä veroklpalua? Edellä ehy yrysverouksen deskrpvnen arkaselu anaa heman rsrasen kuvan sä, klpallaanko EU:ssa yrysveroasella. Veroklpalun varsnanen emprnen ukmus on kärsny hyvän ja laajan aneson puueesa, eryses maden osasallssa veroasesa on ollu arjolla nukas eoa. Vme vuosna lanne on kuenkn heman paranunu. Maden välsen veroklpalun vodaan karkeas kasoen pyrkvän joko yrykslle (mussa massa) jo synyneden voojen a yrysen uoannollsen pääoman el nvesonen houkueluun a molempn. Monkansallse yrykse vova verosuunnelun avulla, esmerkks konsernn ssäsellä srohnnoelulla a yär- ja emoyhön välsellä lanouksella, srää korkean yrysverokannan maassa synyneä vooja maalan yrysverokannan maahan. Yrysen voosa käyävässä veroklpalussa olennasa on maden nmellsen yrysverokanojen suuruus ja kansanvälse ero. Invesonen houkuelussa olennasa on vuorosaan osasallnen yrysveroase el sekä nmellsen verokannan suuruus eä veropohjan laajuus. Joa klpalu nvesonnesa ols edes peraaeessa mahdollsa, uls ensnnäkn voda osoaa eä nvesonn odella reagova maden yrysverouksen asoon a nden erohn, ja oseks eä myös maden yrysveroasee rppuva pääoman lkkuvuudesa ja yrysen kansanvälssä nvesonnesa. Näden molempen ehojen samanakanen äyymnen on vähmmäseho slle, eä EU-jäsenmaa odella klpalsva keskenään yrysen nvesonnesa. Lyen (suoren) nvesonen herkkyyeen reagoda maden veroasesn, De Mooj ja Ederveen (2003) veävä yheen 25 er ukmuksen ulokse. He saava ulokseks, eä suoren nvesonen verojouso on -3,3 el yhden prosenykskön lasku yrysveroaseessa johaa non 3,3 prosenn kasvuun maahan kohdsuvssa ulkomasssa suorssa nvesonnessa. Tämä peruseella valolla ols anakn lähökohases nress laskea veroaseaan. Er ukmusen ulokse eroava kuenkn suuruudelaan ossaan. rogsrup (2006) sekä Garresen ja Peeers (2007) analysova vuorosaan sä, johaako pääoman kansanvälnen lkkuvuus ja sen kasvu alhasempn veroasesn. rogsrup keskyy 13 EU-jäsenvaloon ajanjaksolla , kun aas Garresen ja Peeers analysova 19 OECD-maan lannea saman ajanjakson 16 uvon 2 NMS-6 -maaryhmä koosuu Lavasa, Leuasa, Vrosa, Tšeksä, Puolasa ja Slovakasa.

27 21 akana. Molemma ukmukse pääyvä oeamaan, eä pääoman kansanvälnen lkkuvuus näyäs johavan myös alhasempn yrysveroasesn. Nän ollen yrysveroklpalu näyäs anakn peraaeessa olevan odellnen lmö. rogsrup arvo lsäks, eä non vdesosa edellsessäkn osossa havausa efekvsen veroaseden alenemsesa johuu maden välsesä veroklpalusa. Garres ja Peeers vuorosaan löyävä levää ukea agglomeraaovomen olemassaolosa (vr. luvun 2 loppu), el sä, eä ydnmalla on mahdollsuus pääoman kansanvälsesä lkkuvuudesa huolmaa sälyää reunavaloa korkeamma yrysveroasee. Veroklpalun esnymsen lsäks kysymys sä, voko valoden välnen veroklpalu lopula johaa yrysverouksen (velä laajemmn koko pääomaverouksen) kaoamseen el onko yrysverouksen race o he boom edessä, on myös ollu emprsen ukmuksen koheena. Seward ja Webb (2006) analysova kakken OECD-maden sekä erkseen EU-15 -maden yrysverouksen kehysä ana 1950-luvula lähen. He pyrkvä esmään veä sä, eä maden yrysveroasella ols apumus konvergoua samalle asolle a jopa nollaan. Sewardn ja Webbn sekä deskrpvsen arkaselun eä lasollsen analyysn peruseella race o he boom e näyäs odellsela uhala. He evä myöskään havase varsnasa yrysveroaseden konvergoumsa veden nän pohjaa koko veroklpalun mahdollsuudela. énassy-quéré, Gobalraja ja Trannoy (2007) (äsä eeenpän GT) vuorosaan korosaa, eä yrysverousa e ole syyä nähdä yksnomaan yrysen vooja penenävänä ekjänä. eräy yrysvero ova nmän osa julkshyödykkeden kokonasrahousa. Tällön, rppuen julkshyödykkeden luoneesa, osa keräysä veroulosa hyödyää myös yryksä paremman nfrasrukuurn, paremmn koulueun väesön jne. muodossa (vr. Tebou-mall luvussa 2). Tällase julkses uoeu panokse (publc npus) kasvaava yrysen uoavuua, jollon verojen maksamnen vo hyvnkn olla yryksen näkökulmasa raonaalsa omnaa. Tällön pääoman lkkuvuus ja valoden välnen veroklpalu evä välämää johaskaan yrysveroaseden konvergoumseen vaan, rppuen erosa maden julkshyödykkeden uoannon rakenessa ja asossa, ero veroasessa vosva sälyä myös asapanossa. Tällanen Tebou-malln mukanen veroklpalu onkn vme vuosna saanu ensä enemmän huomoa veroklpalun emprsessä ukmuksessa. GT analyso yhdysvalalasen yrysen suora nvesoneja 18 EU-maahan vuosna Tukmuksen mukaan julksen panosen kasvu kasvaaa yllä sanoun mukases myös ulkomasa suora nvesoneja. uen akasemp ukmus (De Mooj Ederveen 2003), myös GT saa kuenkn ulokseks, eä yrysverouksen noso penenää suora nvesoneja. Veraamalla nvesonen vero- ja julkspanosjousoja GT pääyy seuraavaan ulokseen: jos yrysverous-

28 22 a krseään ja samalla julkspanosen uoanoa kasvaeaan samassa suheessa, johaa ämä kokonasuudessaan vähäsempään määrään ulkomasa suora nvesoneja. Nän ollen GT:n ulosen peruseella veroklpalu odella vo johaa julkshyödykkeden aluoanoon. rjoaja kuenkn oeava, eä yrysverouksen kansanvälses korkea aso on mahdollsa sälyää myös lkkuvan pääoman ympärsössä, jos (merkävä) osa julkspanosen rahouksesa keräään koalouksla. Julkshyödykkeden aluoano vodaan ss välää, jos koaloude odellsuudessa osan subvenova yryksä nden, kansanvälses kasoen, keskmääräsä korkeamman verorasuksen johdosa. Uudemp krjallsuus korosaa sä, eä maden välsessä veroklpalussa on enenevssä määrn kyse klpalusa yrysen voosa ja fnansspääomasa ekä nnkään uoannollssa nvesonnesa. Verous on van yks nden sjoumspääöksn vakuavsa ekjösä ekä näsä välämää edes merkävn. Maan kasvupoenaal, lähese markkna ja yön hna ova odennäköses yrysverousa ärkeämpä ekjöä, kun yrykse pääävä nvesonnesaan er mahn. uen edellä on jo odeu, yrysen on mahdollsa verosuunnelulla srää vooja korkean verouksen masa maalamman verouksen mahn. Devereux, Grffh ja lemm (2002) kasovakn, eä yrysen voonsrely ja maden välnen yrysen voosa käyävä veroklpalu ols oeuuneden yrysveroreformen el alhasempen nmellsen verokanojen ja laajempen veropohjen, varsnanen syy (ks. myös Devereux Lockwood Redoano 2005). uen edellsessä luvussa käv lm, on pernesemmässäkn veroklpalukrjallsuudessa esey peruseluja slle, mks maden yrysveroaseden e arvss veroklpalusa huolmaa konvergoua. Esmerkks asymmersen maden apauksessa suuren maan vo olla mahdollsa sälyää penä maa korkeamp verous. ucoveskyn (1991) eoreesen malln mukases ohonen (2007) aseaa EU-jäsenmaa suuruusjärjesykseen sekä maden väkluvun eä yrysverouksen kreyden suheen ja laskee näden muuujen välse järjesyskorrelaaokerome. Yrysverouksen kreyä on arvou nmellsen yrysverokanojen, mplssen veroaseen ja efekvsen veroaseden avulla. Rppuen käyeysä veroaseesa jäsenmaden suuruuden ja yrysverouksen ason välnen järjesyskorrelaao on 0,3 0,5. Tulos ss ukee eoreesa ulosa asymmersesa veroklpalusa.

29 23 4 Yrysverouksen koordnon EU:ssa Yrysverous muodosaa osan pääoman verorasuksesa ja yrysveroa vodaan luonneha yryssekorla saaaven pääomaulojen ennakonpdäykseks (Sørensen 2004). Pääoman kokonasverorasuksen kannala merkävää on se, pyräänkö osnkojen kaksnkerasa verousa levenämään va e. Yrysen nvesonkäyäyymsen näkökulmasa osnkojen kaksnkeranen verous saaaa muodosua ongelmaks, koska se väärsää yryksen rahouspääöksä velkarahouksen hyväks. Usemmssa EU:n jäsenmassa yrys vo nmän vähenää velan hookulu verouksessaan, jollon korkoulo veroeaan van rahoajan verouksessa. (s. esm. VM 2002) Nän ollen sllä, kunka jäsenmaa on oeuanu yrys- ja muden pääomaulojen verouksen negronnn vo olla suurkn vakuus yrysen käyäyymseen. Erlasen osnkoulojen verouskäyänöjen lsäks EU-jäsenvaloden pääomaulojen verous vahelee muun muassa johuen erosa luovuusvoojen ja korkoulojen verouksessa. Lsäks monen jäsenvalon verous on perneses suosnu komasa sjoaja 17. Nän ollen pääoman verorasus vahelee EU:n ssällä. Erojen on yleensä kasou väärsävän pääoman jakauumsa unonssa. Eurooppalasen pääomaverouksen neuraleen lsäämnen onkn ollu komsson ja useden yöryhmen yks pääavoesa. ysymys veroklpalusa ja sen mahdollses synnyämäsä arpeesa koordnoda verousa unonssa on noussu agendalle varsnases vasa 1990-luvulla. 4.1 EU:n omvala välömän verouksen koordnonnssa Pääökse verouksen osala on unonssa ehävä yksmelses, joen jokasella jäsenmaalla on veo-okeus ekellä olevn pääöksn. Tämä rajoaa jo sessään verouksen harmonson- ja koordnonsuunnelmen oeuamsa. Lsäks, koska verous e kuulu unonn yksnomasen omvallan (exclusve compeence) prn, ulee pääöksä ehäessä oaa huomoon sekä subsdaree- (ossjasuus-, lähesyys-) eä suheellsuusperaae. (Ncodème 2006) Subsdareeperaaeen mukaan omenpde yhesöasolla on peruselu van snä apauksessa, eä omenpeen vakuusen a laajuuden aka sen avoee saavueaan ehokkaammn unonn asolla oeueuna kun jäsenvalo- a alueasolla. Tomenpee ulee oeuaa mahdollsmman lähellä kansalasa. 17 Tosn Euroopan yhesöjen uomosun suhauuu nykyään jyrkemmn verokäyänöhn, joden se kasoo rkkovan ssämarkknoden perusvapauksa kuen pääoman vapaaa lkkumsa. Tämä lnja on johanu pääöksn, joka kelävä komasen verovelvollsen suosmsen. (VM 2002)

30 24 Suheellsuusperaaeen mukaan unonn omelme evä saa omnnassaan ylää sä laajuua, mkä on arpeen perusamssopmuksen avoeden saavuamseks. Jäsenmalle on aaava mahdollsmman suur omvapaus. Ncodèmen (2006) mukaan molempen näden peraaeden sovelamnen verouksessa arkoaa sä, eä komsson on koordnaaoehdouksssaan pyrävä luomaan anoasaan se vähmmäsmäärä jäsenvaloden välsä koordnaaoa, mkä on arpeen ssämarkknoden eseden purkamseks. Yllä manujen pääökseneon peraaeellsen lähökohen lsäks unonn mahdollsuuksa oma välömän verouksen alalla rajoaa se, ee perusamssopmus anna unonlle varsnasa omvalaa ällä polkan alalla. Perusamssopmuksen veroukseen lyvä arkla (arkla 90 93) nmän rajouva lähnnä välllseen veroukseen. Ne anava unonlle valuuuksen yhdenmukasaa (lue: harmonsoda) jäsenmaden välllsä verousa 18 (EU 2006 arkla 90 93). Huolmaa sä, eä välönä verousa e perusamssopmuksessa varsnases mana, on arklan 94 kuenkn ulku arjoavan jonknasesen okeudellsen perusan unonn koordnonomenpelle. ysesen arklan mukaan unon vo anaa drekvejä jäsenmaden sellasen laken ja aseusen lähenämseks (lue: koordnomseks), joden vo suoraan kasoa vakuavan yhesmarkknoden oeuumseen a omnaan. (Ncodème 2006, ar Rauhanen 2006, EU 2006 arkla 94) rklan 94 arjoaman valuuden on kuenkn perneses kasou rajouvan yrysveroukseen ja ylesemmn pääomaveroukseen kun aas puhdas henklöverous, lähnnä ansoulojen verous, kuuluu jäsenmaden verosuvereneen prn (Juusela 2001). 4.2 oordnonnn hsoraa eskuselua välömän verouksen koordnonnsa on perneses lemannu komsson ja jäsenmaden välnen vasakkanaseelu: komsso on pyrkny laajaalaseen pääomaverouksen yhenäsämseen koko unonn alueella kun aas jäsenmaa ova ollee haluoma nkmään verosuvereneesaan (Juusela 2001, ar Rauhanen 2006). Nän ollen oeuunee omenpee ova jäänee lukumäärälään vähäsks. Vrka-apudrekv Vuonna 1977 hyväksyn vrka-apudrekv. Se velvoaa jäsenmaden verovranomase kesknäseen eojen vahoon pääomaulo- ja varallsuusverouksen oeuumseks (Juusela 2001). Drekvn hyväksymsen movna lenee ollu 18 Välllsen verouksen alalla harmonsona onkn apahunu jo varhan, mm. jo 1970-luvulla hyväksyn arvonlsäverouksen yhenänen veropohja (Cnossen 2003).