1 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2012
2 TALOUSARVIO 2013 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Yleinen taloudellinen tilanne 5 Varkauden kaupunkistrategia 7 Varkauden kaupungin tilanne 11 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 15 Talousarvion sitovuus ja muut määräykset 18 Lautakuntien talousarviot perusteluineen / Käyttötalousosa 25 Kaupunginvaltuusto 26 Tarkastuslautakunta 29 Kaupunginhallitus 31 Keskusvaalilautakunta 34 Konsernihallinto 35 Perusturvalautakunta 49 Sivistyslautakunta 75 Tekninen lautakunta 92 Investointiosa 109 Investointisuunnitelma 2013-2016 110 Investointien perustelut 115 Tuloslaskelma 2013 136 Talousarvio 2013 rahoituserät 137 Taloussuunnitelma 2013-2015 toimialat / tuloslaskelma 139 Rahoituslaskelma 142 Talousarvion liitteet 143 Suunnitelmapoistojen perusteet 144 Käyttötalouden talousarviorakenne 1.1.2013 145 Soisalon työterveys liikelaitos 146 Konserniyhteisöt 153 Peruspalveluohjelma 2013 2016 171 Kuntien menoihin ja tuloihin vaikuttavat toimenpiteet Joroisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen talousarvio 2013 184 Pöytäkirjanote kv 10.12.2012 110 / Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2013 2015 198
3 Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien taloustilanne on huonontunut viimeisen vuoden aikana. Talouden epävarmat näkymät heijastuvat kuntien verotuloihin. Erityisesti yhteisöverotulot ovat laskeneet. Sosiaali- ja ennen kaikkea terveystoimen menot ovat nousemassa rajusti kunnissa. Tämä kehitys näkyy myös Varkaudessa. Ensi vuoden talousarvioesitys on epätasapainossa noin 3 M. Kun tähän lisätään kuluvalta vuodelta tuleva samansuuruinen alijäämä, ollaan tilanteessa, jossa Varkaus on nopeasti velkaantumassa. Terveysmenot ovat suurin alijäämää synnyttävä tekijä. Sairaanhoitopiiri siirtyy reaalibudjetointiin vuonna 2013, mikä nostaa erikoissairaanhoidon määrärahavarausta noin 2 M vuoden 2012 tilinpäätösarvioon nähden. Lisäksi ensihoidon siirtyessä sairaanhoitopiirien hoidettavaksi nousevat Varkauden kustannukset noin 800 000 eurolla. On erinomainen asia, että KYSistä ostettavan erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on saatu kuriin. Kuluvan vuoden toteuma on jäämässä vuoden 2011 tasolle. Pitkään jatkunut korkea työttömyys näkyy jatkuvasti kohoavina menoina toimeentulotuessa ja työllistämisessä. Ensi vuoden investointimenot ovat poikkeuksellisen korkeat eli yli 10 M. Kun vuosikate jää noin 1 M :oon, investoinnit joudutaan rahoittamaan lähes kokonaan velalla. Pakollisten investointien määrä jatkuu erittäin korkeana koko valtuustokauden. Jotta investointeja ei tarvitsisi kattaa pääosin velalla, on välttämätöntä, että vuosikatetta kyetään nostamaan lähivuosina merkittävästi. Se edellyttää puolestaan sitä, että toimintakate ei voi juurikaan kasvaa. Vaikka näissä molemmissa onnistuttaisiin, kasvaa velkamäärä siitä huolimatta yli 3000 euroon/asukas jo vuona 2014. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tehdä ne rakenteelliset ja toimintatapamuutokset, jotka ovat suinkin mahdollisia. Tärkeintä on vaikuttaa terveydenhuollon menoihin, koska niillä on merkittävin vaikutus kaupungin talouteen. Oikean hoidon porrastus on saatava kuntoon. Se tarkoittaa sitä, että vanhusten hoidossa panostetaan koti- ja palveluasumisen palveluihin ja että laitoshoidossa on vain sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat laitoshoitoa. Vuodeosastopaikkoja vähennetään kautta linjan ja hoidossa panostetaan entistä enemmän akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Näitä toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan jo ensi vuonna. Toimialat ovat laatineet luetteloa rakenteellisista ja toimintatapamuutoksista koskien koko valtuustokautta. Luettelo on talousarvion liitteenä. Tarkoitus on, että uusi valtuusto päättää erikseen valtuustokauden kattavasta talouden tasapainottamisohjelmasta. Rakenteellisista muutoksista huolimatta ei ole mahdollista selvitä ilman veronkorotuksia vuosina 2013-2016. Laskelmissa on lähdetty yhden veroprosenttiyksikön korotuksesta tänä aikana. Talousarvioesitys turvaa kaupungin palvelut. Palveluissa panostetaan ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden kohdalla.
4 Hyvän henkilöstöpolitiikan merkitys korostuu muutoksessa. Esimiesten johtamisosaamista kehitetään ja tuetaan eri tasoilla. Työhyvinvointiin panostetaan niin, että sairauspoissaolojen määrässä tapahtunut myönteinen kehitys jatkuu edelleen. Kaupunki ei lomauta henkilöstöä. Kaupunki on valmis osallistumaan kuntarakennemuutokseen ja liitosselvityksiin yhdessä naapurikuntien kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen 1.1.2013 aloittavasta yhteistoiminta-alueesta Joroisten kanssa tehdään niin hyvin toimiva malli, että se kelpaa malliksi myös seudun kunnille. Kiitän omasta puolestani koko henkilöstöä ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Toivotan kaikille onnea ja menestystä vuodelle 2013. Hannu Tsupari kaupunginjohtaja
5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös ensi vuodelle povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Edessä on pitkän hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 on valtiovarainministeriö arvioinut 8,1 %. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2012 2013. Ns. raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on n. 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan vuositason vaikutus kuntien kustannusten kasvuun on runsas kolme prosenttia vuonna 2012 ja vajaat kaksi prosenttia vuonna 2013. Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuluvana vuotena kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuodesta 2011 kesimäärin 3,8 %, yhteisöverotilitysten vähenevän 23 %, kiinteistöveron kasvan 5,1 % ja verotilitysten kasvuksi yhteensä 1,5 %. Vuonna 2013 kuntien verotulojen kasvuksi ennakoidaan n. 4 %. Kunnallisveron tuoton arvioidaan v. 2013 muodostuvan n. 4,2 % suuremmaksi kuin v. 2012. Kunnallisveron kehitys riippuu veropohjan eli veronalaisten ansiotulojen kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksesta. Kasvun nopeutumiseen vaikuttaa myös se, että vuodelle 2013 kunnallisverosta tehtäviin vähennyksiin tulee hyvin maltillisia muutoksia. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan v. 2013 pysyvän näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus jatkuu vuosina 2013 2015.
6 Kiinteistöverojen arvioidaan kasvavan v. 2013 verrattain maltillisesti (1,6 %). Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Kiinteistöveron ilmoitusmenettelyä uudistetaan verovuonna 2013 ja asiaa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 1.6.2012 lukien. Uudistus lisää verovelvollisen vastuuta tietojen oikeellisuudesta ja mahdollistaa verotuksen oikaisun viiden vuoden ajalta jos huomataan verovelvollisen laiminlyöneen ilmoitusvelvollisuutensa esimerkiksi kiinteistöön tehtyjen muutosten osalta. Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on otettu huomioon vuoden 2013 kustannustason muutos (indeksikorotus) 3,0 prosenttia. Indeksikorotuksen arvioidaan lisäävän kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 231 milj. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2012 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2013 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus alentaa kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia 0,51 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 23 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Vuonna 2013 voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 prosenttia. Tämän johdosta valtionosuusprosenttia korotetaan 0,05 prosenttiyksiköllä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisessa valtionosuusrahoituksessa on otettu huomioon hallituksen kehysriihen päätös jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Valtionosuusuudistus Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutokseen. Tämänhetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Uuden valionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lähde: Kuntaliitto, Kuntataloustiedote 3/2012
7 VARKAUDEN KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Varkauden kaupunkistrategian 31.8.2009 70. Kaupunkistrategian strategisista päämääristä, kriittisistä menestystekijöistä sekä mittareista ja tavoitetasoista on johdettu toimialojen / vastuualueiden / palvelualueiden vastaavat tekijät.
8 VARKAUDEN STRATEGIAKARTTA Visio 2016 ja valtuustokauden strategiset päämäärät Slogan: Varkaus positiivista energiaa Itä-Suomesta Visio 2016: Vakaan talouden Varkaus osana vahvaa Keski-Savoa on energiateollisuuden kansainvälnen osaamiskeskittymä, joka tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yrittäjyydelle sekä korkeatasoiset koulutuspalvelut. Varkauden toimivat ja monipuoliset palvelut sekä turvallinen asuin- ja elinympäristö veden äärellä ovat perusta laadukkaalle elämälle.
9
10
11 VARKAUDEN KAUPUNGIN TILANNE Yleistä Väestö Vuonna 2011 Varkaudessa oli 22 606 asukasta. Vuoden 2012 lokakuun loppuun mennessä asukasmäärä on ennakkotietojen mukaan vähentynyt 206 henkilöllä (22 400 as.). Väestöennusteen mukaan väestömäärä vähenee vuodesta 2011 vuoteen 2016 mennessä 1 047 asukkaalla. Väestön ikärakenteen kehitys asettaa haasteita palvelujen rahoitukselle ja palvelurakenteelle. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä suhteessa työikäisiin heikkenee. Varkauden huoltosuhde vuonna 2010 oli 55,8. Huoltosuhteen ennustetaan heikkenevän 65,5:een vuonna 2015 ja 77,4:än vuoteen 2020 mennessä.
12 Varkauden väestö iän mukaan v. 2011 sekä ennuste vuosille 2012-2016 Lähde: Tilastokeskus 0-6 v. 7-16 v. 17-19 v. 20-64 v. 65-74 v. 75-84 v. 85 v. - Yht 2007 1 486 2 667 879 13 686 2 432 1 799 456 23 405 2008 1 435 2 575 893 13 517 2 483 1 777 502 23 182 2009 1 431 2 465 939 13 328 2 427 1 833 512 22 935 2010 1 418 2 377 930 13 136 2 498 1 860 558 22 777 2011 1 358 2 286 934 12 924 2 646 1 854 604 22 606 2012 1 340 2 213 798 12 722 2 744 1 830 646 22 293 2013 1 315 2 140 788 12 442 2 874 1 839 697 22 095 2014 1 285 2 096 747 12 201 2 985 1 846 747 21 907 2015 1 275 2 040 732 11 940 3 144 1 813 784 21 728 2016 1 261 1 994 699 11 720 3 181 1 877 827 21 559
13 Työpaikat ja työllisyys Varkaudessa oli vuoden 2010 lopussa 8 956 työpaikkaa, 22 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2009. Tilastokeskus / Toimialaluokitus Varkauden työpaikat toimialoittain 31.12. Muutos 2008-09 31.12.2008 %-os. 31.12.2009 %-os. 31.12.2010 %-os. kpl % Maa- ja metsätalous, kalatalous (A) 111 1,1 148 1,6 140 1,6-8 -5,4 Teollisuus (B-E) 3 320 33,7 2 639 29,4 2 550 28,5-89 -3,4 Rakentaminen (F) 578 5,9 545 6,1 571 6,4 26 4,8 Kauppa ja majoitus (G-I) 1 918 19,5 1 803 20,1 1 837 20,5 34 1,9 Informaatio ja viestintä (J) 119 1,2 102 1,1 103 1,2 1 1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ((K) 108 1,1 99 1,1 101 1,1 2 2,0 Kiinteistöalan toiminta (L) 110 1,1 99 1,1 97 1,1-2 -2,0 Ammatillinen, tieteell. ja tekn. toim.(m-n) 991 10,1 917 10,2 884 9,9-33 -3,6 Julk.hallinto, yhteiskunn.palv. (O-Q) 2 125 21,6 2 142 23,9 2 171 24,2 29 1,4 Muut palvelut (R-U) 404 4,1 385 4,3 378 4,2-7 -1,8 Tuntematon (X) 73 0,7 99 1,1 124 1,4 25 25,3 Yhteensä 9 857 100 8 978 100 8 956 100,0-22 -0,2
14 Työttömyysaste Työttömyysaste Varkaudessa oli työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan vuoden 2012 lokakuussa 16,1 % (lokak. 2011 14,4 %). Pohjois-Savon työttömyysaste oli lokakuussa 10,4 % ja koko maan työttömyysaste oli 9,5 %. Työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa Pohjois-Savossa 7,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli Varkaudessa vuoden 2012 lokakuussa 1 599 henkilöä (lokak. 2011 1 457). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli kuluvan vuoden lokakuun lopussa 500 henkilöä (lokak. 2011 417). Alle 25-vuotiaita oli työttömänä lokakuun lopussa 193 (lokak. 2011 186). Varkauden kaupungin talous Vuoden 2012 tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden alijäämä tulee olemaan noin 3 M (talousarvio 2012 +/-0). Vuonna 2012 suurimmat määrärahaylitykset ovat sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa. Vuoden 2013 talousarvioesitys on 3 M alijäämäinen (kehys alijäämä 2,4 M ). Sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi ylittävät annetun kehyksen. Vuosilta 2012 ja 2013 syntyvät alijäämät katetaan vuosien 2014-2015 aikana. Jotta suunnitelma toteutuu, on välttämätöntä tehdä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia (ks. palvelustrategiat) ja tämän lisäksi joudutaan korottamaan tuloveroprosenttia suunnitelmakaudella yhden veroprosenttiyksikön verran. Vesilaitoksen yhtiöittämisen vuoksi kumulatiivinen ylijäämä tulee olemaan vuoden 2012 lopussa noin 30 M. Toimenpide ei vaikuta kaupungin rahoitusasemaan.
15 Investointitaso vuosina 2013 2016 on korkea (keskim. 12,5 M /vuosi). Tästä syystä kaupungin velkamäärä kasvaa em. ajanjaksolla merkittävästi ollen vuonna 2016 78 M (n. 3600 e/asukas). TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Laadinnan lähtökohdat Kaupunginhallitus hyväksyi 20.8.2012 vuoden 2013 ja suunnittelukauden 2014 2015 kehyksen. Talousarvioraamin laadinnan lähtökohtana on ollut vuoden 2011 tilinpäätös, vuoden 2012 käyttösuunnitelma ja sen toteutumisennuste vuoden 2012 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan. Talousarvion rakenne / käyttötalous Käyttötalousosan rakenne on selitetty sivulla 145. Lautakuntataso - toimintaympäristön muutos 2013 2015 - kaupunkistrategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Vastuualue- / palvelualuetaso - toiminta-ajatus - toimintaympäristö ja sen muutokset - toiminnan painopistealueet - palvelualuetasolle kaupunkistrategiasta / toimialastrategiasta johdetut sitovat tavoitteet - tunnusluvut - määrärahat. Toimintakulut Toimintakate (käyttötalouden netto) osoittaa vuonna 2013 3,8 %:n kasvua verrattuna vuoden 2012 tilinpäätösarvioon. Verotulot Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Veroprosentit pidetään vuoden 2012 tasolla. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentteja korotettiin viimeksi vuodelle 2010. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2013 on arvioitu 68,0 M. Tuoton arvioidaan kasvavan vuoden 2012 toteutumaennusteeseen nähden 3,8 %. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2013 on arvioitu 3,9 M. Yhteisöveron kertymäksi arvioidaan vuonna 2013 2,9 M.
16 Verotulot 1 000 Tp2011 Ta 2012 Tpe 2012 Ta2013 Ts2014 Ts2015 Verotulot, yht. 72 277 73 000 72 131 74 800 77 360 78 517 -muutos -% 0,7 1,0-0,2 3,7 3,4 1,5 Kunnallisvero 64 563 65 600 65 531 68 000 70 500 71 557 -muutos -% -0,4 1,6 1,5 3,8 3,7 1,5 Yhteisövero 3 951 3 600 2 800 2 900 2 900 3 000 -muutos -% 22,5-8,9-29,1 3,6 0,0 3,4 Kiinteistövero 3 763 3 800 3 800 3 900 3 960 3 960 -muutos -% 1,8 1,0 1,0 2,6 1,5 0,0 Varkaus Veroprosentit 2005 2006 2007 2008 2009 2010-13 Tuloveroprosentti 18,25 19 19 19 19 20 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,90 0,90 0,95 Vakituinen asuminen 0,25 0,25 0,25 0,35 0,35 0,40 Muut asuinrakennukset 0,85 0,85 0,85 0,95 0,95 1,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 Voimalaitos 1,4 1,4 2,5 2,5 2,5 2,85 Valtionosuudet Valtionosuusarviot perustuvat Valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2013 joulukuussa 2012. Valtionosuusarvio on yhteensä 43,9 M, mihin sisältyy verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasausta 3,5 M. Verorahoitus Tp 2011 Ta 2012 Tpe 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Verotulot, yht. 72 277 73 000 72 131 74 800 77 360 78 517 -muutos edell. v. -% 0,7 1,0-0,2 3,7 3,4 1,5 Valtionosuudet 39 816 41 900 42 500 43 900 43 876 44 559 - muutos edell. v. -% 6,3 5,2 6,7 3,3-0,1 1,6 Verorahoitus 112 093 114 900 115 500 118 700 121 236 123 076 - verot ja valtionosuudet -muutos edell. v. -% 2,6 2,5 3,0 2,8 2,1 1,5 Vuosikate ja suunnitelmapoistot Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate % poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus
17 on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Vuoden 2013 talousarvion mukaan vuosikate on 1,5 M. Vuosikate kattaa poistoista 33 %. Vuosikate on 68 euroa asukasta kohden. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1,230 M koostuu pääosin Keski-Savon Vesi Oy:n lainojen koroista. Muut rahoitustuotot 0,950 M muodostuu pääosin Varkauden Aluelämpö Oy:n ja Savon Voima Holding Oy:n osingoista. Summaan sisältyy myös kuntayhtymien peruspääomien korot. Korkokulut 1,250 M on arvioitu 2,5 % korkokannan mukaisesti. Lainat Kaupungin lainamäärä vuonna 2011 oli 42,2 M. Vuonna 2012 lainamäärän arvioidaan oleva 47,4 M. Lainamäärä asukasta kohti vuonna 2011 oli 1867 euroa ja vuoden 2012 lopussa n. 2 200 euroa. Vuonna 2013 lainamäärän arvioidaan oleva 57,3 M, asukasta kohti n. 2600 euroa. Suunnitelmakausilla investointien lisääntyminen lisää rahoitustarvetta ja nostaa lainakannan määrää. Tilikauden tulos Vuoden 2011 kumulatiivinen alijäämä 8,2 M. Varkauden kaupungin vesihuoltotoiminta yhtiöitettiin 1.1.2012 alkaen kaupungin omistamalle yhtiölle, Keski- Savon Vesi Oy:lle. Liikkeenluovutuksen yhteydessä muodostui tuloslaskelmaan laskennallista satunnaista tuloa 36 M, jolloin edellisten vuosien kumulatiivinen alijäämä poistui taseesta. Vuoden 2013 talousarvion mukaan tilikauden tulos on alijäämäinen 2,9 M.
18 TALOUSARVION SITOVUUS JA MUUT MÄÄRÄYKSET Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan tarkempaa käyttötalouden erittelyä toimielimen alaisista toiminnoista. Mikäli lopullinen talousarvio on muuttunut siitä, mitä lautakunnat ovat esittäneet, on kunkin lautakunnan laadittava uudelleen käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelmat tulee toimittaa taloushallintoon viimeistään 31.1.2013. Talousarvion täytäntöönpanomääräykset Kuntalaki ja kaupungin taloussääntö ja muut taloudesta annetut ohjeet velvoittavat hoitamaan kaupungin taloutta hyväksytyn talousarvion puitteissa. Huolehtiessaan oman toimialansa tehtävistä ja kehittämisestä, kaikkien lautakuntien sekä virastojen/laitosten vastaavien ja koko henkilöstön tulee yhdessä olla selvillä toimintojensa vaikutuksesta paitsi oman toimialan myös koko kaupungin kokonaistalouteen. Toimielimen/palvelualueen/palveluyksikön vastuussa olevien henkilöiden tulee tuntea oman alueensa talousarvio ja sen toiminnalliset tavoitteet. Heidän on oltava tietoisia määrärahojen määrästä ja riittävyydestä ennen niiden käyttämistä. Toimielimien edellytetään pysyvän valtuuston vahvistamassa talousarviossa. Talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan koko kaupunkia koskevalla tasolla (konsernitaso), toimielin- ja palvelualuetasolla. Raportointivelvollisuus kohdistuu taloudellisen tuloksen seurantaan sekä toiminnallisten tavoitteiden seurantaan. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu, tammi-elokuu ja tammi-joulukuu (alustava tilinpäätösennuste). Toimialajohtajat vastaavat omalta osaltaan oman toimialan/palvelualueiden sisällä toteutettavasta raportoinnista. Toimialajohtajat raportoivat lautakuntaa talousarvion toteutumisesta palvelualuetasolla kuukausittain. Toimialajohtajien on informoitava kaupunginhallitusta säännöllisesti kuukausittain talousarvioin toteutumisesta ja välittömästi, jos näyttää että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla.
19 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston nähden sitovat ovat: 1. Käyttötaloudessa palvelualuekohtainen tilikauden tulos (tulos suunnitelmanmukaisten poistojen jälkeen). 2. Kaupunkistrategiasta johdetut toimiala/palvelualuekohtaiset tavoitteet. 3. Rahoitusosassa kustannuspaikka. 4. Investointiosassa sitovuus on taseryhmittäin: maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, osakkeet ja osuudet. Taseryhmän koneet ja kalusteet sitovuus on hankekohtainen. 5. Lainanotossa ja antolainoissa koko taloussuunnitelmakauden nettolainanotto / nettolainananto on sitova. Lautakuntakohtainen sitovuus: 6. Lautakunnan on viimeistään käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä määriteltävä lautakuntaa sitova taso käyttötaloudessa. Se voi olla joko palvelualueen, palveluyksikön tai kustannuspaikan tilikauden tulos. 7. Lautakunta päättää investointiosan määrärahasiirrot taseryhmien sisällä hankkeiden kesken (ks. kohta 4). Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää: Lautakunta - määrärahojen siirrosta omien palveluyksiköiden välillä silloin kun muutos ei aiheuta koko toimialan palvelualueen tilikauden tuloksen ylittymistä. Soisalon Työterveys liikelaitos Liikelaitoksen tulee kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankinnat Vain toiminnan kannalta välttämättömät hankinnat suoritetaan. Hankintoihin on haettava lupa palvelualueen päälliköltä. Lainanotto Lainanottoa ja lainojen lyhennyksiä koskeva sitovuus: Talousjohtajalla on oikeus päättää talousarviolainojen sekä tilapäisluottojen ottamisesta kaupunginvaltuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa (lainanotto) sekä lainojen uudistamisesta ja lainaehtojen muuttamisesta. Päätös koskee - lainan ennenaikaista takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta talousarviossa hyväksytyn lainan oton mukaisesti - talousarviolainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 10 %
20 - talousarviolainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskurssin perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla enintään 10 %. - tilapäisluoton ottamista maksuvalmiuden turvaamiseksi enintään10 M. Nettolainanotto on sitova taso, jolloin mm. lainojen konvertointi on mahdollista. Päätös koskee myös - koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, korkosuojaussopimuksia sekä muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorkoa enintään talousarviossa olevan lainakannan verran. Kaikkia lautakuntia koskevia sitovia toiminnallisia tavoitteita ja määräyksiä Asiakaslähtöisyys toiminnoissa Kaikkien toimintaprosessien läpikäynti on tapahduttava asiakkaan lähtökohdista. Valtionosuudet / taloustilasto Toiminnasta vastaavan viranhaltijan on huolehdittava toimintaan ja investointeihin saatavien valtionosuuksien hakemisesta ja oikeellisuudesta. Tämän tulee myös huolehtia siitä, että ao. hallinnonalalta annettavat tiedot taloustilastoon ovat oikeat. Edellä oleva määräys koskee myös erilaisten hankerahojen hakemista. Virkojen ja toimien täyttäminen Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta sitä ehdottomasti edellyttää. Asiasta ohjeistaa henkilöstöhallinto. Määräaikaiset palvelussuhteet Henkilöstöhallinto ohjeistaa esimiehiä tehostetusti hyväksyttävistä määräaikaisuuden käytännöistä ja perusteista (vuosilomansijaiset, sairaslomansijaiset ja muut määräaikaiset). Yhdenmukaistetaan määräaikaisuuksien täyttölupakäytäntö toimialueilla. Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita, lukumäärää sekä toistuvien työsopimusten/virkamääräysten tekemistä seurataan säännöllisesti. Menettelytapaohjeet vahvistetaan 31.12.2012 loppuun mennessä. Henkilöstömenot Palkkausmäärärahoihin on laskettu 2 %:n korotus vuodelle 2013. Henkilöstösivukulut on laskettu talousarvioon seuraavasti: KuEL maksu, palkkaperusteinen 16,55 % Sosiaaliturvamaksut 7,00 % Yhteensä 23,55 % VaEL maksu (opettajat) 20,26 % Eläkemenoperusteiset maksut 5,1 M Varhe-maksut 0,7 M
21 Eläkemenoperusteiset ja varhe-maksujen arvio perustuu Kuntien eläkevakuutuksen antamaan ennakkotietoon. Lopulliset maksuosuudet tulevat tarkentumaan vuoden 2013 alussa. Edellä olevat erät kohdennetaan lopullisesti toimialoille/palvelualueille, joten näitä koskevat muutokset tehdään talousarvion käyttösuunnitelmaan lopullisten maksuosuuksien tarkennettua. Tilat Ennen uusien tilojen vuokraamista on selvitettävä omien tilojen käyttömahdollisuus. Ulkopuolisten tilojen vuokraamiseen on haettava kaupunginhallitukselta lupa. Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat tarkistetaan toteutumisen perusteella ennen tilinpäätöstä, jolloin sisäiset vuokrat tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kuluja. Investoinnit Mikäli investointiin on merkitty valtionosuus, on sen saaminen ehtona hankkeen aloittamiselle. Investointeihin kohdistuvat menot ja tulot on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava suoraan ao. investointeihin. Menojen ja tulojen kierrättämistä sisäisinä erinä käyttötalouden kautta on vältettävä. Investointeihin ei saa sisällyttää perusteettomia sisäisiä katteita. Kaikki vähintään 10 000 euron hankinnat ovat investointimenoja. Työluvat, jotka ovat arvoltaan vähintään 100 000 euroa, on saatettava kaupunginhallitukselle tiedoksi ennen töiden aloittamista. Suunnitelman mukaiset poistot Kuntaliitto on tarkistanut yleisohjetta suunnitelman mukaisista poistoista. Suunnitelman mukaisia poistoja koskeva poistosuunnitelma tarkistetaan vastaamaan uutta yleisohjetta siten, että sitä sovelletaan tilikauden 2013 poistolaskennassa. Poistosuunnitelman perusteet hyväksytään viimeistään maaliskuun 2013 loppuun mennessä. Tositteiden hyväksyminen Toimialojen tulee ilmoittaa kirjallisesti 21.12.2012 mennessä taloushallintoon tositteiden hyväksyjät ja varahyväksyjät.
22 VARKAUDEN KAUPUNKI Talousarvio 2013 Kokonaismenot Kokonaistulot
23 VARKAUDEN KAUPUNKI Talousarvio 2013 Käyttötalouden toimintakulut toimialoittain Käyttötalouden toimintatuotot toimialoittain
24 VARKAUDEN KAUPUNKI Talousarvio 2013 Toimintakate toimialoittain Toimintakulut kululajeittain
25 LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN KÄYTTÖTALOUSOSA
26 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto asettaa kaupunginhallitukselle ja koko kaupunkikonsernille (tytäryhteisöt ja liikelaitokset) seuraavat nykyiseen kaupunkistrategiaan pohjautuvat yleistavoitteet vuodelle 2013. Alkuvuonna 2013 laaditaan kaupunkistrategia vuosille 2013 2016. Asiakas ja kuntalainen Talous Kaupungin tarjoamissa palveluissa keskeistä on ennaltaehkäisevyys, laatu ja kustannustehokkuus. Peruspalveluiden taso säilytetään vähintään nykyisellään niukkenevista resursseista huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistetään tukemalla perheitä kasvatustyössä ennaltaehkäisevästi. Myös muiden viranomaisten kuin kaupungin tarjoamat palvelut pyritään säilyttämään. Kuntalaisten osallistumista edistetään lisäämällä sähköisiä palveluita sekä itsepalvelua. Lisäksi kehitetään uusia toimintatapoja sekä lisätään työnjakoa kaupungin, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on, että kaupungin talous saadaan tasapainoon valtuustokauden aikana eli viimeistään vuoden 2016 aikana. Se ei ole mahdollista ilman merkittäviä rakenteellisia ja toimintatapamuutoksia ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Myös tuottavuutta on pystyttävä parantamaan jo pelkästään senkin vuoksi, että henkilöstöä jää lähivuosina runsaasti eläkkeelle. Myös veronkorotusta voidaan joutua harkitsemaan vuodelle 2014. Kaupungin velkamäärä pyritään pitämään siten, ettei se poikkea valtakunnan keskimääräisestä tasosta. Kaupungin toimintakatteen kasvu on oltava hyvin maltillinen. Myös vuosikatetta on pystyttävä kasvattamaan, jotta siitä voidaan rahoittaa kasvava osa lähivuosien erittäin merkittävistä investointitarpeista. Varkauden ongelmana on huono verotulojen kasvu korkeasta työttömyydestä johtuen. Siksi on välttämätöntä, että toiminnot sopeutetaan tuloihin. Toimintamenojen kasvu ei saa ylittää kuntien keskitasoa, vaan mieluummin jäädä sen alle. Tarpeeton omaisuus pyritään myymään. Kaupunginvaltuuston tulee hyväksyä talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013-2016. Henkilöstö ja johtaminen Kaupunki edistää hyvää johtamista panostamalla esimiesten ja lähijohtajien koulutukseen. Kaupunki turvaa henkilöstön palvelussuhdeturvan. Toimintojen muuttuessa voivat myös henkilöstön toimenkuvat muuttua. Avoimeksi tulevat tehtävät täytetään vain, mikäli palvelutarjonta tai lainsäädäntö sitä ehdottomasti edellyttää. Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistetään. Poliittisen johdon ja viranhaltijajohdon tiivistä yhteistyö ja vuorovaikutus korostuu lähivuosina. Päätöksenteko perustuu huolelliseen valmisteluun ja eri vaihtoehtojen selvittämiseen ja analysoitiin.
27 Rakenteet ja palveluprosessit Kaupungin palvelurakenteita sopeutetaan asukasmäärään. Varkauden kaupungin prosessien kehittämishanketta jatketaan niin, että prosessimaiseen toimintatapaan voidaan siirtyä asteittain vuoden 2013 aikana. Varkauden ja Joroisten sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa 1.1.2013 alkaen. Palvelujen kustannustehokas ja laadukas tuottaminen on lähtökohta. Kaupunki edistää omalta osaltaan sosiaali- ja terveystoimen ja kuntarakenteen uudistuksen toteutumista. Edunvalvonta ja vetovoimaisuus Kaupungin edunvalvontaa tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kaupunginjohtajan johdolla. Omistajaohjausta tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä tehostetaan keskittämällä se kehitysjohtajan hoidettavaksi. Kaupunki ostaa elinkeinopalvelut ja markkinoinnin Navitas Kehitys Oy:ltä. Elinkeinopalvelujen ostoon on varattu 1 100 000 e (v. 2012 1 300 000 e). Kaupunki varautuu osallistumaan Savonian ja Lappeenrannan yliopiston innovaatioalustan perustamiseen 150 000 euron kuntarahoitusosuudella edellyttäen että asiasta saadaan aikaan monivuotinen sopimus toimijoiden kesken. Innovaatioalustan perustamisella turvataan osaltaan se, että energiatekniikan opetus säilyy Varkaudessa. Varkaus osallistuu maakunnallisen markkinointistrategian toteutukseen yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Varkauden kaupallista vetovoimaa kasvatetaan panostamalla Pohjoisen Portin toteutuksen aloittamiseen. Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2011 KS2012 TA2013 Kaupunginvaltuusto Kokousten määrä 10 10 10
28 Talous Tuloslaskelma 10 Kaupunginvaltuusto TP2011 KS2012 TA2013 TA% Toimintakulut -102 383-130 064-130 336 0,2 Henkilöstökulut yhteensä -51 370-66 069-66 252 0,3 Palkat yhteensä -48 534-53 000-53 000 0 Muut palkat -48 534-53 000-53 000 0 Henkilösivukulut yhteensä -2 836-13 069-13 252 1,4 Eläkekulut -2 109-9 359-9 542 1,9 Muut henkilösivukulut -727-3 710-3 710 0 Palvelujen ostot -43 423-50 995-51 085 0,2 Muiden palvelujen ostot -43 423-50 995-51 085 0,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 778-5 000-5 000 0 Muut toimintakulut -5 812-8 000-8 000 0 Vuokrat -5 812-8 000-8 000 0 Taloussuunnitelma TP2011 Alkuper. KS2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 10 Kaupunginvaltuusto Kulut -102 382-130 064-130 336-130 167-129 490 Toimintakate -102 382-130 064-130 336-130 167-129 490
29 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja: sisäinen tarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja: tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus/Tehtävän kuvaus Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. (Kuntalaki 71 ) Tarkastustoimeen kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen tarkastus. Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupungin omaan henkilöstöön kuuluva tarkastussihteeri, joka avustaa tarkastuslautakuntaa sekä tilintarkastusta tehtäviensä hoitamisessa. Taloussuunnitelma 2013 2015 Toimintaympäristö ja sen muutokset Toiminnan painopistealueet Talousarvio 2013 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastustoimen (ulkoinen ja sisäinen tarkastus) tavoitteena on toimintojen tuloksellisuuden sekä kaupungin toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden edistäminen. Tarkastussihteeri avustaa tarkastuslautakuntaa ja tilintarkastusta sekä suorittaa kaupunginjohtajan alaisuudessa sisäistä tarkastusta. Tarkastuslautakunta kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain. Kokouksissa keskitytään tiedon hankkimiseen hallintokuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden toteutumisesta. Vuoden 2013 alussa toimii kaksi tarkastuslautakuntaa. Valtuustokauden 2009 2012 tarkastuslautakunta toimii tehtävässään tilikauden 2012 osalta vuoden 2013 kesäkuulle saakka. Uuden valtuustokauden 2013 2016 tarkastuslautakunta järjestäytyy vuoden 2013 alussa. Hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin painopistealueet tarkentuvat uuden tarkastuslautakunnan aloittaessa työnsä. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi valtuuston asettamien strategisten päämäärien toteutumista sekä arvioi valtuuston vuosittain asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilintarkastuksen työpäiviä ostetaan kaupungille vuonna 2013 yhteensä 45 päivää. Päivien määrään sisältyy lakisääteinen tilintarkastus.
30 Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2011 KS2012 TA2013 Tarkastuspäivät, ulkoiset 45 60 45 Henkilöstö 1 1 1 Talous Tuloslaskelma 12 Tarkastustoimi TP2011 KS2012 TA2013 Toimintatuotot 98 326 118 562 125 545 Myyntituotot 98 326 118 562 125 545 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 Toimintakulut -98 326-118 810-125 545 Henkilöstökulut yhteensä -56 608-64 295-64 669 Palkat yhteensä -42 117-46 835-46 937 Vakinaiset palkat -34 669-35 615-36 237 Muut palkat -7 448-11 220-10 700 Henkilösivukulut yhteensä -14 491-17 460-17 732 Eläkekulut -11 990-14 181-14 446 Muut henkilösivukulut -2 501-3 278-3 286 Palvelujen ostot -37 826-47 011-54 144 Muiden palvelujen ostot -37 826-47 011-54 144 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -765-1 200-1 200 Muut toimintakulut -3 127-6 304-5 532 Vuokrat -3 079-4 794-4 662 Muut toimintakulut -48-1 510-870 Toimintakate 0-248 0 Taloussuunnitelma TP2011 Alkuper. KS2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 12 Tarkastustoimi Tuotot 98 326 118 562 125 545 125 382 125 219 Kulut -98 325-118 810-125 545-125 382-125 219 Toimintakate 1-248 0 0 0
31 KAUPUNGINHALLITUS Talousarvio 2013 Asiakas ja kuntalainen Kriittinen menestystekijä Nuorten työttömyyden kasvun torjunta Työmarkkinatuella ja toimeentulotuella olevien työttömien työnsaannin parantaminen Tavoite 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan v. 2013 alusta. Kohdennetaan kaupungin työllistymistä tukevia palveluja yli 500 päivää työttömänä olleisiin henkilöihin. Työllisyyden Kuntakokeilun avulla vähennetään työttömyydestä kaupungille aiheutuvia välittömiä kustannuksia. Mittari /Tavoitetaso Tarjotaan jokaiselle koulutuksen ulkopuolelle jääneelle nuorelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka. Aktivointiaste yli 30 %. Lisätään kuntouttavan työtoiminnan ja palkkatuen työn paikkoja vuoden 2012 tasosta. Tuetaan kuntakokeilun palvelujen avulla yrityksiä, jotta ne pystyvät palkkaamaan myös pitkään työttömänä olleita. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä olevien määrä laskee 7,5 % vuoden 2012 tasosta. Kelan kuntaosuuden kääntäminen laskuun. Talous Kriittinen menestystekijä Menot sopeutetaan tuloihin toteuttamalla rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Tavoite 2013 Laaditaan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2013-2016 Oman toiminnan toimintakatteen kasvu jää alle kuntien keskitason Maksut ja taksat pidetään ajan tasalla Keskitetty rekrytointiyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa; 500 000 euron vähennys henkilöstökuluissa (sijaisten palkkaus) vuoteen 2012 verrattuna. Varkauden Aluelämpö Oy:n tuloutus kaupungille. Keski-Savon Vesi Oy:n tuloutus vuonna 2013. Mittari /Tavoitetaso Ohjelma valmis 6/2013 Raportointi osavuosikatsauksissa Raportointi taksa- ja maksumuutoksista osavuosikatsaus 2/2013. Raportointi neljännesvuosittain kaupunginhallitukselle. Tuloutus vuoden 2013 tuloksesta 450 000 euroa. Kaupungin antolainan korko velkakirjan mukaisesti (2,5 %).
32 Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän tuloutus. Vuosikatteen määrä Velkamäärä vuonna 2013 enintään kuntien keskiarvon mukainen Peruspääoman korko 10 %. Vuosikate poistojen määrästä 30 %. Velkamäärä/asukas enintään 2300 e/asukas Rakenteet ja palveluprosessit Kriittinen menestystekijä Organisaatio- ja palvelurakenteet mitoitetaan kysynnän ja resurssien mukaisesti Tavoite 2013 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen/kunnan Taitoa Oy Terveydenhuollon rakenteiden muuttaminen niin, että oikean hoidon porrastus toimii Tilahallinnon järjestäminen kustannustehokkaasti ja konsernin kokonaisedun mukaisesti Mittari /Tavoitetaso Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen Kunnan Taitoa Oy:lle 1.6.2013 alkaen. Yhtiön toimipaikka sijaitsee Varkaudessa. Hoitojaksojen määrä/verrokit/kustannukset Päätös uudesta järjestämistavasta vuoden 2013 aikana. Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP 2011 KS2012 TA2013 Kaupunginhallitus Kokousten määrä 26 28 28
33 Tuloslaskelma 11 Kaupunginhallitus TP2011 KS2012 TA2013 TA% Toimintatuotot 384 252 600 000 642 560 7,1 Myyntituotot 0 0 0 0,0 Maksutuotot 10 0 0 0,0 Tuet ja avustukset 2 317 100 000 142 560 42,6 Muut toimintatuotot 381 926 500 000 500 000 0,0 Muut toimintatuotot 381 926 500 000 500 000 0,0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0,0 Toimintakulut -1 847 461-2 114 998-2 365 874 11,9 Henkilöstökulut yhteensä -309 308-501 401-316 446-36,9 Palkat yhteensä -243 202-389 947-239 124-38,7 Vakinaiset palkat -115 755-120 947-125 424 3,7 Muut palkat -127 447-269 000-113 700-57,7 Henkilösivukulut yhteensä -66 107-111 454-77 322-30,6 Eläkekulut -52 357-84 157-60 583-28,0 Muut henkilösivukulut -13 749-27 296-16 739-38,7 Palvelujen ostot -1 282 090-1 128 484-1 316 310 16,6 Muiden palvelujen ostot -1 282 090-1 128 484-1 316 310 16,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 499-2 500-2 500 0,0 Avustukset -186 250 0 0 0,0 Muut toimintakulut -64 313-482 613-730 618 51,4 Vuokrat -13 122-4 707-7 678 63,1 Muut toimintakulut -51 192-477 906-722 940 51,3 Toimintakate -1 463 209-1 514 998-1 723 314 13,8 Edellä olevaan sisältyvät seuraavat merkittävimmät erät toimintakate tasolla - Maa-alueiden myyntivoitot 500.000 - Varaukset (0,5 % toimintakatteesta, varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut, ennalta arvaamattomat menoerät mm. sote) -622.000 - Talous- ja henkilöstöhallinnon projekti (mm. valmistautuminen uusien ohjelmien käyttöönottoon, Kunnan Taitoa Oy) -100.000 - Jäsenyydet (mm. Kuntaliitto) -395.000 - Verotuskustannukset -571.000 - Kh:n käyttövarausmäärärahat -150.000 Taloussuunnitelma TP2011 Alkuper. KS2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 11 Kaupunginhallitus Tuotot 384 253 600 000 642 560 642 560 642 560 Kulut -1 847 460-2 114 998-2 365 874-2 362 798-2 359 727 Toimintakate -1 463 207-1 514 998-1 723 314-1 720 238-1 717 167
34 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Markku Siren Taloussuunnitelma 2013 2015 Toimintaympäristö ja sen muutokset Vuonna 2013 ei ole säännönmukaisia vaaleja, v. 2014 järjestetään europarlamenttivaalit ja v. 2015 eduskuntavaalit. Tuloslaskelma 13 Keskusvaalilautakunta TP2011 KS2012 TA2013 Toimintatuotot 34 909 20 000 0 Tuet ja avustukset 34 909 20 000 0 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 Toimintakulut -48 848-101 056 0 Henkilöstökulut yhteensä -29 705-76 446 0 Palkat yhteensä -27 660-62 000 0 Muut palkat -27 660-62 000 0 Henkilösivukulut yhteensä -2 045-14 446 0 Eläkekulut -1 425-10 106 0 Muut henkilösivukulut -620-4 340 0 Palvelujen ostot -18 192-24 110 0 Muiden palvelujen ostot -18 192-24 110 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -560 0 0 Muut toimintakulut -391-500 0 Vuokrat -150 0 0 Muut toimintakulut -241-500 0 Toimintakate -13 940-81 056 0 Taloussuunnitelma TP2011 Alkuper. KS2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 13 Keskusvaalilautakunta Tuotot 34 909 20 000 0 20 000 20 000 Kulut -48 850-101 056 0-101 056-100 531 Toimintakate -13 941-81 056 0-81 056-80 531
35 KONSERNIHALLINTO Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari Toiminta-ajatus / Tehtävän kuvaus Taloussuunnitelma 2013 2015 Konsernihallinnon toiminta-ajatuksena on luoda kaupungin ylimmälle johdolle, muulle organisaatiolle ja henkilöstölle edellytykset menestykselliseen toimintaan. Tässä tarkoituksessa konsernihallinto vastaa siitä, että kaupungin strategiset tavoitteet toteutuvat ja että resursseja käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Konsernihallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Toimintaympäristö ja sen muutokset Asiakas ja kuntalainen Talous Henkilöstö ja johtaminen Kuntarakenteen muutos, sosiaali- ja terveystoimen rakenteiden muutos Valtionosuuslainsäädännön muutokset Kuntalain muutokset. Konsernihallinto ohjaa toimialojen strategiatyötä ja resurssien kohdentamista niin, että kriittisissä menestystekijöissä onnistutaan mahdollisimman hyvin saavuttamaan tavoitetasot. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan niin, että määrä ja laatu sekä verkkopalveluiden käyttöaste on hyvää kansallista tasoa. Konsernihallinto johtaa talouden suunnittelua ja talousarvioiden toteuttamista tavoitteena - ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen, jolloin ongelmien hoidon sijasta puututaan ensisijaisesti niiden syiden ehkäisemiseen - panos/tuotos arviointien ja analyysien tehokkaampi käyttö - kaupungin velkamäärän säilyttäminen maan keskiarvon tasolle vuonna 2016 - menojen kasvu alle kuntien keskiarvon - tulopohjan varmentaminen (mm. taksat ja maksut ajan tasalla). Riskienhallintasuunnitelman päivitetään vähintään 4 vuoden välein ja sen toteutumista seurataan aktiivisesti. Henkilöstömäärän ja rakenteen mitoittaminen palvelutarpeen ja resurssien mukaiseksi ohjaa henkilöstösuunnitelmien laatimista. Päivitettäessä kaupungin palvelustrategioita henkilöstö otetaan mukaan strategiatyöhön jo valmisteluvaiheessa. Henkilöstöhallinto ohjaa koko konsernia koskevin ohjein esimiestyötä, kouluttautumista sekä palkitsemista ja kannustamista niin, että kaupungilla on
36 Rakenteet ja palveluprosessit mahdollisimman motivoitunut ja osaava henkilöstö. Henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa tukevia toimintatapoja kehitetään. Työhyvinvointisuunnitelmien ja työsuojelun toteuttamista ohjeistetaan ja seurataan. Palvelurakenteiden sopeuttaminen vähenevään asukasmäärään. Prosessien kehittämistä jatketaan siten, että sen jälkeen, kun tärkeimmät prosessit on kuvattu, voidaan asteittain siirtyä prosessimaiseen toimintaan vuoden 2013 aikana. Hyvin toimivat prosessit takaavat sen, että asiakas saa laadukkaan palvelun, joka on tuotettu kustannustehokkaasti. Edunvalvonta ja vetovoimaisuus Talousarvio 2013 Asiakas ja kuntalainen Nykyisten työpaikkojen säilyttäminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja väestön vähenemisen pysäyttäminen ovat lähivuosien keskeisin tavoite. Tähän tarvitaan erittäin aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja tehokasta edunvalvontaa. Elinkeinopalvelut tuottaa Navitas Kehitys Oy. Edunvalvonnan ja vetovoiman osalta tärkeitä asioita ovat mm. - Pohjoisen Portin toteutumisen edistäminen - Riittävien liikenneyhteyksien turvaaminen - Ammatillisen ja ammattikorkeakouluopetuksen sekä lukiokoulutuksen säilyminen - Tuloksellinen kunta- ja maakuntatason sekä valtakunnan tason yhteistyö - Ekovoimalaitoksen toteutuksen varmistaminen - Uusien elinkeinopoliittisten hankkeiden edistäminen - Keski-Savon kuntien yhteistyön edistäminen/kuntaliitosselvityksen käynnistäminen - Maakunnallisen markkinointihankkeen toteuttaminen - Teatterin toiminnan turvaaminen (sivistystoimen talousarviossa). Kriittinen menestystekijä Tavoite 2013 Mittari /Tavoitetaso Lakisääteisten ja muiden palveluiden hyvä saatavuus Varmistetaan lakisääteisten tai muuten normitettujen palveluiden vaadittu taso Viranomaiskatselmusten yms. raportit Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kuntalaisaloitteiden ja päättäjille annettavan palautteen nopea ja avoin käsittely; kannustaminen omaaloitteellisuuteen. Kv:n ja kh:n arviointi kehityksestä Varaudutaan aktiiviseen tapaamiseen ja keskusteluun asukkaiden kanssa esim. Varkautelaisten olohuone tyyppistä kokeilua jatkamalla. Tapaamisten määrä ja saadun palautteen huomioiminen mahdollisuuksien mukaan.
37 Talous Kriittinen menestystekijä Tavoite 2013 Mittari /Tavoitetaso Menot sopeutetaan tuloihin toteuttamalla rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Vuosikate kattaa poistot ja toimintamenojen kasvu on hallinnassa Taloudellisten riskien hallinta (tytäryhteisöt) Henkilöstö Toimialoja tuetaan etsimään parhaita käytäntöjä ja kehittämään niiden pohjalta omia rakenteitaan ja toimintatapojaan (mm. odotekustannukset vertailuaineistona). Talousarvion 2013 toteutuminen varmistetaan toimialojen toiminnan ohjauksella ja talousarvion toteutumisen tarkalla seurannalla Varmistetaan että tulos 2013 on budjetoidun mukainen. Seurataan takauksiin liittyviä riskejä ja estetään niiden realisoituminen. Myydään tarpeetonta omaisuutta pois. Tytäryhteisöjen riskienhallintajärjestelmän toimivuuden varmistaminen Raportointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Suunnitelman toteutuksen seuranta. Raportointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä; talousarvion toteutuminen Raportointi osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä; talousarvion toteutuminen Raportointi vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä. Kriittinen menestystekijä Tavoite 2013 Mittari /Tavoitetaso Operatiivisen ja poliittisen johtamisen toimivuus sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Hyvä vuorovaikutus virkamiesjohdon ja luottamushenkilöjohdon välillä. Rakenteet ja palveluprosessit Henkilöstön ottaminen mukaan prosessien kuvaukseen. Aktiivinen tiedottaminen. Kv:n, kh:n ja ltk:ien antama palaute. Henkilöstön ja yleisen ytt:n antama palaute. Kriittinen menestystekijä Tavoite 2013 Mittari /Tavoitetaso Kuntien yhteistyö Kuntarakennelain mukainen kuntarakenne Kuntaliitosselvityksen käynnistäminen Monipuolinen palvelutuotanto Yksityissektorin palvelutuotannon kehittymistä ja monipuolistumista Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä. edistetään kaavoituksen ja infrastruktuurin rakentamisen keinoin. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky Kriittinen menestystekijä Tavoite 2013 Mittari /Tavoitetaso Yritysten tarpeita tukevat maankäyttöratkaisut Toimivat liikenneyhteydet Yritysten tontti- ja tilatarpeet tyydytetään. 5 tien kehittämisvyöhykkeen toteutumista edistetään. Joutenlahden alueen kaupallinen kehittäminen Strateginen yleiskaava valmis 2013 Yhteisellä edunvalvonnalla varmistetaan viitostien kehityskäytävän ja vt. 23 perusparannushankkeiden eteneminen ja turvataan lentoliikenteen jatkuminen mahdollisuuksien mukaan. Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä. Kehittämissuunnitelma valmis Raportointi osavuosikatsausten yhteydessä. Osallistutaan 5 tien Kehityskäytävähankkeeseen yhdessä Kuopion ja Iisalmen kanssa. Kehittämistoimien määrä
38 Yritysvaikutusten huomioon ottaminen päätöksenteossa Tonttitarjonta Muiden asumisvaihtoehtojen tarjonta Kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailullisten vetovoimapalvelujen tarjonnan kattavuus, määrä ja laatu Yrityksiä ja elinkeinoelämää koskevissa päätösesityksissä arvioidaan yritysvaikutukset. Hyvä vuorovaikutus yrittäjäjärjestöjen kanssa. Riittävä ranta- ja rannanläheisten omakoti-/rivitalotonttien ja muiden tonttien tarjonta Erilaisten tonttien aktiivinen markkinointi ja tarjouskilpailu Sampi- ja samppanjafestivaalia kehitetään kaikkien varkautelaisten kesätapahtumana. Vekara Varkaus tapahtumaa kehitetään paikallisen ja maakunnallisena tapahtumana Päiviönsaaren ja Kopolanvirran alueiden kehittäminen matkailijoiden käyttöön. Teatterin toimintakyky ja vetovoima turvataan Varkauden seudun muiden tapahtuminen ja vetovoimatekijöiden parempi hyödyntäminen Seuranta yritysten kanssa järjestettävissä tapaamisissa ja raportointi osavuosikatsausten yhteydessä. Säännölliset tapaamiset. Raportointi osavuosikatsauksissa. Tarjoajien määrä Kävijämäärät Kävijämäärät Kävijämäärät Yhteinen kehittämissuunnitelma Toiminnan laajuutta kuvaavat tunnusluvut: TP2011 KS2012 TA2013 Konsernihallinto Henkilöstö Konsernihallinto 1 2 2 Talous, henkilöstö 7 8 8 Laki, hallinto- ja tietohallintopalvelut 5 5 5 VASTUUALUE: Vastuuhenkilö: TALOUS JA HENKILÖSTÖ Talousjohtaja Pirkko Markkanen Toiminta-ajatus /Tehtävän kuvaus Talous- ja henkilöstöhallinnon keskeisenä tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa kaupungin taloushallintoa sekä kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja vastata sen kehittämisestä.