Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Transkriptio

1 Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

2 Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä Viljelyä voidaan edelleen lisätä Viljelysopimus varmistaa Myös rehulaatuiselle tavaralle kysyntää > tilojen välinen kauppa

3 Rypsin esikasviarvo Esikasviarvo hyvä juuriston maata muokkaavan vaikutuksen vuoksi Juurieritteet puhdistaa maata viljojen taudeista Viljelykierrossa rypsiä joka 5. vuosi

4 Rypsi viljelykierrossa Paras paikka viljelykierrossa on suojaviljana Loispistiäiset talvehtivat sängessä Varisseet siemenet eivät aiheuta rikkakasvi ongelmaa Täydennyslannoitus on helppo toteuttaa keväällä myöhäisemmän kylvöajankohdan takia

5 Maalaji Hyväkuntoinen lohko, ei poudanaroille lohkoille Parhaita kasvupaikkoja ovat hieta- ja hietamultamaat sekä hieta- ja aitosavet, joiden multavuus ja rakenne ovat kunnossa Myös multa- ja turvemaat soveltuvat kevätrypsin viljelyyn juolavehnän hallinta

6 Muokkaus Tavoitteena kosteuden säästäminen ja riittävän hienon maakerroksen saaminen siemenen ympärille. Luomuviljelyssä korostuu nopean taimettumisen merkitys => maan riittävä lämpötila kylvettäessä. Tuholaisten takia kylvöä joudutaan siirtämään => savimailla kosteuden säilyttäminen.

7 Rypsin kylvöajankohta Lämpimässä maassa ( o C) taimettuminen ja rypsin kasvu on nopeaa Tuholaisille ja rikoille arka alkukehitysvaihe on lyhyt

8 Rypsin kylvö Rypsi kylvetään lämpimään maahan toukokuun lopussa - kesäkuun alussa. Karjanlanta levitetään ja mullataan maahan ennen kylvöä

9 Rypsin kylvö Kylvömäärä 6-10 kg/ha Kylvösyvyys 2-4 cm Tasausäestys ennen kylvöä säästää ja lisää kosteutta Jyräys ennen kylvöä kevyille maille Tavoitteena 300 kpl/m 2 Lajikkeet luomuviljelyssä: Apollo, Hohto ja Valo

10 Rypsin lannoitus Lisälannoitus suojavilja rypsille suositeltavaa Vaihtoehtoina karjanlanta ja lihaluujauho Viivästetystä kylvöstä ja eloperäisistä lannoitteista johtuen rypsille maltillinen typpilannoitus

11 Rypsin lannoitus Hyvä sato vaatii kaikkia pääravinteita -N, P ja K Rypsi käyttää rikkiä yhtä paljon kuin fosforia - Rikin puute nuoret lehdet kellastuvat ja punertuvat - Puute yleensä vain karkeammilla kivennäismailla - Lannoitus viljavuustutkimuksen mukaan Hivenlannoitteista huomio Booriin - Tarve pieni, mutta puutos aiheuttaa suuren satotappion B ja S lannoitukseen luomussa ratkaisuna - Hivenravinneseos B 0,3 %, S 17 % (n kg/ha) - Boorilannos B 0,75 %, S 14,5 % (n. 100 kg/ha) - Boorissa varottava ylilannoitusta - myrkyllinen

12 Rypsin rikkaäestys Rikkaäestys tehdään tarvittaessa varovasti rikkojen ollessa pieniä 1-2 cm mittaisia taimia.

13 Rypsin rikkaäestys Nurmenkylvö rypsillä tehdään toisen äestyksen yhteydessä kasvustoon Tai rypsin kylvön yhteydessä vaarana apilan läpikasvu

14 Kestorikkojen torjunta Kestorikkakasveja torjutaan koko viljelykierron aikana Puhtaat kasvustot onnistuvat myös luomuviljelyssä

15 Tuholaiset Tärkein keino on varmistaa kasvuston nopea kehitys keväällä Viivästetty kylvö auttaa kirppojen torjunnassa Tarvittaessa kasvusto käsitellään sallituilla torjunta-aineilla Suositaan rapsikuoriaispistiäistä: rypsi suojaviljana ja seuraavana vuonna rypsi kylvetään viereiselle lohkolle Kaalikoi voi yllättää -> seuranta

16 Taudit Rypsillä esiintyy monenlaisia tauteja. Möhöjuuri Pahkahome Vähintään 4-6 vuoden viljelykierto pitää ne kurissa. Maan hyvä viljelykunto ja ilmava kasvusto vähentää tautipainetta.

17 Siementen kypsyyskoe -Riipimällä näyte lituja -Hierotaan siemenet irti -Puhalletaan roskat pois -Murskataan siemenet -Keltainen sisus = kypsä -Vihreä = raaka Rypsin puinti aloitetaan, kun kasvusto on tasaisesti tuleentunut ja siemen kypsä. Puimuri säädetään rypsinpuintiin.

18 Rypsin puinti Hellävarainen puinti: -lisää puintiväliä -laske kierroksia => Vain valmiit siemenet säiliöön Riittävä ilmamäärä varmistaa seulaston toiminnan.

19 Rypsin kuivatus Erä kuivurille heti puinnin jälkeen. Savikka ja rikat lähtee esipuhdistajalla kuivaamattomasta puintierästä Kuivauksen edistyessä säädä puhdistinta pienemmälle Pienennä tarvittaessa ilmamäärää ulospuhalluksen estämiseksi Lisää kiertonopeutta. Vahdi lämpötilaa! Loppukosteus 7-9 %

20 Syysrypsi Edut: Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pellolla liikutaan kuivan kelin aikaan Mahdollistaa heinäkuussa pikakesannoinnin Valvatin ja kestorikkakasvien torjunta Torjunta mahdollista ennen kylvöä ja puinnin jälkeen Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta Tehokas ravinteiden käyttäjä Epäonnistuessaankin tehokas ravinteiden sitoja/pyydyskasvi Hyvä esikasviarvo

21 Edut: Siemenkustannus Syysrypsi 5-7 kg/ha, 5 /kg eli /ha Kuivauskustannus - Puintikosteus yleensä 9-13 % - Kuivaus 6-9 % - Lämminilmakuivaus poistaa rikat, kylmäilma käy myös Lisätuet 50 /ha öljykasvipalkkio Kansallinen ha tuki C1 120 /ha, C2 46,90 /ha

22 Edut: Kylvötavat Syysrypsi Rikkakasvihara + kylvölaite Nopeus Harjutus lisätyönä -> varmistaa talvehtimista -> hieman suurempi kylvömäärä Tasamaalle normaalilla kylvökoneella Lienee parempi kuivissa olosuhteissa Käyttö lisääntyy Elintarvike Rehu Biopolttoaine

23 Syysrypsi Haitat: Kierto suunniteltava hyvin Paras paikka nurmen jälkeen, ruis ehtii perään Tautipaine 5 vuoden väli kierrossa Tuholaiset seurattava Talvehtiminen ei aina onnistu Tilanne selviää vasta keväällä, huonoa kasvustoa ei kannata jättää riesaksi Varasuunnitelma kevätvilja, kevätrypsi?? Vaatii tiiviit varastot, kärrit ja koneet Vaatii nopean kuivauksen aloituksen

24 Syysrypsi Kylvetään heinäkuun loppupuolella Mahdollistaa kesannoinnin Kylvö harjuun edistää talvehtimista Siemenmäärä n. 5-7 kg/ha, lajike Largo Suositeltava työjärjestys (luomumenetelmä) Nurmen niitto/korjuu (juhannus) Muutaman pv:n sisällä (raskas) lapiorullaäestys (tai pienikiekkoinen lautasmuokkain) Viikon sisällä kultivointi + jatketaan muokkausta (kultivaattori, lapiorullaäes, S piikkiäes) Hyvä kyntö, matala kylvömuokkaus?, kylvö, harjutus

25 Kylvötapa pohdintaa Syysrypsi Kuivissa kylvö olosuhteissa tasamaalle kylvö normaalilla koneella voi olla parempi tapa Normaaleissa tai märissä kylvökosteusolosuhteissa rikkaäkeellä kylvö + harjutus parempi Paras kylvötapa tiedetään varmasti vasta seuraavana keväänä Maalajit: Parhaita kasvupaikkoja ovat hieta- ja hietamultamaat sekä hieta- ja aitosavet, joiden multavuus ja rakenne ovat kunnossa Pinnanmuotoiluun panostaminen

26 Harjutus kylvön jälkeen Kuva: Tero Tolvanen

27 Syysrypsiä Kiteellä (kylvö ) Kuva: Tero Tolvanen Kuva: Pasi Hartikainen

28 Syysrypsiä Kiteellä (kukinta alkoi ) Kuva: Tero Tolvanen Kuva Pasi Hartikainen

29 . Syysrypsiä Juvalla Kuva: Tero Tolvanen

30 Syysrypsillä pöytätappiot mahdollisia Kuva: Tero Tolvanen