Hankintoja direktiivimaailmassa PTCS 13.11.2014 Elise Pekkala 1 Historiaa Asetus valtion tavarahankinnoista 714/1965 1 : Tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että siihen perustuvat tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia 6 : Tarjous voidaan pyytää poikkeuksellisesti vain yhdeltä hankkijalta seuraavissa tapauksissa kun: 1) hankittavaa tavaraa ei ole muualta saatavissa; 2) hyväksyttävää tarjousta ei ole saatu; 3) kysymyksessä on kiireellinen hankinta tai muu pakottavat syyt; 4) hankitaan pienehkö koe-erä tavaroita, erikoislaitteita kokeilutarkoituksiin tai taide-esineitä tahi niihin verrattavia; 5) kysymyksessä on lisähankinta eikä sitä voi antaa muun kuin alkuperäisen hankkijan toimitettavaksi taikka jos huolto-, varaosa tai muut pätevät syyt vaativat määrätynlaisen tavaran jatkuvaa hankintaa; 6) kyseessä on hankinta, joka maan turvallisuuden vuoksi on pidettävä salassa tai maanpuolustukselliset syyt sitä vaativat; taikka 7) hankinnan arvo on vähäinen 2 1
Mikä olikaan maan tapana? Case lastenvaunut ja lankunpätkiä 1980-luvun alussa. 3 Kansainvälisiä tuulia GATT julkisia hankintoja koskevat sopimukset 1979, muutos 1988. Tavarahankinnat yli 130 000 SDR. Sopimuksen kate eli hankintayksiköt 1 Maatalouden tutkimuskeskus 2 Merenkulkuhallitus 3 Ilmatieteen laitos 4 Valtion painatuskeskus 5 Oikeusministeriö 6 Suomen rahapaja 7 Ilmailuhallitus 8 Metsähallitus 9 Vesihallitus 10 Ammattikasvatushallitus 11 Maanmittaushallitus 12 Valtion margariinitehdas 13 Valtion ravitsemuskeskus 14 Valtion hankintakeskus 15 Valtion tekninen tutkimuskeskus 16 Pääesikunta (vain rajoitetusti) Ulkomaisten hankintojen neuvottelukunta lupa tiettyihin hankintoihin v. 1994 saakka. 4 2
ETA ja EY-sopimukset 1994 ja 1995 5 Hankintamenettelyt (laki 1505/1992) Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Tarjouskilpailua ei kuitenkaan tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintayksiköltä, joka on noudattanut tämän lain säännöksiä hankinnan tekemisestä. Hankintayksikön, joka antaa hankinnan toisen tehtäväksi, on asetettava ehdoksi, että hankinnan tekijä noudattaa, mitä tässä laissa säädetään. Mikäli hankintayksikön valitseman hankintamenettelyn mukaan kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksen (avoin hankintamenettely), tarjouspyynnöstä on ilmoitettava julkisesti. Tarjouksia on joka tapauksessa kilpailun aikaansaamiseksi pyydettävä riittävältä määrältä toimittajia. Mikäli muu toimittaja kuin se, jolta tarjouksia on pyydetty, haluaa tehdä tarjouksen, hänellä on oikeus saada tarjouksen tekemistä varten tarjouspyyntö. Hankinta ei saa tämän vuoksi kuitenkaan viivästyä. MAO tulkinta tästä pykälästä ennen vuotta 2007: Noin 6500 euron arvoisesta tavarahankinnasta oli ilmoitettava julkisesti. Vuoden 2007 laissa ensimmäisen kerran alaraja ilmoittamiselle (15 000e). 5 Uuden hankintalainsäädännön valmistelu Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 26 kertaa. Asioita on käsitelty teemoittain, jäljellä kansalliset menettelyt, sotemenettelyt ja kansalliset kynnysarvot, valvonta ja oikeusturvakeinot. Suuri osa säätelystä tulee suoraan direktiivistä ja velvoitteet on otettava sellaisenaan osaksi Suomen hankintalakia. Lähtökohtana on minimisäätely. Perusteluiden merkitys aiempaan lainsäädäntöön nähden suurempi: Direktiivin uudistukset pohjautuvat pitkälti EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jolloin tätä voidaan perusteluissa avata ja tuoda esiin hyviä esimerkkejä. 6 3
Mistä keskustellaan? Tarkoituksena edelleen julkisten varojen tehokas käyttö, sisämarkkinoiden tehokas toiminta, ympäristöystävälliset hankinnat. Keskisenä periaatteena tasapuolisuus ja syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuusperiaate. Uusia tavoitteita: pk-yritysten aseman parantaminen, sosiaaliset näkökohdat ja yhteiskuntavastuu, innovatiivisuus. Laki olisi edelleen menettelytapalaki, joka velvoittaisi avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuttamiseen. MUTTA: runsaasti on toiveita lisäsäätelylle: Laissa tulisi jollain tavalla huomioida ja velvoittaa ostaja huomioimaan aiempaa tarkemmin esim. laatua tai asiakkaiden kuulemista hankinnoissaan. Myös yhteiskunnallisten velvoitteiden valvontaa halutaan. Vrt. kuitenkin uudistuva sote-lainsäädäntö? Mikä taho tuottaa palvelut, kuinka suurina kokonaisuuksina, mitä ylipäätään ulkoistetaan ja millaisina kokonaisuuksina? Sote-laki edellyttää ulkoistettavilta palveluilta mm. tarkemmin määriteltyjä sisältöjä ja valvontaa. Myös uudessa kuntalaissa korostuu kuntalaisten kuuleminen ja palvelustrategia. 7 Missä yritetään joustoa Tarjousperusteinen neuvottelumenettely: uusi menettelytapa, joka antaa mahdollisuuden käyttää aiempaa useammin neuvottelu-elementin sisältävää hankintatapaa, mutta tiukemmin ehdoin. Pyritään lain perusteluissa antamaan mahdollisimman kattavasti esimerkkejä käyttötavoista ja hankinnoista, joihin menettelyä voitaisiin soveltaa. Innovaatiokumppanuus: uusi tapa ostaa kehitysvaiheessa olevia tuotteita tai palveluita, joita kehitetään yhteistyössä tilaajan ja myyjän kanssa sopimusaikana. Valintaperusteena erityisesti suunnitellun tutkimus- ja kehittämistyön ominaisuudet. Puitejärjestelyn käyttö: kerrottava aiempaa tarkemmin etukäteen yhteishankintayksiköiden sopimusten käyttäjät sekä valintaperuste: etusijajärjestys, minikilpailutus tai asiakasvalinta varsinaisen sopimuksen tekemisessä. Kansallinen neuvottelumenettely : Nykyinen vapaampi tapa tai HY oma versio siitä etukäteen ilmoitetuin ehdoin? 8 4
jatkoa Tarjoajan kelpoisuus: uutena harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena ympäristö-, sosiaali- ja työoikeuden säännösten laiminlyönti, tarjoajien kielletty yhteistyö ja negatiiviset kokemukset tarjoajasta sekä tilaajavastuulain laiminlyönnit. Miten kansallisissa EU-ka ali olevissa menettelyissä toteutetaan yhteiskuntavastuuta? Otetaanko pakollisia poissulkemisperusteita? Tarjouksen selventämien tai täydentämien: Direktiivi antaa mahdollisuuden korjata pieniä tarjousten puutteita, jotta muutoin hyviä tarjouksia ei ole tarpeen hylätä pienten muotovirheiden vuoksi. Samalla on huomioitava tarjoajien tasapuolinen kohtelu. Kuinka kirjoitetaan lakiin saa vähän korjata, muttei liikaa. Saisiko kansallisissa menettelyissä korjata vielä enemmänkin? Tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet: Kielletäänkö pelkkä hinta valintaperusteena? Entä jos laatu huomioitu jo tuotteen sisältökuvauksessa tai muissa perusteissa ja hinta vain viimeinen valintaperuste? Kuinka hankintayksiköiden liikkumavara toteutetaan? Saisiko kansallisissa menettelyissä enemmänkin vielä joustaa ja miten? 9 Mikä muuttuu käytännössä? Asiakasvalinta- ja palvelusetelijärjestelmät laajempaan käyttöön? Viestintä ja sähköisten työkalujen käyttöön otto: direktiivin mukaan kaikkien hankintayksiköiden on viimeistään lokakuussa 2018 ryhdyttämä käyttämään ainoastaan sähköistä viestintää (Hankintailmoitukset, tarjouspyynnöt ja tarjoukset vain sähköisinä). Hankintayksiköt voivat käyttää myös kokonaan sähköisiä vertailutyökaluja ym. järjestelmiä. Onko erityisesti PK-yrityksille hallinnollinen helpotus? Vai standardoiko liikaa hankintoja? Eurooppalainen hankinta-asiakirja: onko hyvä tavoite, mutta mahdoton toteuttaa? Hankintojen koon kasvu ja keskittyminen suurempiin kokonaisuuksiin: miten pidetään pk-yritykset mukana tarjoajina? Ovatko tarjoajaa ja tarjousta koskevat laatuvaatimukset liian tiukkoja? 10 5
Sidosyksikkö ja yhdessä järjestäminen Suorahankinta on mahdollista edelleen omalta sidosyksiköltä (in house) tai useamman hankintayksikön yhdessä omistamalta sidosyksiköltä. Edellyttää määräysvaltaa ja sitä, ettei omistajina ole yksityisiä tahoja. Yhdessä järjestäminen: kahden tai useamman hankintayksikön välinen yhteistyöjärjestely sopimuksen muodossa ei ole hankintasopimus, jos sopimuksella käynnistetään tai toteutetaan hankintayksiköiden välinen yhteistyö niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteistyön toteuttamista ohjaavat ainoastaan yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Jäsenvaltiot päättävät sallitusta ulosmyynnistä, joka voi olla enintään 20 % sidosyksikön 3 vuoden keskimääräisestä liikevaihdosta. MUTTA: Suomessa otetaan huomioon kilpailulain asettama vaatimus julkisomisteisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteetista. 11 Kynnysarvot ja muut menettelysäännöt Kynnysarvot pääosin nykyiset - tavarat ja palvelut 207 000 (134 000) euroa, - urakat 5 186 000 euroa Uusi EU-kynnysarvo 750 000 sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin ja eräisiin muihin hankintoihin - Kansallinen kynnysarvo sote-palveluihin? - Muut palvelut, esim. oikeudellinen neuvonta, hotelli- ja ravintolapalvelut, turvallisuuspalvelut? Kansallisten kynnysarvojen määrittelyssä huomioitava myös kilpailuttamismenettelyt ja oikeusturvakeinot: Vähän kansallista säätelyä runsaasti oikeuskäytäntöä? Tarkkaa kansallista säätelyä vähemmän oikeuskäytäntöä? 12 6
Työ jatkuu Marras-joulukuussa käsittelyssä valmisteluryhmässä sekä linjattavana 2.12. ohjausryhmässä: - SOTE- ja kansallisten hankintojen sääntely, erityisesti kansalliset kynnysarvot ja kilpailuttamisessa käytettävät joustavat menettelyt - Hankintojen valvonta sekä oikeussuojajärjestelmän uudistaminen Tammi-helmikuu 2015: - Pykälät ja yksityiskohtaiset perustelut Huhtikuu 2015: - Ohjausryhmän linjausten mukaan mietintö 30.4.2015 => lausuntokierros - Uusi hallitusohjelma? HE eduskunnalle syksyllä 2015 13 7