Sosiaali- ja terveystoimen 11.5. Huhtikuun osavuosikatsaus Tilinimi TP 2016 Muutettu TA Ennuste 4/ - % Kasvu-% 2016- Myyntituotot, ulkoiset 23 438 33 984 31 238-2 746 4 715 6 393 18,8 % 35,6 % Maksutuotot, ulkoiset 42 629 47 746 45 579-2 167 11 088 10 953 22,9 % -1,2 % Tuet ja avustukset, ulkoise 24 715 11 979 7 079-4 900 7 503 517 4,3 % -93,1 % Vuokratuotot, ulkoiset 8 16 13-3 3 3 16,1 % -13,4 % Muut tuotot, ulkoiset 2 311 747 747 0 687 169 22,6 % -75,5 % TOIMINTATULOT, ULKOISE 93 101 94 472 84 656-9 815 23 995 18 035 19,1 % -24,8 % Valmistus omaan käyttöön 44 0 0 0 Henkilöstökulut -184 821-182 204-181 923 281-58 714-56 707 31,1 % -3,4 % Palvelujen ostot, ulkoiset -436 474-455 702-457 288-1 587-163 844-142 680 31,3 % -12,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavara -7 802-9 076-9 107-32 -2 312-2 441 26,9 % 5,6 % Avustukset, ulkoiset -100 056-62 166-58 316 3 850-31 137-16 523 26,6 % -46,9 % Vuokrat, ulkoiset -1 052-672 -756-84 -224-314 46,7 % 39,8 % Muut kulut, ulkoiset -2 335-1 997-1 941 56-173 -103 5,2 % -40,3 % TOIMINTAMENOT, ULKOIS -732 546-711 817-709 331 2 485-256 409-218 777 30,7 % -14,7 % Toimintatulot, sisäiset 246 217 217 0-3 2 1,1 % -173,3 % Toimintamenot, sisäiset -68 388-82 001-82 946-945 -18 437-24 349 29,7 % 32,1 % Tulot yhteensä 93 391 94 689 84 873-9 815 23 992 18 038 19,0 % -24,8 % Menot yhteensä -800 934-793 818-792 277 1 540-274 846-243 126 30,6 % -11,5 % TOIMINTAKATE -707 543-699 129-707 404-8 275-250 854-225 089 32,2 % -10,3 % Toimiala on jatkanut määrätietoista palvelujen kehittämistä ja rakenteellisia muutoksia tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Vanhuspalvelujen laajat muutokset näkyvät toiminnan tuloksissa: tavoite kotona asuvien ikäihmisten osuuden kasvusta on toteutumassa myös vuonna. Vuoden vanhuspalvelujen kehityskohteina ovat kotikuntoutus ja ja kotiutusprosessi sairaalasta. Tavoitteena on käynnistää vuoden aikana yksikkö, joka ottaa keskitetysti vastuun kotiusten ja kotihoidon kuntouttavien arviointijaksojen tuottamisesta. Myös lapsiperheiden palvelujen uudistuksia on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö on keskitetty perhesosiaalityön palveluihin. Varhaisen tuen palvelujen piirissä on yhä useampi lapsi ja hänen perheensä. Toimilla pyritään kääntämään haastavasta alkuvuodesta huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä jälleen laskuun. Erityinen huomio kiinnitetään lisääntyneisiin kiireellisiin sijoituksiin. Terveyspalveluissa palvelujen kysyntä on kasvanut merkittävästi väestönkasvun ja yksityisen hoidon Kela-korvausten alenemisen vuoksi. Talousarvion puitteissa kysyntään vastaaminen on ollut haasteellista. Terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuus onkin alkuvuonna heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Terveysasematoiminnassa on käynnistynyt toukokuun alussa kehittämisprojekti, jossa lisätään kiireettömien vastaanottoaikojen tarjontaa mm. asemien omaa päivystystoimintaa tehostamalla. Suun terveydenhuollossa hoidon saatavuutta parannetaan toimintatapoja kehittämällä. Espoon sairaala ja Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus aloittivat toimintansa keväällä. Samassa yhteydessä Puolarmetsän sairaalakiinteistöstä luovuttiin.
Toimiala ennakoi menomäärärahojen alittuvan 1,5 milj. eurolla. Tuloarvion alitukseksi ennakoidaan 9,8 milj. euroa. Toimialan toimintakate toteutuisi 8,3 milj. euroa alijäämäisenä talousarvioon verrattuna. Merkittävin tulo- ja menoarvioiden poikkeaman syy on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan maksettavaksi vuoden alusta.siirtymäajaksi talousarvioon varatut määrärahat ovat osoittautuneet menojen osalta 7,8 milj. euroa ylimitoitetuiksi, joita ei voida käyttää muiden menojen katteena. Tulopuolella vastaavasti perustoimeentulotuen valtionosuutta jää tuloutumatta ennakkoarvioon nähden 4,2 milj. euroa. Kela-siirron vaikutuksesta harkinnavaraisen toimeentulotuen tarve on kasvanut alkuvuonna 14,5 prosenttia, mikä ennakoi 0,7 milj. euron määrärahaylitystä. Varsinaisia toimintaan liittyviä ylityspaineita on onnistuttu hillitsemään tuloksellisesti ottaen huomioon se, ettei menomäärärahojen kasvu ole mahdollistanut palvelujen kysynnän kasvuun vastaamiseen. Vanhusten palveluiden menojen ennakoidaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 0,5 milj. euroa. Kotihoitoon liittyvät menopaineet pystytään pääosin kattamaan muiden palvelualuiden menoalituksilla. Jorvin kampukselle rakennetun Espoon sairaalan ennakoidaan pysyvän menokehyksessään. Terveyspalveluiden oman palvelutuotannon menot ennustetaan alittavan talousarvion 0,6 milj. eurolla. Alitus kohdistuu mielenterveyspalveluihin, joissa palveluja on kehitetty tavoitteen mukaisesti erityisesti avopalvelujen suuntaan. HUS erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen osalta ei ole vielä käytettävissä koko vuotta koskevaa ennustetta. Huolta mahdollisista talousarvionylityksistä herättää kuitenkin se, että alkuvuoden suoritetietojen osalta erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ajalla 1-4 lähetteiden määrä on kasvanut 6,2 prosenttia, potilasmäärä on kasvanut 2,6 prosenttia, laskutus on kasvanut 8,0 prosenttia ja tuotteiden (käynnit, DRG- tuotteet ja hoitopäivät) määrä on kasvanut 6,7 prosenttia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa suurin haaste talousarvioissa pysymisessä kohdistuu vammaispalveluihin, joiden ennakoidaan ylittävän määrärahavarauksen noin 4 milj. eurolla. Vammaispalvelujen palvelutarvetta kasvattaa mm. kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen ja asumiseen kohdistuva asiakasmäärän kasvupaine. Palvelujen järjestämisvaihtoehtojen selvityksellä pyritään hillitsemään kokonaiskustannusten nousua. Työmarkkinatuen menojen ennustetaan ylittävän talousarvion 2,7 milj. euroa työttömyyden kasvun taittumisesta huolimatta. Syynä tähän on pitkäaikaistyöttömyyden hidas muutos yleiseen työttömyyteen verrattuna. Tuloarvion huomattavaan alitukseen on kolme pääasiallista syytä. Teknisen toimeentulotuen muutoksen lisäksi uuden sairaalan toiminnan käynnistymisen lykkääntyminen kahdella kuukaudella on vähäntänyt palvelujen myyntituloja Kirkkonummelta ja Kauniaisilta talousarvioon verrattuna. Asiakasmaksujen osalta talousarvio tullee alittumaan vähintään 4,4 milj. eurolla.
VANHUSTEN PALVELUT Ennuste 4/ -% Toimintatulot 39 197 35 282-3 915 7 633 7 787 19,9% Toimintamenot -176 910-177 394-484 -46 005-49 309 27,9% Toimintakate -137 713-142 112-4 399-38 372-41 522 30,2% Espoon sairaala ja Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus avasivat ovensa maaliskuussa. Puolarmetsän sairaalakiinteistöstä ja Jorvin N-tornien käytöstä luovuttiin uuden sairaalan käyttöönoton seurauksena. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen käyttöönoton myötä Viherlaakson palvelutalon toiminta vanhusten palvelutalona ja palvelukeskuksen toiminta on päättynyt, Espoon keskuksen palvelutalon toiminta palvelutalona on päättynyt ja Leppävaaran palvelukeskuksen toiminta on päättynyt. Soukan palvelutalon toiminta muutetaan elä ja asu -keskusten toimintamallin mukaiseksi. Seniorineuvonta- ja palveluohjausyksikkö Nestorin toimintaa on vakiinnutettu. Palveluohjausta ja omatyöntekijöiden määrää on vahvistettu. Vanhuspalveluissa kehitetään kotikuntoutusta ja kotiutusprosessia sairaalasta. Tavoitteena on käynnistää vuoden aikana yksikkö, joka ottaa keskitetysti vastuun kotiusten ja kotihoidon kuntouttavien arviointijaksojen tuottamisesta. Palveluseteleiden käyttöä on lisätty (kotihoito, kotisiivous). Sähköinen palvelusetelijärjestelmä (PSOP) otetaan käyttöön. Tulosyksiön tulot alittavat talousarvion 3,9 milj. eurolla. Tulosyksikön menot ovat 0,5 milj. euroa talousarviota suuremmat ja toimialan toimintakate on 4,4 milj. euroa talousarvioon nähden alijäämäinen. Asiakasmaksutulokertymä jää talousarviosta noin 1,7 milj. euroa ja myyntituotot jäävät noin 2,5 euroa talousarviosta. Merkittävin selittäjä on sairaalan valmistumisen viivästyminen. TERVEYSPALVELUT Ennuste 4/ -% Toimintatulot 17 817 16 817-1 000 4 244 3 903 21,9% Toimintamenot -367 437-366 771 666-143 660-124 705 33,9% Toimintakate -349 620-349 954-334 -139 416-120 802 34,6% Palvelujen saatavuudessa ei ole alkuvuoden aikana päästy tavoitteisiin. Terveysasematoiminnassa on käynnistynyt toukokuun alussa kehittämisprojekti, jossa lisätään kiireettömien vastaanottoaikojen tarjontaa mm asemien omaa päivystystoimintaa
tehostamalla. Suun terveydenhuollossa hoidon saatavuutta parannetaan yhteiskirjojen käytäntöjen kehittämisellä. Keväälle suunnitellusta Matinkylän terveysaseman peruskorjauksesta päätetään toukokuun sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kehitystyötä on tehty etenkin avopalveluissa. Mtpklinikan asiakasmäärissä ja kontakteissa on tapahtunut selvää kasvua; 1-4 ajanjaksolla asiakasmäärä on kasvanut 27 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. HUS palvelusopimuksen tiedoista on käytettävissä tammi-maaliskuun seuranta, jonka mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö on lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ajalla 1-4 lähetteiden määrä on kasvanut 6.2 prosenttia, potilasmäärä on kasvanut 2.6 prosenttia, laskutus on kasvanut 8.0 prosenttia ja tuotteiden (käynnit, DRG- tuotteet ja hoitopäivät) määrä on kasvanut 6.7 prosenttia. Terveyspalvelujen tulojen ennustetaan alittavan talousarvion 1 milj. eurolla. Avosairaanhoidon talousarvion tulot nostettiin 2016 tuloihin nähden 60 prosenttia, jonka toteutuminen vuoden asiakasmaksuilla ei ole todennäköistä. Erikoissairaanhoidon palveluiden käytön kasvu aiheuttanee talousarvion ylittymisen. HUS antaa ensimmäisen vuosiennusteen toukokuussa ja tässä vaiheessa talousarvion määrärahaan ei esitetä muutosta. Terveyspalveluiden oman toiminnan menojen ennustetaan alittavan talousarvion 0,6 milj. euroa. Menojen alituksen ennustetaan tulevan mielenterveys- ja päihdepalvelujen ulkoisten ostojen ja henkilöstömenojen alittumisesta. PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Ennuste 4/ -% Toimintatulot 34 988 30 088-4 900 12 094 6 348 18,1% Toimintamenot -236 290-234 932 1 358-81 742-65 766 27,8% Toimintakate -201 303-204 845-3 542-69 648-59 418 29,5% Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö on keskitetty perhesosiaalityön palveluihin. Varhaisen tuen palvelujen piirissä on yhä useampi lapsi ja hänen perheensä. Kotipalvelun ja perhetyön kustannukset ovat kasvaneet 3,7 prosenttia. Kodin ulkopuolelle on jouduttu sijoittamaan viime vuotta enemmän lapsia ja nuoria. Erityisesti kiireellisten sijoitusten määrä on noussut.. Perustoimeentulotuen Kela-siirto toteutui ennakoitua nopeammin ja säästi siirtymäkaudelle varattua määrärahaa 7,8 milj. euroa. Sen sijaan harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarve on kasvanut 14,5 prosenttia, mikä ennakoi 0,7 milj. euron määrärahaylitystä.
Vammaispalvelujen resursseja haastavat kasvavat palvelujen tarpeet. Kehitysvammaisten laitoshoidon purku ja asumiseen kohdistuva muu asiakasmäärän lisäyspaine nostavat asumisen toimintamenoja merkittävästi. Espooseen valmistuu ensi vuonna kolme yksityisten palveluntuottajien asumisyksikköä. Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun asiakasmäärän ja toimintamenojen kasvu jatkuu. Asiakasmäärä on noussut 11 prosenttia ja kustannuskehitys ennakoi 7 prosentin kasvua edellisvuoteen. Vammaisten kuljetuspalvelun matkojen määrä on pysynyt viime vuoden tasolla. Palvelun järjestämisvaihtoehtoja selvitetään ja kokonaiskustannuksia pyritään saamaan laskuun. Tulosyksikön menoennuste alittaa talousarvion 1,4 milj. euroa perustoimeentulotuen säästöstä johtuen. Suurimmat menopoikkeamat ovat toimeentulotuen lisäksi vammaispalveluissa, työmarkkinatuessa sekä tuetussa asumisessa. Ilman toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menoja, tulosyksikön toimintamenojen ylitys on n. 3 milj. euroa. Talousarviossa ennakoidut perustoimeentulotuen valtionkorvaukset jäävät toteutumatta tuen pienestä kulutuksesta johtuen. Myös pakolaisista saatavat korvaukset jäävät arvioitua pienemmiksi. ESIKUNTA Ennuste 4/ -% Toimintatulot 2 687 2 687 0 21-1 -0,0% Toimintamenot -13 181-13 181 0-3 439-3 346 25,4% Toimintakate -10 494-10 494 0-3 417-3 347 31,9% ODA-hanke (Omat digiajan palvelut), jossa kehitetään itse- ja omahoitoa tukeva sähköinen palvelukokonaisuus etenee projektisuunnitelman mukaisesti. Hanke on hallitusohjelman kärkihankkeita ja Espoo toimii hankkeen isäntäkuntana. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on mukana 14 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä. Palvelujen kustannusvaikuttavuuden johtamisen tueksi toimialalla on työstetty konsernitasoista Patu -kustannuslaskentamallia. Toimialan esikunnan osalta toiminta etenee käyttösuunnitelman mukaisesti. Investointien toteutuminen Toimialan kone- ja kalustoinvestointeihin ja toimitilojen ensikertaiseen varustamiseen varattu määräraha 3 milj. euroa ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Suurimpana hankkeena on Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen varustaminen.