1 SASKY 2014 2016 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Toimintamme tarkoitus ja tavoite Yhtymävaltuuston hyväksymä 21.11.2013
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TAUSTA... 3 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle... 3 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen tarjoamat haasteet... 4 3. SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ VAIKUTTAVANA ALUEELLISENA MONIOSAAJANA... 5 4. STRATEGIA... 7 4.1 Strategiset perusteet... 7 4.2 Strategiset tavoitteet... 9 4.3 Tavoitteet 2014 2016... 10 4.4 Muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat... 11 5. JOHTAMINEN... 11 6. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖT... 12 6.1 Prosessit... 12 6.2 Strategiaprosessi... 13 7. JATKUVA OPPIMINEN, INNOVOINTI JA PARANTAMINEN... 14
3 1. Johdanto Strategia on valittu reitti kohti visiota. Toiminnassa tehdään monimuotoinen joukko valintoja, joiden avulla päästään yhteisesti sovittuun tulevaisuuteen. Strategia on samalla kertaa oppimisprosessi kaikissa henkilöstöryhmissä, johtamisen tuki sekä tuloksellisuuden mittaamisen työväline. Strategia pitää sisällään näkemyksen toimintaympäristön ja toimialan tulevaisuuden haasteista. Se on pitkän tähtäimen näkemys siitä, millä tavoitteilla ja keinoilla toiminta-ajatus, visio ja arvot toteutuvat. Strategia voidaan nähdä organisaation suunnan valinnan ohella myös menettelytapana, jonka avulla pyritään kohdentamaan resurssit oikeisiin kohteisiin, torjumaan uhkia ja hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia hyväksytyn vision ja asetettujen tavoitteiden suunnassa. Strategiassa on kerrottu toimintamme perusteet, strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kriittisiin menestystekijöihin keskittymällä päästään asetettuihin tulostavoitteisiin. Kaikki Sastamalan koulutuskuntayhtymän tulosyksiköt ovat sitoutuneet toimintaajatukseemme, arvoihimme ja visioomme sekä tavoitteisiimme 2. Tausta Strategiatyön valmistelu aloitettiin 2013 hallituksen toimesta yhteistyössä 1.1.2014 fuusioituvan Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa. Taustalla oli Sastamalan koulutuskuntayhtymän vuoteen 2013 asti ulottuva vanha strategia. Strategiaa valmistelemaan perustettiin Strategia- ja laatutyöryhmä, johon jäseninä kuuluivat molempien koulutuskuntayhtymien johtajat, johtoryhmien jäseniä, pääluottamusmiehet sekä henkilöstöjäseniä. Strategian valmistelu tehtiin yhteistyössä asiakkaiden (jäsenkuntien, opiskelijoiden sekä työ- ja elinkeinoelämän), henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Työtapoina olivat palaverit, kokoukset ja seminaarit sekä lausuntopyynnöt. Strategiatyö jatkuu edelleen strategiakauden aikana täydentyen strategiasta johdetuilla yksikkökohtaisilla kehittämistavoitteilla ja -toimenpiteillä. 2.1 Valtakunnallisia perusteita strategiatyölle Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyön yhtenä pohjana on valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille (KESU) 2012-2016. Kehittämissuunnitelman mukaan ammatillista koulutusta kohdennetaan uudelleen alakohtaisten ja alueellisten tarpeiden sekä väestökehityksen mukaisesti. 16-18 -vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka pienenee vuoteen 2016 mennessä noin 8000 nuorella. Opetusministeri teki kesäkuussa 2013 päätöksen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosille 2014-2016. Opiskelijapaikkoja vähennetään vuoteen 2016 mennessä valtakunnan tasolla 1950, mikä on noin 1,3 prosenttia verrattuna vuoden 2013 tasoon ja samalla yksikköhintarahoitus pienenee siten, että vuoden 2014 osalta vähennys on 1,5 % sekä 4,2 % vuosina 2015 ja 2016 vuoden 2013 tasosta. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään merkittävästi sosiaali- ja terveysalalla, lukuun ottamatta kauneudenhoitoalaa sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa sekä kone-, metalli- ja energiatekniikassa. Tarjontaa vähennetään merkittävästi kulttuurialalla sekä matkailualan ja ravitsemisalan koulutuksessa, tietojenkättelyalan koulutuksessa sekä eräillä tekniikan ja liikenteen
aloilla. Kehittämissuunnitelmassa on asetettu koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Opiskelijamäärien vähentämisen ja uudelleensuuntaamisen yhteydessä toteutetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä, joilla varmistetaan koulutuksen järjestämisedellytykset ja sitä kautta puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle sekä työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamiselle. Todennäköisesti keväällä 2014 valtiovallan taholta toteutetaan koulutuksen lisäsäästöjä. Yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen kanssa turvataan toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus sekä tuetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista lisäämällä tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden sekä myös korkeakoulujen kanssa. Hallitus on hyväksynyt elokuussa 2013 rakennepoliittisen ohjelman, joka sisältää myös kannanottoja, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Ko. päätöksen mukaan tehostetaan nuorisotakuun toimeenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Lisäksi hallituksen linjauksen mukaan kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeytysten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. 4 2.2 Tunnemme toimintaympäristömme ja sen tarjoamat haasteet Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää koulutusta Ylä-, Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaalla sekä Kaakkois-Satakunnassa. Koulutuskuntayhtymän vaikutusalue ulottuu erittäin laajalle ja järjestettävällä koulutuksella tuetaan monien paikkakuntien työvoimatarvetta. Välilliset vaikutukset ulottuvat kuntayhtymän omistajakuntia huomattavasti laajemmalle alueelle. Sastamalan koulutuskuntayhtymän omat hankkeet ja vaikutusalueen toimijat ovat selvittäneet erilaisin tavoin väestön ja työvoiman kehitystä, sekä työvoiman tarvetta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Tieto on oleellista koulutuksen järjestämisen pohjaksi. Tiedämme miltä alueemme tulee näyttämään ja pystymme toiminnallamme tukemaan koulutusta ja työvoiman saantia alueella sekä tarjoamaan nuorisoasteen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa monialaista ammatillista koulutusta lähellä kotia. Sastamalan koulutuskuntayhtymän vaikutusaluetta voidaan tarkastella maakunnallisesti Ylä- Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan ja Kaakkois-Satakunnan näkökulmissa. Esim. Pirkanmaan ennakointipalvelun mukaan työllisistä huomattava osuus sekä Ylä-, Lounaisettä Luoteis-Pirkanmaalla on ikääntynyttä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle, joka aiheuttaa työvoimapulaa joillakin aloilla. Työvoimaa poistuu arviolta 22,6 % eläköitymisen vuoksi vuoteen 2015 ja 24,4 % vuoteen 2025 mennessä. Työvoimapula Sastamalan koulutuskuntayhtymän vaikutusalueella tulee olemaan suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla.
5 Kuvio 1. 16-vuotias väestö Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa, tilasto 2012, ennuste 2015 2030. (Lähde: Tilastokeskus, 2013). Kuvio 2. Satakunnassa ja Pirkanmaalla heti peruskoulun päätyttyä ammatilliseen koulutuksessa jatkaneet nuoret. (Lähde: Tilastokeskus, 2013). 3. Sastamalan koulutuskuntayhtymä vaikuttavana alueellisena moniosaajana Ammatillisen koulutuksen keskeisin tehtävä on työelämässä tarvittavan ammattitaidon tuottaminen. Lisäksi se antaa laaja-alaisia valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tehtäviin kuuluvat myös työelämän kehittämis- ja palvelutehtävät, joilla tuetaan yritysten ja muiden työpaikkojen kehittämistä ja edistetään työpaikkalähtöistä innovaatiotoimintaa. Ammatillisella koulutuksella on tärkeä tehtävä yrittäjyyden edistämisessä, alueellisessa kehittämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2009. Aiemmin liittyneiden Mäntän seudun koulutuskeskuksen ja Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston lisäksi Länsi-Pirkanmaan
koulutuskuntayhtymä liittyi osaksi Sastamalan koulutuskuntayhtymää vuoden 2014 alusta. Näin olemme pystyneet muodostamaan laajan alueellisen ammattiopiston, jonka toiminta kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut, kehittämistoiminnot ja opetusyksiköt. Fuusioiden tavoitteena on varmistaa riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta ammatillisen koulutuksen järjestämiselle koulutuskuntayhtymän alueilla eri toimialojen kannalta. Tärkeänä periaatteena ovat seudulliset päätöksentekotarpeet, vahva yrittäjäyhteistyö ja nopea reagointi alueen työelämän henkilöstötarpeisiin. Näin varmistetaan parhaiten opiskelijoiden työllistyminen ja ehkäistään syrjäytymistä. Ammatillisella nuorisoasteella opiskelijoita on yhteensä noin 3100. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä on noin 175 opiskelijatyövuotta, oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 250 opiskelijatyövuotta ja lisäkoulutuksen opiskelijamäärä on noin 320. Kuntayhtymän liikevaihto vuositasolla on noin 40 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 650 henkeä, joista opetushenkilöstön osuus on noin 75 %. 6 Kuvio 3. Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ja oppilaitokset. Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Keuruu, Kihniö, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Kuntayhtymä ylläpitää Ammatti-instituutti Iisakkia, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistoa, Ikaalisten kauppaoppilaitosta, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitosta, Mäntän seudun koulutuskeskusta, Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitosta, Vammalan ammattikoulua ja aikuiskoulutusosastoa ja oppisopimustoimistoa. Yleissivistävää koulutusta tarjoavat Pirkanmaan aikuislukio, Petäjä-opisto (kansalaisopisto) ja Ylä-Satakunnan musiikkiopisto.
7 Kuvio 4. Sastamalan koulutuskuntayhtymän organisaatio. 4. Strategia 4.1 Strategiset perusteet Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategia pohjautuu ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, järjestämislupiin sekä arviointiin asiakkaiden ja sidosryhmien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Lisäksi se perustuu toiminnan arviointiin, ennakointiin sekä organisaation kyvykkyyteen ja sen kehittämiseen. Strategiassa on huomioitu lainsäädäntö ja muu säännöstö sekä toimintaympäristön asettamat vaateet. Siinä on otettu huomioon yhteistyö työelämän ja sidosryhmien kanssa sekä teknologinen kehitys. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on uudistuskykyinen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava koulutuskuntayhtymä. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan työelämälähtöistä ja monialaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Toimintamme edistää alueellista osaamista ja kansallista kehitystä. Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksessamme kerromme toimintamme ja olemassaolomme tarkoituksen. Kuntayhtymän osaavat opiskelijat ja ammattitaitoinen henkilöstö toteuttavat ja kehittävät käytännönläheistä koulutusta. Toiminnan lähtökohtana on opiskelijoiden oppimisen ja ammatillisen kasvun tukeminen yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi.
8 Visio 2017 Visiossamme kerromme tavoitteemme tulevaisuuteen, millaiseksi haluamme kehittyä organisaationa, alueellisena toimijana ja yhteistyökumppanina. Arvot Toimintamme perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin, jotka kuvaavat toimintamme periaatteita. Arvot määrittelevät toimintaamme kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tulosalueilla. Toimintamme olemassa olon oikeutus lähtee asiakkaistamme ja heidän tarpeistaan. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös sitä, että tunnemme ja huomioimme eri asiakasryhmien tarpeet. Ammatillisuus on toimintamme keskeisiä periaatteita. Ammatillisuus korostuu ennakointikyvyssämme ja siinä, että haluamme löytää luovia ja rohkeita ratkaisuja. Tuloksellinen toiminta on osa vastuullisuutta. Haluamme toimia vastuullisesti niin asiakkaittemme kuin henkilöstönkin suuntaan. Avoin vuorovaikutus ja ilmapiiri lisäävät henkilöstön hyvinvointia ja edistävät tuloksellisuutta.
9 4.2 Strategiset tavoitteet Strategisiksi keihäänkärjiksi nostetaan strategiakauden keskeiset toiminnan tavoitteet. Kriittiset menestystekijät ohjaavat toimintaamme keskittymään tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeisiin osa-alueisiin. Tämän strategiakauden tavoitteeksi olemme asettaneet yhteiskuntavastuun ja yhteiset toimintatavat. Strategian toteuttaminen alkaa asiakaslähtöisyydestä ja tavoitteellisesta ja hyvästä johtamisesta. Koulutuksen tulee olla vetovoimaista ja työelämän tarpeita vastaavaa. Jatkamme aloittamaamme yhteiskuntavastuun toteuttamista asettamalla yhteiskuntavastuun toiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Tähän päästään onnistuneella koulutustarjonnan ennakoinnilla ja riittävällä opiskelijan tuella. Koulutustarjontamme on monialaista ja toteutamme sitä läheisyysperiaatteella vastaten seutukunnallisiin tarpeisiin. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa ammattimaisen opetuksen ja opiskelijan ohjauksen, jonka tavoitteena on herättää opiskelijan halu oppia ja työllistyä. Menestyminen edellyttää myös onnistumista henkilöstön rekrytoinnissa. Valtakunnallinen osaamisen edelläkävijä kehittää jatkuvasti toimintaansa. Toimintamme tähtää koulutuksen lisäksi seutukunnan kehittämiseen. Luotettavuus, luovuus ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen takaavat sen, että pystymme vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän vaateisiin. Yhteisellä toimintatavalla selkeytetään ja tehostetaan laajenevan koulutuskuntayhtymän toimintaa. Sillä taataan myös opiskelijoiden ja henkilöstön tasavertainen kohtelu ja hyvinvointi. Yhteinen toimintatapamme syntyy yhtenäisellä johtamisella, toimintoja kuvaamalla ja henkilöstön sitoutumisella yhteisiin käytäntöihin. Kansainvälistä arvostusta kasvatetaan opiskelijavaihdolla ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä ulkomaisten kumppaniemme kanssa. Kokonaisuudessaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tasapainoista taloudenhoitoa ja toiminnan tehokkuutta. Kuvio 5. Strategiset tavoitteet, keihäänkärjet.
10 Kuvio 6. Kriittiset menestystekijät. 4.3 Tavoitteet 2014 2016 Yhteiskuntavastuu Koulutus toteutetaan työelämälähtöisesti ja läheisyysperiaatteella. Keskeyttämistä vähennetään opetusta henkilökohtaistamalla ja oppimisympäristöjä kehittämällä. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään tehostamalla opiskelijahuollon toimenpiteitä. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan ja kehittyminen taataan koulutuksella ja sisäistä asiantuntijuutta jakamalla. Yhteinen toimintatapa Selkeät johtamisprosessit ja toimintajärjestelmän kuvaaminen. Toiminnan sopeuttaminen yhteisten käytänteiden mukaiseksi. Läpäisyasteen parantaminen ja negatiivisen keskeyttämisen vähentäminen. Avoimen tiedonkulun kehittäminen.
11 4.4 Muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat Talousarvio ja suunnitelma Talousarviossa ja -suunnitelmassa esitetään seuraavan vuoden talousarvio sekä kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma/ -strategia Koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää henkilöstön osaamista ja panostaa henkilöstön hyvinvointiin. Päämääränä on motivoitunut henkilöstö, joka työskentelee tuloksellisesti, asiakaslähtöisesti ja tulevaisuussuuntaisesti. Keskeiset toimenpiteet ovat: strategiassa, henkilöstösuunnitelmassa ja yksiköiden tavoitteissa on henkilöstönäkökulma vahvasti esillä siten, että kaikissa yksiköissä henkilöstöllä on tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja kouluttamiseen panostetaan henkilöstön palkka- ja motivointijärjestelmää kehitetään ajan tasalle henkilöstöohjeistus on selkeää ja ajan tasalla henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia mitataan ja arvioidaan säännöllisesti ja parannustarpeisiin reagoidaan henkilöstön johtamis- ja esimiesjärjestelmä on selkeä ja henkilöstöllä on käytössä yhtenäiset tehtävänkuvaus-, vaativuusarviointi- ja kehityskeskustelumallit. Tiedon ja teknologian hallinta Kuntayhtymässä on laadittu Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille 2013 2016. Strategian tehtävänä on vahvistaa ja tukea tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuskuntayhtymässä niin, että kuntayhtymä pystyy tarjoamaan kaikille opiskelijoilleen ja koko henkilöstölleen ajanmukaisen tieto- ja viestintäteknisen toimintaympäristön. Viestintä ja markkinointi Markkinointiviestinnän tavoitteena on Sastamalan koulutuskuntayhtymän vetovoimaisuuden parantaminen ja positiivisen julkisuuskuvan lisääminen. Sastamalan koulutuskuntayhtymälle on suunnitteilla uusi visuaalinen ilme, jota noudatetaan kaikessa SASKYn viestinnässä. Graafinen ohjeistus laaditaan helpottamaan viestintä- ja markkinointityötä, ja sen tarkoitus on varmistaa, että visuaalinen ilme säilyy yhdenmukaisena. Jotta markkinointi on suunnitelmallista ja tehokasta, laaditaan markkinointisuunnitelma toimintaa tukemaan. Markkinointimateriaalien tilausohjeet helpottavat sisäistä asiakaspalvelua. SASKYn sisäistä viestintää pyritään tehostamaan ottamalla aktiiviseen käyttöön yhteinen intranet. 5. Johtaminen Toiminta-ajatus, arvot, visio ja strategia ohjaavat vuosittaista toiminta- ja taloussuunnittelua. Niiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Päävastuu strategian toteutumisen arvioinnista on kuntayhtymän johtavilla viranhaltijoilla. Operatiivisessa toiminnassa kehittämis- ja arviointityötä vie eteenpäin kuntayhtymän johtoryhmä. Valtakunnallisten tulosrahoituksen perusteena olevien mittarien lisäksi asetamme toimintamme mittaamiseen myös muita, lyhyemmällä aikajänteellä toimivia sekä omista lähtökohdista ja tarpeista nousevia mittareita. Strategian, toimintasuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmässä säännöllisesti tasapainotetun tuloskortin (BSC, Balanced Score Card) ja muiden asetettujen tunnuslukujen avulla. Tulosalueiden johtajat kehittävät toimintaa ja päättävät
tarvittavista korjaavista toimenpiteistä sekä seuraavat niiden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Myös tulosyksiköt asettavat omia, strategiasta johdettuja, määrällisiä, laadullisia ja talouteen liittyviä tavoitteita toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseksi ja seuraavat niitä säännöllisesti. 12 6. Toiminta- ja oppimisympäristöt Sastamalan koulutuskuntayhtymässä koulutusta järjestetään kahdeksassa ammatillisessa oppilaitoksessa ja yleissivistävää opetusta kolmessa yksikössä (kts. kpl 3). Oppimisympäristöt ovat fyysisiä ja virtuaalisia koulutustiloja ajanmukaisin varustein ja välinein. Pääsääntöisesti koulutus järjestetään omissa tiloissa, omin laittein ja välinein. Tiloja ylläpidetään, kehitetään ja rakennetaan yhtymäkokouksen hyväksymän investointisuunnitelman mukaisesti omana toimintana tai oppimisympäristöjen kehittämishankkeina eri rahoituksin. Työssäoppiminen työpaikoilla on olennainen osa opiskelua ja ammattitaidon kehittymistä. Sastamalan koulutuskuntayhtymällä on hyvät työelämäyhteydet ja yhteistyökumppaniemme kanssa kehitämme yhdessä koulutusta ja suunnittelemme uusia toimintamalleja. Osuuskunnat ja NY-yritykset antavat opiskelijalle mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä käytännössä. SASKYssä rakennetaan aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja haetaan kansainvälisyyshankkeita, jotka mahdollistavat opiskelija- ja asiantuntijaliikkuvuuden. 6.1 Prosessit Koulutuksen laadun ja laadunhallinnan parantaminen edellyttää toimintajärjestelmän käyttöönottoa, mikä tukee myös OKM:n valmisteleman toimenpideohjelman yhtä keskeistä tavoitetta. Länsi- Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän fuusioituessa Sastamalan koulutuskuntayhtymään toimintoja tulee yhtenäistää tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on aloitettu toiminnan kuvaukset ja toimintajärjestelmän rakentaminen. Toimintajärjestelmän viitekehykseksi ja laadunhallinnan työkaluksi on valittu EFQM (European Organisation for Quality Management) - malli. Tällä johtamismallilla ja ISO 9001:2008 mukaisilla prosessien kuvauksilla organisaatio pyrkii kohti yhteistä toimintatapaa. Strategiakauden aikana prosessien kuvaus ja jatkuvan parantamisen malli on tarkoitus saada valmiiksi ja otetuksi käyttöön. Kuvio 7. Laadunhallinnan kokonaiskuva.
Asiakaslähtöinen ajattelu toiminnassa edellyttää, että toiminnan sisäiset ja ulkoiset asiakkaat sekä heidän tarpeensa tunnistetaan. Tällöin tuotteet ja palvelut voidaan suunnitella ja toteuttaa asiakkaan odotusten ja toiveiden mukaisesti. Hyvä laatu asiakkaalle syntyy siitä, että toiminnallamme pystymme ylittämään asiakkaan odotukset. Ydinprosessimme on Oppiminen ja osaaminen ja asiakkaiksemme olemme tunnistaneet opiskelijan, työelämän ja jäsenkunnat. Koulutuksen ja alueen kehittämisessä yhteistyötahojamme ovat kunnat, kaupungit, muut koulutuksen järjestäjät, opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus sekä muut rahoitusviranomaiset (mm. ELY-keskus, Pirkanmaan Liitto), vaikutusalueen yritykset, järjestöt ja yhdistykset. Kuntayhtymämme toiminnot esitetään ydinprosessina seuraavasti - Johtamisprosessit (strategiaprosessi, pedagoginen johtaminen, talous- ja toimintasuunnittelun prosessi) - Ydinprosessi: Oppiminen ja osaaminen - Tukiprosessit 13 Kuvio 8. Ydinprosessi. 6.2 Strategiaprosessi Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kuvannut strategiaprosessinsa osana johtamisprosessia. Se perustuu Deming-laatuympyrän periaatteisiin suunnittele, toteuta, arvioi ja paranna. Strategian toteutumisen vuosittaisen arvioinnin (mm. tuloskortti) lisäksi strategiakautta arvioidaan SWOTanalyysillä, jossa määritellään toiminnan vahvuudet, heikkoudet, kehittämiskohteet ja uhat. Arvio tehdään vähintään ennen uutta kautta. Arviontien tulokset käydään läpi johtoryhmässä ja hallituksessa, jotka priorisoivat ja valitsevat kehittämiskohteet ja siten ohjaavat toimintaa strategisten tavoitteiden suuntaan.
14 Kuvio 9. Strategiaprosessi. 7. Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen SASKYssä panostetaan erilaisiin koulutuskokeiluihin ja kehittämishankkeisiin. SASKY on aktiivinen hanketoimija ja hankkeilla ja avustuksilla on tärkeä merkitys kehitettäessä koulutuskuntayhtymän koulutusta ja oppimisympäristöjä sekä henkilöstön osaamista. Tavoitteena on saada EU-rahoitusta ja kansallisia avustuksia hankkeille, jotka edesauttavat SASKYn strategian ja perustehtävän toteutumista. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä kehitetään yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa sekä toimien laajoissa verkostoissa. SASKYn omaa asiantuntijuutta hyödynnetään joustavasti ja monipuolisesti koulutus- ja kehittämistehtävissä. Rakentamalla avoin ja innostava ilmapiiri kannustetaan henkilökuntaa innovoimaan ja kehittämään työtään. Laadukas, vuorovaikutteinen opetus ja ajanmukaiset oppimisympäristöt takaavat hyvät oppimistulokset ja parantavat työ- ja opiskeluviihtyvyyttä. Keräämällä säännöllisesti palautetta niin henkilökunnalta kuin asiakkailta saamme tietoa kehittämiskohteista ja pystymme parantamaan toimintaamme. Kuntayhtymässä kerätään säännöllisesti asiakaspalautetta eri osa-alueilla prosessien kehittämiseksi mm. INKA-järjestelmän kautta. Henkilöstön työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja osaamista mitataan ja kehitetään erilaisilla työyhteisökyselyillä säännöllisesti.