Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta

Joonas Hokkanen, Matti Jäntti, Teemu Kinnunen Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2008

Joonas Hokkanen, Matti Jäntti, Teemu Kinnunen Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

Kannen kuva: Yleiskartta Oulu Korvenkylä hankkeesta, Oulun tiepiiri Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 20/MML/08 ISSN ISSN 1457-991X TIEH TIEH 4000616 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH TIEH 4000616-v Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua myy/saatavana Edita (asiakaspalvelu.prima@edita.fi) Faksi 020 450 2470 Puhelin 020 450 011 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Joonas Hokkanen, Matti Jäntti, Teemu Kinnunen: Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta. Helsinki 2008. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2008, 88 s. + liitt. 9 s. ISSN 1457-991X, TIEH 4000616. Asiasanat: tiehankkeet, seuranta, vaikutusselvitykset, taloudellisuus, ohjeet Aiheluokka: 02, 30 TIIVISTELMÄ Maantielaissa (503/2005) edellytetään, että tiehankkeista seurataan niiden toteutuneita vaikutuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Tiehallinto ovat laatineet viime vuosina ohjeita vaikutusten arvioinneista ja jälkiarviointien laatimisesta. Tässä raportissa testataan näitä ohjeita ja esitetään jälkiarvioinnin laatiminen Oulun seudulla toteutettavasta tiehankkeesta. Esimerkkikohteena on valtatie 20 eli Kuusamontie välillä Oulu (Hintta) Korvenkylä. Hanke sijoittuu Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan alueille. Tämän noin 7,5 km:n mittaisen tiejakson parantaminen alkoi vuoden 2006 syksyllä ja hanke valmistuu lokakuussa 2008. Hankkeen rakentaminen maksaa noin 30 M. Tarkasteltavan hankkeen liikenteellinen periaateratkaisu on muotoutunut vuonna 1991 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta ja sen jälkeen laadittujen useiden suunnitelmien perusteella. YVAa ei ole hankkeesta tehty. Hankkeen tiesuunnitelmat valmistuivat 1992 ja 1994. Melusuojauksia ja Hönttämäen eritasoliittymä on toteutettu vuoden 1992 tiesuunnitelmien pohjalta jo 1990-luvulla. Hankearviointi on laadittu vuonna 2004 ja se on yhteenveto eri vaiheissa laadittujen suunnitelmien vaikutuksista. Mittavia parantamistoimenpiteitä varten on 1990-luvun tiesuunnitelmia täydennetty Liitintien eritasoliittymän osalta 2005 ja Korvenkylän tiejärjestelyjen osalta 2006. Tämä raportti sisältää kuvauksen hankkeesta, sen tavoitteista, suunnitteluvaiheista sekä eri yhteyksissä tehdyistä vaikutusarvioinneista. Raportissa kuvataan alueen ja liikenteen nykytila sekä laadittuja ennusteita ennen hankkeen toteuttamista. Näiden pohjalta esitetään ehdotukset jälkiarvioinnin laatimiseksi siten, että mahdollisimman moni vaikutus voitaisiin mitata. Lopuksi esitetään kerätyn tiedon soveltuvuutta vaikuttavuuden arviointiin. Jälkiarvioinnit esitetään tehtäväksi vuonna 2010, jolloin liikenne on sopeutunut uuteen tilanteeseen. Täydentävät jälkiarvioinnit esitetään tehtävän vuonna 2015, jolloin hankkeen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat arvioitavissa. Tässä työssä esitetyt jälkiarvioinnit ja täydentävät jälkiarvioinnit koskevat seuraavia vaikutuksia: liikennemäärät, liikenteen reittimuutokset, matka-ajat, liikkumisen sujuvuus ja häiriöherkkyys, kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet, joukkoliikennetarjonta ja palvelutaso, liikkumisen ja kuljettamisen kustannukset, liikenneturvallisuus, maa-ainesten käyttö, päästöt, Kalimenojan tila, tienvarsimaisema, melusuojaukset, toimintojen saavutettavuus, väestön määrä ja rakenne, maankäytön kehitys, aluekehitys, elinkeinoelämän kehitys sekä liikennetalous ja kuntien talous.

ESIPUHE Tämän työn tarkoituksena on luoda valmiudet tehdä jälkiarviointi valtatien 20 Oulu Korvenkylä (Kuusamontie) vaikutuksista. Kyseisen valtatiejakson parantaminen alkoi syksyllä 2006 ja hanke valmistuu syksyllä 2008. Jälkiarviointitarve pohjautuu paitsi vaikutusarviointien kehittämiseen myös siihen, että maantielaki (503/2005) edellyttää hankkeiden seurantaa niiden toteuttamisen jälkeen. Työssä on käyty läpi aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa kuvatut tavoitteet ja vaikutukset. Jälkiarvioitavista asioista on kuvattu tilanne ennen hankkeen rakentamisen aloittamista ja esitetty menettelytavat näiden tekijöiden jälkiarvioimiseksi. Selvitys on tehty Oulun tiepiirin ja Tiehallinnon asiantuntijapalveluiden toimeksiannosta Ramboll Finland Oy:ssä. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet: Timo Mäkykyrö, pj Risto Leppänen Marjo Paavola Anton Goebell Jorma Heikkinen Hilkka Lempiäinen Tiehallinto, Oulun tiepiiri Tiehallinto, Oulun tiepiiri Tiehallinto, Oulun tiepiiri Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Oulun kaupunki Kiimingin kunta Ramboll Finland Oy:ssä työn laatimisesta ovat vastanneet Matti Jäntti (projektipäällikkö), Joonas Hokkanen ja Teemu Kinnunen sekä hankkeen IVARtarkastelut laatinut Vesa Laine. IVAR-tarkasteluiden asiantuntijana työhön on osallistunut Jukka Ristikartano Destiasta. Oulussa maaliskuussa 2008 Tiehallinto Oulun tiepiiri

90 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 1.1 Taustaa 9 1.2 Lähtökohdat 9 1.3 Työn tavoite ja sisältö 11 2 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 13 2.1 Valtatien 20 parantaminen välillä Hintta Korvenkylä, yleissuunnitelma 1991 14 2.2 Valtatien 20 tarveselvitys Oulu Kiiminki 1999 15 2.3 Rusko-imago-projekti, teollisuusalueesta yrityspuisto 2002 16 2.4 Ruskon teollisuusalueen sisääntulon yleissuunnittelu 2004 16 2.5 Yleis- ja esisuunnitelmien tavoitteet ja vaikutukset 17 2.5.1 Tavoitteet 17 2.5.2 Vaikutukset 19 2.5.3 Yhteenveto vaikutuksista 21 2.6 Toteutettavan hankkeen sisältö 21 3 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 22 3.1 Tarkasteltavat vaikutukset 22 3.2 Liikenteellinen saavutettavuus 23 3.2.1 Liikennemäärät 23 3.2.2 Matka-aika 26 3.2.3 Liikkumisen sujuvuus ja häiriöherkkyys 28 3.2.4 Kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet 31 3.2.5 Joukkoliikennetarjonta 32 3.2.6 Liikkumisen ja kuljettamisen kustannukset 34 3.3 Liikenneturvallisuus 35 3.4 Luonnonympäristö 38 3.4.1 Maa-ainekset 38 3.4.2 Pohjavesi 38 3.4.3 Päästöt ilmaan 38 3.4.4 Elollinen luonto 39 3.5 Rakennettu ympäristö ja maisema 41 3.5.1 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet 41 3.5.2 Maisema 41 3.6 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 42 3.6.1 Melu 42 3.6.2 Toimintojen saavutettavuus 45 3.6.3 Yhteisöihin kohdistuvat vaikutukset 45 3.7 Yhdyskuntarakenne ja alueiden kehittyminen 48 3.8 Vaikutukset elinkeinoelämään 49

8 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 3.8.1 Yritysten lukumäärä ja työllisyys 50 3.8.2 Yrityshaastattelut 54 3.9 Talous 56 3.9.1 Liikennetalous 56 3.9.2 Kuntien talous 58 4 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 60 4.1 Vaikuttavuuden tarkoitus 60 4.2 Vaikuttavuuden laskenta 60 4.2.1 Vaikutusten nykytilan ja suunnitteluarvojen määrittäminen 60 4.2.2 Tavoite 61 4.2.3 Vaikutuksen merkittävyys 61 4.3 Oulu-Korvenkylä -hankkeen vaikuttavuuden laskennassa tarvittava aineisto 62 4.3.1 Liikenteellinen saavutettavuus 62 4.3.2 Liikkumisen ja kuljettamisen kustannukset 64 4.3.3 Liikenneturvallisuus 64 4.3.4 Luonnonympäristö 66 4.3.5 Rakennettu ympäristö ja maisema 70 4.3.6 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset 72 4.3.7 Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 74 4.3.8 Talous 77 4.4 Yhteenveto vaikuttavuusaineistosta ja ongelmakohdat 79 5 YHTEENVETO 81 6 LÄHTEET 86 7 LIITTEET 88

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Maantielaissa (503/2005) edellytetään, että tieliikennejärjestelmä osana koko liikennejärjestelmää edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista ja alueiden kehittämistä sekä maankäytön suunnittelussa yhdyskuntarakenteelle ja ympäristölle asetettavien tavoitteiden toteuttamista. Lain mukaan maantieverkon tulee tarjota mahdollisuus turvalliseen ja toimivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen koko maassa kohtuullisin kustannuksin ottamalla huomioon eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja eri elinkeinoalojen kuljetustarpeet. Huomiota on kiinnitettävä luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön ja siihen, että maantieverkon ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Näiden tavoitteiden ja vaatimusten toteutuminen edellyttää, että hankkeista tehdään hankearviot ja lisäksi seurataan niiden toteutuneita vaikutuksia tekemällä jälkiarviointi. Tieinvestointien hankearvioinnin avulla selvitetään mm. hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta, vaikuttavuutta ja toteutettavuutta (kts. kuva 1). Tämän jälkiarvioinnin tarkoituksena on saada lisätietoa esimerkkihankkeen vaikutuksista ja kehittää tiensuunnitteluprosessia ja arviointiprosessia sekä samalla tieinvestointien hankearviointia. Samalla se mahdollistaa yhä parempien menetelmien käyttöönoton etukäteisarviointiin, koska jälkiarviointi mahdollistaa myös etukäteisarvioinnin tarkkuuden arvioinnin. Jälkiarviointimenettelyn avulla saadaan tietoa tiehankkeen kannattavuudesta, liikenteellisistä, yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista sekä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jälkiarviointi synnyttää myös vaikutustietoa tienpidon vaikuttavuutta koskevan arvioinnin pohjaksi. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin tarkasteltavalla toimenpiteellä saavutetaan tavoiteltuja vaikutuksia. Tiehallinnossa vaikuttavuuden kysymykset liittyvät esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, päivittäiseen liikennöitävyyteen, peruspalvelutason turvaamiseen, vientiteollisuuden kuljetusten toimivuuteen ja erilaisiin ympäristövaikutuksiin. Tiehankkeiden jälkiarvioinnista on laadittu selvitys, joka sisältää myös ehdotuksen jälkiarviointimenettelyn ohjeeksi (Tienpidon hankkeiden vaikutusten jälkiarviointi, Tiehallinnon selvityksiä 20/2005). Jälkiarvioinnista on myös esitetty ohjeita Tiehallinnon uudessa tiehankkeiden arviointiohjeessa (Tiehallinto 2007). Nyt laaditussa työssä testataan em. ohjetta ja jälkiarvioinnin valmiuksia Kuusamontie -hankkeella välillä Hintta Korvenkylä. Työn tuloksia voidaan käyttää hyödyksi kaikissa jälkiarviointiprosesseissa ja jälkiarviointiohjeistuksien laadinnassa. 1.2 Lähtökohdat Oulun ja Kiimingin alueille sijoittuvan valtatien 20 (Kuusamontie) osuuden Hintta - Korvenkylä liikenteellinen periaateratkaisu on muotoutunut vuonna 1991 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta ja sen jälkeen laadittujen useiden suunnitelmien perusteella. Hankkeen tiesuunnitelmat valmistuivat 1992 ja 1994. YVAa ei ole hankkeesta tehty. Melusuojauksia ja Hönttämäen eritasoliittymä on toteutettu vuoden 1992 tiesuunnitelmien pohjalta. Han-

10 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta JOHDANTO kearviointi on laadittu vuonna 2004 ja se on yhteenveto eri vaiheissa laadittujen suunnitelmien vaikutuksista. Tiesuunnitelmia on täydennetty Liitintien eritasoliittymän osalta 2005 ja Korvenkylän tiejärjestelyjen osalta 2006. Rakentaminen on aloitettu loppuvuodesta 2006 ja hankkeen on määrä olla valmis lokakuussa 2008. Tämän käsillä olevan raportin rakenne on seuraava: Luvussa 2 kuvataan hankkeen aiempia suunnitteluvaiheita, hankkeelle asetettuja tavoitteita sekä ko. suunnitelmissa kuvattuja vaikutuksia. Luvussa 3 on esitetty jälkiarviointiin valittujen aihepiirien nykytilanne ja mahdolliset ennusteet ennen hankkeen toteutusta sekä esitetty jälkiarvioinnin toteutus ja ajankohta. Luvussa 4 tarkastellaan kerätyn tiedon soveltuvuutta vaikuttavuuden arviointiin Luvussa 5 on esitetty selvityksen yhteenveto. Kuva 1. Tiehankkeiden arviointikehikko (Tiehallinto 2007: Tiehankkeiden arviointiohje. Luonnos).

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 11 JOHDANTO 1.3 Työn tavoite ja sisältö Julkaisussa Tienpidon hankkeiden vaikutusten jälkiarviointi on esitetty jälkiarviointimenettelyn eri vaiheet, jotka ovat: vastaanottoarviointi jälkiarviointi täydentävä jälkiarviointi Yhteenveto vaiheista on esitetty oheisessa taulukossa Taulukko 1. Yhteenveto jälkiarvioinnin vaiheista, sisällöstä ja ajankohdista (Tiehallinto 20/2005). Työn tavoitteena on luoda valmiudet valtatien 20 Hintta Korvenkylä jälkiarviointiin taulukon 1 vaiheistuksen mukaisesti. Tarkasteltavista vaikutuksista tiedot on kerätty ja raportoitu ennen hankkeen valmistumista ja liikenteelle avaamista, koska siten voidaan dokumentoida tietoja ennen kaikkea niistä vaikutuksista, joita ei voida tai on vaikea selvittää jälkiarvioinnissa. Nyt toteutettava tiedonkeruu pienentää jälkiarvioinnin työmäärää ja muodostaa jälkiarvioinnin työohjelman rungon. Jälkiarvioinnin tuloksia voidaan käyttää myöhemmin hyväksi myös vaikutusten arvioinnin menetelmiä kehittämisessä. Hankkeen suunnitteluvaiheiden varsinaiset tehdyt vaikutusarvioinnit ovat suppeahkot, puutteellisesti dokumentoidut, osin vanhentuneet ja niissä on hyöty - kustannussuhteen (H/K) rinnalla esitetty lähinnä laadullista tietoa. Tässä työssä koottiin yhteen tehtyjä vaikutusarvioita ja täydennettiin niiltä osin, kun sitä ei vielä ollut tuotettu. Hankkeen rakentamisen keskeisenä perusteena käytettyä Kuusamontien merkitystä Ruskon alueen elinkeinoelämälle on perusteltu lähinnä laadullisesti tyyliin "elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat". Hankkeella on kuitenkin etukäteisarvioinneissa oletettu olevan keskeinen Oulun kaupungin ja sen talousalueen kasvua tukeva merkitys. Tässä hankkeessa nämä vaikutukset ovat ilmeisiä ja ne voidaan yrittää todentaa huolellisella vaikutusten jälkiarvioinnilla hankkeen käyttöönoton jälkeen. Tässä työssä luodaan puitteet jälkiarvioinnin toteuttamiselle, jolla todennetaan miten hanke vaikuttaa laajemmin Oulun talousalueella ja hankkeen välittömällä vaikutusalueella. Erityinen paino on tien varrella sijait-

12 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta JOHDANTO sevan Ruskon alueen elinkeinoelämän hankkeesta saamien hyötyjen todentamisessa. Tarkasteltavana ovat pääosin samat vaikutukset kuin aiemmissa suunnitteluvaiheissa. Työssä kartoitetaan näin arvioitavien vaikutusten nykytila ja luodaan vaikutuksille määrälliset mittarit niiltä osin, kuin se on mahdollista. Lähtökohtana on Tiehallinnon VAHA-projektissa syntynyt tienpidon vaikutuskartta ja siinä esitetyt käsitemäärittelyt ja mittari (Goebel & Metsäranta 2007). Tarvittaessa kehitetään myös hankkeen vaikutuksia paremmin kuvaavia mittareita.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 13 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET Valtatien 20 eli Kuusamontien parantaminen Oulun kaupunkiseudulla on ollut esillä useita kertoja 1960-luvun lopulta lähtien eri maankäyttö- ja liikennesuunnitelmien yhteydessä. Näissä suunnitelmissa tien kehittämiselle esitetyt tavoitteet ovat vaihdelleet. Nyt rakennettavan hankkeen periaateratkaisun hahmottelun voidaan katsoa alkaneen 1987 valmistuneen toimenpideselvityksen ja 1989 valmistuneen vaikutusselvityksen pohjalta. Silloinen Tiehallitus teki näiden suunnitelmien perusteella valtatien 20 kehittämisestä hankepäätöksen, jonka mukaan moottoritievaihtoehto ei ole perusteltu, koska suurin osa liikennevirroista on lyhytmatkaista. Valtatien 20 kehittämisen tulee hankepäätöksen mukaan perustua siihen, että Oulun kaupungin alueella tietä kehitetään nykypaikalla. Liikenteen sujuvuus hoidetaan kaksiajorataistamalla tie tarpeellisilta osin ja turvaamalla liittymien liikenteenvälityskyky. Em. hankepäätöksen mukaan liittymäratkaisuja tuli erityisesti täsmentää Vaalantien ja Raitotien eritasoliittymävarausten osalta. Valtatien 20 liikenteellinen ratkaisu on syntynyt seuraavien yleis- ja esisuunnitelmien pohjalta: Valtatien 20 parantaminen välillä Hintta- Korvenkylä, yleissuunnitelma 1991 Valtatien 20 tarveselvitys välillä Oulu-Kiiminki, 1999 Rusko-imago-projekti, teollisuusalueesta yrityspuisto, yleissuunnittelu 2002 Ruskon teollisuusalueen uuden sisääntulon yleissuunnittelu sekä asemakaavan laatiminen (Liitintien eritasoliittymän yleissuunnittelu) 2004. Yleis- ja muiden esisuunnitelmien pohjalta hankkeesta on laadittu tiesuunnitelmia seuraavasti: Valtatie 20 parantaminen välillä Hintta-Korvenkylä (1992) Valtatien 20 Korvenkylän tiejärjestelyt (1994) Valtatien 20 Hintta-Korvenkylä muutossuunnitelma, Liitintien eritasoliittymäjärjestelyt (2005) Valtatien 20 Korvenkylän tiejärjestelyiden tiesuunnitelman muutossuunnitelma (2006). Kappaleissa 2.1 2.4 on kuvattu em. yleis- ja esisuunnitelmien sisältö. Kappaleessa 2.5 on esitetty tiivistetysti esisuunnitelmissa esitetyt tavoitteet ja vaikutukset. Kappaleessa 2.6 on esitetty vuoden 2004 hankekortissa esitetyt vaikutukset ja kappaleen 2.6 lopussa on esitetty tiivistetysti nyt rakennettava hanke.

14 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.1 Valtatien 20 parantaminen välillä Hintta Korvenkylä, yleissuunnitelma 1991 Suunnitelman laatiminen käynnistyi vuoden 1990 syksyllä ja raportti valmistui joulukuussa 1991. Yleissuunnitelman ratkaisut poikkesivat nyt rakennettavaan ratkaisuun verrattuna mm. seuraavasti: Raitotien ja Hönttämäen eritasoliittymien tyyppi oli erilainen Liitintien kohdalla ei ollut eritasoliittymää eikä katuyhteyttä vaan katuyhteys oli Piuhatien kohdalla Ylikiimingintie oli esitetty 1.vaiheessa nykyiselle paikalleen. Vuoden 1991 yleissuunnitelman mukainen liikenteellinen periaateratkaisu ilmenee oheisesta kuvasta. Kuva 2. Vuoden 1991 yleissuunnitelman liikenteellinen periaateratkaisu.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 15 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.2 Valtatien 20 tarveselvitys Oulu Kiiminki 1999 Tarveselvityksen tavoitteena on ollut päivittää Oulun puolella vuoden 1992 tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun kehittämispolku. Tarveselvityksessä on tuotu esille Liitintien eritasoliittymä, joka perustuu Ruskonselän erillisselvitykseen. Kuusamontielle esitetty ratkaisuehdotus on muilta osin nyt rakennettava vaihtoehto paitsi että tarveselvityksessä toinen ajorata esitettiin rakennettavan uuden Ylikiimingintien liittymään saakka ja em. liittymä esitettiin porrastettavan kahdeksi valo-ohjaamattomaksi T- liittymäksi. Oheisessa kuvassa 2 on esitetty valtatien 20 ratkaisuehdotus vuoden 1999 tarveselvityksen mukaisesti. Kuva 3. Valtatien 20 ratkaisuehdotus osuudelle Oulu Kiiminki (Tarveselvitys 1999).

16 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.3 Rusko-imago-projekti, teollisuusalueesta yrityspuisto 2002 Rusko-imago-projekti lähti liikkeelle vuoden 2001 keväällä siitä, että sekä Oulun kaupunki että alueen yritykset halusivat kohentaa Ruskon teollisuusalueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Alueelle laadittiin ideasuunnitelma ja sen toteuttamisohjelma (hanke-ehdotukset) vuosille 2002 2010. Hankeehdotukset koskevat kadunrakennusta, kuivatusta ja ympäristön parantamista ja niiden kustannusarvio oli yhteensä 6 miljoonaa euroa. Useat hankkeet liittyvät kiinteästi Kuusamontien parantamiseen. Eräänä liikenteellisenä lähtökohtana oli se, että Liitintien kohdalla on eritasoliittymä aikaisempien selvitysten mukaisesti. Kuva 4. Rusko-imago projektin hanke-ehdotukset (Rusko-imago-projekti, teollisuusalueesta yrityspuisto 2002). 2.4 Ruskon teollisuusalueen sisääntulon yleissuunnittelu 2004 Tämä ns. Liitintien eritasoliittymän yleissuunnittelu on tehty alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Laadittu suunnitelma korvaa tielain mukaisen yleissuunnitelman. Em. hanke on kytketty alueen asemakaavoitukseen siten, että varsinainen suunnittelu ja kuuleminen on hoidettu kaavoitusprosessissa. Eritasoliittymän puuttuminen Liitintien kohdalta on todettu ongelmaksi siksi, että Ruskonselän työpaikka-alueen saavutettavuus katuverkon kautta on huono ja takaperoinen. Oheisessa kuvassa 4 on hankkeen raportista otetut kuvat suunnittelu- ja vaikutusalueesta sekä suunnitellusta liikenneverkosta.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 17 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET Vaikutusalue Tavoitetieverkko Kuva 5. Rusko-imago-projektin vaikutusalue ja tavoitetieverkko. 2.5 Yleis- ja esisuunnitelmien tavoitteet ja vaikutukset Kohtien 2.1 2.4 mukaisissa suunnitelmissa on käsitelty tavoitteita ja vaikutuksia eri tavoilla. Seuraavassa on esitetty yhteenveto näistä ryhmittelemällä tavoitteet ja vaikutukset koskemaan liikennettä, maankäyttöä ja ympäristöä sekä taloutta. 2.5.1 Tavoitteet Liikennetavoitteet valtatien 20 asema turvataan valtakunnallisena pääväylänä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti tie- ja katuverkko on hyvin jäsennelty o valtakunnallinen ja pitkämatkainen liikenne sekä paikallinen ja lyhytmatkainen liikenne erotellaan o kaupunkiseudulla on toimiva päätieverkko sekä sujuvat sisääntulo-, ulosmeno- ja läpikulkuyhteydet liikenneonnettomuuksien määrää ja vakavuusastetta tulee vähentää o liikennekuolemien ja loukkaantumiseen johtavien onnettomuuksien määrä vähenee o onnettomuuksien kasautumakohdat poistuvat

18 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET tielläliikkujille tarjottavaa palvelutasoa tulee parantaa o vuoden 300. huipputunnin palvelutasoluokka tulee olla vähintään D 50 vuonna 2020 o mitoitusnopeus 80 100 km/h ja liittymissä voidaan sallia liikenteellisten, ympäristöllisten ja taloudellisten syiden perusteella tapauskohtaisesti 60/70 km/h nopeusrajoitus tien poikkileikkaus, rakenteellinen kunto sekä geometriset elementit ovat valtatien vaatimusten mukaiset kevyt liikenne on erillisillä väylillä tai katuverkolla ja valtatien risteämiskohdat ovat eri tasossa edistetään joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Maankäyttötavoitteet tuetaan valtakunnallisen, seudullisen ja alueellisen rakenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita eli toivottua maankäyttö- ja yhdyskuntarakennetta ei rajoiteta kohtuuttomasti taajamien maankäyttöä eikä liikkumistarpeita tien ja sen liikenteen estevaikutusta vähennetään maankäytön suunnittelussa todetut kevyen liikenteen yhteystarpeet toteutetaan. Ympäristötavoitteet tuetaan ympäristöhaittojen, melu- ja päästömäärien sekä energiakulutuksen vähentämistä o parannettavalla tiejaksolla ei liikennemelu saa ylittää 55 db:n melurajaa o nykyisellä tiellä liikennemelu ei asuinrakennusten kohdalla ylitä 65 db:n melurajaa o nopeustaso- ja tieverkkoratkaisuilla ei nosteta hiilidioksidi- ja typpikuormitusta eikä asutukseen kohdistuvaa päästöhaittaa merkittävästi lisätä parannetaan nykyisen tienvarren maisemaa, edistetään parempaa kaupunkikuvaa ja minimoidaan tien rakenteen ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat o ei aiheuteta merkittäviä haittoja maisemakokonaisuuksille, suojelualueille tai arvokkaille luontokohteille vähennetään pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskiä minimoidaan maa-ainesten tarve tiejakson kehittämisen yhteydessä. Taloustavoitteet toimenpiteiden tulee sekä liikenne- että yhteiskuntatalouden kannalta taloudellisesti perusteltuja ja edullisia vaiherakentaminen ja sen mahdollisuudet huomioidaan niin, että liikenneturvallisuutta parantavat toimet voitaisiin käynnistää nopeasti turvataan elinkeinoelämän toimintaedellytykset varmistamalla kuljetusten suoritusvarmuus o tieyhteys on osa valtakunnallista ylikorkeiden kuljetusten reittiä

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 19 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.5.2 Vaikutukset Liikennevaikutukset valtatiestä 20 muodostuu kaupunkiseudun pääväylä o turvataan valtatien 20 asema valtakunnan pääverkkoon kuuluvana väylänä ja kaupungin sisääntulotienä o sopeutetaan valtatie 20 osaksi Oulun päätie- ja pääkatuverkkoa liittymä- ja katujärjestelyillä liikenne ohjautuu toiminnallisesti oikeille väylille o valtatien tarjoama kapasiteetti hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, jolloin rinnakkaiskatujen liikennekuormitus vähenee Liitintien eritasoliittymä vähentää liikennettä Parkkisenkankaantieltä ja Konetieltä merkittävästi eli yhteensä 3000 4000 ajon/vrk valtatien liikenneturvallisuus paranee o päätien ja sen liittymien henkilövahinko-onnettomuuksien aste ja tiheys pienenee noin 20% verrattuna tasoliittymävaihtoehtoon katuverkon onnettomuudet lisääntyvät hieman o katuverkolla onnettomuusmäärien lisäys selvästi pienempi kuin eritasoliittymäjärjestelyistä saavutettava vastaava onnettomuuksien vähentymä valtatiellä 20 valtatien ja sen liittymien korkeatasoinen liikennöitävyys turvataan Korvenkylään saakka o nopeustaso Vaalantien liittymästä itään tavoitetason 80 km/h mukainen o Korvenkylän tasoliittymän toimivuus ja turvallisuus tyydyttävä kevyen liikenteen olosuhteet parantuvat uusien alikulkujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen ja olemassa olevien väylien ja alikulkujen parantamisen myötä autoliikenteen sujuvuuden parantumisesta hyötyy myös joukkoliikenne, myös pysäkkien käytettävyys paranee alikulku- ja kevyen liikenteen järjestelyjen parantumisen seurauksena o pysäkkien määrä vähenee yhdestätoista kahdeksaan täydentyvä tie- ja katuverkko sekä hyvät liittymäjärjestelyt + eheytyvä aluerakenne luovat uusia toimintaedellytyksiä joukkoliikenteen ja reittien kehittämiselle. Maankäyttövaikutukset liikenneolosuhteiden parantuminen luo hyvät edellytykset valtatien varren maankäytön kehittämiselle o ko. suunnan maankäytön kehittäminen tasapainottaa kaupunkiseudun aluerakennetta seutu- ja yleiskaavojen mukaisesti o Liitintien kohdan eritasoliittymä on alueelle laadittujen kaavojen ja kaupungin maankäyttötavoitteiden mukainen Ruskonselän ja Korvensuoran-Talvikankaan alueet liittyvät jäsentyneesti valtatiehen, minkä ansiosta maankäytön kehittämisedellytykset ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset parantuvat

20 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET o valtatien varren houkuttelevuus työpaikka- alueena ja kaupallisten palvelujen alueena lisääntyy o edistää laatukäytävätavoitteiden toteuttamista Ylikiimingintien siirron myötä Korvenkylän ja Välikylän alueiden maankäytön kehittämisedellytykset paranevat Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan toivomalla tavalla. Ympäristövaikutukset *) melualueet laajenevat liikennemäärien kasvun ja toisen ajoradan takia, mutta suunniteltujen melusuojausten ansiosta meluhaittoja voidaan vähentää erittäin merkittävästi valtatien sujuvuuden parantuminen ja rinnakkaisväylien liikennekuormituksen kasvun pienentyminen pienentävät melu- ja päästöhaittoja Korvensuoran Talvikankaan asuntoalueilla tien alle jää yhteensä 31 asuinrakennusta, joista 16 on asemakaavan vastaisella tontilla ja 15 asemakaavan ulkopuolella, purettavien rakennusten lisäksi on tien välittömästä läheisyydestä esitetty lunastettavaksi kahdeksan rakennusta toisen ajoradan alle jää merkittäviä puustovyöhykkeitä, puuston peitossa olleet teollisuusalueet ja asuinrakennukset tulevat entistä näkyvimmiksi o tiealueen rakentumisen takia nykyinen epämääräinen kaupunkikuva parantuu korkealuokkaiseksi suunnitellun ympäristörakentamisen myötä valtatien yhteydessä ja Rusko-imago hankkeessa tehtävät katujen ja ympäristön parantamistoimenpiteet kohentavat alueen imagoa. *) Ympäristövaikutuksia arvioitaessa on huomattava, että vuoden 1991 yleissuunnittelun jälkeen ennen vuonna 2006 aloitettua hanketta, alueelta on lunastettu huomattava määrä rakennuksia sekä rakennettu runsaasti melusuojauksia. Näistä ei ole koottua tietoa saatavilla. Oheiset vaikutustekstit koskevat tilannetta ennen lunastustoimenpiteitä ja melusuojausrakentamista. Talousvaikutukset Vuoden 1991 yleissuunnitelma Hintta Korvenkylä kustannusarvio 32,2 M (1991. tr-ind 135) o liikenteelle vuonna 1997, jolloin 1. vuoden tuottoprosentti 7% ja jakson 1997 2017 hyötykustannussuhde 1,56 o sisältää myös Hönttämäen eritasoliittymän (kustannusarvio 1,5 M Vuoden 1999 tarveselvitys kustannusarvio 20 M (vuoden 1999 hintataso) o liikenteelle vuonna 2005, 30 vuoden laskenta-ajan hyötykustannussuhde 2,15 (korko 6%) o ei sisällä Hönttämäen eritasoliittymää, joka rakennettu vuonna 1994 Vuoden 2004 yleissuunnittelu Ruskon teollisuusalueen sisääntulo o Liitintien eritasoliittymä 3,1 M (MAKU 121, 1995=100) (huom..liitintien tiesuunnitelman 2006 mukainen kustannusarvio 5,7 M (MAKU 118,1, 2000=100).

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 21 SUUNNITELMIEN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.5.3 Yhteenveto vaikutuksista Oheiseen vuonna 2004 laadittuun hankekortin tiivistelmään on koottu eri vaiheissa laadittujen suunnitelmien ja selvitysten vaikutukset: + Maankäyttö liittyy Kuusamontiehen jäsentyneesti ja maankäytön kehittämisedellytykset paranevat + Kuusamontien ja liittymien liikenteen sujuvuus paranee ja tasoliittymien ruuhkat poistuvat + Liikenne sijoittuu toiminnallisesti oikeille väylille ja alueen katuverkon kuormitus vähenee + Eheytyvä aluerakenne ja täydentyvä tieverkko luovat uusia toimintaedellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle (kehittämiskäytävä eli joukkoliikenteen laatukäytävä) + Kuusamontien, katuverkon ja liittymien liikenneturvallisuus paranevat. Vuositasolla säästyy yleisellä tieverkolla noin yksi henkilövahinko-onnettomuus (TARVA) + Elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä työ-, asiointi-, tavara- ja matkailuliikenteen olosuhteet paranevat + Ympäristörakentamisella ja Kuusamontien meluesteillä minimoidaan liikenteen haittavaikutuksia niin, että asuinviihtyvyys paranee. Tien varressa yli 1000 asukkaan, kahden koulun ja päiväkodin liikenteen haittavaikutukset vähenevät ja asuinviihtyisyys paranee Kuusamontien tiealue laajenee ja Ylikiimingintie sijoittuu kokonaan uuteen paikkaan. Hankkeen rakentamiskustannusarvio on 27,5 miljoonaa euroa (MAKU 2000=100; 110,4) ja vuonna 2000 laskettu hyöty-kustannussuhde on 2,6. Hankkeen rakentamiskustannuksista Oulun kaupungin kustannusosuus on 2,7 milj. euroa ja Kiimingin kunnan 0,1 milj. euroa. 2.6 Toteutettavan hankkeen sisältö Kuusamontien (vt 20) parantaminen alkoi syksyllä 2006 ja hanke valmistuu lokakuussa 2008. Rakennuskustannusarvio on 29,6 M (MAKU 124,4). Hanke sisältää seuraavia rakentamis- ja parantamistoimenpiteitä: uusia eritasoliittymiä 2 kpl ja yksi nykyinen eritasoliittymä päätien toinen ajorata 4,9 km ramppeja 4,7 km muita yleisiä teitä 3,7 km katuja 4,7 km yksityisteitä 3,8 km kevyen liikenteen väyliä 9,5 km uusia siltoja 26 kpl korjattavia siltoja 5 kpl melukaiteita 1,1 km meluvalli/aita -yhdistelmiä 3,1 km meluvalleja 1,9 km liikennevaloliittymiä 5 kpl tievalaistusta 22,0 km telematiikkaa. Liitteessä on esitetty Kuusamontien tilanne ennen rakentamistoimenpiteitä (ilmakuva 2004) ja yleiskartta hankkeessa rakennettavista toimenpiteistä.

22 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 3 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.1 Tarkasteltavat vaikutukset Jälkiarvioinnissa mukana olevat mittarit mittaavat lähtökohtaisesti samoja vaikutuksia, jotka olivat mukana varsinaisessa hankearvioinnissa ja sitä edeltävissä tai sen jälkeisissä selvityksissä ja suunnitelmissa. Taulukon 2 perusteella nähdään Tiehallinnon tiehankkeiden arviointiohjeessa tarkasteltavaksi esitettyjä vaikutuksia (Tiehallinto 2007). Tässä hankkeessa näitä ei suurelta osin ole aiemmissa suunnitelmissa arvioitu, minkä vuoksi niille tehdään tässä nykytilannearvio, joka on hankkeen käyttöönoton jälkeen jälkiarvioinnin vertailun pohjana. Taulukko 2. Tarkistuslista hankkeiden olennaisista vaikutuksista (Tiehallinto 2007).

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 23 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.2 Liikenteellinen saavutettavuus 3.2.1 Liikennemäärät Nykyiset liikennemäärät ja liikenteen kasvu Liikennemääriä ja niiden kehittymistä on aina syytä seurata hankkeissa, joiden perustelut ovat olleet oleellisesti riippuvaisia käytetystä liikenneennusteesta tai hankkeen aiheuttamista liikenteen siirtymistä. Liikennemäärien muutosten avulla voidaan myös arvioida, ovatko liikenteen sujuvuutta koskevat tavoitteet toteutuneet. Taulukko 3. Kuusamontien ja siihen liittyvien väylien vuoden 2006 keskivuorikausiliikennemäärät (KVL) Tiehallinnon liikennemääräaineiston mukaan. Tieosuus KVL-2006 (Liittymä) Kaikki Raskaat (ajoneuvoa vuorokaudessa) Päätie Valtatie 4 Vaalantie 29.000 1460 Vaalantie Raitotie 17.000 1490 Raitotie Liitintie 15.100 890 Liitintie Hönttämäki 15.100 890 Hönttämäki Ylikiimingintie Välikylä 12.400 660 Liittyvät väylät: Vaalantie 7.400 300 Raitotie 8.100 370 Ylikiimingintie 1.600 90 Hankkeen alueella sijaitsee kaksi liikenteen automaattista mittauspistettä (LAM). LAM-piste 1240 sijaitsee Raitotien liittymän itäpuolella ja LAM-piste 1223 hankkeen itäpäässä lähellä Yrityskylän liittymää. LAM 1240 LAM 1223 Kuva 6. Liikenteen kasvu jaksolla 2001 2006.

24 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Kuvasta 6 ilmenee myös liikenteen kasvu jaksolla 2001 2006. Raitotien pisteen liikennemäärä on kasvanut keskimäärin 3,6 % vuodessa ja Yrityskylän pisteen liikennemäärä on kasvanut keskimäärin 2,6 % vuodessa. Liikenne-ennuste Kuusamontien ja siihen liittyvän katuverkon nykyiset liikennemäärät on esitetty liikennemallin mukaisesti oheisessa kuvassa. Laskettujen liikennemäärien ja mallin antamien liikennemäärien kesken on joissain kohdissa merkittäviä eroja, mikä johtuu mm. siitä, että liikennemalli perustuu vanhahkoon liikennetutkimusaineistoon. Kuva 7. Hankkeen ja sen lähialueen nykyiset liikennemäärät liikennemallin mukaan. Liikenne-ennuste vuodelle 2020 on esitetty kuvassa 8. Hankkeen aiheuttamat merkittävimmät liikenteen siirtymät tapahtuvat Liitintien eritasoliittymän kautta, joka siirtää liikennettä Konetieltä ja Parkkisenkankaantieltä Kuusamontielle.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 25 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Kuva 8. Liikenne-ennuste 2020. Jälkiarvioinnin toteutus Alueella tehdään liikennelaskentoja, joiden tuloksia verrataan vuoden 2006 liikennemallista laskettuihin vertailuajankohdan tuloksiin. Vuoden 2006 liikennemallin liikennemäärät muunnetaan vertailuajankohdan tuloksiksi LAMpisteiden liikennemäärien sekä Konetiellä, Parkkisenkankaantiellä ja Raitotiellä tehtävien poikkileikkauslaskentojen avulla. Liitintien eritasoliittymä aiheuttaa merkittäviä reittimuutoksia, jotka vaikuttavat liikennemäärin verkon eri osissa. Vertailuajankohdan liikennetiedot ovat pohja-aineistona kannattavuuslaskelmille, jotka tehdään IVAR 1) -ohjelmistolla (ks. kohta 3.9.1 Liikennetalous). Jälkiarvioinnin tulosten perusteella arvioidaan liikenne-ennusteen toteutumista sekä sitä kuinka hyvin hankkeelle lasketun hyöty-kustannussuhteen voidaan odottaa toteutuvan. Jälkiarviointi tehdään vuonna 2010 ja täydentävä jälkiarviointi 2015. 1) IVAR, Investointien Vaikutusten Arviointiohjelmisto,

26 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.2.2 Matka-aika Yhteyden toimivuutta voidaan mitata matka-ajalla ja vaikutusalueen aikasuoritteella. Väylän laadun parantamisen yhtenä tarkoituksena on tavallisesti matka-ajan lyhentäminen. Tämä mitataan mallin avulla keskimääräisenä matka-aikana hankkeen alku- ja loppupisteen välillä kelluvan auton menetelmällä (aamuruuhka, päiväliikenne, iltahuippuliikenne). Kuusamontielle on mitattu kuuden reitin matka-aikoja ajamalla liikenteen seassa aamun työmatkaliikenteen aikana (aamuhuippu), keskipäivällä klo 10-14 välillä (päiväliikenne) ja iltapäivällä työstä paluuliikenteen (iltahuippu) aikana. Ajoaikamittaukset tehtiin joulukuussa 2006 tavallisina arkipäivinä ennen kuin hankkeen työmaa vaikutti liikenteen nopeuksiin. Kuvassa on esitetty ajoreitit ja matka-aikojen keskiarvo sekä teoreettinen ajoaika ilman viivytyksiä. Teoreettinen ajoaika on laskettu matkan ja nopeusrajoituksen perusteella. Niillä reiteillä, joissa on kääntymisiä liittymien takia, on lisätty kääntymisestä aiheutuva viivytys 10 sekuntia liittymää kohti. Taulukko 4. Matka-aikamittauksissa käytetyt ajoreitit. Reitti Pituus Mittauspisteiden sijoitus (km) 1 Rusko Laanila 4,10 Rusko: kiertoliittymän eteläreunan saareke Laanila: itäisen ramppiliittymän itäpuoli, Kuusamontien eteläpuolella, tietä lähinnä olevan kerrostalon pääty 2 Ruskonselkä Laanila 4,55 Ruskonselkä: Konetien/Liitintien kiertoliittymän länsihaara Laanila: kuten reitti 1 3 Yrityspuisto Laanila 8,25 Yrityspuisto: Kuusamontien/Yrityspuistontien liittymän päätien kananvoinnin saarekkeen länsipää Laanila: kuten reitti 1 4 Rusko Yrityspuisto 7,80 Rusko: kuten reitti 1 Yrityspuisto: kuten reitti 3 5 Talvikangas Laanila 4,65 Talvikangas: Parkkisenkankaantien/Liitintien liittymä Laanila: kuten reitti 1 6 Parkkisentie Rusko 2,50 Parkkisentie: Parkkisenkankaantien/Raitotien kiertoliittymän pohjoisreunan saareke Rusko: kuten reitti 1 Ajoreitit ja niiden ajo-ajat on esitetty seuraavassa kuvassa.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 27 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Kuva 9. Matka-aikamittausreitit ja ajoajat.

28 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Jälkiarvionnin toteutus Matka-ajat mitataan muuten samoilla ajoreiteillä kuin vuoden 2006 mittauksissa on tehty, paitsi reitit 2 ja 5 ajetaan Liitintien eritasoliittymän kautta. Mittausten perusteella lasketaan matka-aikamuutokset ja verrataan niitä vuoden 2006 tuloksiin. Liikennemäärätietojen ja matka-aikamuutosten perusteella voidaan laskea hankkeen aiheuttamia aikasuoritemuutoksia eri reiteillä ja arvioida samalla aikakustannuksien muutoksia. Jälkiarviointi tehdään vuonna 2010 ja täydentävä jälkiarviointi vuonna 2015. 3.2.3 Liikkumisen sujuvuus ja häiriöherkkyys Liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) tietojen perusteella on tarkasteltu: - vuorokausiliikennemäärien vaikutuksia ajonopeuksiin - tuntiliikennemäärien vaikutuksia ajonopeuksiin - ruuhka-ajan keskinopeuksia ja niiden hajontaa - nopeusaleneman kestoa aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana. Vuorokausiliikenne ja ajonopeudet vuonna 2006 Nopeusrajoitus on kummankin LAM-pisteen kohdalla 80 km/h. Raitotien pisteen suurempi liikennemäärä sekä pisteen lähellä olevat liikennevalot ovat alentaneet keskimääräisiä ajonopeuksia ja lisänneet nopeusvaihteluja verrattuna Yrityskylän pisteen tuloksiin. Kuva 10. Liikennemäärä ja keskinopeus suunnittain LAM pisteissä viikolla 50 vuonna 2006. Jälkiarvioinnin toteutus Liikenteen nopeustiedot kerätään automaattisista mittauspisteistä vastaavista kohdista kuin vuonna 2006. Tulosten perusteella arvioidaan keskinopeuden muutoksia viikonpäivittäin sekä nopeusvaihteluita. Jälkiarviointi tehdään vuonna 2010 ja täydentävä jälkiarviointi vuonna 2015.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 29 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Tuntiliikenteet ja ajonopeudet vuonna 2006 Kummassakin LAM-pisteessä on iltahuipputunnin liikennemäärä selvästi suurempi kuin aamuhuipputunnin liikenne. Nopeuskuvioissa näkyy myös selvästi nopeuksien vaihtelu ja Raitotien pisteellä näkyy myös aamuliikenteen nopeustason romahtaminen ylikuormittumisen seurauksena klo 7.30-8.25 välisenä aikana. Kuva 11. Nopeusvaihtelut LAM-pisteillä 2006.

30 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Jälkiarvionnin toteutus Ajonopeudet ja niiden vaihtelut käsitellään ja analysoidaan tuntiliikenteen vaihtelujen mukaisesti vuoden 2006 tietoja vastaavalla tavalla. Jälkiarviointi tehdään vuonna 2010 ja täydentävä jälkiarviointi vuonna 2015. Ruuhka-aikojen keskinopeudet ja niiden hajonnat Keskinopeudet ovat aamuruuhkan aikana Oulun suuntaan hieman pienemmät kuin vastakkaiseen suuntaan, koska suurempi liikennemäärä alentaa nopeuksia. Iltaruuhkan aikana ajosuuntien keskinopeuksien ero on ollut pienempi. Kuva 12. Ruuhka-aikojen keskinopeudet ja niiden hajonnat 2006. Jälkiarvioinnin toteutus Liikenteen automaattisista mittauspisteistä kerätään vastaavat tiedot vuosina 2010 (jälkiarviointi) ja 2015 (täydentävä jälkiarviointi). Tulosten perusteella arvioidaan aamu- ja iltaruuhka-ajan keskinopeudet ja niiden hajonnat sekä verrataan tuloksia vuoden 2006 tuloksiin.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 31 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Nopeusaleneman kesto aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana Näissä kuvissa on esitetty ajosuunnan ja koko vuorokauden keskinopeuden lisäksi liikennevirran nopeuden vaihtelu. Nopeusaleman kesto on määritelty siten, että kestoaika on se aika, jonka liikennevirran nopeus on viikon keskinopeuden alapuolella. Kuva 13. Nopeusvaihtelu ja nopeusaleneman kesto aamu- ja iltapäiväliikenteen aikana. Jälkiarvioinnin toteutus Vuosina 2010 (jälkiarviointi) ja 2015 (täydentävä jälkiarviointi) kootaan oheiset tiedot automaattisista mittauspisteistä ja verrataan nopeusvaihteluja sekä nopeusaleneman kestoa vastaavalla tavalla kuin vuonna 2006. 3.2.4 Kevyen liikenteen liikkumismahdollisuudet Väylän laatua parannettaessa tavoitteena on myös säilyttää tai parantaa mahdollisuuksia turvalliseen siirtymiseen pyörällä tai jalan. Tätä mitataan hankkeen toteutustilanteessa olevaa kevyen liikenteen kulkutapatarpeen määränä tai turvallisen kevyen liikenteen väylän pituutena. Tienpidon tavoitteena on turvata kaikille halukkaille turvallinen väylä liikkua jalan ja pyörällä. Kuusamontien suuntainen ja sen poikki menevä kevyen liikenteen verkko on rakennettu pääosiltaan jo ennen tämän tiehankkeen rakentamista. Kevyt lii-

32 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS kenne on hoidettu pääsääntöisesti erillisillä väylillä ja alikulkukäytävillä. Välikylän Korvenkylän alueella kevyt liikenne päätien poikki kulkee nykyisin tasoliittymien kautta. Kynsilehdon asuntoalueen ja Sammaltien työpaikkaalueen väliltä puuttuu päätien poikki turvallinen kevyen liikenteen yhteys. Hankkeessa parannetaan olemassa olevat alikulut ja niiden kevyen liikenteen väylät tarpeen mukaan. Päätien poikki rakennetaan alikulku Kynsilehdon asuntoalueen ja Sammaltien työpaikka-alueen kohdalle. Raitotien eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä rakennetaan nykyisiä kevyen liikenteen järjestelyjä vastaavat järjestelyt uuteen paikkaan. Uuden Ylikiimingintien liittymän kohdalle rakennetaan alikulku päätien poikki. Jälkiarvioinnin toteutus Vuonna 2010 (jälkiarviointi) ja vuonna 2015 (täydentävä jälkiarviointi) selvitetään kevyen liikenteen väylien loppuunsaattamisen tila. 3.2.5 Joukkoliikennetarjonta Tarkasteltavan alueen liikennetarjonnan perustan muodostaa Oulun ja Kiimingin välinen paikallisliikenne. Oulun seutulippualueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet selvityksessä on alueen reitistöä tarkasteltu ja sille on asetettu kehittämistavoitteita. Ajoaika Kiiminki Oulu välillä linjalla 8 on tällä hetkellä 40-45 minuuttia ja linjalla 21 noin 50 minuuttia. Tarkasteltavalla alueella Oulun ja Kiimingin välillä ajetaan joukkoliikennevuoroja (paikallisliikenteen linjat 8, 21 ja 62 sekä Oulu-Pudasjärvi välinen liikenne) seuraavasti. arkivuorot ennen 17 Kiiminki Oulu 48 kpl (5:00 17.00) Oulu Kiiminki 47 kpl (5:00 17:00) iltavuorot arkisin Kiiminki Oulu 16 kpl (17:05 22.05) Oulu Kiiminki 17 kpl (17:00 23:15) lauantaivuoroja Kiiminki Oulu 34 kpl (7:05 0.05) Oulu Kiiminki 33 kpl (8:10 2:25) sunnuntaivuoroja Kiiminki Oulu 20 kpl (9:05 22:05) Oulu Kiiminki 21 kpl (9:15 23:15) (Lähde: Oulun seutulippualueen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet) Hankkeessa rakennetaan tai parannetaan kaikkien kevyen liikenteen alikulkujen yhteyteen linja-autopysäkit sekä tarvittavat kevyen liikenteen yhteydet. Paikallisliikenteen nousijamäärät pysäkeittäin on saatu Koskilinjoilta helmikuun nousijamäärinä vuosilta 2006 ja 2007. Nousijamäärät on esitetty ohessa.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 33 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Taulukko 5. Linja-autoihin nousijamäärät Kuusamontiellä 2/2006 ja 2/2007. Kuva 14. Kuusamontien pysäkit 2006 2007.

34 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Jälkiarvioinnin toteutus Vuosina 2010 (jälkiarviointi) ja 2015 (täydentävä jälkiarviointi) kerätään tiedot päätieltä Oulun Kiiminki välin vuorotarjonnasta ja tiheydestä, joita verrataan vuoden 2007 tietoihin. Nousijamäärät pysäkeittäin kartoitetaan liikennöitsijän rekisteristä vuosina 2010 ja 2015. Liikennetarjonnasta tietoja ylläpitävät lääninhallitus ja Matkahuolto. Jälkiarvioinnissa kartoitetaan joukkoliikenteen tarjonnan ja käyttäjämäärien muutokset hankkeen toteutuksen jälkeen. 3.2.6 Liikkumisen ja kuljettamisen kustannukset Liikkumisen ja kuljettamisen kustannuksia tarkastellaan ajoneuvokustannusten avulla, joista lasketaan henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen kustannukset. Lähes kaikki tiehankkeet vaikuttavat ajoneuvokustannuksiin ja etenkin polttoaineenkulutukseen, joka on ajoneuvokustannusten merkittävin komponentti. Tiehankkeen vaikutus voi olla ajoneuvokustannuksia nostava (+) tai niitä laskeva (-). Ajoneuvokustannusten muutosta mitataan rahamääräisesti niille määritettyjen yksikköarvojen avulla. Ajoneuvokustannussäästöt ovat IVAR-laskelmien perusteella 30 vuoden jaksolla 2008 2037 yhteensä 5,75 miljoonaa euroa. Nykyverkon ja uuden verkon ajoneuvokustannukset (M ) ovat: Taulukko 6. Ajoneuvokustannukset (M ) jaksolla 2008 2037. Nykyverkko Uusi verkko Säästö Kevyet ajoneuvot 87,933 84,656 3,277 Raskaat ajoneuvot 41,536 39,061 2,475 YHTEENSÄ 129,469 123,717 5,752 Laskentavuosittaiset kustannukset on esitetty IVAR-tietokannassa. Jälkiarvioinnin toteutus Vuosina 2010 (jälkiarviointi) ja 2015 (täydentävä jälkiarviointi) tehtävien IVAR-laskelmien perusteella verrataan ajoneuvokustannuksia em. kustannuksiin ja arvioidaan samalla kustannusten kertymän trendi laskentavuosittaisten kustannusten avulla.

Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta 35 NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.3 Liikenneturvallisuus Hyvä liikenneturvallisuus määritellään yleensä epäsuorasti liikkumisena, joka ei johda liikenneonnettomuuksiin. Turvallisuuden eroja on tarkasteltu myös liikenneonnettomuuksina liikkumisen määrää tai muuta onnettomuuksille altistumisen määrää kohti. Tienpidon turvallisuusvaikutusta voidaan arvioida sen mukaan, mikä turvallisuus olisi ilman tienpidon toimenpidettä ja mikä se olisi toimenpiteen vaikutuksena. Näiden lukujen erotus kuvaa toimenpiteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Vaikutuskartassa liikenneonnettomuudet jaetaan "Liikenneonnettomuuksien vaikutuksiin terveydentilaan" ja "Liikenneonnettomuuksien vaikutuksiin omaisuuteen" (Goebel & Metsäranta 2007). Molemmat ovat seurauksia liikenneonnettomuuksista, joiden määrään vaikutetaan tienpidolla teiden onnettomuusriskin kautta. Tässä esimerkissä mittariksi valittiinkin kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrät keskimäärin suunnitteluajanjaksolla. Liikenneturvallisuutta arvioidaan kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen ja henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien perusteella. Nykytila mitataan kohteen onnettomuushistorian (5 v) ja muiden samantyyppisten teiden onnettomuushistorian keskiarvon avulla. Liikenneonnettomuustiedot ovat viideltä viimeiseltä vuodelta (2002 2006) ja perustuvat tiepiirin ja Oulun kaupungin onnettomuusrekisteriin (poliisin tietoon tulleet onnettomuudet). Onnettomuuksien tapahtumapaikat on esitetty oheisessa kartassa. Karttaan on koottu päätien lisäksi tiedot myös katuverkon onnettomuuksista, joista oli saatavissa ainoastaan tapahtumapaikka ja onnettomuuden vakavuus. Suunnitteluosuudella päätiellä ja sen liittymissä on sattunut yhteensä 73 onnettomuutta, joista 16 onnettomuutta on johtanut loukkaantumiseen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut tarkastelujaksolla. Onnettomuusmäärien perusteella ongelmallisin kohta on ollut Raitotien liittymä ja myös Vaalantien liittymässä on tapahtunut paljon onnettomuuksia. Päätieltä on laskettu tieosuuksittain onnettomuustiheydet ja -asteet. Suunnitteluosuus on jaettu kolmeen osaan: suunnittelualueen raja Vaalantien liittymä (2-ajoratainen), Vaalantie Raitotien liittymä (taajama-alue 60 km/h) ja Raitotie suunnittelualueen raja (1-ajoratainen, 80 km/h). Tuloksia on vertailu valtakunnallisiin lukuihin. Niin onnettomuustiheyden kuin -asteenkin perusteella suunnittelujakso on keskimääräistä ongelmallisempi. Raitotien liittymän onnettomuuksista suurin osa on ollut kääntymis- ja risteämisonnettomuuksia. Liittymän lähellä on sattunut muutama peräänajo. Vaalantien liittymän onnettomuudet ovat olleet moninaisemmat eli mukana on sekä kääntymis-, risteämis- että peräänajo-onnettomuuksia. Valoliittymissä on onnettomuuksia aikana liikennevalo-ohjaus ollut toiminnassa. Ylikiimingintien liikennevalo-ohjauksen rakentamisen (vuoden 2004 lopussa) jälkeen on sattunut yksi peräänajo-onnettomuus. Liittymät jäävät onnettomuusasteissa valtakunnallisten keskiarvojen alapuolelle (taulukko 8).

36 Jälkiarviointiin valmistava arviointi valtatie 20 Oulu Korvenkylä - hankkeesta NYKYTILANNEARVIO JA JÄLKIARVIOINNIN TOTEUTUS Taulukko 7. Tiejaksojen onnettomuustiheys- ja aste suunnitteluosuudella. Taulukko 8. Liittymien onnettomuustiheys. Katuverkolla oheiseen karttaan rajatulla alueella on sattunut yhteensä 20 henkilövahinko-onnettomuutta. Jälkiarvioinnin toteutus Turvallisuusvaikutusten arviointi voidaan tehdä riittävään havaintoaineistoon perustuen vuonna 2015 (täydentävä jälkiarviointi). Arviointi edellyttää onnettomuustietojen keräämistä vähintään viideltä vuodelta samalla menetelmällä kuin nykytilanteessa on tehty. Onnettomuudet kootaan samalta alueelta, jolta on koottu vuosien 2002 2006 onnettomuusaineisto. Onnettomuuksien määriä verrataan sekä ennen hankkeen toteuttamista tapahtuneisiin onnettomuuksiin että hankkeelle tehtyjen turvallisuusvaikutusten arviointituloksiin. Arvioinnissa tarkastellaan erikseen päätien ja sen liittymien onnettomuuksia sekä erikseen katuverkon onnettomuuksia. Päätieltä ja sen liittymistä lasketaan onnettomuustiheys- ja aste. Katuverkon onnettomuuksista arvioidaan jälkiarviointivaiheessa onnettomuuksien sijainti ja vakavuus sekä analysoidaan mm. reitinvalintojen muutosten vaikutuksia katuverkon onnettomuuksiin.