Maissin viljelyn perusvaatimukset

Samankaltaiset tiedostot
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmien fosforilannoitus

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Hamppu viljelykiertokasvina

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Maississa mahdollisuus

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rehumaissin viljelyohjeet

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Kuminan perustaminen suojakasviin

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Ruis ja vehnä luomussa

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Mallasohraa Pohjois-Savosta Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK

Lisälannoitus kasvukaudella

Myllyvehnän lannoitus AK

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kuminan kasvinsuojelua

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kylvö suoraan vai suojaan?

Peltokasvien luomuviljely

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kuminan kasvattaminen Suomessa

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Gluteenittoman tattarin viljely

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kaura vaatii ravinteita

Transkriptio:

Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo

Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat luontaisen kasvurytmin Nettofotosynteesi on sopivissa olosuhteissa (> + 25 C) ylivoimainen C3-kasveihin verrattuna Säteilyn vastaanottokyky 286-687 MJ/m 2 Säteilynkäytön tehokkuus n. 3 ka g/mj PAR (Singer ym. 2011, Kaur ym. 2012) Vedenkäytön tehokkuus vaihtelee 0,43-1,53 ka g/l (Howell 2001) Wikicommons 2016

Maissi Kasvaa lajikkeesta riippuen 0.5-6 m pitkäksi Pitkässä päivässä maissin vegetatiivinen vaihe venyy normaalia pidemmäksi ja tuleentuminen viivästyy Kasvustot kehittyvät lehtevämmiksi kuin lyhyen päivän olosuhteissa kasvaneet verrokit Uusi lehti hyvissä olosuhteissa 4-5 päivän välein Suomessa viljelyssä olevien lajikkeiden kasvuaika on noin 150 päivää, kokeissa päästy noin reiluun 100 päivään

Kasvuasteet Maissin kasvuvaiheet ja keskimääräisen kasvuajan (120 vuorokautta) vaativan lajikkeen kasvuvaihetta vastaava kertynyt lämpösumma (peruslämpö 10 C) kylvöstä alkaen Reitsma ym. (2009) mukaan.

Kasvupaikka ja olosuhteet Lämpimät multa- ja kivennäismaat ovat ihanteellisia kasvualustoja Kevätkyntö multamaille? Satopotentiaali alenee tiivistyneen maan tai huonon vesitalouden seurauksena ph 6-7 Tehokas kasvu vaatii yli 10 C lämpötilan Ei sopeudu kylmyyteen/viileyteen Taimettumisnopeus riippuu lämpötilasta 3 viikkoa 10 C lämpötilassa, 2-7 päivää 21 C läm pötilassa (Farnham 2011)

Kasvuston perustaminen Kyntäminen turvallisin muokkausvaihtoehto kasvitautien takia multamaiden/runsasmultaisten maiden nopeampi lämpeneminen Kylvö, kun maan lämpötila kohonnut pysyvästi + 10 C ei toteudu Suomessa, peitatulla siemenellä Optimaalinen kylvösyvyys n. 5 cm Perinteinen riviväli 75 cm, mutta hyviä tuloksia myös 48 cm tai tuplariveillä Voidaan perustaa myös viljankylvöön soveltuvalla koneella siemenet kahden vierekkäisen vantaan kautta, välissä 3-5 suljettua siemensyöttöä. Siemensäiliöön erilliset siemenkaukalot kylvörivien kohdalle Kylvötiheys 6-9 kpl/m 2 puitavalle maissille, jopa 12 säilörehumaissille?

Ravinnetarpeet ja lannoitus Ravinnetarve/lannoitusrajoitus N kg P kg K kg Biologinen ravinnetarve ha kg/t ka (Clay & Reitsma 2009) 12 6 11 Sato 10 000 ka kg/ha 120* 60 110 Puitava maissi, ympäristökorvaus kg/ha 90-70 Maissisäilörehu, ympäristökorvaus kg/ha 140-100 40-0 (46-0 satotaso korjauksella) *Puhdas kasvin ottama, ei huomioitu mm. haihtumis- tai sitoutumistappioita

Ravinnetarpeet ja lannoitus Karjanlanta ja muut orgaaniset ravinteet soveltuvat hyvin maissin viljelyyn Suurin ravinteiden tarve ajoittuu vasta noin pari kuukautta kylvön jälkeen Viljojen tavoin hyötyy Mn lisästä ph:n ollessa korkealla/maan ollessa Mn köyhä

Kasvinsuojelu Maailmalla lukuisia erittäin haitallisia tuhohyönteisiä mm. maissikoisa (Ostrinia sp.) Suomessa merkittävimmät tuhohyönteiset ovat kahukärpäset ja seppäkuoriaisentoukat Kasvuasteet V2-V8 erittäin herkkiä rikkakasvien kilpailulle Rivivälien kylvö/haraus hyviä vaihtoehtoja kemiallisen torjunnan lisäksi Maissi voi olla altis nokisienille (Ustilago sp.), lehtilaikkutaudeille, taimipoltteelle ja muutamille virustaudeille Viileät olosuhteet altistavat taudeille N-K lannoituksen epätasapaino altistaa maissikasvustoja erilaisille korsitaudeille Liian nopea kasvu/puutteellinen ravinteiden saanti heikosti muodostuneet varret Heikot varret = helppo sisäänpääsyreitti hometaudeille

Korjuu alkaa pakkasten puraistua Tehoisan lämpösumman (>5 ) ylittäessä 1400 C:ta t ähkien sokerit ovat aikaisilla lajikkeilla ehtineet muuttua tärkkelykseksi, R5-vaihe ihanteellinen Korjuu kun ka-pitoisuus on laskenut 28-32 %:in - käytännössä pari viikkoa ensimmäisten pikkupakkasten jälkeen Kovat pakkaset pilaavat maissisäilörehun Ei tarvitse välttämättä säilöntäainetta korkean sokeripitoisuutensa ansiosta Säilöntä samoilla säännöillä kuin muillakin nurmirehuilla Korjuukorkeus n. 25 cm tyvi erittäin ligniinipitoista Korjuu silppurilla, joka vetää kasvuston tyvi edellä sisäänsä Silpun pituus n. 2 cm Tähkien variseminen mahdollista ja epätoivottavaa Siemenet tulisi saada rikki sulavuuden parantamiseksi

Maissin viljelyn haasteet Suomessa ja tutkittuja tuloksia

Koska kylvän?

Keskilämpötila kuukausittain Kuopio Maaninka

Luke Maaninka 2004-2016 seuranta