TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

TARKKAILURAPORTTI 215 16UEC111 11.4.216 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215

2 Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 215 Sisältö 1 JOHDANTO...4 2 HYDROLOGISET OLOT...7 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU...8 3.1 Tarkkailun toteutus...8 3.2 Tarkkailun tulokset... 1 3.2.1 Virtaamat ja valumat... 1 3.2.2 Veden laatu... 11 3.2.3 Päästöt vesistöön... 12 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 19 3.4 Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella... 25 4 VESISTÖTARKKAILU... 26 4.1 Tarkkailun toteutus... 26 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu... 26 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla... 27 4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä... 3 4.5 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista... 31 5 YHTEENVETO... 32 6 VIITTEET... 33 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden ja vesistöpisteiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 215 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 215

3 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 JOHDANTO Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 215 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien 212 218 päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 215 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Päästötarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti, ja lisäksi tarkkailussa oli ylimääräisiä tuotantoalueita. Suurin osa soista oli ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa (Taulukko 1). Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Vesistötarkkailua toteutettiin vuosittaisten vesistöpisteiden lisäksi neljällä alueellisella pisteellä. Vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille 213 218, jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 215. Tarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Turvetuottajat ovat mukana kyseisessä ohjelmassa kalasto- ja pohjaeläintarkkailun osalta. Siikajoen vesistöalueen kaatopaikoilla ja jätealueilla on omat erilliset tarkkailuohjelmansa. 4

Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen tarkkailuohjelman mukaiset turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu KP=Kuntoonpanovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös 215 216 217 218 Huomioita alue nro Paavolan Turve Ky Isoneva 57.13 PSY/1/9/2 jh Turveruukki Oy Hangasneva (Siikajoki) 57.81 PSAVI/3/213/1, VHO/13/329/1 x x Viimeinen tuotantovuosi 214. Hevoskorpi 57.62 PSAVI/82/11/1 x x Honkaneva 57.84 PSAVI/121/12/1 x x Viimeinen tuotantovuosi 212. Hourunneva 57.21 PSAVI/164/215/1 x Huhanneva 57.73 PSY/41/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin 31.12.213, ei vielä ratkaisua Huhtineva 57.18 PSY/1/4/2, VHO/5/383/3 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin 31.12.212, ei vielä ratkaisua Hukanneva 57.83 PSAVI/125/11/1 x Viimeinen tuotantovuosi 214. Iso-Manninen 57.32 PSY/73/9/2 x x Jylenneva 57.68 PSAVI/52/11/1 x Järvineva 57.13 PSY/98/9/2, VHO/1/754/3 2 näytettä 5 x Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO). Tarkkailussa vain alkutalven Karjoneva 57.13 PSAVI/26/12/1 Tuotanto on loppunut, jälkikäytössä, ei enää tarkkailua. Kupukkaneva 57.24 PSY/61/9/2 Lahnasneva 57.69 PSY/42/8/2 S Paloneva 57.85 PSAVI/124/11/1 x Peuraneva 57.72 PSY/7/8/2, VHO/8/555/3 Pikarineva 57.18 PSAVI/12/1/1; VHO/12/11/1 Pullinneva 57.14 PSAVI/127/12/1 Y Y Y Y Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) Savaloneva 57.73 PSY/4/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin 31.12.213, ei vielä ratkaisua Tahkoneva 57.29 PSY/326/4/2 x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin 31.12.213, ei vielä ratkaisua. Tervasneva 57.17 PSY/61/8/2 x Vesiläisenneva 57.73 PSAVI/523/213/1, VHO/14/95/2 KHO/ 2856 (6.1.215) x x

6 Taulukko 1 jatkuu Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästötarkkailuajankohdat. Y = ympärivuotinen tarkkailu T = tuotantovaiheen kesäaikainen tarkkailu S = tuotantovaiheen suppea tarkkailu jh = jälkihoitovaiheen tarkkailu KP=Kuntoonpanovaiheen tarkkailu X = tarkkailuohjelmassa esitetty tarkkailuvuosi Vihreällä on merkitty ylimääräisessä tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet Oranssilla on merkitty turvetuotantoalueet, joita ei ohjelmasta poiketen tarkkailtu Turvetuotantoalue Vesistö- Lupapäätös 215 216 217 218 Huomioita alue nro Vapo Oy Hangasneva (Pyhäntä) Jousineva Joutenneva 57.65 PSAVI/99/1/1 x x Uusi alue, tarkkailu aloitetaan kun PVK saadaan rakennettua. Ohjelmassa arvioitu ensimmäiseksi tarkkailuvuodeksi 216, mutta ei ala vielä silloin. 57.27 PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 57.63 PSAVI/34/12/1; VHO 13/344/1 Jyletneva 57.69 PSAVI/33/12/1; VHO 13/34/1 Kivineva 57.69 PSAVI/182/4.8/ 212 Korteneva 57.63 PSAVI/39/11/1; VHO/11/361/1 Kureluijanneva 57.67 PSAVI/32/12/1; VHO/13/342/1 Kärjenrimpi- Puronräme (pvk1) Kärjenrimpi- Puronräme (pvk2) Mankisenneva (lupa Piipsan Turve Oy:n nimissä, Vapo vastaa tarkkailuista) Navettarimmen lisäalue, lohko 4 Parkkisenrimpi 57.48 PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 57.42 PSY/11/8/2; VHO/8/823/3 57.26 PSY 87/9/2; VHO 1/719/3; KHO 1.1.212,taltio 12 57.48 Nro 121/215/1, Dnro PSAVI/166/4.8/212 57.48 Nro 122/215/1, Dnro PSAVI/167/4.8/212 jh x Tarkistamishakemus jätetty PSAVI:iin 27.12.212, ei vielä ratkaisua x x Tuotanto on päättynyt. Lupa on voimassa 31.12.215 saakka. KP x Kuntoonpanovaiheen vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) jh jh Tuotanto on loppunut. Jh tarkkailu 215-216 tehdään vain vesistötarkkailupisteillä, koska veden pumppaus pvk:lle lopetetaan kosteikon rakentamisen vuoksi Y x x x Vuosikuormitustarkkailu 215 (PPO) s Y x PVK1 kuului vuosikuormitustarkkailuun 215 (PPO) T x PVK2 kuului Siikajoen tarkkailuun x Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään vuosittain niin kauan, että lupamääräyksessä 3 määrätyt raja-arvot saavutetaan ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Paskoneva 57.68 PSY/16/9/2 Y x x ei tuotantoa 215 Piipsanneva 57.68 PSAVI/ 54/215/1 x Saarineva 57.37 PSY/14/8/2 Y x x x ei tuotantoa 215 Sauvasuo 57.34 PSY 83/9/2 Y x ei tuotantoa 215 Varisneva 57.88 PSY/9/6/2; PSAVI/56/213/1 Jälkikäytössä, ei enää tarkkailua

2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukauden 215 (marraskuu 214-lokakuu 215) keskilämpötila oli Ruukin Revonlahden havaintoasemalla 4,4 C, mikä on 1,8 astetta vertailukauden 1981 21 keskiarvoa (2,6 C) korkeampi. Joulu-, helmi- ja maaliskuu olivat vertailujaksoa selvästi lämpimämpiä (Kuva 1). Talvi (marras-maaliskuu) oli kokonaisuutena 3,8 C vertailujaksoa lämpimämpi. Kesä- ja heinäkuu olivat kummatkin 1,7 C kylmempiä. Kokonaisuutena kesä-syyskuu oli,1 C vertailujaksoa lämpimämpi. Tarkkailukauden 215 sadesumma oli Ruukissa 673 mm, mikä on 132 mm pitkän ajan keskiarvoa (541 mm) suurempi. Etenkin tammi-, touko-, kesä- ja syyskuussa satoi paljon, yli 1,5-kertaisesti vertailujaksoon nähden (Kuva 1). 7 C 2 15 1 5-5 -1-15 Lämpötila XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X mm 14 12 1 8 6 4 2 Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 214-215 213-214 1981-21 214-215 213-214 1981-21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Ruukissa (Revonlahti) tarkkailukausilla 214 ja 215 sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä (F = 4283 km 2 ), joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Tarkkailukauden 215 (1.11.214 31.1.215) ja vertailujakson 1981 21 virtaamat on esitetty kuvassa 2. Tarkkailukaudella 215 Länkelässä mitattiin kolme lähes yhtä korkeaa tulvahuippua, marraskuussa (29 m 3 /s), huhtikuussa (23 m 3 /s) ja kesäkuun lopulla (26 m 3 /s). Pienemmät tulvahuiput mitattiin toukokuussa ja syyskuussa. Kesän keskivirtaama oli yli kaksinkertainen vertailujakson keskiarvoon verrattuna (Taulukko 2).

8 m3/s 25 214-215 1981 21 2 15 1 5 1.11. 1.12. 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä tarkkailukaudella 215 (ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä, poimittu 2.1.216) ja vertailujaksolla v. 1981 21 keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212). Taulukko 2 Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä tarkkailukausilla 212 215 sekä vertailujaksolla 1981 21. m 3 /s 215 214 213 212 1981-21 MQ (vuosi) 63,7 46,5 39, 69,3 39,9 MQ (kesä-syyskuu) 6,8 18,5 2,8 6,3 26,1 NQ (kesä-syyskuu) 8,2 5, 4,9 1,2 19,4 HQ (kesä-syyskuu) 26 14 145 38 39,8 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuoden 215 kesällä tarkkailussa oli yhteensä 12 turvetuotantoaluetta. Suurin osa alueista oli ympärivuotisessa tarkkailussa, yksi kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja kolme jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turveruukki Oy:n Pullinnevalla sekä Vapo Oy:n Kärjenrimmellä, Mankisennevalla, Paskonevalla, Saarinevalla ja Sauvasuolla tarkkailu oli ympärivuotista. Paavolan Turve Ky:n Isoneva ja Vapo Oy:n Kivineva (osa, lohkot 1 6 ja 9 1) ja Kureluijanneva kuuluivat jälkihoitovaiheen tarkkailuun. Vapo Oy:n Korteneva oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa ja Navettarimpi tuotantovaiheen kesäaikaisessa tarkkailussa. Järvineva, Korteneva, Kärjenrimpi, Pullinneva ja Mankisenneva pvk1 kuuluvat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Suurimmalla osalla turvetuotantoalueista tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Paskoneva, Saarineva ja Sauvasuo olivat levossa vuonna 215, eikä niillä ollut tuotantoa.

Turveruukin Pullinnevalle on annettu lähtevän veden pitoisuus- ja reduktiorajaarvoihin liittyviä määräyksiä. Raja-arvotarkastelut on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa sekä tämän raportin kappaleessa 3.3. Turveruukin Pullinnevalle ja Hangasnevalle on ph-rajoihin liittyviä määräyksiä. phrajatarkastelut raportoidaan Turveruukin omien tarkkailujen raportissa eikä niitä esitetä tässä yhteydessä. Lisäksi Pikarinevan läheisen Vähä-Karsikkolammen tarkkailu raportoidaan Turveruukin omassa raportissa. Hourunnevan ympäristölupapäätöksessä on annettu pitoisuusmääräykset, mutta ne eivät koske vielä vuotta 215. Vapon Siikajoen turvetuotantoalueilla ei ole ollut vuonna 215 voimassa olevia reduktio/pitoisuusmääräyksiä. Piipsannevan uudessa luvassa on annettu määräyksiä (päätös annettu 13.5.215). Navettarimmen ja Parkkisenrimmen uudessa luvassa on reduktio- ja pitoisuusmääräykset, mutta ne eivät koske vielä vuotta 215. Siikajoen vesistöalueella kesällä 215 tarkkailussa olleet turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3) ja soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Päästötarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Taulukko 3 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailukohteet kesällä 214. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 215. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Huom. alue tely kesällä ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Kärjenrimpi-Puronräme (KAI) Vapo Oy 57.48 pvk1 (Kärjenrimpi) Ei X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva Vapo Oy 57.26 pvk1 PPO: Vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva Vapo Oy 57.26 pvk2 Kyllä X Ympärivuotinen Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 kem1 X Paskoneva Vapo Oy 57.68 pvk1 Kyllä X Ympärivuotinen Saarineva Vapo Oy 57.37 pvk1 Kyllä X Ympärivuotinen Sauvasuo Vapo Oy 57.33 pvk1 Ei X Ympärivuotinen Järvineva Turveruukki Oy 57.13 pvk Ei X PPO: kaksi näytettä Pullinneva Turveruukki Oy 57.14 pvk1 kyllä X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanovaihe Korteneva Vapo Oy 57.63 pvk1 Ei X PPO: Vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaihe Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 la2 Kivineva (Pulkkila) Vapo Oy 57.28 la5-7 Kivineva (Pulkkila) Vapo Oy 57.28 la1-15 Mankisennevan pintavalutuskenttää 2 ja jälkihoitovaiheessa olevia Isonevaa ja Kivinevaa lukuun ottamatta kaikilla tarkkailukohteilla mitattiin virtaamaa jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Mankisennevan pvk2:lla ei ollut virtaamamittausta, koska virtaamamittaus oli pvk1:llä ja pvk2 virtaama päätettiin arvioida sen perusteella. Jälkihoitovaiheen tarkkailussa olevilta Isonevalta ja Kivinevalta otettiin näytteet kerran kuukaudessa ja muilta kohteilta kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin tarkkailukohteelta mitatun virtaaman ja vedenlaadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Mankisennevan pvk2:n kuormituksen laskennassa käytettiin saman turvetuotantoalueen pvk1:ltä mitattua virtaamadataa. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Konsultin tekemän tarkkailun lisäksi Turveruukki otti omavalvontanäytteen Pullinnevalta ja Vapo Oy Mankisennevan pvk2:lta, Paskonevalta ja Kortenevalta. Tulokset ja näytteenottojen syyt on esitetty liitteessä 2. 9

3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 215 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 2 772 ha, tuotantokunnossa 378 ha, kuntoonpanossa ha ja tuotannosta poistunut 947 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 9 %:lla, laskeutusaltaat 4 %:lla ja kemikalointi 2 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Muun vesienkäsittelyn piirissä (mm. kosteikko ja haihdutus-imeytys) oli noin 3 % pinta-alasta. Vuoden 215 tarkkailukohteista yhdeksällä oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kolmella kohteella laskeutusaltaat ja yhdellä kemiallinen käsittely (ks. Taulukko 3). 3.2.1 Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 215 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Mankisennevan pvk2 valuma on jätetty pois keskiarvosta, koska se arvioitiin pvk1:ltä mitatun virtaaman perusteella. Virtaamat Saarinevan padotusjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskimääräinen keskivaluma oli 13,1 l/s km 2. Keskivaluma oli 1,5-kertainen edellisvuoteen verrattuna, mutta selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailusoiden valumakeskiarvoa nostavat etenkin Iijoen, Kuivajoen ja Oulujoen korkeat valumat. Siikajoen tuotantovaiheen soista suurin keskivaluma mitattiin Sauvasuolla ja Saarinevalla. Sauvasuolla valuma oli suuri myös vuosina 213 214. Vuosi 215 oli sateinen ja se nosti valumia. 1 Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 215. Suo Tarkkailu- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom! piste valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kärjenrimpi (KAI) pvk1 327 1.5.-17.9. 14 1,4 1,41 71 Mankisenneva pvk1 14 1.5.-17.9. 14 1,9 2,85 7 Mankisenneva* pvk2 154 1.5.-17.9. 14 1,9 2,85 7 virtaama arvioitu pvk1 virtaamista Paskoneva pvk 1 18.5.-17.9. 123 8,5, 14 Pullinneva pvk1 58 29.4.-17.9. 142 1,1, 125 Saarineva pvk1 124 17.5.-17.9. 124 18,7 1,85 134 Padotusta 22.6.-7.7., käytetty vesistömallia Sauvasuo pvk1 33 16.5.-17.9. 125 21,2 5,99 16 Kemiallinen käsittely Navettarimpi (KAI) kem1 213 17.5.-16.9. 123 11,6,1 67 Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 13,1 1,7 97 Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 13,3 2, 12 Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=88) 22, 3, 154 Siikajoki 214 (n=27) 8,5 1,9 76 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Korteneva pvk1 117 1.5.-17.9. 14 26,8 2,52 261 Padotustilanteita Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 14, 1,5 8 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Isoneva la2 85 18.5.-15.9. 121 7,3,6 85 Virtaama vesistömallista Kivineva la5-7 27,3 17.5.-15.9. 122 12,3,65 67 Virtaama vesistömallista Kivineva la1-15 27,5 17.5.-15.9. 122 12,3,65 67 Virtaama vesistömallista * Ei mukana keskiarvossa.

11 3.2.2 Veden laatu Siikajoen tarkkailusoilta lähteneen valumaveden laatu on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta on ohjelman mukaisesti määritetty muista näytemääristä poiketen pääosin kolme kertaa kesässä. Valumaveden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Siikajoen tuotantosoilta purkautuneen valumaveden ph-keskiarvo oli kesällä 5,9. Alhaisimmat tuotantovaiheen ph-arvot mitattiin Kärjenrimmeltä (KAI), jonka kesän ph-keskiarvo oli 5,1. Paskonevalla kesän ph-keskiarvo oli 5,4. Muilla soilla ph-keskiarvo oli > 5,5. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia sulfaattimaita, jotka laskevat veden ph:ta. Alle ph 4,5 lukemia mitattiin kesäaikaan tuotantosoista vain Kärjenrimmen pvk1:llä. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli kesän keskiarvona suurin Paskonevalla (ka. 68 mg O 2 / l) ja Pullinnevalla (ka. 69 mg O 2 / l). Kesän pienin COD Mn -keskiarvo oli Navettarimmellä (ka. 34 mg O 2 / l). Alhainen COD Mn on tyypillistä kemikaloinnille. Siikajoen maaperässä on monin paikoin runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti ja Siikajoen turvesoiden fosforikeskiarvo oli 81 µg/l. Paskonevalla ja Pullinnevalla fosforipitoisuuksien keskiarvo oli kesällä yli 1 µg/l. Myös Mankisennevan pvk2:lta ja Navettarimmeltä lähteneessä vedessä oli huomattavan paljon fosforia. Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Sauvasuolla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia ja rautapitoisuudet (ka. 4935 µg/l) olivat Siikajoen alueella keskimäärin korkeita. Suurimmat raudan keskimääräiset pitoisuudet mitattiin Navettarimmellä ja pienimmät Kärjenrimmellä ja Mankisennevalla. Navettarimmen korkeat rautapitoisuudet johtuvat osittain kemikaloinnissa käytetystä ferrosulfaatista. Typpeä turvesoiden vedessä oli kesällä yleisesti melko paljon. Keskimääräiset pitoisuudet olivat selvästi suurimmat Paskonevalla (ka. 243 µg/l) ja Pullinnevalla (ka. 269 µg/l). Typpipitoisuudet olivat alhaisimmat Mankisenneva pvk1:llä (ka. 1276 µg/l) ja Navettarimmellä (ka. 1389 µg/l). Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat alhaisimmat Mankisenneva pvk1:llä. Kiintoainepitoisuudet olivat Siikajoen tuotantosoilla keskiarvona 12 mg/l. Selvästi suurin kiintoaineen keskiarvo oli Navettarimmen kemikalointiasemalla (27 mg/l), jossa keskiarvoa nostavat elo-syyskuussa mitatut pitoisuudet (28-81 mg/l). Kiintoainepitoisuudet ovat tyypillisiä suurempia kemikalointiasemilla kuin pintavalutuskentillä. Kemikalointiaseman muutos ja siirtotyöt ovat käynnissä Navettarimmellä ja samassa yhteydessä tullaan tarkistamaan kemikaloinnin annostelua. Kokonaisuutena Siikajoen tuotantosoiden keskimääräinen vedenlaatu oli heikompi kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntoonpanossa olleen Kortenevan valumaveden ph keskiarvo 5,3 oli korkeampi kuin vuonna 214 (ka. 4,5). Kiintoaineen ja raudan keskiarvopitoisuudet olivat pieniä kuten edellisvuonna. Fosforin keskiarvo oli rehevällä tasolla (ka. 49 µg/l), mutta vain puolet vuoden 214 tasosta (16 µg/l) ja selvästi Siikajoen tuotantosoiden keskiarvoa pienempi.

Jälkihoitovaiheessa olleen Isonevan valumaveden ph oli alhainen (ph keskiarvo 3,3) ja kemiallinen hapen kulutus sekä fosforipitoisuus pieniä. Typpeä ja rautaa vedessä oli runsaasti. Happamuuden estämiseksi Isonevalla kalkittiin laskeutusaltaiden reunoja ja laskuojan luiskia kesällä 215. Jälkihoitovaiheessa olleen Kivinevan vedenlaatu oli muutoin melko hyvä, mutta kiintoainepitoisuus oli melko korkea. 12 Taulukko 5 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 215 (n = näytteiden lukumäärä). Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Tuotantovaihe Kärjenrimpi (KAI) pvk1 1 5,1 41 55 25 1574 17 562 2384 5,9 Mankisenneva pvk1 1 5,8 61 49 12 1276 2,8 21 1348 3,9 Mankisenneva pvk2 1 6,4 59 85 47 1616 14 365 34 7,5 Navettarimpi (KAI) kem1 9 5,9 34 83 55 1389 16 29 975 27 Paskoneva pvk1 1 5,4 68 116 7 243 12 66 552 1 Pullinneva pvk1 1 6, 69 16 83 269 53 69 53 12 Saarineva pvk1 9 6,3 43 59 26 1633 228 465 58 12 Sauvasuo pvk1 9 6,2 4 41 13 147 142 679 665 13 Keskiarvot Kaikki suot (n=8) 5,9 52 81 41 176 72 466 4935 12 Pintavalutuskentälliset suot (n=7) 5,9 54 81 39 1813 67 492 4343 9,3 Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=16) 6,3 31 51 25 129 67 135 3438 8,1 Siikajoki 214 (n=31) 6,1 45 85 51 1551 25 323 5697 11 Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 13 5,3 44 49 117 22 1193 2 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=6) 6, 51 86 2 1394 3 18 2397 7 Jälkihoitovaihe Isoneva la2 8 3,3 6 19 3,5 2963 162 2125 9875 11 Kivineva la5-7 4 5,8 19 52 88 27 Kivineva la1-15 3 6,5 38 59 14 16 3.2.3 Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt on esitetty taulukossa (Taulukko 6). Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille tuotantoalueille tai tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 7). Saarinevan ja Sauvasuon kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat selvästi suuremmat kuin muilla turvetuotantoalueilla. Keskiarvona Siikajoen turvetuotantoalueiden kemiallisen hapenkulutuksen ominaispäästö 56 g/ha d oli lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna (323 g/ha d). Brutto- ja nettoominaispäästöt olivat kokonaisfosforin osalta suurimmat Pullinnevalla ja kokonaistypen osalta Saarinevalla ja Sauvasuolla. Kokonaisfosforin ominaispäästöt olivat pienimmät Kärjenrimmellä ja Mankisennevan pvk1:lla. Kokonaistypen ominaispäästöt olivat pienimmät Navettarimmellä ja Mankisennevan pvk1:lla. Kiintoaineen ja raudan ominaispäästöt olivat suurimmat Navettarimmellä, Saarinevalla ja Sauvasuolla. Pienimmät kiintoaineen ominaispäästöt olivat Mankisenneva pvk1:llä ja Paskonevalla.

Kokonaisuutena ominaispäästöt olivat suurimmat Saarinevalla ja Sauvasuolla, joissa myös valuma oli suurin. Ominaispäästöt olivat pienimmät Kärjenrimmellä, Paskonevalla ja Mankisenneva pvk1:llä. Kuntoonpanossa olleen Kortenevan ja jälkihoitovaiheessa olleiden Isonevan ja Kivinevan ominaispäästöt olivat pieniä verrattuna tuotantovaiheen turvesoihin muutoin paitsi Isonevan typpipäästöjen sekä Isonevan ja Kivinevan kiintoainepäästöjen osalta. Jälkihoitovaiheen turvetuotantoalueille virtaama on arvioitu. 13

14 Taulukko 6 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 215. Suo Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Tuotantovaihe Kärjenrimpi (KAI) pvk1 374,5,2 15,1 5,9 22 72,3 1 63 Mankisenneva pvk1 565,5,1 12,,2 11 37,3 7, 28 Mankisenneva* pvk2 567,8,4 16,1 3,6 3 75,6 11 65 virtaama arvioitu pvk1:n virtaamista Navettarimpi (KAI) kem1 339,7,68 13 1,6 2,1 96 194,5 8,4 184 Paskoneva pvk1 49,6,29 18,1 3, 36 59,4 15 52 Pullinneva pvk1 549 1,2,67 23,2 7,9 43 13 1, 19 95 Saarineva pvk1 777,8,37 29 3,4 7,5 86 191,5 21 175 22.6.-7.7. käytetty vesistömallia Sauvasuo pvk1 825,7,22 33 2,7 15,9 125 23,3 24 212 Keskiarvot Kaikki suot (n=7) 56,7,4 2 1,2 6,1 6 127,5 15 115 Pintavalutuskentälliset suot (n=6) 597,7,3 22 1,1 6,7 54 115,5 16 14 Pohjois-Pohjanmaan suot 215 (n=89) 581,8,3 2 1,1 2, 45 114,4 1 94 Siikajoki 214 (n=28) 323,5,3 11,2 2,3 32 62,3 7,6 55 Kuntoonpanovaihe Korteneva pvk1 359,6 8,1,1 1,7 21,4 4,1 13 Padotustilanteita Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 525,9,2 14,7,1 2,1 47 84,6 8,7 72 Jälkihoitovaihe Isoneva la2 53,1, 29,6 9,4 63 125, 26 118 virtaama arvioitu vesistömallista Kivineva la5-7 22,5 9 274,3 4 264 virtaama arvioitu vesistömallista Kivineva la1-15 426,6 15 176,4 1 165 virtaama arvioitu vesistömallista * Ei mukana keskiarvoissa.

15 Taulukko 7 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 216). Brutto Netto Jakso kohteet COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskentälliset suot Talvi 151 27 282,4 16 33,1 1 21 Kevät 44 23 115 1,2 5 173,2 23 119 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 191,2 8,5 28,1 4,7 21 Laskeutusaltaalliset suot Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 6 69 1, 37 256,5 24 23 Syksy 46 2 15,9 53 22,3 38 173 vuosi kg/ha/a 365 249,5 15 85,3 9,4 74 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä Talvi 151 4 259 1, 21 17,7 14 94 Kevät 44 4 29 3,4 111 629 1,6 57 521 Kesä 124 75 594,8 19 98,4 9,2 78 Syksy 46 38 655,8 33 78,3 21 56 vuosi kg/ha/a 365 231,4 12 6,3 6,8 49 Kuntoonpanosuot Talvi 151 1 547,5 29 68,2 22 54 Kevät 44 3 98 1,5 56 138,5 3 87 Kesä 124 4 525,9 15 84,6 8,7 72 Syksy 46 3 75,9 28 53,6 18 35 vuosi kg/ha/a 365 221,3 9,5 29,2 6,4 23 Taulukossa (Taulukko 8) on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 215. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 215 oli noin 3,1 kg/d fosforia, 8 kg/d typpeä ja 48 kg/d kiintoainetta. Veden kemiallinen hapenkulutus oli 2 32 kg/d, Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,8 kg/d fosforia, 46 kg/d typpeä ja 41 kg/d kiintoainetta. Kesäajan päästöt kasvoivat kahdesta viime vuodesta. Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä 1 314 kg/a fosforia, 4 954 kg/a typpeä ja 176 97 kg/a kiintoainetta (Taulukko 9). Veden kemiallinen hapenkulutus oli 844 465 kg/a. Nettopäästöt olivat 692 kg/a fosforia, 24 55 kg/a typpeä ja 144 21 kg/a kiintoainetta. Typen osalta päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta muutoin vuosipäästöt olivat paria edellisvuotta alhaisemmat. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesinä 212 ja 215 sademäärä oli ja runsaat sateet nostivat soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokaudet 213 ja 214 olivat huomattavasti kuivempia, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi pienempiä (Kuva 3).

16 Taulukko 8 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 215 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 52 3,3 55 E 33,1,5 1, 5,5,2,5 4,4 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 5 4,6 55 E 36,4,5 1,1 5,8,2,5 4,7 Joutenneva Vapo Oy 57.63 E,,,,,,, Jousineva Vapo Oy 57.27 52 29 123 24 E 123,3,19 5,8 37,,9 3,4 32,3 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 57 136 193 K 65,3,14 2,6 37,4,1 1,6 35,5 Varisneva Vapo Oy 57.88 E,,,,,,, Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 E,,,,,,, Jyletneva Vapo Oy 57.69 38 28 67 E 51,8,6 1,3 7,7,3,7 6,4 Kivineva Vapo Oy 57.28 96 167 263 J 134,1,19 4,5 36,7,11 2,5 32,8 Kivineva Vapo Oy 57.69 96 52 148 J 68,4,11 2,3 23,7,6 1,1 21,3 Puronräme (KAI) Vapo Oy 57.42 31 3,2 313 E 117,,15 4,6 22,6,9 3,2 19,8 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 281 281 K 14,9,13 4,1 2,2,8 2,8 17,7 Paskoneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 46,8,6 1,7 5,7,4 1,4 5, Saarineva Vapo Oy 57.37 114,4 115 K 89,2,1 3,4 21,9,6 2,4 2, Sauvasuo Vapo Oy 57.33 31,2 31 K 25,3,2 1, 7,1,1,7 6,5 Mankisenneva Vapo Oy 57.26 266 4,4 271 K 153,5,17 3,7 15,5,12 2,5 13, Korteneva Vapo Oy 57.63 19 19 K 111,7,12 2,4 5,1,7 1,2 2,6 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 33 5, 38 E 23,1,4 1,4 9,7,2,9 8,7 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 63 63 E 43,7,5 1,2 6,8,3,6 5,6 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 1,4 2 E 11,8,2,4 2,,1,2 1,6 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 E,,,,,,, Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 84 18 12 E 61,9,9 2,6 16,3,5 1,5 14, Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 123 3,1 126 E 76,,11 2,4 12,6,5 1,2 1,1 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 129 129 E 77,8,11 2,4 12,9,6 1,2 1,4 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 91 91 E 54,5,8 1,7 9,,4,8 7,3 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.17 94 94 E 56,5,8 1,8 9,3,4,9 7,5 Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 28 28 E 21,6,3,6 3,2,1,3 2,7 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 45 45 E 27,5,4 1,7 11,6,2 1,1 1,4 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 14 14 E 8,7,1,5 3,7,1,3 3,3 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 189 189 E 147,2,17 3,8 21,9,1 1,9 18,2 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 33 3 63 E 49,2,6 1,3 7,3,3,6 6,1 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 55 2,1 57 K 34,6,5 1,1 5,7,2,5 4,6 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 121 121 E 72,7,1 2,3 12,,5 1,1 9,7 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 112 1, 113 E 67,9,9 2,1 11,2,5 1, 9, Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 116,7 117 E 7,5,1 2,2 11,7,5 1,1 9,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 3,7 3,7 E 2,9,,1,4,,,4 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 135 4,6 139 E 83,9,12 2,6 13,9,6 1,3 11,2 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 72 72 E 43,3,6 1,4 7,2,3,7 5,8 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 94 4,7 98 E 59,2,8 1,8 9,8,4,9 7,9 Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 7,6 7,6 E 4,6,1,3 1,9,,2 1,7 Pullinneva Turveruukki Oy 57.14 48 48 K 26,5,6 1,1 5,,5,9 4,6 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 21 21 E 12,5,2,8 5,2,1,5 4,7 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 3,5 32 E 19,7,3 1,2 8,3,2,8 7,4 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 K 2,5,1 1,4 5,9, 1,2 5,6 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 E,,,,,,, Tuotantosuot yhteensä 2 772 378 927 4 76 2 321 3,1 79 476 1,8 46 41 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 2 772 378 927 4 76 2 321 3,1 79 476 1,8 46 41

17 Kuva 3 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesän bruttopäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 215.

18 Taulukko 9 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 215 (tarkkailtu K = kyllä, E = ei, J = jälkihoito). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 52 3,3 55 E 12 78 24 651 3 287 14 374 2 734 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 5 4,6 55 E 13 122 24 65 3 34 14 374 2 753 Joutenneva Vapo Oy 57.63 E Jousineva Vapo Oy 57.27 52 29 123 24 E 47 134 82 2 586 13 313 44 1 561 11 26 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 57 136 193 K 34 2 9 2 356 14 934 56 1 44 13 3 Varisneva Vapo Oy 57.88 E Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 E Jyletneva Vapo Oy 57.69 38 28 67 E 16 95 3 798 4 11 17 46 3 437 Kivineva Vapo Oy 57.28 96 167 263 J 6 39 113 3 181 17 795 66 1 98 15 254 Kivineva Vapo Oy 57.69 96 52 148 J 32 639 63 1 738 1 248 37 1 13 8 8 Puronräme (KAI) Vapo Oy 57.42 31 3,2 313 E 4 414 44 1 568 5 359 17 887 3 997 Kärjenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 281 281 K 36 245 39 1 46 4 86 15 796 3 585 Paskoneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 16 779 18 1 6 1 689 8,6 772 1 22 Saarineva Vapo Oy 57.37 114,4 115 K 26 115 32 1 383 6 17 16 981 5 213 Sauvasuo Vapo Oy 57.33 31,2 31 K 6 195 7,5 344 1 342 3, 233 1 119 Mankisenneva Vapo Oy 57.26 266 4,4 271 K 59 299 71 2 631 4 523 41 1 873 3 41 Korteneva Vapo Oy 57.63 19 19 K 36 94 4 969 1 898 19 426 813 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 33 5, 38 E 9 474 18 57 3 223 1 358 2 797 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 63 63 E 15 35 28 748 3 816 16 43 3 183 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 1,4 2 E 4 554 8,6 232 1 171 4,9 133 974 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 E Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 84 18 12 E 21 878 34 1 125 5 114 16 665 4 193 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 123 3,1 126 E 29 348 55 1 496 7 548 32 858 6 278 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 129 129 E 24 818 32 1 14 3 698 13 67 2 711 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 91 91 E 21 29 4 1 72 5 49 23 615 4 498 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.17 94 94 E 18 4 23 81 2 683 9,2 44 1 967 Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 28 28 E 7 42 12 332 1 712 7,2 192 1 432 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 45 45 E 11 27 21 678 3 834 12 426 3 326 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 14 14 E 3 565 6,6 215 1 213 3,7 135 1 52 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 189 189 E 4 427 48 1 645 5 795 2 911 4 34 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 33 3 63 E 16 66 28 758 3 96 16 437 3 267 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 55 2,1 57 K 15 129 19 637 1 7 1 397 1 225 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 121 121 E 23 168 3 1 31 3 452 12 567 2 531 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 112 1, 113 E 25 662 47 1 292 6 33 26 739 5 228 Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 116,7 117 E 22 477 29 1 3 349 11 55 2 456 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 3,7 3,7 E 791,9 32 113,4 18 85 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 135 4,6 139 E 28 87 44 1 359 5 58 22 762 4 392 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 72 72 E 13 88 18 614 2 57 7,1 338 1 59 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 94 4,7 98 E 18 868 24 839 2 811 1 461 2 61 Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 7,6 7,6 E 1 895 3,5 114 645 1,9 72 559 Pullinneva Turveruukki Oy 57.14 48 48 K 1 571 24 539 1 412 2 424 1 183 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 21 21 E 5 111 1 38 1 739 5,2 193 1 59 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 3,5 32 E 8 76 15 486 2 747 8,3 35 2 384 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 K 8 479 17 661 3 222 9,3 455 2 811 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 E Tuotantosuot yhteensä 2 772 378 927 4 76 844 465 1 314 4 954 176 97 692 24 55 144 21 Kuntoonpanosuot yhteensä Vesistöalue yhteensä 2 772 378 927 4 76 844 465 1 314 4 954 176 97 692 24 55 144 21 214 162 3 33 1 1 49 4 345 565 882 1 142 31 871 184 81 72 21 421 163 75 213 198 3 171 172 745 4 285 54 241 1 55 32 655 22 392 1 96 22 151 199 455 212 38 3 246 48 868 4 469 825 126 1 87 47 8 24 74 1 29 33 42 187 479

19 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoilla tarkkailtiin kesällä 215 vesienkäsittelyn tehoa kahdeksalla turvetuotantoalueella ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Lisäksi vesienkäsittelyn tehoa tarkkailtiin yhdellä kuntoonpanovaiheen alueella. Tehon tarkkailun turvetuotantoalueet on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Tehon tarkkailu oli ympärivuotista Mankisennevan pintavalutuskentillä pvk1 ja pvk2, Paskonevalla, Saarinevalla, Kärjenrimmellä, Pullinnevalla, Sauvasuolla ja kuntoonpanossa olleella Kortenevalla. Turvetuotannon vuosikuormitustarkkailun piirissä olleiden Kärjenrimmen (pvk1), Mankisennevan pvk1, Pullinnevan ja Kortenevan osalta vesienkäsittelyn tehoa on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. Tulokset tehon tarkkailusta ovat tuotantosoiden osalta taulukoissa (Taulukko 1 ja Taulukko 11) ja kuntoonpanosuon osalta taulukossa (Taulukko 12). Tehon tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.

Taulukko 1 Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Mankisenneva, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 6,2 35 9 49 294 24 186 642 18 pvk1ap 5,7 37 38 11 1884 19 976 848 1,9 Erotus,5-2 52 38 156 95 884 5572 16,2 Teho % -6 57 77 36 47 48 87 89 KEVÄT (n=1) pvk1yp 6,4 25 57 38 2 81 36 7,4 pvk1ap 5,8 17 29 4, 94 23 41 1,3 Erotus,6 8 28 34 16-149 319 6,1 Teho % 32 49 89 53-184 89 82 KESÄ (n=5) pvk1yp 6,4 53 94 6 274 176 1522 788 15 pvk1ap 5,8 59 5 12 1238 2,8 21 1348 4,1 Erotus,6-6 44 49 152 173 151 6532 1,7 Teho % -12 47 81 55 98 99 83 72 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,4 54 79 64 39 6 28 62 11 pvk1ap 5,8 56 29 5, 19 2, 83 12 2,2 Erotus,6-2 5 59 2 58 197 5 8,8 Teho % -4 63 92 51 97 7 81 8 Mankisenneva, pvk2 TALVI (n=5) pvk2yp 6,3 31 213 116 296 52 184 918 21, pvk2ap 6,1 35 44 15 234 291 1182 168 1,7 Erotus,2-4 169 11 62-239 658 75 19,3 Teho % -11 79 87 21-46 36 82 92 KEVÄT (n=2) pvk2yp 6,4 36 15 97 25 85 11 655 28, pvk2ap 6,2 28 46 25 11 179 228 127 3,5 Erotus,2 8 14 72 95-95 872 528 24,5 Teho % 23 69 74 46-112 79 81 88 KESÄ (n=4) pvk2yp 6,6 43 255 213 215 161 169 7325 18,2 pvk2ap 6,4 68 99 52 185 6 45 385 1,4 Erotus,1-25 156 16 3 155 619 3475 7,8 Teho % -58 61 75 14 96 58 47 43 SYKSY (n=1) pvk2yp 6,5 58 16 14 36 48 25 55 13, pvk2ap 6,1 61 63 35 32 75 17 26 4,7 Erotus,4-3 97 15 4-27 8 29 8,3 Teho % -5 61 75 11-56 32 53 64 2

Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Paskoneva, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 5,9 28 44 13 28 373 1586 2212 1 pvk1ap 5,3 32 33 8,6 222 472 976 1448 2,3 Erotus,5-4 11 5 58-99 61 764 8, Teho % -16 26 35 21-27 38 35 77 KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, 25 36 8 19 345 93 147 9,3 pvk1ap 5,2 27 33 12 155 27 49 1235 4,1 Erotus,8-2 3-4 35 75 44 235 5,2 Teho % -6 8-53 18 22 47 16 56 KESÄ (n=4) pvk1yp 6, 52 54 14 345 51 1493 3725 14,7 pvk1ap 5,4 77 124 7 2375 12 66 565 1,7 Erotus,7-25 -7-56 175 498 833-1925 4, Teho % -48-129 -45 31 98 56-52 27 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,1 48 36 1 45 72 27 25 5,1 pvk1ap 5, 5 34 14 29 57 13 23 3, Erotus 1,1-2 2-4 16 15 14 2 2,1 Teho % -4 6-4 36 21 52 8 41 21 Saarineva, pvk1 ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TALVI (n=5) pvk1yp 6,2 24 67 35 252 121 162 9 18 pvk1ap 6,2 22 38 17 192 296 114 286 4,6 Erotus, 2 28 18 6-175 66 614 13, Teho % 8 42 51 24-145 37 68 74 KEVÄT (n=2) pvk1yp 6,1 27 32 12 145 9 72 35 9,5 pvk1ap 6, 28 3 12 115 34 295 25 6,7 Erotus,1-1 2 1 3-25 425 1 2,8 Teho % -2 5 4 21-278 59 33 29 KESÄ (n=4) pvk1yp 6,5 41 66 31 225 31 939 725 19 pvk1ap 6,4 46 59 26 17 228 465 58 13 Erotus,1-5 7 6 55 82 474 145 5,5 Teho % -12 1 18 24 26 5 2 3 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,3 39 5 23 31 28 19 56 14 pvk1ap 6,4 36 43 23 23 61 73 45 8,5 Erotus -,1 3 7 8-33 117 11 5,5 Teho % 8 14 26-118 62 2 39

Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Kärjenrimpi, pvk1 TALVI (n=5) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 5,9 27 61 28 25 343 1414 351 16 pvk1ap 4,4 32 23 2,6 95 61 178 496 2,6 Erotus 1,5-6 38 25 155 282 1236 314 13, Teho % -22 62 91 62 82 87 86 83 KEVÄT (n=2) pvk1yp 5,5 2 48 26 15 5 76 98 14 pvk1ap 4,7 16 19 3, 71 91 12 29 1,6 Erotus,8 4 29 23 79-41 64 69 12,4 Teho % 2 6 88 53-82 84 7 89 KESÄ (n=4) pvk1yp 6, 59 145 73 312 178 1431 598 26 pvk1ap 5,1 4 51 25 156 17 562 2384 4,5 Erotus,9 19 93 48 1614 161 869 3596 21,3 Teho % 32 64 66 52 91 61 6 83 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,3 37 93 66 35 69 22 38 11 pvk1ap 5,3 43 57 36 21 3, 94 57 3,4 Erotus 1, -6 36 3 14 66 126-19 7,6 Teho % -16 39 45 4 96 57-5 69 Pullinneva, pvk1 TALVI (n=5) pvk1yp 6, 28 17 72 178 41 136 822 1 pvk1ap 5,7 44 124 7 236 2 1256 386 3,4 Erotus,3-16 -17 2-58 21-22 436 6,6 Teho % -58-16 2-33 51-21 53 66 KEVÄT (n=2) pvk1yp 6, 22 6 36 15 35 77 37 8, pvk1ap 6, 23 66 3 16 19 75 22 5,6 Erotus, -1-6 6-1 16 2 15 2,4 Teho % -5-1 17-7 46 3 41 3 KESÄ (n=4) pvk1yp 6,2 48 142 61 23 56 68 926 31 pvk1ap 6,1 62 16 83 246 53 69 53 12 Erotus,2-14 -18-22 -16 3-1 396 19,1 Teho % -29-13 -36-7 6-1 43 62 SYKSY (n=1) pvk1yp 6, 73 23 16 38 9 2 86 22 pvk1ap 5,7 95 17 96 44 3 23 59 7,6 Erotus,3-22 6 64-6 6-3 27 14,4 Teho % -3 26 4-16 67-15 31 65 22

Taulukko 1 jatkuu Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine Sauvasuo, pvk1 TALVI (n=5) mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvk1yp 6,1 25 111 69 19 83 1174 1164 24 pvk1ap 6,1 17 28 15 142 158 816 148 1,5 Erotus, 7 83 54 48-75 358 116 22,4 Teho % 29 75 78 25-9 3 87 94 KEVÄT (n=2) pvk1yp 6,1 25 94 75 16 71 935 93 14 pvk1ap 6,1 21 37 23 15 149 515 255 4 Erotus, 5 57 52 55-78 42 675 9,8 Teho % 18 61 7 34-11 45 73 7 KESÄ (n=4) pvk1yp 6,1 29 1 84 162 35 839 13 29 pvk1ap 6,2 4 35 13 15 142 679 665 14 Erotus -,1-11 65 71 12-17 161 635 14,6 Teho % -36 65 84 7-33 19 49 5 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,2 38 97 83 25 47 17 11 21 pvk1ap 6,2 36 39 25 21 53 14 47 8,8 Erotus, 2 58 58 4-6 3 63 12,2 Teho % 5 6 7 16-13 18 57 58 23 Taulukko 11 Kemikaloinnin tehon tarkkailutulokset tarkkailukaudella 215 (n = näytteiden lukumäärä). Navettarimpi, kem1 KEVÄT (n=1) ph CODMn Kok. P Po4-P Kok. N NO2,3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kem yp 6,3 36 88 57 1325 98 169 8425 13 kem ap 6,3 35 76 48 135 11 166 75 17 Erotus,1 1 12 9 2-3 3 925-4,4 Teho % 3 13 15 2-3 2 11-35 KESÄ (n=4) kem yp 6,5 38 115 78 1525 98 284 18 19 kem ap 6,1 34 82 55 1425 16 29 975 22 Erotus,4 5 33 22 1-8 -5 1725-3,2 Teho % 12 28 29 7-8 -2 16-17 Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk1 poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja keväällä nitraattinitriittityppeä. Veden ph laski kesällä keskiarvona,6 ph-yksikköä. Myös Mankisennevan pintavalutuskenttä pvk2 poisti hyvin fosforia, typpeä, rautaa ja kiintoainetta. Kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja nitraattinitriittityppeä. Veden ph laski kesällä noin,2 ph-yksikköä. Paskonevan pintavalutuskentältä poisti ympärivuoden typpeä ja kiintoainetta. Fosforia ja rautaa kenttä poisti talvella, keväällä ja syksyllä. Kesällä kentältä huuhtoutui

paljon happea kuluttavaa ainesta, fosforia ja rautaa, kuten vuonna 214. Kesällä veden ph laski kentällä noin,7 ph-yksikköä. Saarinevan pintavalutuskenttä poisti ympärivuoden kokonaistyppeä, ammoniumtyppeä, rautaa ja kiintoainetta, lisäksi poistui vähän fosforia. Keväällä ja kesällä kentältä huuhtoutui happea kuluttavaa ainesta ja nitraatti-nitriittityppeä kentältä huuhtoutui muulloin kuin kesällä. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden. Kärjenrimmen (pvk1) pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin, pienentäen kaikkia mitattuja pitoisuuksia lähes kaikkina vuodenaikoina. Pintavalutuskenttä laski veden ph:ta kuitenkin selvästi kuten vuonna 214, ja ph tippui vuodenajasta riippuen,8-1,5 ph-yksikköä. Pullinnevan pintavalutuskenttä poisti nitraatti-nitriittityppeä, rautaa ja kiintoainetta. Muutoin reduktiot olivat pieniä tai negatiivisia. Veden ph laski kentällä -,3 phyksikköä. Pullinnevan ympäristölupamääräyksen mukaan pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot: kiintoaine ja kokonaisfosfori 5 % ja kokonaistyppi 2 %, tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 5 µg/l ja kokonaistyppi 1 µg/l. Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona. Pullinnevan pvk1:n tehot olivat: kiintoaine 56 %, kokonaisfosfori 6 % ja kokonaistyppi -4 %. Kiintoaineen vuosikeskiarvopitoisuus oli 8,1 mg/l, kokonaisfosforin 14 µg/l ja kokonaistypen 2 59 µg/l. Lupamääräys täyttyi siis vain kiintoaineen kohdalla. Nitriittinitraattityppeä ja rautaa kenttä poisti kohtalaisesti kaikkina vuodenaikoina. Ammoniumtyppipitoisuus nousi kentällä hieman kaikkina vuodenaikoina kevättä lukuun ottamatta ja COD Mn -arvo nousi kentällä melko selvästi kaikkina vuodenaikoina. Tulokset olivat kokonaisuutena koko lailla edellisvuoden suuntaisia, joskin reduktioprosenteissa oli osin suurta vaihtelua. Pullinnevan tulokset on raportoitu myös Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoalueiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 216). Sauvasuon pintavalutuskenttä toimi ympärivuoden hyvin lukuun ottamatta nitraattinitriittityppeä. Veden ph pysyi kentällä lähes samana ympäri vuoden. Pintavalutuskentälliset turvetuotantoalueet poistivat pääasiassa hyvin typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta (Taulukko 1). Happea kuluttavaa ainesta ja epäorgaanista typpeä huuhtoutui kuitenkin useimmilta pintavalutuskentiltä jonkin verran. Tehon tarkkailua suoritettiin pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden lisäksi Navettarimmen kemikalointiasemalla (Taulukko 11). Navettarimmen kemikalointi toimi kiintoainetta ja nitraatti-nitriittiä lukuun ottamatta hyvin. Kesällä veden ph laski,4 yksikköä. Kuntoonpanovaiheessa olleella Kortenevalla (Taulukko 12) pintavalutuskenttä poisti erinomaisesti typpeä, fosforia, rautaa ja kiintoainetta ympärivuoden. Kentältä huuhtoutui jonkin verran happea kuluttavaa ainesta. Veden ph laski kentällä selvästi. 24

Taulukko 12 Tulokset tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 215 (n = näytteiden lukumäärä). Korteneva, pvk1 ph CODMn Kok. P Kok. N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TALVI (n=5) pvk1yp 6,1 31 96 282 1284 622 33 pvk1ap 5, 37 4 118 368 424 2, Erotus 1,1-6 56 92 916 5796 31,3 Teho % -19 58 43 71 93 94 KEVÄT (n=1) pvk1yp 5,7 2 54 12 48 11 4,5 pvk1ap 5,6 13 27 47 66 44 2, Erotus,1 7 27 73 414 66 2,5 Teho % 35 5 61 86 6 56 KESÄ (n=5) pvk1yp 6,7 39 12 1876 619 722 12 pvk1ap 5,2 43 46 18 22 322 2,2 Erotus 1,4-4 56 868 596 6898 9,8 Teho % -1 55 46 96 96 81 SYKSY (n=1) pvk1yp 6,4 44 85 25 14 54 11 pvk1ap 5,4 45 27 11 18 54,9 Erotus 1, -1 58 14 122 486 1,1 Teho % -2 68 56 87 9 92 25 3.4 Muu kuormitus Siikajoen vesistöalueella Keskimääräinen arvio Siikajoen vesistöalueen vuosittaisesta kokonaistypen kuormituksesta sisältäen luonnonhuuhtouman on 1639 t/v ja kokonaisfosforin osalta 89 t/a (ajanjakson 26 211 keskiarvoja). (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215a). Turvetuotannon osuus Siikajoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta on suhteellisen pieni, mutta paikallisesti sillä voi olla merkitystä vesistöjen kuormittajana. Turvetuotannon aiheuttama kuormitus sisältyy pistekuormitukseen, jonka osuus typpi- ja fosforikuormituksesta Siikajoen vesistöalueella on 3 % (Kuva 4). Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus Siikajoen vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Siikajoen vesistöalueella on suunniteltu kunnostusojituksia vuosina 25 215 lähes 4 km (hyötyalue 33 466 ha) (ELY:n tiedonanto 26.3.215). Vuonna 215 kunnostusojituksia suunniteltiin toteutettavaksi tai useamman vuoden hankkeita aloitettavaksi Siikajoen vesistöalueella noin 268 ha:n hyötyalalla (noin 717 km). Lisäksi aiempia kunnostusojitushankkeita on suunnitelmien mukaan käynnissä noin 321 ha alalla. Turvetuotannon kuormittava pinta-ala vuonna 215 oli 476 ha.

26 kok. N kok. P 49 % 41 % 31 % Maatalous Metsätalous Haja-asutus Hulevesi 1 % Pistekuormitus Laskeuma 2 % 3 % 1 % 4 % 3 % 3 % 5 % 57 % Luonnonhuuhtouma Kuva 4 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 215). Turvetuotannon kuormitus sisältyy pistekuormitukseen. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 215 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta (6 näytepistettä) ja päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta alueellisesta tarkkailusta (4 näytepistettä). Vesistötarkkailupisteet on esitetty kartalla ja taulukossa liitteessä 1. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 215 kevättalvella huhtikuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin likimain samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet. Vesistötarkkailu suoritettiin vuonna 215 ohjelman mukaisesti. Turvetarkkailun päästö- ja vesistönäytteissä on käytetty kiintoainepitoisuuksien määrittämisessä samaa suodatinkokoa 1,2 µm, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia (Vuodesta 29 lähtien ympäristöhallinnolla on ollut käytössä vesistönäytteille pääasiassa suodatinkoko,4 µm.). 4.2 Vuosittain toistuva tarkkailu Neittävänjoessa (Ne2) vesi oli sameaa ja kiintoaine- ja rautapitoista (liite 3). Rautapitoisuudet nousivat loppukesällä. Veden happitilanne oli tyydyttävä, kesäkuun tarkkailukerralla hyvä. Veden ph oli 6,4-6,7. Sähkönjohtavuus oli alhainen (ka. 4,4 ms/m). Ravinne ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Neittävänjoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Lamujoen (Lam18) veden happitilanne oli tyydyttävä tai hyvä (liite 3). Veden ph vaihteli välillä 6,-6,6 ja sähkönjohtavuus alhainen (3,4 ms/m). Vesi oli sameaa ja kiintoainetta oli vedessä keskimäärin 12,3 mg/l. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Lamujoen vesi oli rehevää. Vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. Vesi oli rautapitoista, tosin pitoisuudet olivat Lamujoessa tarkkailupisteistä alhaisimmat. Rautapitoisuudet nousivat heinäelokuussa.

Siikajoen vedenlaatu oli hyvin samanlainen Rantsilan kohdalla (Si73) ja alempana Saarikosken kohdalla (Si5). Veden happitilanne oli tyydyttävä hyvä. Veden sameus ja kiintoainepitoisuus olivat hieman korkeampia alemmalla pisteellä (Si5). Veden ph oli vaihteli välillä 6, 6,5 ja sähkönjohtavuusarvot olivat matalia. Ravinne ja a- klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevää. Siikajoen vesi oli väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista molemmissa tarkkailupisteissä. Vesi oli rautapitoista ja pitoisuudet nousivat heinä-elokuussa. Rautapitoisuudet olivat hieman korkeampia Rantsilan kohdalla kuin Saarikosken kohdalla. Savalojan suulla (Sa) veden happitilanne oli tyydyttävä. Vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden ph vaihteli välillä 6,2-6,5 ja vesi oli runsashumuksista väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella. Sähkönjohtavuus oli korkeampi kuin Siikajoessa, Neittävänjoessa ja Lamujoessa. Savaloja on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, tosin a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Levien kasvua rajoittaa kuitenkin ravinteiden lisäksi myös mm. valon määrä. Rautapitoisuudet olivat korkeita Savalojan suulla. Luohuanjoen (Lu2) vesi oli hyvin tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Veden happitilanne oli tyydyttävä. Veden ph vaihteli välillä 6,3-6,5 ja sähkönjohtavuus tarkkailupisteistä korkeimmalla tasolla (ka. 8,1 ms/m). Luohuanjoki on ravinnepitoisuuksien perusteella rehevä, mutta a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vain lievästi rehevä. Luohuanjoen vesi oli rautapitoista ja väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella runsashumuksista. 4.3 Vuosittain toistuva tarkkailu, vedenlaadun kehitys 2-luvulla Hapen kyllästysaste on pysynyt hyvin tasaisena kaikilla pisteillä vaihdellen pääsääntöisesti tyydyttävän ja hyvän happitilanteen välillä (Kuva 5). Savalojan veden happitilanne on vaihdellut voimakkaimmin ja on ollut tarkkailupisteistä huonoimmalla tasolla lähes koko 2-luvun ajan. Neittävänjoen hapen kyllästysaste on ollut yleensä tarkkailupisteistä paras, tosin 214-215 happitilanne on ollut paras Lamujoessa ja Siikajoessa Saarikosken pisteellä. Lamujoesta ensimmäiset happipitoisuustiedot ovat vuodelta 24. Kuvan (Kuva 5) perusteella kemiallinen hapenkulutus on noussut vuodesta 2 lähtien kaikilla tarkkailupisteillä ja tarkkailupisteistä mitatut arvot vaihtelevat keskenään samalla tavalla. Savalojasta ja Luohuanjoesta on mitattu suurimmat COD Mn -arvot arvot ja Neittävänjoessa on mitattu pienimmät. Suomen sisävedet ovat tummuneet 199-luvun puolivälin jälkeen. Tummuminen vaikuttaa COD Mn -arvojen nousuun. Ilmiö on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja sen vuoksi myös syiden ajatellaan olevan globaaleja, kuten ilmaston lämpeneminen ja vähentynyt hapan laskeuma. Lisäksi muita syitä voivat olla pistekuormitus ja maankäytön muutokset. (SYKE 214) 27

28 12 Hapen kyllästysaste Siikajoki Saarikoski Siikajoki Rantsila Neittävänjoki Koskenkylä Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki 86-tien silt Savaloja Sa 1 8 6 4 2 1.1.2 1.1.21 2.1.22 3.1.23 % 4.1.24 4.1.25 5.1.26 6.1.27 7.1.28 7.1.29 8.1.21 9.1.211 1.1.212 1.1.213 11.1.214 12.1.215 8 Kemiallinen hapenkulutus 7 6 5 4 3 2 1 1.1.2 1.1.21 2.1.22 3.1.23 4.1.24 mg/l 4.1.25 5.1.26 6.1.27 7.1.28 7.1.29 8.1.21 9.1.211 1.1.212 1.1.213 11.1.214 12.1.215 Kuva 5 Hapen kyllästysaste ja kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteissä vuosina 2-215 Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien (Kuva 6). Jaksolla on havaittavissa muutamia piikkejä, muuten pitoisuuksien vaihtelut ovat samansuuntaisia. Suurimmat fosforipitoisuudet on mitattu Savalojasta, pienimmät puolestaan Siikajoesta ja Lamujoesta. Kokonaistyppipitoisuudet ovat fosforipitoisuuksien tapaan pysyneet samalla tasolla vuodesta 2 lähtien. Pitoisuuspiikit on havaittavissa samoina ajankohtina fosforipitoisuuksien kohdalla. Korkeimmat typpipitoisuudet on mitattu Savalojasta ja Luohuanjoesta, matalimmat Siikajoesta ja Lamujoesta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet 2- luvulla rehevällä tasolla. Rautapitoisuuksia ei ole seurattu kaikilta pisteiltä yhtä useasti kuin ravinne-, COD Mn - ja happipitoisuuksia. Rautapitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet samalla tasolla koko 2-luvun ajan. Muiden pitoisuuksien tapaan Savalojan veden rautapitoisuus on suurin. Siikajoen ja Lamujoen pitoisuudet ovat pienimpiä.

Yleisesti ottaen koko 2-luvun ajan paras vedenlaatu on ollut Siikajoessa sekä Lamujoessa. Huonoin vedenlaatu on ollut Savalojassa ja Luohuanjoessa. 29 3 Kokonaisfosfori Siikajoki Saarikoski Siikajoki Rantsila Neittävänjoki Koskenkylä Lamujoki Pulkk yp 1,5 km Luohuanjoki 86-tien silt Savaloja Sa 25 2 µg/l 15 1 5 1.1.2 1.1.21 2.1.22 3.1.23 4.1.24 4.1.25 5.1.26 6.1.27 7.1.28 7.1.29 8.1.21 9.1.211 1.1.212 1.1.213 11.1.214 12.1.215 3 Kokonaistyppi 4437 µg/l 25 2 µg/l 15 1 5 1.1.2 1.1.21 2.1.22 3.1.23 4.1.24 4.1.25 5.1.26 6.1.27 7.1.28 7.1.29 8.1.21 9.1.211 1.1.212 1.1.213 11.1.214 12.1.215 Rauta 14 12 1 8 µg/l 6 4 2 1.1.2 1.1.21 2.1.22 3.1.23 4.1.24 4.1.25 5.1.26 6.1.27 7.1.28 7.1.29 8.1.21 9.1.211 1.1.212 1.1.213 11.1.214 12.1.215 Kuva 6 Fosfori, typpi ja rautapitoisuudet tarkkailupisteissä vuosina 2-215.

4.4 Alueellinen tarkkailu ja turvetuotannon vaikutukset vesistössä Kureluijanneva laskee reittiä Haaraoja-Ruonasenoja-Lamujoki-Siikajoki (Kuva 7). Tuotannon päätyttyä 214 Kureluijannevalle perustettiin kosteikko, eikä jälkihoitovaiheen tarkkailua pystytty enää pumpun sulkemisen jälkeen tekemään pintavalutuskentän mittapadolta. ELY-keskuksen hyväksynnällä (27.4.215) Kureluijannevan jälkihoitovaiheen tarkkailua suoritetaan vesistöpisteillä Lam41 ja Lam33 vuosina 215-216. Lisäksi vuonna 215 tarkkailtiin pisteitä Ruo ja Ruo, jotka on myös merkitty tarkkailuohjelmassa Kureluijannevan ala- ja yläpuoliseksi pisteeksi. 3 Kuva 7 Kureluijanneva ja vesistötarkkailupisteet. Veden ph oli Ruonasenojassa (Ruo) Kureluijannevan yläpuolella 5,7 ja nousi Kureluijannevan alapuolelle (Ruo) mentäessä (ph ka. 6,2)(Taulukko 13). Ruonaojan sähkönjohtavuudet olivat alhaisia, Kureluijannevan yläpuoliselta pisteeltä alapuoliselle pisteelle siirryttäessä sähkönjohtavuus nousi luvusta 2,6 ms/m lukuun 3,3 ms/m. Myös veden väriluku ja kemiallinen hapenkulutus nousivat hieman. Kiintoainepitoisuus ja sameusarvo nousivat selvästi. Ravinnepitoisuuksien perusteella Ruonaojan vesi oli molemmilla pisteillä rehevää. Klorofylli-a-pitoisuus nousi Kureluijannevan yläpuolelta alapuolelle siirryttäessä lievästi rehevältä tasolta rehevälle tasolle. Taulukko 13 Vedenlaatu Kureluijannevan vesistötarkkailupisteillä keskiarvona vuonna 215. Lämpötila O2 liuk O2 kyll% K-aine Sameus Sähk. joht. ph Väri CODMn Kok.N Kok.P Fe Klorofylli-a, -1m C mg/l % mg/l FTU ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Ruo 9,3 8,7 74,5 7,1 3,3 2,6 5,7 33 44 743 53 1975 3,3 Ruo 9,8 8,6 74,8 11,7 6,1 3,3 6,2 315 45 9 68 2725 1,2 Lam41 12,7 8,4 78,5 6,5 3,4 2,5 6,3 175 23 588 39 1925 5,7 Lam33 12,8 8,5 79,5 1,3 5,7 3, 6,3 23 29 73 51 2225 6, Lamujoessa veden ph-taso ei muuttunut Kureluijannevan yläpuoliselta pisteeltä alapuoliselle siirryttäessä. Kiintoainepitoisuus, sameusarvo, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus kasvoivat selvästi alapuoliselle pisteelle siirryttäessä. Lamujoen vesi oli molemmilla pisteillä rehevällä tasolla. Ravinnepitoisuudet kasvoivat jonkin verran