Käskrjoja 33 Handböcker Handbooks ANSIOTASOINDEKSI 2010 = 100 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA
Käskrjoja 33 Handböcker Handbooks ANSIOTASOINDEKSI 2010=100 KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA Helsnk Helsngfors 2016
Tedustelut Förfrågnngar Inqures: Anu Uuttu Harr Nummla 029 551 2220 Sähköpost: palkat.ndekst@tlastokeskus.f Tlaston kuvaus: http://tlastokeskus.f/tl/at/meta.html Tlaston laatuseloste: http://tlastokeskus.f/tl/at/2016/01/at_2016_01_2016-05-27_laa_001_f.html Kanskuva Pärmbld Cover graphcs: Shutterstock / Ranjth Ravndran Kannen suunnttelu Pärmplanerng Cover desgn: Rkka Turunen Tatto Ombrytnng Layout: Rkka Turunen Tetoja lanattaessa lähteenä on manttava Tlastokeskus. Uppgfterna får lånas med uppgvande av Statstkcentralen som källa. Quotng s encouraged provded Statstcs Fnland s acknowledged as the source. 2016 Tlastokeskus Statstkcentralen Statstcs Fnland ISSN 1797 5646 = Käskrjoja ISBN 978 952 244 564 3 (pdf) Helsnk Helsngfors 2016
Alkusanat Ansotasondeks on uudstettu vmeset kolmekymmentä vuotta vden vuoden välen. Määrävuosna toteutettava uudstuksa tarvtaan kehttämään ndeksn panorakennetta ja palkansaajaryhmäjakoa työmarkknarakenteen muutoksa vastaavaks. Ansotasondeksn rnnalla on perusvuodesta 2002 lähten julkastu myös säännöllsen anson ndeksä, joka pokkeaa ansotasondeksstä sten, että shen e ssälly tulospalkkota ja sopmuksn perustuva kertaerä. Ansotasondeks julkastn perusvuodella 2010= 100 ensmmäsen kerran lokakuussa 2012. Ansotasondeksn ja säännöllsen anson ndeksn 2010=100 panorakenne noudattaa perusvuotensa kansantalouden tlnpdon palkkasumma ndeksn palkansaajaryhmäjakoon sovellettuna. Ansotasondeksssä 2010=100 sopmusvakutusarvot suunnataan entstä tarkemmn ndeksn perussarjolle. Ansotasondeksn määrävuosuudstuksen 2010=100 yhteydessä ansotasondeksn rnnalla julkastavat keskansotedot uudstettn sten, että ne lasketaan erllään ndeksn perussarjosta. Keskansoden anesto kattaa kakk Tlastokeskuksen alakohtasten palkkatlastojen palkansaajat, jollon laskennassa ovat aempaa kattavammn mukana myös järjestäytymättömät penyrtykset. Tähän käskrjaan on pävtetty uudstettujen ndeksen kuvaukset ja menetelmät muuttunelta osn. Käskrjan pävtykseen ovat osallstuneet Hanna Heljala, Harr Nummla ja Anu Uuttu. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 3
Ssällys Alkusanat... 3 1 Mkä on ansotasondeks?.... 5 1.1 Ansotasondeksn hstorasta...5 1.2 Ansotasondeksn kuvauskohde...6 1.2.1. Ansotasondeks...6 1.2.2. Säännöllsen anson ndeks.......... 6 1.2.3. Säännöllsen työajan anso...6 1.2.4. Säännöllnen työaka...6 1.3 Ansotasondeksn keskesmmät käyttökohteet...7 1.4 Yhteydet muhn palkkatlastohn...7 2 Ansotasondeksn laskenta.... 8 2.1 Keskansot...8 2.2 Indeksen laskenta keskansosta...8 2.3 Ennakollset ndekst...8 2.3.1 Säännöllsten ansoden kehtyksen arvomnen...9 2.3.2 Tulospalkkoden ja kertaeren lsäämnen säännöllsn ansohn...9 2.4 Välneljännekset....................... 10 3 Ansotasondeksn luoktukset ja panorakenne.. 12 3.1 Työnantajasektor ja palkka-anestot...12 3.1.1 Palkka-anestot...12 3.1.2 Työnantajasektoreden mukanen panorakenne...13 3.2 Tomala...14 3.2.1 Tomalaluoktus...14 3.2.2 Vanhojen ndeksen tuotanto ja julkasu tomalottan...14 3.2.3 Tomalottanen panorakenne...14 3.3 Palkansaajaryhmäjako...15 3.4 Sukupuol...16 4 Ansotasondeksn julkasemnen ja tetopalvelu.... 17 LIITE 1: Tlaston kästtetä.... 18 LIITE 2: Laskuesmerkkejä ndeksn käytöstä.... 20 Ansotason muutoksen laskenta...20 Ansotason muutoksen laskenta kahden er perusvuoden ndeksellä...20 Indeksn perusvuoden muuttamnen...20 Oman ndeksn laskenta...21 Lte 3: Ketjutuskertoma 2000=100 ndekslle... 22 Lte 4: Ansotasondeksn 2010=100 perussarjat (lman sukupuolsarjoja).... 23 4 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
1 Mkä on ansotasondeks? 1.1 Ansotasondeksn hstorasta Ylestä palkkakehtystä on Suomessa mtattu palkansaajen ansotasondeksllä yhtäjaksosest vuodesta 1948 lähten. Ansotasondeksssä mttauskohteena ovat palkansaajen nmellset ansot lman hntojen muutosten ja verotuksen vakutusta palkansaajen ostovomaan. Nmellsen ansokehtyksen lsäks ansotasondeksn perusteella vodaan laskea palkansaajen reaalsten ansoden kehtys vähentämällä nmellsten ansoden muutoksesta kuluttajahntojen muutos. Nmellset ansot ovat nousseet vuodesta 1948 vuoteen 2015* keskmäärn 7,5 prosentta vuodessa ja reaalansot 2,3 prosentta vuodessa. Nmellset ansot ovat 1900-luvun loppupuolskolla nousseet kakkna vuosna. Nopenta nmellsten ansoden kehtys tarkastelujakson akana ol vuonna 1951, jollon vuosmuutos yls lähes 33 prosenttn. Reaalsten ansoden nousu ol vomakkanta vuosna 1951 ja 1955, jollon nousua ol jopa yl kymmenen prosentta vuodessa. Reaalansoden lasku ol vomakkanta vuonna 1957, jollon negatvsta muutosta mtattn non setsemän prosentta. Nmellspalkkojen nousuvauht hdastu pysyväst 1990-luvun alun lamasta lähten. Vuodesta 1990 vuoteen 2015* nmellsten ansoden keskmääränen nousu ol enää 3,5 prosentta ja reaalsten ansoden nousu 1,6 prosentta. Ansotason nousun hdastumnen on ss ollut seurausta ertysest nflaaton hdastumsesta, sllä reaalansoden nousun hdastumnen koko tarkasteluajanjaksoon verrattuna on ollut nmellsansohn verrattuna vähäsempää. * Ennakollnen teto Kuvo 1. Ansotasondeksn ja reaalansoden vuosmuutokset 1949 2015* 35 30 25 20 15 10 5 0-5 %-muutos -10 1949 1954 1959 1964 1969 1974 1979 1984 1989 1994 1999 2004 2009 2014 * Ennakollnen teto Ansotasondeks Reaalansot Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 5
1.2 Ansotasondeksn kuvauskohde 1.2.1. Ansotasondeks Ansotasondeks mttaa kokoakasten palkansaajen säännöllsen työajan keskansoden kehtystä. Keskansosta e ole vähennetty veroja ekä työntekjän sosaalturvamaksuja. Ansotasondeksssä ovat mukana tulospalkkot ja työehtosopmuksn perustuvat kertaerät. 1.2.2. Säännöllsen anson ndeks Säännöllsen anson ndeksä on laskettu ansotasondeksn rnnalla vuodesta 2002 alkaen. Molemmat ndekst mttaavat ansokehtystä käyttäen samoja palkka-anestoja, palkkasummapanoja ja laskentasääntöjä. Säännöllsen anson ndeks kuvaa ansotasondeksä paremmn pysyvämpää ansomuutosta, sllä se e huomo luonteeltaan satunnasa ansoerä el tulospalkkota ta työehtosopmuksn perustuva kertaerä, jotka ovat mukana ansotasondeksssä. 1.2.3. Säännöllsen työajan anso Säännöllsen työajan anso kuukautta koht ssältää seuraavat palkkaerät: peruspalkka tehtävän, ammatttadon, palvelusvuosen yms. perusteella maksettavat lsät työpakan sjannn ja olosuhteden perusteella maksettavat lsät työakalsät tomhenklöden tulos- ja suortusperustenen pal kanosa työntekjöden suortusperusteset ansot luontosetujen verotusarvo Säännöllsen työajan anso e ssällä kertaluontesa palkkaerä, kuten lomarahaa ja tulospalkkota. Säännöllsen työajan anso on käytössä kakssa palkkatlastossa, mutta sen ssältö vo heman vahdella palkkatlastosta rppuen. Esmerkks tuntpalkkatlastossa säännöllsen työajan anso ssältää aka-, urakka- ja palkkotyöstä säännöllseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat vuorotyö- ja olosuhdelsneen. Säännöllsen työajan ansoon ssältyvät Ansotasondeksssä myös sunnuntaja yltyöpalkan perusosat, mutta e korotusosa. Kuukauspalkkaslla palkansaajlla keskansona käytetään säännöllsen työajan ansota, jotka evät ssällä lsä- ja yltyöansota ta varallaolokorvauksa. 1.2.4. Säännöllnen työaka Säännöllnen työaka määrtellään palkanlaskennan ykskkötarffn mukaan. Sten tuntpalkkasten palkansaajen osalta mtataan säännöllsenä työakana tehdyn työn tuntansoden muutosta. Kuukauspalkkaslla mtataan kokoakasten palkansaajen säännöllsen työajan kuukausansoden kehtystä. Palkkausjaksoon vo tällön ssältyä myös palkallsta vapaata. 1.2.5. Työpanos Työpanosykskkö on tuntpalkkaslla täysn vakotu kuvataan tuntpalkkaa. Kuukauspalkkaslla määräkomponentn muutos vo joskus vakuttaa ansotasoon. Esmerkks ansotasoa vastaavast laskeva vkkotyöajan lyhennys kuvautuu ansotasondeksssä negatvsena ansokehtyksenä, vakka ansotaso työtunta koht sälys ennallaan. Tlapänen palkallsen työajan muutos kuten lomautus ta palkaton vrkavapaus vakuttaa van osttan tlastotuun kuukausansoon. Säännöllsen työajan ansokehtystä mttaavassa ndeksssä e myöskään kuvaudu yltöden määrän ekä yltyökorotusten vakutus ansotasoon. Ansotasondeksn knteäpanoset palkansaajaryhmät on suurelta osn muodostettu tom- ta sopmusalojen mukaan. Työpanoksen määrän erlanen kehtys er työnantajasektorella, tomalolla ta tunt- ja kuukauspalkkaslla e sten vakuta ndeksn kehttymseen. Edellä manttujen palkansaajaryhmen ssänen laadunmuutos kuten uusen tehtäven synty, vanhojen tehtäven postumnen ta koulutustason nousu sen sjaan ssältyy ndeksn kuvaamaan ansokehtykseen. Käytännössä ndeks mttaa keskmäärästä tomalottasta säännöllsen työajan ansokehtystä. 6 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
1.3 Ansotasondeksn keskesmmät käyttökohteet Ansotasondeksn keskesmpänä käyttöalueena on toma tausta-anestona työ- ja vrkaehtosopmusneuvottelussa. Indeksn avulla kuvataan sllon toteutunutta ansokehtystä ja lukuma er sopmusalolla ta arvodaan tulevaa ansokehtystä arvotujen sopmusvakutusten avulla. Ansotasondeksllä on huomattava merktys myös eläkejärjestelmän kannalta. Uutta alkavaa eläkettä laskettaessa työuran akaset palkat ja työtulot tarkstetaan eläkkeen alkamsvuoden tasoon palkkakertomella. Palkkakertomessa ansotasondeksn osuus on 80 prosentta ja kuluttajahntandeksn 20 prosentta. Työeläkketä tarkstetaan vuosttan työeläkendeksllä. Työeläkendeksssä hntatason muutoksen osuus on 80 ja palkansaajen ansotason muutoksen osuus 20 prosentta. 1.4 Yhteydet muhn palkkatlastohn Tlastokeskus julkasee myös erllstä neljännesvuosttasta työvomakustannusndeksä, joka mttaa tehdyn työtunnn keskmäärästen työvomakustannusten muutosta. Työvomakustannukset ssältävät palkka- ja sosaalkustannukset EU:n määrttelemä kästtetä ja luoktuksa noudattaen. Ansotasondeksn ja työvomakustannusndeksn mukaset muutokset saattavat poketa tosstaan johtuen mm. työvomakustannusndeksn kattavammasta palkkakustannuskästteestä, työajan käytön muutokssta, ndeksen erlassta laskentamenetelmstä sekä satunnasten ja kertaluontosten kustannuseren erlasesta krjaamstavasta johtuen. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 7
2 Ansotasondeksn laskenta 2.1 Keskansot Ansotasondeksn laskenta perustuu keskansotetohn, jotka lasketaan er työnantajajärjestöjen tomttamen palkka-anestojen sekä Tlastokeskuksen oman otoksen palkkatetojen perusteella. Keskansotedot lasketaan erllään ndeksn perussarjosta. Kuukauspalkkasten palkansaajen keskansoden laskennassa ovat mukana ne kuukauspalkkaset palkansaajat, joden työaka on yl 90 prosentta kysesen alan ylesestä työajasta. Tuntpalkkasten palkansaajen keskansoden laskennassa ovat mukana kakk tuntpalkkaset palkansaajat lukuun ottamatta er systä vajaata palkkaa saava. 2.2 Indeksen laskenta keskansosta Ansotasondeks ja säännöllsen anson ndeks ovat tomalatasolle knteäpanosa Laspeyresn ykskköarvondeksejä. Knteä panorakenne ulottuu myös erkseen kunkn tomalan tunt- ja kuukauspalkkaslle työntekjölle. Ns. vrallsen ndeksn sarjoja on 301 kappaletta. Näden sarjojen keskansosta lasketaan ndekst jakamalla ne vuoden 2010 vastaaven sarjojen keskansolla. Aggregotujen ansotasondeksen (sekä vastaavast säännöllsen anson ndeksen) Laspeyresn laskukaava on seuraava: = 100 ATI t STA w STA w, t,0 w ATI, t = w, el jossa W = palkansaajaryhmän palkkasumma vuonna 2010 ATI,t = palkansaajaryhmän ansotasondeks vuosneljänneksellä t STA,t = palkansaajaryhmän säännöllsen työajan keskanso neljänneksellä t STA,0 = palkansaajaryhmän säännöllsen työajan keskanso vuonna 2010 Jollan tomalolla on useampa perussarjoja, jollon näden perussarjojen keskansot lasketaan palkansaajen lukumäärllä panottaen yhteen tomalatasolle. Nätä kntellä pano-osuukslla yhteenlaskettava perussarjoja on ansotasondeksssä yhteensä 295 kappaletta. Koska perussarjolla e ole kntetä panoja, tomalojen ssällä palkansaajen rakenteessa tapahtuvat muutokset vakuttavat ndeksn kehtykseen. Tässä suhteessa ansotasondeks e ole laadun muutokssta puhdstettu hntandeks vaan palkansaajaryhmttästä säännöllsen työajan keskansoden kehtystä mttaava ykskköarvondeks. Lukumäärätedot lsätään ansotasondeksn laskentasysteemn samalla kun keskansotkn pävtetään. Koska ansotasondeksn perussarjoja e pävtetä joka neljänneksellä, käytetään ennakollslla neljänneksllä ana edellsä pävtettyjä lukumäärätetoja keskansoden yhteen panottamsessa. Välneljänneksllä käytetään edellsen tlastoneljänneksen ja seuraavan tlastoneljänneksen panotettua keskarvoa. 2.3 Ennakollset ndekst Ansotasondeks ja säännöllsen anson ndeks julkastaan neljännesvuosttan kahdesta kahdeksaan vkkoa neljänneksen päättymsen jälkeen. Vve on suuremp ensmmäsen ja tosen neljänneksen julkasujen kohdalla, koska sllon valmstuu runsaast uusa palkka-anestoja. Koska ansotasondeksn perustetona käytettäven palkkatlastojen valmstumsakataulu on huomattavast htaamp, joudutaan kakken sarjojen keskansot arvomaan ana vähntään kerran. Kerran vuodessa pävtettävssä sarjossa julkastavan neljänneksen ja vmesmmän pävtetyn todellsn ansotetohn perustuvan neljänneksen välnen akaero vo olla enmmllään yl vuoden. Ansotasondeksn säännöllsen anson ndeksn ennakollset ndekst lasketaan kehtysarvondeksen avulla. Kehtysarvot koostuvat neljästä er osasta: sopmuspalkkandeks (kuukauden tarkkuudella) lukuma-arvondeks (neljännesvuoden tarkkuudella) tulospalkkot (vuoden tarkkuudella) sopmukseen perustuvat kertaerät (vuoden tarkkuudella) 8 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
Sopmuspalkkandeksssä (SPI) arvodaan ylesten työehtosopmusten vakutus keskmääräsn palkkakustannuksn. Koska sopmuskorotuksa vodaan maksaa kesken vuosneljänneksen, tehdään sopmuspalkkandeks kuukaustasolla. Lukuma-arvondeksssä (LIU) arvodaan säännöllsten ansoden ykslötasolla tapahtuvaa kehtystä sopmuskorotusten lsäks sekä rakennemuutosten vakutusta ansotasoon. Sopmuspalkkandekst ja lukumandekst tehdään ndeksomalla vuoden kunkn kuukauden arvotu ansotaso suhteessa edellsen vuoden joulukuuhun. 2.3.1 Säännöllsten ansoden kehtyksen arvomnen Ansotasondeksn ennakkotedot lasketaan sopmusvakutus- ja lukuma-arvoden avulla. Näden arvoden avulla ndeksn jokaselle perussarjalle lasketaan kehtysarvo vmesmmästä emprseen tetoon perustuvasta neljänneksestä eteenpän. Akasempen perusvuosen ndeksessä jokasen perussarjan kehtysarvot laskettn yhdestä sopmusvakutusarvosta ja stä vastaavasta lukuma-arvosta. Jossan tapauksssa yhteen perussarjaan ssälty kutenkn useampa sopmusaloja, jollon er sopmusvakutusarvota pt panottaa yhteen näden sopmusalojen pano-osuukslla. 2010=100 ndeksssä on kakken käytettävssä oleven sopmusvakutusarvoden pano-osuudet valmks laskettuna perussarjolle. Kun pano-osuudet ovat valmna tetokannassa, e panotuksa tarvtse enää tehdä uuden ndeksn sopmusvakutusarvota tehtäessä ja perussarjojen sopmusvakutusarvot vastaavat entstä paremmn perussarjaan ssältyven palkansaajen keskmäärästä sopmuskorotusta. Perussarjoja, john on ltettynä useamp kun yks sopmusvakutusarvo, on ndeksssä non 300 kappaletta. 2010=100 ndeksssä lukuma-arvot on erotettu sopmusalosta ja muodostettu sektorettan ja karkean tomalaluokan mukaan. Lukuma-arvosarjoja on yhteensä 60. Säännöllsten ansoden ndeksn SANI 2010=100 kehtysarvot lasketaan käyttämällä ns. SPILIU-ndeksä, johon on yhdstetty sopmuspalkkandeks ja lukuma-arvondeks kertomalla ndekst keskenään ja jakamalla sadalla. Nätä kaksosasa perussarjojen ansokehtyksen ennustamseen tehtyjä ndeksejä on säännöllsten ansoden ndeksn laskentasysteemssä 95 kappaletta. Vuosneljänneksen ndekst saadaan sten keskarvona kuukaus-ndeksestä. Jos perussarjan sopmuskorotus ajottuu pävtettävän tlastoneljänneksen ssälle, ja ansotedot ovat joltan määrätyltä kuukaudelta, tulee vuosneljänneksen laskennallseks keskansoks er luku kun pävtettävä kuukauden ansoteto on. Tämä neljänneksen keskanso lasketaan seuraavast: STA I ja I. t = STA m kun I, t, SPI LIU = 100 STA,t SPI I LIU I m t, m = palkansaajaryhmän säännöllsen anson keskanso neljänneksellä t = sopmuspalkkandeks = lukumandeks = pävtettävä kuukaus = se vuosneljännes, johon pävtettävä kuukaus kuuluu Ennakkotedot lasketaan kehtysarvondeksn perustuen seuraavan kaavan mukaan: I SANI, I t t+n, t + n, t + n = SANI t kun I, t = ansokehtysarvon mukanen ndeks = palkansaajaryhmä = havantoanestoon perustuva neljännes = laskennan kohteena oleva ennusteneljännes, joka on n neljännestä vmesmmän emprseen anestoon perustuvan neljänneksen jälkeen Ansokehtysarvot tehdään yhtestyössä työmarkknajärjestöjen kanssa. Julksen sektorn palkansaajen ansokehtysarvohn saadaan asantuntja-arvot Valton työmarkknalatoksesta ja Kunnallsesta työmarkknalatoksesta. Kunten opettajlle, lääkärelle ja teknselle henklöstölle tehdään erllset sopmusvakutusarvot, koska näden ammattryhmen sopmuskorotukset vovat poketa ylesestä lnjasta. Ykstysellä sektorlla sovelletaan Elnkenoelämän keskuslton (EK) laskelma varsnkn sopmusvakutusten osalta. Järjestöhn kuuluven työnantajen palkansaaja koskeva kehtysarvota sovelletaan myös järjestäytymättömen työnantajen työntekjötä koskevn keskansosarjohn. 2.3.2 Tulospalkkoden ja kertaeren lsäämnen säännöllsn ansohn Säännöllsen anson ndeksn ja ansotasondeksn laskenta on denttstä säännöllsten ansoden osalta. Ansotasondeksä laskettaessa säännöllsn ansohn lsätään velä tulospalkkot ja työehtosopmuksn perustuvat Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 9
kertaerät. Molemmat kertaluonteset erät lsätään säännöllsn ansohn vuosttasna keskarvona, jollon kalentervuoden jokaselle neljännekselle lsätään vuosttasten kertaeren osuus suhteessa säännöllseen ansoon. Sten kertaeren lsäämnen säännöllsn ansohn e vakuta ansotasondeksn vuoden ssäseen kehtykseen. Tulospalkkot ovat alakohtasssa palkka-anestossa yleensä vuoden ajalta kuukaustasolle laskettuja keskarvoja. Tällön tulospalkkon kysesen vuoden osuus saadaan jakamalla keskmääräset tulospalkkot kuukaudessa säännöllsen työajan kuukausansolla, joka tuntpalkkaslla on muodostettu laskennallsest. kk tul % = jossa sans kk tul kk kk tul % tul sans kk kk = säännöllsen työajan anson kuukaudessa = tulospalkkoden kuukauskeskarvo = tulospalkkoden osuus kuukausansosta Sopmukseen perustuvat kertaerät tasotetaan ansotasondeksn laskennassa koko kalentervuodelle. Sopmuksn perustuvat kertaerät evät ssälly alakohtasn palkkatlastohn, joten nden määrää e erkseen lasketa, vaan tedot osuuden laskemseks otetaan työehtosopmukssta. Teto kertaerästä saadaan joko prosenttosuutena kuukauspalkasta ta euromääräsenä summana, jollon kalentervuodelle tasotetun osuuden laskemsessa on kaks vahtoehtoa. 1) Prosentuaalsten kertaeren kalentervuodelle tasotettu osuus lasketaan jakamalla maksettu kertaerä (prosentta kuukauspalkasta) kahdellatosta. kk ker% ker y =, 12 % jossa y ker % kk ker % TAI = kalentervuodelle tasotettu kertaerän kuukausttanen osuus = maksettu kertaerä, prosentta kuukauspalkasta 2) Euromääräsenä lmotetun kertaerän kalentervuodelle tasotettu osuus saadaan jakamalla erä säännöllsen anson vuossummalla. y ker % kereur sans 12 = kk jossa y ker % ker eur = kalentervuodelle tasotettu kertaerän kuukausttanen osuus = maksettu kertaerä, euroa kk sans 12 = säännöllsen anson vuossumma Säännöllsstä ansosta päästään nän ansotasondeksn laskennan perusteena olevn ansohn lsäämällä tulospalkkot ja sopmukseen perustuvat kertaerät. y y ATI ( 100 tul% ker% ) anso = + + 100 sans SANI Kertaeren jakamnen tasan vuoden jokaselle neljännekselle merktsee stä, että muutokset kertaeren suuruudessa näkyvät ana edellsen vuoden vmesen neljänneksen ja seuraavan vuoden ensmmäsen neljänneksen välllä. Sopmukseen perustuven kertaeren kohdalla muutos vo näkyä het kun vuoden ensmmäsen neljänneksen ndeks julkastaan. Tulospalkkoden kehtyksestä saadaan todellsta tetoa vasta palkkatlastojen valmstumsen yhteydessä, joten tulospalkkoden muutokset vakuttavat ansotasondeksn vasta jopa puolentosta vuoden vveellä seuraavan vuoden ansotasondeksen julkasujen yhteydessä. Työvomakustannusndeksn tulospalkkotetoja käytetään tulospalkkoden arvomseen ansotasondeksn ennakollsten ndeksen laskennassa. Työantajasektoreden palkka-anestojen valmstuttua tulospalkkoteto tarkentuu ansotasondeksn. 2.4 Välneljännekset Suurn osa ansotasondeksn perussarjosta pävtetään kerran vuodessa. Kun perussarjan ansoteto pävtetään, muuttuvat kahden pävtetyn neljänneksen välssä olevat neljännekset ennakollssta ns. välneljänneksks. Koska toteutunut keskanso vo poketa merkttäväst stä, mtä on kehtysarvolla ennustettu, e ole perusteltua käyttää välneljännesten laskemsessa pelkkää kehtysarvokaavaa. Ennakkoarvohn perustuvat välneljännekset evät välttämättä ole enää lnjassa toteutuneen ansokehtyksen kanssa. Sks pävtettäessä keskansota pävttyvät myös välneljännekset automaattsest. Välneljännekset lasketaan uudestaan seuraavan kaavan mukaan: t+ k t t+ n t+ n ATI I ATI = I + t+ k I + k n k 10 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
jossa I t n k = ansokehtysarvon mukanen ndeks = palkansaajaryhmä = edellnen havantoanestoon perustuva neljännes = laskennan kohteena oleva ennusteneljänneksen ja edellsen havanto-anestoon perustuvan neljänneksen välnen etäsyys vuosneljänneksnä = tlastoneljänneksen välnen etäsyys vuosneljänneksnä Sten kehtysarvon mukasen keskanson ja toteutuneen keskanson välnen ero jaetaan tasasest el lneaarsen kertymäfunkton mukasest kahden pävtysajankohdan vällle. Ansotasondeksssä 2010=100 lukumäärätedot lasketaan välneljännekslle lneaarsest tlastoneljänneksen lukumäärstä. Sten neljänneksen k+n lukumäärä lasketaan seuraavan kaavan mukasest: jossa lkm k n lkm + k lkm k+ n = lkm k + x ( lkm lkm n k k k k+ x + ( lkm lkm k ) * n k = neljänneksen k+n lukumäärä = edellsen tlastoneljänneksen lukumäärä ) = tlastoneljänneksen lukumäärämuutos = välneljänneksen etäsyyden ja tlastoneljänneksen etäsyyden välnen suhde Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 11
3 Ansotasondeksn luoktukset ja panorakenne Ansotasondeksn tuotannossa käytettävä luoktuksa ovat seuraavat: työnantajasektor tomala palkkauksen peruste (tunt- ja kuukauspalkkaset) palkka-anesto ammatt Ansotasondeksssä käytettävät luoktukset määrttelevät sen tason, jolta ndeksn laskennassa käytettäven palkansaajaryhmen ndeksejä panotetaan kntellä palkkasummapanolla suurempen palkansaajaryhmen ndekseks. Käytettävät luoktukset vakuttavat shen, mten palkansaajarakenteen muutokset vakuttavat ndeksn kehtykseen. Luoktusten määrttelemen palkansaajaryhmen välset rakennemuutokset evät vakuta summatasojen palkansaajaryhmen ndeksehn, koska knteällä panorakenteella aggregodun palkansaajaryhmän ndekskehtys on ana shen ssältyven alemman tason palkansaajaryhmen panotettu keskarvo. Sen sjaan almman tason palkansaajaryhmen ssäset rakennemuutokset vakuttavat ndeksn kehtykseen. Tämä näkyy ertysest esmerkks sllon, kun jollan tomalalla korkeampaa koulutusta vaatven tehtäven osuus kasvaa. Sllon tomalan keskanson muutos on nopeampaa kun yksttässtä työtehtävstä maksettaven ansoden muutoksen keskarvo. Ansotasondeksä julkastaan työnantajasektorettan, tomalottan sekä tunt- ja kuukauspalkkaslle erkseen. Palkka-anestottan ndeksä e julkasta. Ammatn pääluokalla vakotuja ansokehtystetoja julkastaan syksystä 2013 alkaen kerran vuodessa. 3.1 Työnantajasektor ja palkkaanestot Ansotasondeksn ja säännöllsen anson ndeksn anestot perustuvat er työnantajasektorelta kerättävn palkka-anestohn. Työnantajasektoreta on neljä; ykstynen, valto, kunnat (ss. kuntayhtymät) sekä muut. Valtosektorssa ovat mukana van budjetttalouteen kuuluvat yksköt, joten esmerkks valton lkelatokset kuuluvat ykstyseen sektorn. Muut-sektorn ssältyy erlasa vottoa tavottelemattoma organsaatota kuten evankelset-luterlaset seurakunnat, työmarkknajärjestöt, säätöt ja valton ta kunten budjetttalouteen kuulumattomat sosaalrahastot. Myös ylopstot, jotka evät enää kuulu valton budjetttalouteen, ovat vuoden 2010 alusta lähten olleet osa muut-sektora. 3.1.1 Palkka-anestot Valton ja kunten osalta käytössä ovat Tlastokeskuksen palkkatlaston anestot. Anestot kattavat nällä sektorella käytännössä koko henklöstön. Ykstysen sektorn suurmmat palkka-anestot ovat Elnkenoelämän keskuslton teollsuusalojen ja palvelualojen jäsenyrtysten palkka-anestot. Näden anestojen lsäks ansotasondeksn ssältyy eräden penempen työnantajen palkka-anestoja. Ykstysen sektorn perustedot koostuvat työnantajajärjestöjen anestosta. Erllsnä kästeltävä ykstysen sektorn anestoja ovat seuraavat: Palvelualojen otos EK:n teollsuusalojen anesto EK:n palvelualojen anesto Autolkenteen anesto Autokaupan ja korjaamoalan anesto Teollsuusalojen otos Kntestöpalvelualan anesto Vottoa tavottelemattoman sektorn anestoja ovat mm. seuraavat: Evl. krkon kuukauspalkkasten anesto Teatteralan anesto Evl. krkon lastenohjaajen anesto Avanta Tlastokeskuksen omalla palkkatedustelulla täydennetään järjestäytyneden työnantajen keräämä palkkatlastoja sellaslla tomalolla, jolla työnantajen järjestäytymsaste on keskmäärästä alhasemp esmerkks penyrtysten ylesyyden johdosta. Otostedustelulla on merkttävä panoarvo muun muassa rakentamsen, kaupan, autolkenteen ja lke-elämän palveluden ansotasondeksejä laskettaessa. Käytettäessä otoksesta saatuja palkka-anestoja ndeksn laskennassa ongelmana on otoksesta lasketun keskanson keskvrhe, joka vo aheuttaa huomattavaa satunnasvahtelua ansokehtystä laskettaessa. Tosaalta sllä tomalatasolla, jolla ansotasondeksä julkastaan, e otokseen perustuven perussarjojen merktys ole yleensä kovn halltseva. Pelkken järjestäytyneden työnantajen palkka-anestojen käytössä on puolestaan se ongelma, että järjestäytyneet yrtykset ovat yleensä keskmääräseltä kooltaan paljon suurempa kun samalla tomalalla olevat järjestäytymättömät yrtykset. Monlla tomalolla penyrtykset ovat erkostuneta määrättyhn tuottesn ta palveluhn ta nden tomnta 12 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
muuten pokkeaa alan suuryrtysten panopstealuesta. Tällön myös ansokehtys vo järjestäytymättömllä työnantajlla poketa systemaattsest järjestäytyneden vastaavasta. Järjestäytyneden ja järjestäytymättömen yrtysten palkansaajen ansotasossa on tomalottasa eroja, mutta merkttävstä erosta ansokehtyksessä e ole olemassa tutkmustulosta. 3.1.2 Työnantajasektoreden mukanen panorakenne Ansotasondeksn 2010=100 työnantajasektorettanen panorakenne noudattaa kansantalouden tlnpdon palkkasummarakennetta vuodelta 2010. Kansantalouden tlnpdon palkkasummat kuvaavat kakka kansantaloudessa maksettava palkkoja, myös ns. harmaassa taloudessa maksettava palkkoja. Kuvossa 2 on kuvattu er sektoren osuudet ndeksn panorakenteesta perusvuodesta 1990 lähten. Ykstysen sektorn osuus on 2010=100 ndeksn panorakenteesta non 69 prosentta. Ykstysen sektorn osuuden kasvu ja vastaavast valton osuuden alenemnen vuodesta 1990 vuoteen 1995 johtu pääosn valton muodostamen lkelatosten ja valtonyhtöden srrosta ykstyselle sektorlle. Tämä srto tehtn väluudstuksena jo 1990=100 ndeksn vuonna 1995 ja se vastas 3,7 prosentta kakken palkansaajen palkkasummasta. Sten 1990-luvun laman akana ykstysen sektorn osuus ansotasondeksssä ols lman tätä rakenteellsta uudstusta penentynyt. Vuosen 1995 ja 2000 välllä e tapahtunut merkttävä rakenteellsa uudstuksa ansotasondeksn sektorjaossa, vaan ykstysen sektorn osuuden nousu johtu ylesestä talouden vomakkaasta kasvusta. Kuvo 2. Ansotasondeksen panorakenne, perusvuodet 1990 2010 Ykstynen Kunnat 2010 2005 Valto 2000 1995 1990 Muut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % Kunten palkkasummaosuus on pysynyt melko vakaana non 20 prosentn tuntumassa vuodesta 1990 lähten. Suurn rakenteellnen sektorjakoa koskeva muutos vuosen 2005 ja 2010 välllä lttyy ylopstoja koskevaan luokttelumuutokseen. Vuoden 2010 alussa ylopstot srrettn valton budjetttalouteen kuulumattomna ykskönä ansotaosndeksn luoktuksessa valtosektorlta vottoa tavottelemattomaan muut-sektorn. Tämän johdosta 2005=100 ndeksn panorakennetta korjattn sten, että 2010 alkaen valtosektorn osuus ol 2005=100 ndeksssä 4,9 (aemmn 6,9) ja muut-sektorn 5,9 (aemmn 3,9) prosentta. Tämä rakenteellnen muutos huomoden on valtosektorn osuus ss kasvanut 0,4 ja muut-sektorn 0,5 prosenttykskköä. Muut-sektorn pano-osuuden kasvu 2005=100 ndeksn verrattuna johtuu osttan ansotasondeksssä käytettäven palkka-anestojen kattavuuden parantumsesta ja osn ylopstojen srtymsestä muut-sektorn. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 13
3.2 Tomala 3.2.1 Tomalaluoktus Ansotasondeksessä 2010=100 ja 2005=100 on käytössä tomalaluoktus TOL 2008. Ansotasondeksä 1995= 100 julkastaan tomalaluoktuksen TOL 2002 mukasena ja tätä vanhempen perusvuosen ndeksejä edelleen nllä tomalaluoktukslla, jolla ne on alun pern julkastu. TOL 2008 -luoktuksella julkastavat pääluokat ovat A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollsuus D Sähkö, kaasu ja lämpö E Ves- ja jätehuolto F Rakentamnen G Tukku- ja vähttäskauppa; moottorajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastont I Majotus- ja ravtsemstomnta J Informaato ja vestntä K Rahotus ja vakuutustomnta L Kntestöalan tomnta M Ammatllnen, teteellnen ja teknnen tomnta N Hallnto- ja tukpalvelutomnta P Koulutus Q Terveydenhuolto ja sosaalpalvelut R Tateet, vhde ja vrkstys S Muu palvelutomnta Ansotasondeksssä 2010=100 on yhteensä 88 knteäpanosta tomalaa, kun 2005=100 ndeksssä ntä ol 70. Tomalojen määrän lsäys johtuu suureks osaks stä, että Tlastokeskuksen omassa otoksessa srryttn uusmpaan tomalaluoktukseen TOL 2008. Lsäks oman otoksen käyttö myös laajentu koskemaan entstä useampaa tomalaa. Esmerkks tomalan B Kavostomnta ja louhnta tetoja e julkasta ansotasondeksssä koska tällä tomalalla on vähän yrtyksä ja yks yrtys domno tomalaa. 3.2.2 Vanhojen ndeksen tuotanto ja julkasu tomalottan Vanhojen perusvuosen tomalottaset ansotasondekst on ketjutettu vastaavlla uuden ndeksn tomalandeksellä. Tomalaluoktuksessa tapahtuneden rakennemuutosten taka vanhojen tomalandeksen ssältämä palkansaajen perusjoukko e välttämättä ole täsmälleen vanhossa ndeksessä käytetyn tomalaluoktuksen mukanen. Yleensä vanhat tomalandekst on kutenkn ollut mahdollsta muodostaa, koska erot evät ole kovn suura. 3.2.3 Tomalottanen panorakenne Indeksn tomalottaset panot noudattavat ykstysellä sektorlla tlnpdon palkkasumma, mutta julksella sektorlla tomalapanot määräytyvät palkkarakennetutkmuksen 2010 tulokssta. Tomalan alla olevat palkansaajaryhmttäset pano-osuudet perustuvat palkkarakennetutkmukseen maa- ja metsätaloutta lukuun ottamatta. Kuvo 3. Ansotasondeksen 2005=100 ja 2010=100 tomalottanen panorakenne (TOL 2008) Teollsuus Terveys- ja sosaalpalvelut Tukku-ja vähttäskauppa Rakentamnen Koulutus Julknen hallnto Rahotus ja vakuutus Kuljetus ja varastont Hallnto- ja tukpalvelut Majotus ja ravtsemstomnta Muut palvelut ATI 2010=100 ATI 2005=100 0 5 10 15 20 25 % 14 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
Peraatteessa ansotasondeksn pano-osuudet ols votu määrtellä lähes kokonaan palkkarakennetutkmukseen perustuen. Tutkmukseen e kutenkaan ssälly alle vden työntekjän yrtyksä. Tällön sellaslla tomalolla, jolla penyrtysten osuus on merkttävä, panot olsvat olleet lan alhasa. Penyrtyksä on runsaast mm. rakentamsessa ja kaupassa. Tosaalta palkkarakennetutkmuksen panot olsvat vastanneet paremmn ntä palkka-anestoja, jota ansotasondeksn tuotannossa on käytettävssä. Suurn muutos 2010=100 ndeksn tomalottasessa panorakenteessa verrattuna 2005=100 ndeksn on tapahtunut srtymänä teollsuudesta palveluhn. Teollsuuden osuus on vähentynyt 23,0 prosentsta 18,1 prosenttn. Palveluden osuus puolestaan on kasvanut. Suhteellsest enten on kasvanut muden palveluden osuus; 0,3 prosentsta 2,1 prosenttn. Kysenen tomalaluokka ssältää erlasten järjestöjen tomnnan ja lsäks joukon henklökohtasa palveluja. Rahotus ja vakuutus -tomalan osuus on noussut 3,2 prosentsta 5,3 prosenttn. Myös hallnto- ja tukpalveluden osuus on kasvanut; 3,0 prosentsta 4,0 prosenttn. Nähn palveluhn luetaan lke-elämän hallnto- ja tukpalveluden lsäks esmerkks vuokraus- ja leasngtomnta, matkatomstot, työllstämstomnta sekä kntestönhoto-, turvallsuus- ja vartontpalvelut. Mkäl tomalottasessa panorakenteessa tapahtuu nopeta muutoksa, vo perusvuoden panorakenteeseen perustuva ndeks tuottaa todellsesta tlanteesta pokkeava tuloksa. Panorakenteen muutos yksnään e aheuta ndeksn okeellsuuden kannalta ongelma, mutta samanakanen panorakenteen muutos ja ersuur ansokehtys er tomalolla johtavat väärstyneeseen kokonasndeksn kehtykseen. Ansotasondeksn 1990=100 laskennan akana ana vuoteen 1998 ast rakentamsen pano-osuus ol avan lan suur verrattuna shen todellseen tlanteeseen, joka vallts ajanjaksolla 1991-1998. Koska rakentamsen ansokehtys ol tomalan lamasta johtuen huomattavast keskmäärästä alhasemp, on rakentamsen todellsuutta suuremp pano vakuttanut hdastavast ansotasondeksn kehtykseen verrattuna shen, mtä se ols ollut tuoreempaa panorakennetta käyttäen. 2000-luvulla er tomalojen ansokehtyksessä ja panorakenteessa tapahtuneet muutokset ovat olleet penempä, joten tässä suhteessa perusvuoden palkkasummapanojen käyttö e ole aheuttanut merkttävää harhaa ndeksn laskentaan. 3.3 Palkansaajaryhmäjako Ansotasondeksn tomalat jaetaan tunt- ja kuukauspalkkasn palkansaajn, jolle on olemassa omat knteät palkkasummapanonsa. Lähes kakssa laskennan perustana olevssa tomalossa on olemassa yks ta useamp keskansosarja kuukauspalkkaslle palkansaajlle. Sellasa tomaloja puolestaan on runsaast, jolla e ole tuntpalkkasa työntekjötä ta hetä on nn vähän, että keskansosarjaa helle e ole muodostettu. Tomalottaset palkkasummat on jaettu tunt- ja kuukauspalkkaslle työntekjölle palkkarakennetutkmuksesta 2010 saatujen lukujen perusteella. Maa- ja metsätaloudessa, jota palkkarakennetutkmus e koskenut, palkkasummat on jaettu laskennallsest palkansaajen lukumäärän ja palkkatason perusteella. Kuvo 4. Ansotasondeksn 2010=100 palkansaajaryhmttänen panorakenne 60 50 % Tuntpalkkaset Kuukauspalkkaset 40 30 20 10 0 Ykstynen Kunnat Muut Valto Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 15
Kahdenkymmenenvden vuoden akana tuntpalkkasten työntekjöden pano-osuus ansotasondeksssä on supstunut tasasest 30,6 prosentsta 18,9 prosenttn (2005:22,1). Merkttävä sytä tähän kehtykseen ovat tuotantotehtävssä tomven työntekjöden osuuden penenemnen automaaton ylestyessä ja esmerkks suunnttelutehtävssä tomven kuukauspalkkasten tomhenklöden osuuden kasvu. Ykstysellä sektorlla tuntpalkkasten osuus on non 27 prosentta. Valtolla lähes kakk sekä kunta- ja muut-sektorlla suurn osa (n. 98 %) palkansaajsta on kuukauspalkkasa. Sten tuntpalkkasten työntekjöden kokonasndeks perustuu lähes kokonaan ykstysen sektorn ansokehtykseen. 3.4 Sukupuol Muutamaa pokkeusta lukuun ottamatta kaklla ansotasondeksn perussarjolla on rnnakkaset sukupuolttaset sarjat. Mesten ja nasten erllset ansotasondekst lasketaan näden sukupuolttasten sarjojen perusteella. Sukupuol e kutenkaan muuton ole vrallsen ansotasondeksn laskennan perustana vaan lähtökohtana ovat molemmat sukupuolet ssältävät perussarjat. Kakken palkansaajen palkkasummasta nasten osuus 2010=100 ndeksssä on 45 prosentta. Vastaavast 2005=100 ja 2000=100 ndeksssä nasten osuudet ovat 44 ja 42 prosentta. Sukupuolten pano-osuuteen on vakuttanut ertysest Tlastokeskuksen oman otoksen tomalottanen rakenne sekä tomalottan vahtelevat suhdanteet. Ykstysellä sektorlla nasten pano-osuus on non 36 prosentta, kunta-alalla 75 prosentta ja valtolla 43 prosentta ja muut-sektorlla 62 prosentta. Nasten osuus on kasvanut kaklla sektorella lukuun ottamatta valtota, mssä osuus on pysynyt samana. Tuntpalkkassta palkansaajsta nasten osuus on non 14 prosentta ja kuukauspalkkassta non 51 prosentta. Nasten ansot mesten ansosta olvat vuoden 2011 vmesellä neljänneksellä ansotasondeksssä 2010=100 keskmäärn 83 prosentta. Kuvo 5. Ansotasondeksn 2010=100 sukupuolttanen panorakenne 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % Mehet Ykstynen Kunnat Valto Muut Naset 16 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
4 Ansotasondeksn julkasemnen ja tetopalvelu Ansotasondeks ja säännöllsen anson ndeks julkastaan yhtenä neljännesvuosttasena tedotteena kahdesta kahdeksaan vkkoa kunkn neljänneksen päättymsen jälkeen. Tedote on saatavlla sekä verkkojulkasuna että pdf-tedostona Tlastokeskuksen nternet-svulla. Suomenkelstä versota on mahdollsuus tlata myös panojulkasuna. Panojulkasu on maksullnen. Vuoden ensmmäsen neljänneksen ndeks julkastaan non kahden kuukauden vveellä toukokuun lopulla. Ensmmäsen neljänneksen julkasemsen vve on suurn, koska keväällä valmstuu runsaast edellsen vuoden loppua koskeva tlastoanestoja. Tosen neljänneksen ndeks julkastaan elokuun lopulla. Kolmannen neljänneksen ndeks julkastaan ensmmäsenä ennakkotetona jo tosen neljänneksen julkasun yhteydessä Eläketurvakeskuksen tarvtessa ndeksn ennakkotedot työeläkendeksen laskemsta varten. Varsnanen kolmannen neljänneksen ndeks julkastaan lokakuun puolessa välssä. Vuoden vmesen neljänneksen ndeks julkastaan seuraavan kalentervuoden helmkuun alkupuolella. Tuoremmat ansotasondekst, säännöllsen anson ndekst ja keskansotedot ovat ana ennakkotetoja. Kunkn kalentervuoden ndekst ja keskansot julkastaan ensmmäsen kerran lopullsna yleensä seuraavan vuoden tosen neljänneksen julkasun yhteydessä. Tedotteen lsäks nternet-svulta on ladattavssa tetokantataulukota. Nämä ssältävät ansotasondeksn ja säännöllsen anson ndeksn sektorettan ja palkkausmuodottan perusvuoslta 1995=100, 2005=100 ja 2010=100, ylesndeksn perusvuodelta 1964=100, kuukauskeskansot sukupuolttan, sektorettan ja palkkausmuodottan sekä kahden uusmman perusvuoden ansotasondeksn ja säännöllsen anson ndeksn muutosprosentt. Tlastokeskus laskee ja julkasee edelleen myös perusvuodeltaan vanhempa ansotasondeksejä. Vanhat ansotasondekst on laskettu tsenäsnä nden ketjutusajankohtaan saakka, jonka jälkeen ne lasketaan uudempen ndeksen kautta. Tämä ketjutusajankohta on ollut yleensä par vuotta uuden ndeksn perusvuoden jälkeen. Uus ndeks ja vanhat ndekst vovat kehttyä sten heman er tavalla uuden ndeksn perusvuoden ja vanhojen ndeksen ketjutusajankohdan välllä. Esm. ansotasondeks 1990=100 laskettn erllsenä vmeseen neljännekseen 1997 saakka, jonka jälkeen sen prosentuaalset muutokset ovat samoja kun uuden ndeksn. Ansotasondeksn perussarjatasosa tetoja vodaan luovuttaa tapauskohtasest. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 17
LIITE 1: Tlaston kästtetä Säännöllsen työajan anso Säännöllsen työajan anso kuukautta koht ssältää seuraavat palkkaerät; peruspalkka tehtävän, ammatttadon, palvelusvuosen yms. perusteella maksettavat lsät työpakan sjannn ja olosuhteden perusteella maksettavat lsät työakalsät tomhenklöden tulos- ja suortusperusteset palkanosat työntekjöden suortusperusteset ansot ja luontosetujen verotusarvot. Säännöllsen työajan anson ssältö vo heman vahdella palkkatlastosta rppuen. Esmerkks tuntpalkkatlastossa säännöllsen työajan anso ssältää aka-, urakka- ja palkkotyöstä säännöllseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnunta- ja yltyöpalkan perusosat, mutta e korotusosa. Tuntpalkkasten palkansaajen palkkatlastossa säännöllsen työajan tuntanso ssältää edellä mantut erät yleensä tehdyltä työajalta. Ansokästteeseen e tuntpalkkaslla ssälly kakka sellasa erä, jota vastaavat tekjät kuukauspalkkaslla ovat mukana. Nätä ovat mm. luontosedut, eräden sopmusalojen palvelusvuoslsät ja sunnuntatyökorvaukset sekä epäsäännöllset tulossdonnaset erät. Säännöllsen työajan ansoon luetaan monlla tuntpalkka-alolla (mm. metallteollsuus, saha-, levy- ja puusepänteollsuus sekä julknen sektor) 1980-luvun lopulta lähten se ansokompensaato, jolla säännöllsen työajan lyhenemnen korvattn vakutukseltaan vastaavalla tehdyn työajan tuntpalkan korotuksella. Ansotasondeksn ansokästteen ulkopuolelle jäävä erä ovat puolestaan seuraavat: yltyöansot ja lsätyöansot lomaraha ta lomaltapaluuraha käteset vottopalkkot paperteollsuuden suhdanneraha palvelusvuoskorvaukset nllä tuntpalkka-alolla (metall-, paper-, kum, tekstl-, vaatetus-, puu- sekä puusepänteollsuus), jolla ntä e ole luettu tehdyn työajan ansoon alotepalkkot, jotka evät ssälly palkkatlastoon. Ansokästteet Säännöllsen anson ndeks Säännöllsen työajan anso Ansotasondeks Säännöllsen työajan anso + tulospalkkot ja kertaerät vuoskeskarvona Keskansot Säännöllsen työajan anso+ tulospalkkot (vuoskeskarvo) Tomala Perusvuoden 2005=100 ja 2010=100 mukaset ndekst julkastaan tomalaluoktus TOL 2008 mukasna. Vanhemmssa ndeksessä on käytössä luoktuksen aempa versota. Tomalaluoktus TOL 2008 on Tlastokeskuksen vahvstama kansallnen tlastotomen luoktusstandard, joka noudattaa täysn EU:n uudstetun tomalaluoktuksen, NACE Rev. 2:n, rakennetta ja määrttelyjä. NACE on jäsenmata velvottavalla Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksella vahvstettu Euroopan Unonn tomalaluoktus. Täten EU-jäsenmassa on käytettävä NACEa ta shen perustuvaa kansallsta versota tlastotomessa. TOL 2008 on tällanen asetuksessa tarkotettu ja Eurostatn hyväksymä, Suomen kansallnen verso. Sektor Työnantajasektor kuvaa työmarkknoden rakennetta ja se määrtellään päätöksentekoykskön perusteella. Palkkatlastossa ja työvomakustannustlastossa käytettävä työnantajasektorluoktus on kansallnen muunnelma talous- ja yhteskuntatlastossa sovellettavasta sektorluoktuksesta (Sektorluoktus 2000). Palkkatlastossa käytettävä luoktus on rakenteeltaan seuraava: Kuntasektor Kunten ja kuntayhtymen tomntayksköt sekä kunten lkelatokset Valto Valton budjetttalouden prssä olevat vrastot ja latokset Ykstynen sektor Ykstyset yrtykset, valto- ja kuntaenemmstöset yrtykset sekä valton lkelatokset Muut Vottoa tavottelemattomat yhtesöt, seurakunnat sekä järjestöt 18 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
Kuukauskeskansot Ansotasondeksn yhteydessä julkastaan kuukauskeskansota sukupuolttan, työnantajasektorettan ja palkkausmuodottan. Koska tuorempen palkkatlastojulkasujen ansotedot ovat enmmllään yl puoltosta vuotta vanhoja, tarjoavat ansotasondeksn sopmusvakutus- ja lukuma-arvohn perustuvat ennakollset keskansot usen ajantasasempaa tetoa keskansoden tasosta. 2010=100 määrävuosuudstuksen yhteydessä keskansotedot uudstettn sten, että ne lasketaan erllään ndeksn perussarjosta. Keskansoden anesto kattaa kakk Tlastokeskuksen alakohtasten palkkatlastojen palkansaajat, jollon laskennassa ovat aempaa kattavammn mukana myös järjestäytymättömät penyrtykset ja julkastavat keskansot vastaavat aempaa paremmn alakohtasten palkkatlastojen ansota. Anestosta johtuen ansokäste pokkeaa ansotasondeksn ansokästteestä sten, että se e ssällä työehtosopmuksn perustuva kertaerä. Tuntpalkkasten työntekjöden tuntkeskansot muutetaan kuukauskeskansoks vakokertomella 170. Sopmuspalkkandeks Sopmuspalkkandeks mttaa työ- ja vrkaehtosopmuksssa sovttujen palkanmuutosten vakutusta säännöllsen työajan keskansoon. Indeks lasketaan vuosttan ketjutettuna ndeksnä ansotasondeksn panorakenteella. Sopmuskorotukset arvodaan suhteessa edellsen vuoden lopun ansotasoon. Sopmuspalkkandeks e huomo yrtyskohtasa palkankorotuksa ta rakennemuutosten vakutusta. Sopmuspalkkandeks on lähnnä tarkotettu ansotasondeksn tarkstuslaskelmn ja työmarkknajärjestöjen käyttöön. Työmarkknajärjestöjen palkankorotuksa koskeven sopmusten vakutus palkkatasoon vodaan arvoda hyvn, mkä tekee sopmuspalkkandeksstä melko tarkan mttarn sopmusten vakutusten arvontn. Kutenkn mkäl pakallnen sopmnen palkankorotukssta ylestyy, on vakeampaa arvoda mkä osa ansotason noususta on sopmusten vakutusta ja mkä osa lukumasta ja rakennemuutoksesta johtuvaa. Reaalansondeks Reaalansondeks mttaa kuluttajahntojen muutoksesta puhdstetun ansotason kehtystä. Reaalansondeksllä pyrtään ss kuvaamaan stä, mten paljon hyödykketä kunakn ajankohtana palkansaajan nmellsansolla on mahdollsta ostaa. Palkansaajen ostovomaan vakuttaa myös verotuksessa tapahtuvat muutokset, joten käytössä oleven palkkatulojen ostovoman muutokset vovat poketa jonkn verran reaalansondeksn muutokssta. Reaalansondeks lasketaan suoraan samolta perusvuoslta oleven ansotasondeksn ja kuluttajahntandeksn suhteena. ATI t ATIRE = 100 mssä KHI t ATI = neljänneksen t ansotasondeks perusvuodella t KHI t = neljänneksen t kuluttajahntandeks perusvuodella mssä KHI on neljännekseen t ssältyven kuukausttasten kuluttajahntandeksen artmeettnen t keskarvo. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 19
LIITE 2: Laskuesmerkkejä ndeksn käytöstä Ansotason muutoksen laskenta Ansotason muutokset lmotetaan yleensä prosenttena. Esmerkks, jos halutaan tetää kunka paljon ansotaso on noussut kaklla palkansaajlla vuodesta 2006 vuoteen 2011, kun ansotasondeks 2005=100 on 102,9 vuonna 2006 ja 123,0 vuonna 2011, lasketaan prosentuaalnen muutos seuraavast: I2011 I I 2006 2006 100, el 123,0 102,9 100 = 19,5 102,9 Nmellsansoden nousu on sten ollut 19,5 prosentta. Esmerkks, jos halutaan tetää kunka paljon ansotaso on noussut kaklla palkansaajlla vuodesta 2011 vuoteen 2014, kun ansotasondeks 2010=100 on 102,7 vuonna 2011 ja 109,8 vuonna 2014, lasketaan prosentuaalnen muutos seuraavast: I2014 I I 2011 2011 100, el 109,8 102,7 100 = 6,9 102,7 Nmellsansoden nousu on sten ollut 6,9 prosentta. Ansotason muutoksen laskenta kahden er perusvuoden ndeksellä Tomalottaset ansotasondekst julkastaan van uusmman perusvuoden mukasna. Tällön syntyy tlanteta, jollon halutun ajanjakson ansokehtystä laskettaessa käytettävssä on jakson alkuhetkestä van vanhalla perusvuodella laskettu ndeks ja päättymshetkestä van uudella perusvuodella laskettu ndeks. Tällön ansokehtyksen laskemseks tarvtaan joku ajankohta, jolta on käytettävssä sekä uus että vanha ndeks. Esmerkks jos tedetään, että perusvuodella 2000 ykstysen sektorn ansotasondeks on 108,6 vuonna 2002 ja 121,7 vuonna 2005 sekä perusvuodella 2005 vastaava ndeks on 125,8 vuonna 2012, vodaan ansotason muutos vuodesta 2002 vuoteen 2012 laskea seuraavast: 2000= 100 2005= 100 I2005 I2012 ) 1), el 2000= 100 2005= I I (( 100 2002 2005 121,7 125,8 (( ) 1) 100 = 41,0 108,6 100 Indeksn perusvuoden muuttamnen Jos ansokehtystä tarkastellaan tostuvast esmerkks hntasopmukseen perustuen, vo olla tarkotuksenmukasta muuttaa perusajankohdan vanhaan ndeksn perustuva psteluku uuden perusvuoden mukaseks psteluvuks. Tällön uuden ndeksn mukasa pstelukuja vodaan käyttää sellasenaan ekä ntä tarvtse ana erkseen ketjuttaa alkuperäsen ndeksn mukasks. Käytettäessä edellsen esmerkn mukasa pstelukuja perusajankohdan uus ndeks vodaan laskea seuraavast: I I 2005= 100 2005 2000= 100 I 2000= 100 2002 2005, el 100 108,6 121,7 = 89,2 Sten perusajankohdan psteluku uudella ndeksllä mtattuna on 89,2. Ansokehtys vodaan laskea nyt suoraan uuden ndeksn mukaslla psteluvulla: I I 2005= 100 2005= 100 2012 2002 2005= 100 I2002 100, el 125,8 89,2 100 = 41,0 % 89,2 El tulokseks saatn sama ansokehtys kun edellsessä esmerkssä, mutta yksnkertasemmalla laskukaavalla. 20 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
Oman ndeksn laskenta Jossan tapauksssa yrtyksen tarjoamat palvelut ta tuotteet ssältävät kahden ta useamman tomalan tuotantoa. Oletetaan esmerkks, että yrtyksen tarjoamasta työstä 75 prosentta on huonekalujen valmstusta ja 25 prosentta sahateollsuutta. Vuoden 2011 vastaavat 2010=100 tomalottaset ndekst ovat huonekalujen valmstus 102,3 ja sahateollsuus 104,2. Tällön nämä ndekst vodaan panottaa yhteen seuraavast: I oma = w * I * w I, el 2010 1 1 2 * 0,75 102,3 + 0,25 104,2 = 102,8 2 Vastaava ndeksejä vodaan rakentaa myös ansotasondeksen ja esm. tuottajahntandeksen kesken, jollon vodaan yhdstää palkkojen ja yrtysten käyttämen materaalen hnnossa tapahtuvat muutokset. Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 21
Lte 3: Ketjutuskertoma 2000=100 ndekslle Sektor / Palkkausmuoto Ketjutuskerron 2000=100 Yhteensä 1,45544 Tuntpalkkaset 1,40872 Kuukauspalkkaset 1,47041 Valto 1,53137 Kunnat 1,44778 Kunnat, tuntpalkkaset 1,37408 Kunnat, kuukauspalkkaset 1,44990 Ykstynen 1,45264 Ykstynen, tuntpalkkaset 1,40976 Ykstynen, kuukauspalkkaset 1,47497 Muut 1,41564 Teollsuus 1,44436 22 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus
Lte 4: Ansotasondeksn 2010=100 perussarjat (lman sukupuolsarjoja) Perussarja Sektor TOL 2008 Palkkausmuoto Ryhmä Selte Panoosuus promllea 10001 1 42 2 0 Maa- ja vesrakentamnen 0,5 10008 1 62 2 0 Ohjelmstot, konsultont ja shen lttyvä tomnta 0,3 10015 1 64 2 0 Rahotuspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustomnta) 0,0 10020 1 68 2 0 Kntestöalan tomnta 0,4 10030 1 71 2 0 Arkkteht- ja nsnöörpalvelut; teknnen testaus ja analysont 1,4 10038 1 72 2 0 Teteellnen tutkmus ja kehttämnen 5,4 10050 1 81 2 0 Kntestön- ja masemanhoto 0,0 10059 1 841 2 0 Julknen hallnto 17,2 10071 1 8421 2 0 Ulkoasanhallnto 0,7 10078 1 8422 2 0 Maanpuolustus 9,4 10090 1 8423 2 0 Okeustom 6,4 10099 1 8424 2 0 Polstom ja rajojen vartont 8,0 10110 1 8425 2 0 Palo- ja pelastustom 0,5 10117 1 85 2 0 Koulutus 0,8 10128 1 86 2 0 Terveyspalvelut 0,8 10138 1 87 2 0 Sosaalhuollon latospalvelut 0,2 10145 1 88 2 0 Sosaalhuollon avopalvelut 0,1 10150 1 91 2 0 Krjastojen, arkstojen, museoden ja muden kulttuurlatosten tomnta 0,4 10201 2 1 2 0 Kasvnvljely ja koteläntalous, rstatalous ja nhn lttyvät palvelut 1,1 10209 2 2 2 0 Metsätalous ja puunkorjuu 0,3 10217 2 18 2 0 Panamnen ja tallenteden jäljentämnen 0,0 10225 2 33 2 0 Koneden ja latteden korjaus, huolto ja asennus 0,0 10229 2 35 2 0 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytyslketomnta 0,7 10240 2 36 2 0 Veden otto, puhdstus ja jakelu 0,5 10251 2 37 2 0 Vemär- ja jäteveshuolto 0,1 10260 2 38 2 0 Jätteen keruu, kästtely ja loppusjotus; materaalen kerrätys 0,1 10267 2 41 2 0 Talonrakentamnen 0,2 10274 2 42 2 0 Maa- ja vesrakentamnen 0,1 10282 2 43 2 0 Erkostunut rakennustomnta 0,3 10294 2 45 2 0 Moottorajoneuvojen ja moottorpyören tukku- ja vähttäskauppa sekä korjaus 0,0 10303 2 49 2 0 Maalkenne ja putkjohtokuljetus 0,3 10312 2 52 2 0 Varastont ja lkennettä palveleva tomnta 0,4 10323 2 55 2 0 Majotus 0,0 10326 2 56 2 0 Ravtsemstomnta 3,2 10337 2 62 2 0 Ohjelmstot, konsultont ja shen lttyvä tomnta 0,3 10345 2 68 2 0 Kntestöalan tomnta 0,2 10355 2 69 2 0 Lakasan- ja laskentatomen palvelut 0,0 10361 2 71 2 0 Arkkteht- ja nsnöörpalvelut; teknnen testaus ja analysont 5,5 10373 2 74 2 0 Muut erkostuneet palvelut lke-elämälle 0,1 10382 2 75 2 0 Elänlääkntäpalvelut 0,1 10388 2 78 2 0 Työllstämstomnta 0,1 10396 2 81 2 0 Kntestön- ja masemanhoto 3,7 10408 2 82 2 0 Hallnto- ja tukpalvelut lke-elämälle 0,1 10417 2 841 2 0 Julknen hallnto 18,6 10429 2 8424 2 0 Polstom ja rajojen vartont 0,0 10436 2 8425 2 0 Palo- ja pelastustom 3,0 10446 2 85 2 0 Koulutus 45,9 10458 2 86 2 0 Terveyspalvelut 61,6 10470 2 87 2 0 Sosaalhuollon latospalvelut 11,0 10482 2 88 2 0 Sosaalhuollon avopalvelut 28,4 10493 2 90 2 0 Kulttuur- ja vhdetomnta 1,4 10503 2 91 2 0 Krjastojen, arkstojen, museoden ja muden kulttuurlatosten tomnta 2,6 10515 2 93 2 0 Urhelutomnta sekä huv- ja vrkstyspalvelut 0,6 10551 2 33 1 0 Koneden ja latteden korjaus, huolto ja asennus 0,0 10555 2 35 1 0 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytyslketomnta 0,2 10563 2 36 1 0 Veden otto, puhdstus ja jakelu 0,3 10572 2 37 1 0 Vemär- ja jäteveshuolto 0,1 Tlastokeskus KÄSIKIRJA 33 23
Perussarja Sektor TOL 2008 Palkkausmuoto Ryhmä Selte Panoosuus promllea 10580 2 38 1 0 Jätteen keruu, kästtely ja loppusjotus; materaalen kerrätys 0,2 10588 2 41 1 0 Talonrakentamnen 0,1 10597 2 42 1 0 Maa- ja vesrakentamnen 0,2 10606 2 43 1 0 Erkostunut rakennustomnta 0,5 10617 2 45 1 0 Moottorajoneuvojen ja moottorpyören tukku- ja vähttäskauppa sekä korjaus 0,1 10625 2 49 1 0 Maalkenne ja putkjohtokuljetus 0,2 10633 2 52 1 0 Varastont ja lkennettä palveleva tomnta 0,0 10642 2 68 1 0 Kntestöalan tomnta 0,1 10647 2 71 1 0 Arkkteht- ja nsnöörpalvelut; teknnen testaus ja analysont 1,1 10658 2 81 1 0 Kntestön- ja masemanhoto 1,0 10667 2 84 1 0 Julknen hallnto ja maanpuolustus; pakollnen sosaalvakuutus 0,3 10677 2 88 1 0 Sosaalhuollon avopalvelut 0,1 10685 2 93 1 0 Urhelutomnta sekä huv- ja vrkstyspalvelut 0,1 10701 7 10 2 1000 Elntarvkkeden valmstus 3,5 10712 7 10 2 1010 Elntarvkkeden valmstus 0,7 10721 7 10 2 1050 Elntarvkkeden valmstus 2,2 10732 7 10 2 1070 Elntarvkkeden valmstus 1,5 10742 7 11 2 1100 Juomen valmstus 1,2 10751 7 13 2 1300 Tekstlen valmstus 0,6 10761 7 14 2 1400 Vaatteden valmstus 0,5 10770 7 15 2 1500 Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,0 10776 7 15 2 1520 Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,1 10784 7 16 2 1600 Sahatavaran sekä puu- ja korkktuotteden valmstus (pl. huonekalut); olk- ja punontat 1,8 10793 7 17 2 1700 Papern, paper- ja kartonktuotteden valmstus 4,0 10804 7 17 2 1729 Papern, paper- ja kartonktuotteden valmstus 0,1 10811 7 58 2 1800 Kustannustomnta 8,5 10822 7 19 2 1920 Koksn ja jalostettujen öljytuotteden valmstus 1,1 10833 7 20-22 2 2010 Kemanteollsuus 2,9 10843 7 20-22 2 2200 Kemanteollsuus 5,2 10854 7 20-22 2 2210 Kemanteollsuus 0,5 10862 7 231-234 2 2310 Laskeraamnen teollsuus 0,5 10872 7 231-234 2 2315 Laskeraamnen teollsuus 0,1 10878 7 235-239 2 2330 Rakennusaneteollsuus 3,7 10889 7 24-30 2 2400 Metallteollsuus 61,4 10900 7 31 2 3100 Huonekalujen valmstus 0,5 10909 7 35 2 3510 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytyslketomnta 6,3 10920 7 41 2 4100 Talonrakentamnen 5,9 10930 7 42 2 4200 Maa- ja vesrakentamnen 1,6 10940 7 43 2 4321 Erkostunut rakennustomnta 0,3 10946 7 43 2 4322 Erkostunut rakennustomnta 2,1 10954 7 43 2 4381 Erkostunut rakennustomnta 0,3 10961 7 43 2 4391 Erkostunut rakennustomnta 0,3 10967 7 42 2 4392 Maa- ja vesrakentamnen 0,6 10985 7 46 2 4990 Tukkukauppa (pl. moottorajoneuvojen ja moottorpyören kauppa) 5,1 11002 7 51 2 5100 Ilmalkenne 3,6 11006 7 52 2 5224 Varastont ja lkennettä palveleva tomnta 1,0 11013 7 53 2 5300 Post- ja kurrtomnta 1,7 11023 7 60 2 6000 Rado- ja televsotomnta 3,9 11031 7 61 2 6100 Televestntä 8,0 11042 7 71 2 7020 Arkkteht- ja nsnöörpalvelut; teknnen testaus ja analysont 11,1 11051 7 80 2 8010 Turvallsuus-, vartont- ja etsväpalvelut 1,0 11058 7 17 2 8920 Papern, paper- ja kartonktuotteden valmstus 1,3 11066 7 2 2 8921 Metsätalous ja puunkorjuu 0,9 11073 7 96 2 9601 Muut henklökohtaset palvelut 0,5 11095 7 7 1 700 Metallmalmen louhnta 0,7 11101 7 10 1 1000 Elntarvkkeden valmstus 2,3 11107 7 10 1 1010 Elntarvkkeden valmstus 3,2 11113 7 11 1 1100 Juomen valmstus 0,8 11119 7 13 1 1300 Tekstlen valmstus 0,9 11127 7 14 1 1400 Vaatteden valmstus 0,4 11134 7 15 1 1500 Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,1 11139 7 15 1 1520 Nahan ja nahkatuotteden valmstus 0,4 24 KÄSIKIRJA 33 Tlastokeskus