Liite 8 ORIMATTILAN KAUPUNKI 15.6.2015 Kaupunginhallitus Lautakunnat TALOUSARVION 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2016 2018 LAADINTAOHJEET
1 Talousarvion laadinta vuodelle 2016 ja taloussuunnitelman laadinta vuosille 2016-2018 on alkamassa. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 8.6.2015 hyväksynyt Talouden hoidon keskeiset periaatteet. Ohjeissa on 21 keskeistä kohtaa, jotka tähtäävät saavutetun talouden tasapainon säilyttämiseen. Käyttötalouden menojen kasvu rajataan enintään 1 prosentin nousuun vuoden 2015 talousarvion tasosta ja korjausinvestointien nettomäärä poistojen määrään. Tällöin lainamäärä ei hallitsemattomasti lisäänny. Henkilöstöesitykset tehdään viime vuoden tapaan koko suunnittelukaudelle, jolloin näistä esityksistä saadaan henkilöstösuunnitelman suuntaviivat. Esityksissä pyydetään ottamaan huomioon, että verorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) vähentyminen aiheuttaa sen, että henkilöstömäärän kasvua ei voi olla. Strategian tärkeimmät painopistealueet ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kommentit tulee ottaa huomioon tavoitteiden asettamisessa. Talouden hoidon keskeiset periaatteet ja strategian linjaukset muodostavat viitekehyksen talousarvion, taloussuunnitelman sekä investointiohjelman laadinnalle. Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Suomen tämän vuoden kasvuksi ennakoidaan 0,5 prosenttia. Työttömyysasteen ennakoidaan nousevan 8,8 prosenttiin, joka johtuu odotettua heikommasta kasvusta. Väestörakenteen muutosten vaikutuksesta työllisyysasteen ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan. Haasteena on kuitenkin työvoiman saatavuus niille aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Inflaation ennakoidaan olevan 0,3 prosenttia. Vuoden 2016 osalta kasvuennuste on 1,4 prosenttia, työttömyysaste 8,6 prosenttia ja inflaatio 1,4 prosenttia. Vuoden 2014 tuloksen ansiosta Orimattilan kaupunki lähti vuoteen 2015 vajaan 7 milj. euron kumulatiivisen ylijäämän turvin. Valtionosuusuudistus ja maan hallituksen valtionosuusleikkaukset aiheuttavat tulopohjan kaventumista. Sen lisäksi tuloksen pitäminen positiivisena edellyttää sekä tulo- että menoarvioissa pysymistä. Erikoissairaanhoidossa ja Kelalle maksettavassa työttömien peruspäivärahaosuudessa on kasvupaineita. Peruspäivärahaosuuden kasvu aiheutuu osin työttömyyden lisääntymisestä ja osin työttömyysturvauudistuksesta, joka siirsi kuntien vastuulle aikaisempaa enemmän kustannusosuutta. Vuoden 2016 tulopohja on haasteellinen; valtionosuusleikkaukset vaikuttavat valtionrahoitukseen koko suunnittelukaudella. Sen lisäksi Orimattilan kaupungin valtionosuuksia vähentää 1.1.2015 voimaan tullut valtionosuusuudistus (pysyvä vaikutus on vuosina 2015-2016 yhteensä n. -1,5 milj. ). Myöskään verotulojen kasvuun ei vallitsevassa yleisessä taloustilanteessa voi laittaa suuria odotuksia. YLEISET PERIAATTEET 1. Käyttötalousmenojen raami on tiukka vuodelle 2016 verorahoituksen menojen kasvua pienemmästä kasvusta johtuen. Verotulojen ennakoidaan kasvavan sekä kuluvana että seuraavana vuonna, mutta valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten sekä valtionosuusuudistuksen vaikutukset vähentävät verorahoituksen kokonaiskasvua. 2. Annetusta raamista poikkeaminen on perusteltava tulosaluekohtaisesti tuloslaskelmatasolla; ei siis riitä, että tehtäväalueelle tarvitaan esim. 10 000 euroa
2 lisää johtuen kysynnän kasvusta. Perusteluissa pyydetään selvittämään myös suoritemäärien avulla volyymien muutokset niissä toiminnoissa, missä sellaisia on. 3. Lautakuntien tulee noudattaa talouden hoidon keskeisiä periaatteita. Menojen säästökohteita on etsittävä sisäisillä kehittämishankkeilla sekä osallistumalla seudullisiin kehittämishankkeisiin silloin, kun se on perusteltua. Kunta- ja seutuyhteistyössä tulee toimia aktiivisesti etsittäessä taloudellisempia toimintamuotoja ja kuntalaisten kannalta joustavia ja laadukkaita palveluja. Säästökohteet ja tuottavuuden kasvua tukevat toimenpiteet tulee esittää talousarvioehdotuksessa. 4. Lautakuntien tulee talousarvioesityksiä laadittaessa asettaa strategian mukaisia painopistealueita vuoden 2016 toiminnassa, asettaa palvelutuotantonsa tärkeysjärjestykseen ja siirtää resursseja muusta palvelutuotannosta painopistealueille. 5. Investointiohjelmaan voidaan ottaa vain hankkeet, joiden tarpeellisuus on vahvasti perusteltu ja jotka lähinnä ylläpitävät kaupungin infrastruktuurin kuntoa tai tuovat käyttötalouteen selkeästi säästöjä. Investointien toteuttamista joudutaan rahoittamaan osin velkarahoituksella. Investointiohjelman kustannustasot tulee päivittää myös suunnitelmavuosien osalta sekä pyrkiä kartoittamaan tarpeet mahdollisimman tarkkaan. Tavoitteena on, että investointiohjelman ulkopuolisia hankkeita ei toteuteta muutoin kuin pakon edessä. 6. Kaupungin edustajat kuntayhtymissä velvoitetaan noudattamaan tätä ohjetta kuntayhtymien vuoden 2016 talousarvioista päätettäessä. 7. Palvelukeskukset informoivat henkilöstöään talousarvion laadintaperusteista sekä ottavat henkilöstön näkemyksiä toiminnan tehostamisesta mahdollisuuksien mukaan huomioon. Suositeltavaa on, että talousarvioesitystä valmistellaan yhteistyössä tulosyksiköiden esimiesten kanssa. 8. Esityksiin sisällytetään henkilöstösuunnitelma koko suunnittelukaudelle 2016 2018. Määrärahat käytetään ensisijaisesti lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon luonnollisen poistuman mahdollistamat henkilöstörakenteen muutokset sekä tehtäväkuvausten ajantasaisuus. Tehtävien vapautuessa täyttölupaa on edelleen haettava kaupunginhallitukselta lukuun ottamatta päivähoidon virkoja ja työsuhteita, jotka liittyvät ryhmien mitoituksiin. Opettajien virkojen osalta täyttöluvat haetaan talouden hoidon keskeisten periaatteiden 5 kohdan mukaisesti. 9. Sosiaalisen työllistämisen eri vaihtoehdot tulee ottaa huomioon henkilöstöresurssien suunnittelussa (palkkatuki, työkokeilut, kuntouttava työtoiminta). Henkilöstösuunnitelmaa varten tehdään luettelo vuosien 2015 ja 2016 henkilöstöstä. Vuoden 2016 henkilöstöehdotuksista tehdään perusteltu esitys erillisellä lomakkeella. Ehdotetut henkilöstömuutokset 2016-2018 esitetään luettelona. Esityksissä tulee ottaa huomioon se,
3 että henkilöstömäärän kasvu ei ole mahdollista verotulopohjan vähenemisen vuoksi, ellei menokasvua pystytä kattamaan joko tulojen kasvulla tai menojen vähentymisellä muista tuloslaskelman menolajeista (esim. palvelujen ostosta). TALOUSARVIOESITYSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Lautakunnat esittävät valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteensa tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Kukin lautakunta esittää valtuuston hyväksyttäväksi vähintään yhden kutakin omana toimintana hoidettua tulosaluetta koskevan sitovan tavoitteen vuodelle 2016, tavoitteiden mittaamistavat sekä tavoitetason vuodelle 2016. Valtuuston hyväksyttäväksi esitetään myös toiminnan painopistealueet vuonna 2016 sekä sitovien tavoitteiden kytkeytyminen Orimattilan strategian linjauksiin ja talouden hoidon keskeisiin periaatteisiin. Tavoitteet, toiminnan painopistealueet sekä toiminnalliset tavoitteet tehdään tulosalueittain, ja käsitellään ao. lautakunnassa. Tulosalueiden esittämistä tavoitteista valitaan vähintään yksi sitova tavoite jokaiselta tulosalueelta lautakuntatasolla valtuustolle esitettäviksi. Lomakkeella esitetään myös suoritteet ja tunnusluvut. Tarkastuslautakunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota talousarviossa asetettavien tavoitteiden mitattavuuteen, realistisuuteen ja selkeyteen, joten tavoitteita on syytä tarkastella myös näistä näkökulmista. Kuntalain 65 pykälän mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Näin ollen toiminnallisten tavoitteiden pitäisi olla loogisia ja niiden pitäisi olla sidoksissa kunkin toimialan perustehtävään. Lisäksi vuoden 2016 talousarvioon laitetaan kaupunginhallituksen määrittelemät palvelukeskuksia koskevat yleiset tavoitteet, jotka ovat 1. Terveyden edistäminen 2. Kuntalaisten osallistuminen 3. Tavoitteellinen toiminta ja johtaminen 4. Kuntayhteistyö 5. Kumppanuus muiden toimijoiden kanssa 6. Asioiden hoitotapojen uudelleenarviointi tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta Kukin lautakunta määrittelee kaikkiin yleisiin tavoitteisiin osaltaan kaksi kärkitavoitetta, joihin määritellään myös mittari ja tavoitetaso. Riskien hallinta otetaan mukaan taloussuunnitteluun. Strategian ja tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä tunnistetaan ja dokumentoidaan ja todetaan hallintakeinot jo talousarvion laadinnan yhteydessä. Alla olevassa luettelossa on riskejä, joiden mahdolliseen toteutumiseen ja hallintaan on taloussuunnittelun yhteydessä otettava kantaa. Riskeissä, jotka eivät liity kaikkien toimielinten toimintaan, valmisteleva toimielin on merkitty suluissa loppuun. Ellei merkintää ole, kaikki toimielimet valmistelevat ko. riskin hallinnan omalta osaltaan (ympäristölk ja tekninen lk sovitun tehtäväjaon mukaisesti; hallinto-ja talousasiat tekninen lk ) 1. Rahoitusriskit muodostuu riskiksi, jos rahoituksen saatavuus vaikeutuu (KH)
4 2. Velkaantuminen - muodostuu riskiksi, jos velanhoitokulut nousevat hallitsemattomalle tasolle. Orimattila on vuoden 2014 lopun tilanteessa selkeästi alle valtakunnallisten keskiarvojen, ja korkokulujen hallitsemiseen on keinoja (KH) 3. Menojen hallinta muodostuu riskiksi, ellei tavoitellussa menojen kasvutasossa pysytä 4. Sote-uudistus ja sen rahoitus muodostuu riskiksi, jos päätäntävalta menetetään ja kustannukset kohdentuvat muun kuin kapitaatio- tai aiheuttamisperiaatteen mukaan (KH, Perusturvalk). 5. Toimintaympäristön muutokset - yleinen taantuma ja toteutuvat kuntaliitokset muuttavat toimintaympäristöä ja yhteistyökuvioita ja voivat muodostua riskiksi, ellei vaikutuksia pystytä arvioimaan riittävän ajoissa 6. Strategian mukainen eteneminen ja päätöksenteko voi muodostua riskiksi, jos on kyvyttömyyttä kokonaisvaltaisesti hahmotettuihin päätöksiin; seurauksena uskottavuuden ja luottamuksen puute 7. Ydintehtävien tunnistaminen muodostuu riskiksi, jos ei tunnisteta 8. Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan kunto muodostuu riskiksi, jos investoinnit toteutuvat suunnitelmattomasti (Tekninen lautakunta). 9. Konserniyhtiöiden johdon sitoutumattomuus emon tavoitteisiin ja strategiaan muodostuu riskiksi, ellei sitoutumista ole (KH) 10. Avainjohtajien ja -osaajien menettäminen - voi muodostua riskiksi (tasapainotilan löytyminen muutoksen jälkeen voi kestää suhteellisen kauan) 11. Tiedonkulku muodostuu riskiksi sekä henkilöstössä että päättäjien kesken, jos ajantasainen tieto ei kulje tai jos kulkee väärässä muodossa 12. Ympäristövahingot joka kunnalla on jonkintasoinen riski - taloudellisia vaikutuksia voi syntyä; toisaalta kaikkeen ei ole mahdollista varautua (Ympäristölk) 13. Sitoutumisen puuttuminen, roolien ymmärtäminen voi muodostua riskiksi; keskeiset päättäjät, keskeiset viranhaltijat, ja keskeiset sidosryhmät 14. Yhteistyökumppanit - muodostaa riskin esim. siten, että yhteistyö loppuu. Toisaalta uusi yhteistyö uudella suunnalla voi olla mahdollisuus 15. Prosessien toimimattomuus - vastuunkantamisen puute 16. Tapaturmat, henkilöstön työmotivaation puute ja työhyvinvoinnin puute (KH, tekninen lk, sivistys- ja vapaa-aikalk) KÄYTTÖTALOUS Maksujen ja taksojen tarkistukset vuodelle 2016 tulee huomioida. Palkkojen tarkistusvarauksena talousarvioon otetaan 1,0 %. Mikäli prosentuaalinen kasvu on suurempi kuin 1,0 % kuluvan vuoden talousarvion summasta, ko. tulosalueen kohdalla on annettava asiasta perusteltu selvitys.
5 Luottamushenkilöiden kokouspalkkioista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja. Poikkeuksena tästä ovat vuosipalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset, joista sv-maksu maksetaan. Luottamushenkilöiden palkkiomääräraha laitetaan tilikohtaan 4021 ja vuosipalkkiot ja ansionmenetyksistä ja vuosipalkkioista aiheutuvat määrärahat tilikohtaan 4001. Sosiaalivakuutusmaksut lasketaan tältä osin manuaalisesti. Sosiaalivakutuusmaksut lasketaan seuraavien prosenttien mukaisesti: -sv-maksu 2,08 - työttömyysvakuutusmaksu 3,15 - Kuel maksu 17,25 - Vael-maksu 20,78 - tapaturmavakuutusmaksu 0,5 - muut 0,3 - varhemaksu korotetaan kertoimella 1,02 Eläkemenoperusteisten eläkevakuutusmaksujen vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaista summaa korotetaan 1 % vuoden 2016 määrärahaa arvioitaessa. Muiden tuloslaskelman erien nousu määritellään raamin rajoissa, kokonaismenot eivät kuitenkaan voi ylittää annettua toimielinkohtaista euromääräistä raamia. Raamin ylittäminen on mahdollista, jos tuloarvioita on korotettu samalla summalla. Taloussuunnittelussa käytetään Raindance-Kuntamallissa olevaa Budnet-ohjelmistoa. Ohjelma on käytössä kesäkuun lopussa asiasta tulee lisäinformaatiota talousvastaaville. Talousarvioesitykset syötetään keskitetysti palvelukeskuksissa. Myös sisäisiin palvelujen ja tarvikkeiden ostoihin esitetään määrärahat. Määrärahan on täsmättävä sisäisen palvelun myyjän vastaavaan tulomäärärahaan. Palvelujen osalta määrärahojen tulee perustua palvelusopimuksiin. Sisäiset erät ovat vuoden 2016 talousarviossa sitovia samojen periaatteiden mukaisesti kuin ulkoisetkin määrärahat. Sisäiset erät tallennetaan järjestelmään erillisen Sisäiset toiminnon kautta. Vakinaisten palkat tallennetaan Henkilöstöpalkat osion kautta. Ohjelmaan on automaattisesti laskettu vuoden 2016 korotus sekä sosiaalikustannukset vakinaisen henkilöstön osalta. Määräaikaisten ja sijaisten palkat tulee syöttää budnetin muut palkat-osiossa. Koska vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenojen sopeutus on kohdassa muut palkat, tämä tulee ottaa huomioon kokonaispalkkasummassa. Lautakunnat käsittelevät alaisensa toiminnan talousarvioesitykset tulosalueittain tuloslaskelman muodossa, jossa tulee näkyä vuoden 2014 toteutuneet tiedot, vuoden 2015 talousarvio (vuoden 2015 karsintavelvoitteet huomioon otettuna) ja tilinpäätösennuste sekä määräraha vuodelle 2016. Lisäksi tulee näkyä muutosprosentit vuosien 2014 ja 2015 välillä sekä vuoden 2015 tilinpäätösennusteen ja vuoden 2016 talousarvioesityksen välillä. Lautakunta voi esittää tulosalueiden välisiä muutoksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että toisen tulosalueen sopeuttamisella voi kattaa toisen tulosalueen pakollista nousua. Tulomäärärahat on arvioitava realistisesti ja niiden tulee seurata menokehitystä varsinkin siinä tapauksessa, että menokehitystä perustellaan volyymin muutoksella.
6 Koko suunnittelukauden henkilöstösuunnitelman esittämistä varten toimitetaan lomakepohja, jossa ilmoitetaan nykyinen henkilöstö sekä tulevat muutokset seuraavan kolmen vuoden sisällä. Henkilöstön lisäämisesitysten tulee olla perusteltuja sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. TOIMIELINKOHTAISET EUROMÄÄRÄISET RAAMIT Toimielin Menot Tulot Kaupunginvaltuusto ja 7 034 570 1 540 800 kaupunginhallitus Perusturvalautakunta 53 924 460 976 260 (perustoimeentulotuen vos sisältyy raamiin) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 24 023 030 2 406 100 Tekninen lautakunta (vesilaitos sis.) ja ympäristölk 9 302 405 4 543 270 Perusturvalautakunnan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ostettavien palvelujen osuus budjetoidaan palvelusopimusneuvottelujen tuloksen mukaisesti. Jatkoneuvottelut käynnistetään syksyllä talousarvion tasapainottamisvaiheessa tarpeen mukaan. INVESTOINNIT Investointihankkeista esitykset tehdään vuosille 2016 2020. Näistä vuosien 2016 2018 hankkeet tulevat mukaan varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Vuosien 2015 2017 korjausinvestointien netto saa olla korkeintaan vuosikatteen suuruinen kutakin vuotta kohti. Poikkeuksena tästä ovat investoinnit, jotka vähentävät käyttötalousmenoja sekä maanostot ja uusinvestoinnit. Vuosien 2021 2025 korjausinvestoinneista tehdään suuntaa antava vuosittainen arvio. Investointiesityksistä on neuvoteltava teknisen palvelukeskuksen kanssa (kustannusarviot, resurssit, aikataulu). Investointiesitykset toimitetaan talousarvioarvio- ja taloussuunnitteluesitysten kanssa talousjohtajalle. Talousarvioesityksen liitteeksi teknisen lautakunnan on liitettävä kustakin suunnittelukaudella 2016 2018 toteutettavaksi tai käynnistettäväksi esitettävästä rakennushankkeesta aiemmin annettujen ohjeiden mukainen hankesuunnitelma ja muusta hankinnasta selkeä ja riittävä perustelu sekä erittely hankinnan sisällöstä. Kalustohankintojen osalta pienhankintaraja on 20 000 euroa. Tätä pienemmät hankinnat kuuluvat käyttötalousosaan. Rakennusten ja alueiden rakentamishankkeet, jotka eivät pidennä kohteen käyttöikää, kuuluvat käyttötalouteen.; samoin määrällisesti pienet hankkeet (alle 50 000 euroa). AIKATAULU
7 Lautakuntien tulosalueille jaettujen määrärahojen ja tuloarvioiden tulee olla valmiit viimeistään perjantaina 18.9.2015. Myös lomakkeiden, joilla lautakunnat esittävät sitovat toiminnalliset tavoitteensa ja suoritteensa sekä palvelukeskuksia koskevien yleisten tavoitteiden kärkitavoitteet tulee olla toimitettuna talousjohtajan sähköpostiin 18.9.2015 mennessä. KÄSITTELYAIKATAULU 28.9. Talous ja konserniohjaustyöryhmä 28.9. Kaupunginhallitus kannanotto kokonaisuuteen 5.10. Valtuusto talousarvioseminaari 26.10. Kaupunginhallitus, esitys veroprosenteista 9.11.. Valtuusto, veroprosentit 23.11./30.11. Kaupunginhallitus 7.12. Kaupunginvaltuusto Lisätietoja ja lisäohjeistusta saa talousjohtajalta. Lomakkeet lähetetään palvelukeskuksiin sähköpostitse. Osmo Pieski kaupunginjohtaja Päivi Suikkanen talousjohtaja