Nuoren seksuaaliterveyden ja mielenterveyden tukeminen



Samankaltaiset tiedostot
Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Mielenterveys voimavarana

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana

Nuoren murrosikä kasvatuksen haasteena. Oulu Psykologi, psykoterapeutti (YET)

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Alakouluhanke Workshop

Psyykkinen toimintakyky

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Murrosikäisen kehitys

Pikkulapsen seksuaalisuus

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Tunneklinikka. Mika Peltola

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä Maria Kurki-Hirvonen

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19


LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

MIELENTERVEYDESTÄ VOIMAA. Selvästi parempi mieli Projektisuunnittelija Anna Erkko Suomen Mielenterveysseura

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

MILLAINEN MINÄ OLEN?

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Nuoruusikä ja pitkäaikaissairaus. Anna Kotiranta-Ainamo Lastentautien erikoislääkäri LNS nuorisovastaanotto

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Mielenterveyden häiriöt

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Luontaishoitomenetelmä Tunnekehoterapiakoulutus. 3. vuosikurssi Alkaa Helsinki

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

Toivakan kunta Päivähoito

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

Transkriptio:

Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Nuoren seksuaaliterveyden ja mielenterveyden tukeminen Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS

Seksuaalinen kasvu: ajoitus Ihmisen seksuaalinen kasvu ja kehitys tapahtuvat kaikissa elämänvaiheissa. Murrosikä yleensä voimakkain muutos hormonaalisen kasvuvoimansa vuoksi Lapsuuden seksuaalisuus ja kehollisuus pohjana kaikille myöhemmille kokemuksille ja sisäistyksille

Seksuaalinen kasvu: osa-alueet Fyysinen, hormonaalinen Fyysinen, kehollinen Fyysinen, kokemuksellinen Emotionaalinen Minäkäsitys, identiteetti Minäkäsitys, itsearvostus Ajattelun ja tiedon kehitys Sosiaalinen, roolit Sosiaalinen, taidot

Nuoruusiälle tyypillistä Kehityksen epätasaisuus Kehityksen syklisyys Siirtyminen vanhemmasta ikätovereitten kautta itsehallintaan Idealisaatio/mitätöinti Narsistinen kriisi Ajattelun kehitys ja sen epäyhdenaikaisuus

Ikätasot Varhaisnuoruus 11-13 Keskinuoruus 14-16 Myöhäisnuoruus 17-22

Varhaisnuoruus (11-13) Mukautuminen puberteetin mukanaan tuomiin muutoksiin Uusien kognitiivisten kykyjen käyttö Paikan löytäminen toveriryhmässä Sukupuoleen liittyvien käytösodotusten ratkaisu

Tyypillistä varhaisnuoruudessa Huomion kiinnittyminen omaan ulkonäköön Huoli ruumiillisen kehityksen normaaliudesta Lisääntynyt kyky abstraktiin päättelyyn Ohimenevä voimakkaan estyneisyyden vaihe Idealismin lisääntyminen Haavoittumattomuusfantasia

Tyypillistä varhaisnuoruudessa Henkilökohtainen näytelmä, ainutlaatuisuus Lisääntynyt riidan- ja väittelynhalu Voimakas kiinnittyminen toveriryhmään Mukautuminen ryhmäpaineeseen ja tarve tulla hyväksytyksi Lisääntynyt huomio miehisten ja naisellisten roolien eroihin ja toisten sukupuoliroolista poikkeavan käyttäytymisen paheksunta

Ongelmiin viittaavaa Vaikuttaa poikkeuksellisen ja jatkuvan salailevalta erityisesti kavereihin liittyvissä asioissa Jatkuva henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti Ei ystäviä tai kiinnostusta niiden saamiseen Pärjää hyvin aikuisten mutta ei ikäistensä kanssa

Keskinuoruus (14-16) Kehitystehtävät: Seksuaalisuuteen liittyvät Moraalisten päätösten tekeminen Uudenlainen suhde tovereihin Riippumattomuuden ja vastuullisuuden tasapainottaminen

Tyypillistä keskinuoruudessa Lisääntynyt tietoisuus toisten tarpeista ja kompromissihalu Moraalisessa päätöksenteossa painopiste tärkeiden toisten hyväksyntään Lisääntynyt seksiin liittyvä kiinnostus ja tiedonhalu Toverisuhteiden muutos, parinmuodostus Lisääntynyt eriytyminen toveriryhmästä Kasvava riippumattomuuden tarve Identiteetin etsintä alkaa

Tavoitteena aikuisen seksuaalisuus Aikuisen seksuaalisuus on osa hänen kehittynyttä ja integroitunutta persoonallisuuttansa. Se on realistinen käsitys itsestä ja muista, kokemuksen kautta eletty ja koettu tieto, tietoisuus ja tunne omista reaktioista, toiveista ja hyvinvoinnista. Se on kyky sopeuttaa seksuaalisuus osaksi sosiaalista vuorovaikutusta sekä integroida se elämän tavoitteiden palvelukseen. Se lisää yksilön ja perheen hyvinvointia. Se joustaa kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Se muuttuu ihmisen muutosten mukana.

Terveen persoonan rakenteet Tunnehallinta Stressinsietokyky Impulssien hallinta Realiteettien ymmärrys Minäkäsitys Sosiaalinen hahmotus Käsitteellinen ajattelu Havaintokyky ja prosessointi

Seksuaalisuus ja sosiaalinen hahmotus Roolit Vuorovaikutus Vastavuoroisuus Empatiakyky Stressinsietokyky ja emotionaalinen tuki Mallit Itsearvostus Moraalin kehitys

Moraalin kehitys (Kohlberg) Kypsymätön moraali vaiheet 1 ja 2 1. Valta (vahvimman oikeus) 2 Kaupankäynti (autan sinua, jos autat minua) Kypsä moraali, vaiheet 3 ja 4 3.Vastavuoroisuus (kultainen sääntö) 4. Järjestelmät (teetkö osuutesi yhteiskunnassa?)

Seksuaalisuus ja tunnehallinta Tunteiden tunnistaminen Tunteiden sietäminen Tunteiden ilmaiseminen Tunteille altistuminen Tunnetaidot Toisen ihmisen tunteiden ymmärtäminen

Seksuaalisuus ja impulssikontrolli Kyky tunnistaa sisäisiä yllykkeitä ja tarvetiloja Kyky siirtää tarpeentyydytystä Kyky sublimoida viettipaineet hyväksyttäviin aikoihin, paikkoihin ja tapoihin Kyky vastavuoroisuuteen

Seksuaalisuus ja stressinsietokyky Viettipaineiden purkautuminen keinona rentoutukseen Kyky hallita mieleen tunkevia intrusiivisia ajatuksia, kyky keskittyä olennaiseen Kyky yhdistää tunteet ja järki ongelmia ratkoessa Tehokas tapa ratkoa ongelmia

Seksuaalisuus ja realiteetit Aiheettomat pelot Suuruuskuvitelmat Ajatusvääristymät Seksuaalisuuteen ja kehoon liittyvät harhat Seksuaalisuuteen ja kehoon liittyvät pakkoajatukset tai toiminnot Fantasia vs. realiteetti (kyky erottaa)

Minäkäsitys Itsearvostus Kokemukseen pohjautuva kuva itsestä Hyväksyminen Sisäinen vahvistus, kyky kuulla ulkoista palautetta joustavasti Kyky itsereflektioon

Seksuaalisuus ja havainnon prosessointi Kyky tietoiseen tarkkaavuuteen Kyky tarkkoihin havaintoihin Kyky keskittyä olennaiseen Kyky erottaa sisäinen ja ulkoinen Terveet defenssit

Seksuaalisuus ja masennus Heikko itsearvostus Vähentynyt libido, vähentynyt kiinnostus Vähentynyt fyysinen aktiivisuus Vähentynyt hormonaalinen aktiivisuus Pessimismi, toivottomuus Kehitys jarruttuu Kuolema haastaa elämän Yksinäisyys

Seksuaalisuus ja ahdistus Tietopuutteet Ajatusvääristymät Korostunut huoli ja murhe Pelko Välttämiskäyttäytyminen Jännitykset Fyysinen virittyminen Päihteet itsehoitona Pakko-oireet

Seksuaalisuus ja psykoottisuus Joskus yhteistä hormonaalista taustaa Lääkkeiden vaikutukset Seksuaalisuuteen liittyvät harhat ja väkivallanteot Mieli murtuu paineen edessä

Seksuaalisuus ja syömishäiriöt Tyytymättömyys, epävarmuus Jarrutus Mielihyvän kokemisen kapeus Kontrollipyrkimys Kaipuu lapsuuteen Kehon vääristymät Ajatusvääristymät Aikuisuuden pelko Itsen vahingoittaminen

Seksuaalisuus ja persoonallisuushäiriöt Liian paljon, liian varhain Myrskyävä tunne-elämä Empatiakyky Kyky huolehtia itsestä Itsen vahingoittaminen seksillä Muiden vahingoittaminen seksillä Viha Heikko stressinhallinta Heikko itsearvostus

Seksuaalisuus ja traumat Ikätasoa vastaamaton seksuaalisuus traumatisoi herkästi Ihminen traumatisoituu myös omista rakenteistaan käsin Dissosiaatio Oma sisäinen leviää ulos, jokin ulkoinen ylittää rajat Kehitys pysähtyy, sirpaloituu

Seksuaalikasvatus suojana Oikea tieto Positiivisen vahvistaminen Rajakeskustelu Itsereflektion lisääminen Keinojen opettaminen Rohkaisu Tuki Peilaus

Aikuinen seksuaalivalistajana? Sekä kertoa asia, että säilyttää salaisuus Oma intimiteetti Tiedon määrä vs. kokemuksellinen oppiminen Kyky antaa, kyky ottaa vastaan Ikävaihe haluaa hylätä aikuiset, rikkoa aikuisen antamat rajat

Keinoja Mallintaminen kaikessa Opettaminen Aikuinen tietää, ei toimi Aikuisuuden houkuttelevuus Ikätovereitten vetoapu (esim. moraalin kehityksessä) Mahdollistaminen