POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valittajat Rovaniemen kaupungin lausunto hallintovalituksen johdosta Kaavavalitus, viite: Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden lähete 440/17 Jari Vanhatapio Seppo Lehto Kimmo Luiro Esko Kangas Kalervo Vanhatapio Tapani Tähtinen Saara Vanhatapio Risto Ruumensaari Maila Vanhatapio Janne Vanhatapio Päätös josta valitetaan Rovaniemen kaupunginvaltuusto 12.12.2016, 140 Norvajärven osayleiskaava ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi Hallituskatu 7 96100 Rovaniemi Puh 040 578 9283 Sähköposti etunimi.sukunimi(at)rovaniemi.fi
ROVANIEMEN KAUPUNGIN VASTINE KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMIVALTA Rovaniemen kaupungin hallintosäännön 7 :n mukaan kaupunginhallitus päättää selityksen antamisesta kaupunginvaltuuston päätöksestä tehtyyn valitukseen kaupunginhallituksen voidessa yhtyä valtuuston päätökseen. VAATIMUKSET Rovaniemen kaupunki vaatii, että hallinto-oikeus: hylkää valituksen; PERUSTEET Rovaniemen kaupungin tulkinnan mukaan valituksessa ei ole esitetty mitään sellaisia asiaan vaikuttavia syitä, jonka perusteella Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöstä tulisi muuttaa. Kaupunginvaltuuston Norvajärven osayleiskaavaa koskeva päätös on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin (MRL 9 ) ja kaavaa laadittaessa on yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) otettu riittävästi huomioon. Perustelut Taustaa Kyseessä on 17.1.2005 kunnanvaltuuston hyväksymän Norvajärven yleiskaavan korvaava uusi Norvajärven osayleiskaava. Tämän lausunnon kohteena on 10 eri henkilön allekirjoittama valitus Rovaniemen kaupunginvaltuuston 12.12.2016 140 tekemästä päätöksestä koskien Norvajärven osayleiskaavaa ja siinä valtion maalle tilalle 12:1 ROI mlk:n VM III Norvajärven itärannalle osoitetun kuuden loma-asunnon rakennuspaikan poistamista. Valitusperusteista Valituskirjelmässä on esitetty valituksen perusteiksi kolme kohtaa. 1. Norvajärven maisemaselvityksen suositusten huomiotta jättäminen Norvajärven osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditun maisemaselvityksen maisemalliset maankäyttösuositukset liitekartassa, johon valittajat viittaavat, on kaava-alue jaettu rakentamisen suhteen kolmeen vyöhykkeeseen; ensisijainen, toissijainen ja heikko rakentamisalue. Määritelmä heikko ei
tarkoita sitä, että alue olisi rakentamiskelvotonta aluetta vaan sitä, että alue on joittenkin ominaisuuksiensa osalta epäedullisempaa rakentamisaluetta suhteessa ensisijaiseen tai toissijaiseen rakentamisalueeseen. Suurin syy kyseessä olevan alueen luokitukseen heikko on, että saavutettavuudeltaan se on kaava-alueen vaikein. Kyseessä olevat kuusi rakennuspaikkaa on sijoitettu alueen ekologisen kestävyyden kannalta sopivimmille paikoille maisemaselvityksen maankäyttösuositukset huomioiden. Rakennuspaikat on sijoitettu Karhuvaaran lakialueen ja siellä olevien avokalliomuodostumien alapuolelle vaaran selänteen rinnealueelle maisemallisesti ja maaperällisesti rakentamisen kannalta sopivimpiin kohtiin. Kaupunki katsoo, että Norvajärven osayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) sekä kestävän kehityksen periaatteet ja kaavassa on riittävästi huomioitu maisemaselvityksessä esitetyt maankäyttösuositukset. 2. Norvajärven vapaan ranta-alueen määrä Kaavaselostuksen kohdassa 6.1.2.1 Ranta-alueen mitoituksen tulokset, on käsitelty vapaan rantaviivan osuutta. Vapaan ranta-alueen osuus on yli puolet muunnetusta rantaviivasta Rovaniemen maakuntakaavamääräysten mukaisesti. Kyseiselle Norvajärven pohjoisosan itärannan n. kolmen kilometrin osuudelle laskettiin muunnettua rantaviivaa 950 metriä. Alueen mitoituksessa käytettiin koko osayleiskaava-alueen alhaisinta mitoitusta 6 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Näin turvattiin, että alueelle jää edelleen riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Muualla kaavan eri osissa käytettiin mitoituksia 8,10 ja 15 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Hallituksen 24.11.2016 valtioneuvostolle antamassa esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta pykälän 73 osalta todetaan, että edellytystä rantaalueille jätettävästä riittävästä yhtenäistä rakentamattomasta alueesta ei sovellettaisi olemassa olevilla kyläalueilla. Edellytyksenä tälle olisi kuitenkin se, että virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys otetaan huomioon (HE 251/2016). Tarkasteltaessa Norvajärven osayleiskaava-aluetta hallituksen esityksen pohjalta, voidaan todeta maakuntakaavan mukaisen kyläalueen ulkopuolelle jäävän järven pohjoisosaan yhteensä n. 11 kilometriä rantaviivaa. Tälle alueelle on kaavassa osoitettu 55 rakennuspaikkaa, joista kyseisten valituksen alaisien kuuden rakennuspaikan lisäksi vain yksi rakennuspaikka on osoitettu järven itärannan n. viiden kilometrin osuudelle. Kaupunki toteaa, että Norvajärven osayleiskaavassa vapaan rantaviivan osuus on riittävä eivätkä ko. kuusi rakennuspaikkaa sitä oleellisesti pienennä.
3. Emätilan laskennallinen rakennusoikeuden lisääminen tavalla, joka loukkaa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Yhteenveto Norvajärven osayleiskaavassa on rakennuspaikkojen muodostamisen perustaksi laadittu emätilaselvitykseen (leikkausajankohta 15.10.1969) pohjautuva mitoitus niin rantavyöhykkeelle kuin ns. kuivan maan alueelle. Kyseessä olevat rakennuspaikat sijoittuvat kaavan rantamitoitusvyöhykkeelle. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä valmisteluaineistona esitettiin mitoitustaulukko, jossa emätilan nro 115 osalta lasketussa muunnetussa rantaviivassa valtionmaalle (12:1 Roi mlk VM III) Norvajärven itärannan osalta oli muuntokerroin 0 eli osoitettuun muunnettuun rantaviivan oli laskettu vain järven länsipuolella sijaitseva valtion maan osuus (633 m) ja siitä voimassa olevan kaavan mukaisesti erotetut tilat (yht. 761 m). Näin ollen järven länsipuolelle saatiin muunnettua rantaviivaa 1394 m (muuntokerroin 1), joka mitoituksella 10 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri oikeuttaa 14 rakennuspaikkaan. Nämä rakennuspaikat ovat jo toteutuneet voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti, kuten valittajat toteavat. Metsähallitus toivoi kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä jättämässään mielipiteessä rakennuspaikkojen osoittamista myös Norvajärven itärannan n. 3 kilometrin osuudelle Karhuvaaran kohdalle. Kaavaehdotukseen lisättiin nämä kyseiset kuusi rakennuspaikkaa sillä ajatuksella, että itärannan rakentamisen kannalta suotuisin n. yhden kilometrin osuus otettiin mukaan mitoitukseen. Alueella käytettiin mitoitusta 6 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Tämä rakennuspaikkojen lisäys osoitettiin edellä mainitussa rantamitoitustaulukossa tekstinä kyseisen emätilan 115 kohdalla. Lopullisessa kaupunginvaltuuston käsittelyyn menneessä kaava-aineistoon liittyvässä rantamitoitustaulukossa rakennuspaikkojen osoittamisen ja käytetyn mitoitustarkastelun havainnollistamiseksi emätila nro 115 (12:1 Roi mlk:n VM III) jaettiin mitoitustaulukossa kahteen osaan, 115/a ja 115/b. Osa 115/a käsittää emätilan Norvajärven länsipuolisen valtionmaan ja siitä erotetut kiinteistöt ja osa 115/b valtionmaan järven itäpuolisen osuuden. Itärannan osalla todellista rantaviivaa on 2903 metriä. Tälle osalle laskettiin muunnettua rantaviivaa 950 m ja alueella käytettiin mitoitusta 6 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri, joka on alhaisin mitoitus koko kaava-alueella. Muualla kaavan eri osissa on käytetty mitoituksia 8,10 ja 15 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri. Kaupunki toteaa, että Norvajärven osayleiskaavassa ei ole ylitetty laskennallista rakennusoikeutta emätilan nro 115 osalta ja tältäkin osin kaava kohtelee maanomistajia yhdenvertaisesti. Edellä lausutuilla perusteilla Norvajärven osayleiskaavan hyväksymistä koskeva kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvastainen. Tämän vuoksi valitus on hylättävä.
Rovaniemellä helmikuun 27.päivänä 2017 ROVANIEMEN KAUPUNKI Esko Lotvonen kaupunginjohtaja Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Lisäksi lausuntoon liittyvät: - Kaavavalitus - Kaavakartta - Kaavaselostus - Rantamitoitustaulukot