Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012
Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa suojakasvina ovat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin tavanomaista kylvösiemenmäärää käyttäen sekä vähemmän (-20% ja -40%) Kylvöaika touko-kesäkuun vaihde 2010 Siemenmäärien perustasot, härkäpapu (Kontu) 240 kg/ha, herne (Hulda) 350 kg/ha, kevätvehnä (Kruunu) 270 kg/ha, rehuohra (Artturi) 140 kg/ha, pellava (Heljä) 60 kg/ha, kumina (Sylvia) 18 kg/ha (660 kpl itävää siemntä/m2). Suojakasvit kylvettiin lisäksi 20 ja 40 %:n vähennyksin tavanomaiseen siemenmäärään verrattuna. Suojakasvien lannoitus 20 80 kg N/ha, samaan aikaan ristikkäin kylvetty kumina 20 kg N/ha. Sadonkorjuut: suojakasvien korjuu 2010 tuleentumisen mukaan (elokuu ->), kuminan korjuu elokuun alku 2011
Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2011 perustettu koe Jokioisissa, jossa suojakasvina ovat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin niin, että osa kymmenestä kylvörivistä suljettiin Kylvöaika suojakasvit toukokuu (vk 19); kuminat toukokuu (vk 19) tai kesäkuu (vk 23) riippuen suojakasvin rikkakasvien torjunta-ajankohdasta Suojakasvien siemenmäärät suositusten mukainen (100 %) ja vähennetty (- 40%) Kevätlannoitus; suojakasvit 40 100 kg N/ha, kuminalle ennen kylvöä pklannoitus (15 ja 60 kg/ha), syksyllä kuminalle suojakasvin korjuun jälkeen 30 kg N/ha; Rikkakasvien torjunta; herne (& kumina) ennen ja jälkeen rikkakasvien taimettumista (Fenix 1,5 + 1 l/ha), härkäpapu (&kumina) ennen rikkakasvien taimettumista (Fenix 1,5 l/ha), viljoista ja pellavasta rikkakasvit torjuttiin ennen kuminan kylvöä (Gratil 15-20 g/ha + kiinnite), Sadonkorjuu; suojakasvien korjuu v 2011 tuleentumisen mukaan (elokuun alku syyskuu) 2012 Fenix 0,5 l/ha 2x aikaisin keväällä Marjo Keskitalo MTT 2012
KOE 2 (KOE 827) Kuva 1. Suojakasvien vuoden 2010 sadot kokeessa, jossa kumina kylvettiin aluskasviksi samanaikaisesti keväällä 2010. Suojakasvit kylvettiin tavanomaisen siemenmäärän lisäksi harvempaan.
KOE 2 (KOE 827) Kuva 2. Vuonna 2011 korjatut kuminasadot eri siementiheyksin kylvetyn suojakasvin seassa kasvaneena vuonna 2010.
KOE 3 (835) Kuva 3. Suojakasvien sadot vuonna 2011.
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 4. Kumina herneen korjuun jälkeen 2.11.2011 (yläkuva) ja 29.5.2012 (alakuva), jolloin ensimmäisiä nuppuja esiintyi kasvustossa (KOE 3).
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 5. Kumina härkäpavun korjuun jälkeen 2.11.2011 (yläkuva) ja 29.5.2012 (alakuvat), jolloin ensimmäisiä nuppuja esiintyi kasvustossa (KOE 3)
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 6. Kumina vehnän korjuun jälkeen 2.11.2011 (yläkuva) ja 29.5.2012 (alakuva), jolloin ensimmäisiä nuppuja esiintyi kasvustossa (KOE 3).
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 7. Kumina ohran korjuun jälkeen 2.11.2011 (yläkuva) ja 29.5.2012 (alakuva), jolloin ensimmäisiä nuppuja esiintyi kasvustossa (KOE 3).
Kuva Marjo Keskitalo Kuva 8. Kumina pellavan korjuun jälkeen 2.11.2011 (yläkuva) ja 29.5.2012 (alakuva), jolloin ensimmäiset nuput ylsivät kasvuston yläpuolelle (KOE 3).
Kuva 9. Kuminakasvustot keväällä 29.5.2012 kokeessa 2, joka perustettiin vuonna 2010 suojakasviin. Vuonna 2012 kuminasta korjataan toinen sato.
Johtopäätökset (1) Lopulliset johtopäätökset tehdään, kun myös uusista kokeista saadaan tulokset Erilaisten kasvien vaatimusten yhteensovittaminen haasteellisempaa kuin erikseen viljeltynä. Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, kun on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset
Johtopäätökset (2) Vuoden 2011 koetulosten mukaan näyttää siltä, että: Saatetaan joutua tekemään kompromisseja, jolloin on päätettävä kumpi kasvi on pääkasvi. Kumina ei aina kehity tiheässä suojakasvissa riittävästi toisaalta v 2010 täystiheän ohran seassa kumina kehittyi lähes yhtä hyvin kuin harvemmassakin. Kasvukausi oli hyvin kuiva! Siemenmäärän madaltaminen vähentää suhteellisesti enemmän palkokasvien satoa kuin viljojen satoa: herneellä 1/3 ja viljoilla 1/5 sadonalennukset. Suojakasvin siemenmäärä voi madaltaa kylvämällä harvempaa tai sulkemalla kylvövantaita. Vähiten suojakasvin sato vähenee, kun suljetaan joka toinen vannas, mutta 2012 sadonkorjuun jälkeen tiedetään, mikä on paras tapa kuminan kehittymisen kannalta.
Johtopäätökset (3) Vuoden 2011 koetulosten mukaan: Paras suojakasvi kuminalle oli ohra, jonka suojassa kumina tuotti 2/3 sadosta ilman suojakasvia. Toiseksi paras suojakasvi oli härkäpapu, jonka seassa kumina tuotti ½ sadosta ilman suojakasvia. Kumina on mahdollista perustaa suojakasviin siten, että kuminasta korjataan ainakin kaksi satoa. Vuonna 2012 tutkimuksia jatketaan, jolloin nähdään 1) miten suojakasvin siemenmäärän kaksi alentamismenetelmää eroavat ja miten ne sopivat kuminalle ja eri suojakasveille. 2) mitä hyötyä kumppanuskasvien viljelystä on ravinteiden käytössä 3) arvioidaan menetelmän kannattavuutta eri suojakasveilla