Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Transkriptio

1 Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto

2 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt Määrärahan muutokset kehyskaudella verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) Kehyksen säästöt -5,8-31,5-60,0-60,0 HO-säästö + riihen lisäsäästö -17,5-35,0-35,0 Kevään 2011 teknisessä kehyksessä päätetty säästö -5,8-14,0-21,0-21,0 Opintojen nopeuttamisohjelman rahoituksen loppuminen -4,0-4,0 Kehyksen uudet säästöt -19,0-19,0-33,0-33,0 Lisäsäästö -14,0-14,0 Indeksien jäädytys -19,0-19,0-19,0-19,0 Säästöt yhteensä -24,8-50,5-93,0-93,0 Määrärahan lisäys yhteiskuntatakuun toteutukseen 13,0 13,0 25,0 17,0 Ammatillisen koulutuksen muutokset yhteensä -11,8-37,5-68,0-76,0

3 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen ja uudelleensuuntaaminen Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa koulutuksessa noin 2200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä vuotiaiden ikäluokka pienenee noin 7800:lla vuoteen 2016 mennessä Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino tarjonnan merkittävin supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa Koulutuksen alakohtainen tarjonta Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Koulutustarjontaa vähennetään vuodesta 2014 lukien OKM:n alustavan arvion mukaan opiskelijamäärä vähenee vuoden 2013 tasosta noin 7350 opiskelijalla vuoteen 2016 mennessä

4 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen ja uudelleensuuntaaminen Valmistelun lähtökohtina ovat olleet KESU:n koulutustarjonnan koulutusalakohtaiset mitoitustavoitteet sekä niiden pohjaksi valmisteltu maakunta- ja koulutusalakohtainen ennakointityö. Tämän ohella valmistelu on pohjautunut laajaan tilasto- ja indikaattoriaineistoon. Ehdotukset nuorten koulutustarjonnan tavoitteiksi maakunnittain pohjautuvat kehittämissuunnitelman valmistelun yhteydessä tehtyihin suuraluekohtaisiin koulutustarjonnan tavoitteisiin suhteessa alueiden nuorisoikäluokkiin. Maakuntakohtaiset nuorten koulutustarjonnan tavoitteet on asetettu siten, että lähtökohtaisesti kaikissa suuralueiden maakunnissa ops-perusteisen koulutuksen tarjonta suhteessa nuorisoikäluokkaan olisi samalla tasolla. Maakuntakohtaista nuorisoikäluokan kokoon perustuvaa tavoitteenasettelua on tarkistettu eräiden keskeisten kriteerien perusteella. Koska koulutuksen järjestämisluvissa opiskelijamääriä ei erotella sen perusteella, missä maakunnassa koulutus järjestetään, järjestäjien koko laskennallinen kapasiteetti on sijoitettu järjestäjän kotimaakuntaan.

5 nuorisoikäluokan muutos vs. aloittajatavoite 2016 ikäluokan muutos aloittajien muutos

6 ops-per am uudet opisk ops-per am uudet opisk. tavoite v. keskim.ikäluokka v. keskim.ikäluokka

7 Ops-perusteisen koulutuksen saatavuus suhteessa nuorisoikäluokkaan ikäluokkasuhde (2009) ikäluokkasuhde (2016)

8 opiskelijamäärän muutos opisk.määrä 2013 opisk.määrä

9 opiskelijamäärän suhteellinen muutos opiskelijamäärän muutos 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-25,0-30,0

10 Koulutustarjonnan alakohtainen jakauma 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnon-vara- ja ympäristö-ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnon-tieteiden ala Yhteiskunta-tieteiden, liike-talouden ja hallinnon ala Kulttuuri-ala Humanis-tinen ja kasvatusala 10 % 0 %

11 Opiskelijamäärävähennykset ja rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä toteutetaan ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisenä prosessina. Järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen perustuu pääsääntöisesti ministeriön ja koulutuksen järjestäjien väliseen vuoropuheluun ja suosituksiin. Ministeriön tarkoituksena on tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen ja toimipisteverkon kehittämistä mm. harkinnanvaraisin yksikköhinnan korotuksin Tarvittaessa ministeriö voi tehdä koulutustarjonnan sopeuttamisen edellyttämiä yksipuolisia järjestämisluvan peruuttamista koskevia päätöksiä, mikäli koulutustarpeeseen liittyvät seikat sitä edellyttävät tai ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä koulutuksen järjestämiseen ei enää ole

12 Opiskelijamäärävähennykset ja rakenteellinen kehittäminen Prosessin tavoiteaikataulu Opetus- ja kulttuuriministeriön suuraluekohtainen ja koulutusalakohtainen nuorten koulutustarjontaa ja alueen kokonaisopiskelijamäärää koskeva suunnitelma vuosille toimitetaan koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille palautetta varten (11/2012) Koulutuksen järjestäjien kirjallinen palaute suuralue- ja koulutusalakohtaisista tarjontaja opiskelijamäärätavoitteista ministeriölle ja sidosryhmien kuuleminen (10/2012) Julkistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukset koulutuksen järjestäjäkohtaisista opiskelijamääristä vuosina sekä rakenteellisen kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä (3/2013) Koulutuksen järjestäjien ja sidosryhmien kuuleminen (3/2012-4/2013) Ministeriön päätökset vuosien 2014, 2015 ja 2016 järjestäjäkohtaisista opiskelijamäärätavoitteista, koulutustarjonnan alakohtaisesta suuntaamisesta alueilla sekä rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä (5-6/2013)

13 Ammatillisen koulutuksen kehittämisprioriteetteja Ammatillisten tutkintojen kehittäminen Opiskelijavalintojen kehittäminen Opiskeluhuolto Valmistavien ja valmentavien koulutusten kehittäminen Laadunhallintajärjestelmien arvioinnin kriteerit Työpaikalla tapahtuva oppiminen Oppijan palvelukokonaisuuden uusien palveluiden käyttöönotto