Tilinpäätös ja toimintakertomus 2014 Asua Elää Yrittää Harrastaa
TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 3 1.2 Yleistietoja 4 1.3 Henkilöstötilinpäätös 9 1.4 Toiminnan ja talouden kehitys * Yleinen talouden kehitys 17 * Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 18 * Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon 19 * Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 20 1.5 Konsernitarkastelu 20 * Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot * Haapajärven Kehityskeskus Oy * Haapajärven Lämpö Oy * Haapajärven Vesi Oy * Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.6 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen 25 1.7 Konsernivalvonnan järjestäminen 28 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 31 2. Toteutumisvertailut 2.1 Käyttötalouden ja toiminnan toteutuminen 32 * Vaalit 37 * Tarkastuslautakunta 38 * Hallintopalvelut 39 * Sivistyspalvelut 45 * Tekniset palvelut 62 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 71 2.3 Investointien toteutuminen 77 2.4 Rahoitusosan toteutuminen 84 2.5 Toteutumayhteenveto 88 3. Tilinpäätöslaskelmat * Tuloslaskelma 91 * Rahoituslaskelma 92 * Tase 94 * Kokonaistulot ja -menot 98 4. Konsernitilinpäätös * Konsernituloslaskelma 99 * Konsernirahoituslaskelma 100 * Konsernitase 101
5. Liitetiedot 103 5.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 5.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 5.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 5.4 Taseen vastaavia ja vastattavia koskevat liitetiedot 5.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 5.7 Ympäristöä koskevat liitetiedot 5.8 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot 5.9 Liitetietojen erittelyt 6. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä * Tilinpäätöksen allekirjoitus 124 * Tilinpäätösmerkintä 124 7. Luettelot ja selvitykset * Luettelo käytetyistä tilikirjoista 125 * Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 125 * Luettelo käytetyistä tositelajeista 126
1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Monia myönteisen kehityksen merkkejä oli vuoden aikana ilmassa. Kaupunki teki aiesopimuksen rakennusliikkeen kanssa kauppakeskus Haavikkaan rakentami-sesta, mutta erinäisten vaiheiden jälkeen rakennustyöt eivät alkaneet vielä kertomusvuoden aikana. Savimäenpuhdon uudelle omakotialueelle vedettiin kaukolämpölinjat sekä rakennettiin kadut ja muu kunnallistekniikka. Haarapuhdon alueelle hyväksyttiin pienehkölle uudelle omakotialueelle asemakaava ja sinne nousi jo syksyn aikana ensimmäinen omakotitalokin. Kaupunki teki omalta osaltaan päätökset, joiden pohjalta kehityskeskus voi jatkaa Ouluntien teollisuusalueen uuden hallihankkeen valmistelua. Uuden uimahallin hankesuunnitelma ja valtionosuushakemus hyväksyttiin vuoden aikana. Kauppakadun peruskorjaus pääsi hyvään vauhtiin ja uusi entistä ehompi katu valmistuu kuluvan vuoden aikana. Valmiutta valokuituverkon rakentamiseen koko pitäjään nostettiin vuoden aikana valtuuston päätöksellä, mutta lopulliset investointipäätökset tehdään myöhemmin. raportin. Selänteen toiminta koki vuoden aikana menetyksen, kun Kärsämäki erosi kuntayhtymän jäsenyydestä. Ero aiheutti osaltaan jäljelle jääneille jäsenkunnille kustannuspaineita. Toisen asteen koulutuksen, sote järjestämisen ja kuntarakenne-uudistuksen valtakunnalliset hankkeet leimasivat vuoden kulkua, mutta lopullisesti kyseisiä asioita ei saatu valtakunnan tasolla ratkaistua ja uudistukset jäivät odottamaan eduskuntavaalien jälkeistä elämää. Haapajärven kaupungin luottamushenkilöt ja viranhaltijat osallistuivat aktiivisesti em. uudistusten alueelliseen valmisteluun. Kiitokset luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä ja määrätietoisesta paikkakunnan asioiden päätöksenteosta. Kiitokset myös henkilökunnalle tehdystä merkittävästä työpanoksesta kaupunkilaisten peruspalvelujen tuottamiseksi. Kaupunginjohtaja Juha Uusivirta Kaupungin talouden tunnusluvut paranivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Toimintakate oli 44,7 miljoonaa euroa, joten toimintakate pieneni 1,5 miljoonaa euroa eli 3,3 %. Vuosikate oli 1,4 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aikaisemmin saman verran miinuksella. Alijäämä oli 0,2 miljoonaa euroa, mikä oli 2,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Parantuneeseen tilanteeseen vaikuttivat osaltaan ennakoitua suuremmat verotulot ja rahoitustuotot. Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa talousohjelman päivityksen, joka sisälsi lukuisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Talousohjelman mukaiset toimenpiteet ovat osaltaan parantaneet edellä kuvatulla tavalla kaupungin taloustilannetta. Talouden haaste on esitetty myös Peruspalvelu-kuntayhtymä Selänteelle, joka hyväksyi oman talousohjelmansa eli Johtotähti
1.2 Yleistietoja Tilastotietoja Perustettu 1838 Kauppalaksi 1967 Kaupungiksi 1977 Pinta-ala; maata790 km 2 vettä 24 km 2 Veroprosentti 21 % Toimintatuotot 8.5 milj. Toimintamenot 53.3 milj. Asukasluku 1996 8487 1997 8482 1998 8429 1999 8300 2000 8236 2001 8179 2002 8148 2003 8083 2004 8013 2005 7888 2006 7848 2007 7846 2008 7771 2009 7715 2010 7638 2011 7609 2012 7641 2013 7616 2014 7492 Työttömyys% 13,1 Työvoima 3165 Valtuutettujen paikkajakauma puolueittain 1997-2000 2001-2004 2005-2008 2009-2012 2013-2016 KOK 2 3 3 3 2 KESK 19 23 22 16 14 VAS 2 2 2 1 1 PS 4 0 0 1 3 KD 0 1 0 SDP 8 6 8 6 6 Valitsijayhdistys E58 1 YHT. 35 35 35 27 27 Haapajärven kaupunki 4
Kaupunginvaltuuston jäsenet valtuustokaudella 2013-2016 Puheenjohtaja Isola Sanna, Kesk. I varapuheenjohtaja Hjelm Jukka-Pekka Kok II varapuheenjohtaja Finnilä Veikko, Kesk. Ahola Samuli, Kok., myönnetty ero 29.9.2014 Ampula Hanna. Kesk Ekman Veikko, Kesk. Hautakangas Risto, Kesk. Isoniemi Esko, Kesk Jyrinki Klaus, Kesk Kananen Unto, Kesk. Kärkkäinen Anniina, Kesk Lapinoja Esko, Kesk. Myllylä Teija, Kesk. Mäntylä Mauri, PS Nahkanen Jari, SDP Nevasaari Anne, SDP Nikula Maarit, SDP Niska Maritta, SDP Paananen Teijo, SDP Puputti Vesa E58 Puranen Reijo, SDP Ranua Paavo, Kesk Reponen Terttu, Vas. Ristolainen Matti, PS Vainio Mikko, Kesk Viitala Matti, PS Vitakoski Ari, Kesk Välikangas Aleksi, Kok, varsinaiseksi valtuutetuksi 29.9.2014 Kaupunginhallituksen jäsenet Puheenjohtaja Myllylä Teija, Kesk. I varapuheenjohtaja Nahkanen Jari, SDP II varapuheenjohtaja Jyrinki Klaus, Kesk. Jäsenet Ampula Hanna Kesk Ekman Veikko, Kesk Hautakangas Risto, Kesk. Mäntylä Mauri, PS Nikula Maarit, SDP Niska Maritta, SDP Lautakuntien puheenjohtajia Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teijo Paananen, SDP Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Unto Kananen, Kesk. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Reijo Puranen, SDP Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Helka Pekonen, Kesk. Tilivelvolliset Kaupunginhallitus Lautakunnat Kaupunginjohtaja Talous- ja hallintojohtaja Päävastuualueiden johtajat Haapajärven kaupunki 5
Kaupunginvaltuuston päätöksiä vuonna 2014 Kaupunginvaltuusto 24.2.2014 Hyväksyttiin kaupungin lakimääräisten kuulutusten ja ilmoitusten julkaiseminen julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla internetissä sekä tarvittaessa Maaselkä-lehdessä. Hyväksyttiin kaupunginvaltuuston koollekutsuminen kuntalaissa ja valtuuston työjärjestyksessä säädetyssä järjestyksessä. Kärsämäen kunnan eroa ppky Selänteestä perussopimuksen vastaisesti 1.6.2014 alkaen ei suostuttu. Ero toteutuu perussopimuksen mukaisesti 1.1.2015 alkaen. Hyväksyttiin kaavamuutos Ylipään 7. kaupunginosassa. Hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Klaus Jyringin aloite ulkopuolisen asiantuntijan pyytämisestä talouden tasapainottamisohjelman tueksi Kaupunginvaltuusto 28.4.2014 Hyväksyttiin 165.000 euron määräraha vuodelle 2014 Savilahdentien, Kivinokantien ja Kantokujan rakentamiseen. Hyväksyttiin keskustan osayleiskaava 2035. Hyväksyttiin yksityisteiden talviaurauksesta koskeva sopimus ja talviaurausohjeet ja lisäksi valtuutettiin tekninen lautakunta kilpailuttamaan yksityisteiden talviaurauksen vuosille 2015 2017, kilpailutukseen sisällytetään optio vuosista 2018 2019. Myönnettiin ero Päivi Heikkilälle kaupungin luottamustoimista Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet. Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Valittiin Ritva Kyllönen tarkastuslautakunnan jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Hyväksyttiin muutokset hallintosääntöön 1.8.2014 alkaen. Hallintosääntöön lisättiin muutokset mm. sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilinpäätös vuodelta 2013 sekä arviointikertomus vuodelta 2013 Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen vuoden 2013 toiminnasta. Hyväksyttiin vuoden 2013 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta 1.1. 31.12.2013. Merkittiin tiedoksi talouskatsaus 1.1. 30.4.2014 Ylipään uuden omakotialueen tonttien vähimmäishinnaksi vahvistettiin 4,00 /m2. Myönnettiin omavelkainen takaus Vesikolmio Oy:n ottamalle lainalle Hyväksyttiin aiesopimus kauppakeskuksen rakentamisesta Rakennusliike Lehto Oy:n kanssa. Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Hyväksyttiin hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti vuosilta 2013-2014 ja suunnitelma vuodelle 2015. Hyväksyttiin ppky Selänteen perussopimuksen muutos peruspääoman osalta Myönnettiin Samuli Aholalle ero luottamustoimista paikkakunnalta poismuuton vuoksi. Tilalle kaupunginvaltuustoon nousi Aleksi Välikangas, ppky Selänteen yhtymähallituksen jäseneksi valittiin Jukka-Pekka Hjelm ja varalle Jari Nahkanen, Sivistyslautakuntaan varajäseneksi valittiin Juha Murisoja Hyväksyttiin talousohjelman päivitys vuosille 2014-2017 Kaupunginvaltuusto 10.11.2014 Merkittiin tiedoksi talouskatsaus 1.1.- 31.8.2014 Annettiin lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Rantapolku; investointiohjelmaa muutettiin niin, että Rantapolku rakennetaan vain osittain ja määrärahaa pienennetään 50.000 eurolla. Kouluverkkoselvitys; Kumisevan koulu päätettiin lakkauttaa 1.8.2015 alkaen. Annettiin ely-keskukselle sitoumus julkisen laajakaistarahoituksen kuntaosuudesta, kaupunginvaltuusto päättää myöhemmin laajakaistaverkon rakentamisen kattavuudesta kaupungin alueella ja rahoituksesta. Rakentamisen aloitetaan aikaisintaan vuonna 2016. Päätettiin, että Haapajärvelle rakennetaan Haapajärven kaupunki 6
uusi uimahalli, edellytyksenä on, että saadaan rakentamiseen valtionavustus. Päätettiin osallistua Haapajärven Kehityskeskus Oy:n toimitilarakentamiseen osakepääoman korotuksella sekä myöntämällä omavelkainen takaus. Hyväksyttiin ppky Selänteen perussopimuksen muutokset Määrättiin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2015: yleinen 1,35% vakituiset asuinrakennukset 0,75% muut asuinrakennukset 1,35% rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % voimalaitokset 2,85% yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % Määrättiin tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 22,00 %. Myönnettiin ero Paavo-Jaakko Jaakonaholle luottamustoimista paikkakunnalta poismuuton vuoksi, tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Aleksi Välikangas Merkittiin tiedoksi kaavoituskatsaus 2014 Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet. Paavo Ranuan aloite, Karjalahden palvelukeskuksen remontin aikaistamisesta Kaupunginvaltuusto 15.12.2014 Merkittiin tiedoksi palaute vuoden 2013 arviointikertomuksesta Hyväksyttiin ppky Selänteen talousarviomuutokset vuodelle 2014 Hyväksyttiin kaupungin talousarviomuutokset vuodelle 2014 Hyväksyttiin, että kaupunginvaltuuston 14.5.2013 hyväksyttyä kauppakirjaa Samulin tontista kaupungin ja Rakennusliike Valkia Oy:n välillä muutetaan niin, että rakentamisvelvoite on 30.6.2016 mennessä Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi vuosille 2015-2016 valittiin Sanna Isola, I vpj Jukka-Pekka Hjelm, II vpj Veikko Finnilä. Valittiin kaupunginhallitus toimikaudeksi 2015-2016. Kaupunginhallituksessa toimivat samat jäsenet ja pj:t kuin toimikaudella 2013-2014. Kaupunki nimesi Tykkipuiston läpi kulkevan kevyenliikenteen väylän Raivaajanpoluksi. Myönnettiin ero Tarja Vähätiitolle paikkakunnalta poismuuton vuoksi 1.1.2015 lukien. Sivistyslautakunnan jäseneksi valittiin Kaarina Torkkola. Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimus ja talousarvio vuodelle 2015 Hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2016 2018 Haapajärven kaupunki 7
Haapajärven kaupunki 8
1.3 Henkilo sto tilinpa a to s 2014 1. Käsitteitä Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä tilinpäätöksessä päätoimista henkilökuntaa työllistetyt mukaan lukien. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta. Henkilöstöön kuuluu sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työntekijöitä / viranhaltijoita. Henkilökunnan palvelussuhteet ovat joko pysyviä, sijaisuuksia tai määräajan voimassa olevia. Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Osa tiedoista, kuten poissaolo- ja koulutustiedot ovat koko vuodelta. Henkilöstön määrä 31.12.2014 Kaupungin henkilökunnan määrä oli 31.12.2014 yhteensä 342. Vakinaista henkilökuntaa 195, naisia 143 ja miehiä 52. Koko kaupungin henkilökunnasta toimi sijaisena tai projektissa 26, määräaikaisena 115, työllistettynä 6 eli yhteensä 147 Luvusta puuttuvat kaupungin kesätyöntekijät, joita viime vuonna työllistettiin 74. Taulukko 1. Henkilökunnan määrä 2012-2014 2014 2013 2012 HALLINTO Vakinaiset 4 4 6 Määräaikainen 1 1 1 Työllistetyt 6 11 8 Yhteensä 11 16 15 SIVISTYSTOIMI Vakinaiset 142 140 142 Sijaiset ja määräaikaiset 132 136 138 Työllistetyt Yhteensä 274 276 280 TEKNINEN TOIMI Vakinaiset 49 49 46 Sijaiset ja määräaikaiset 8 7 10 Työllistetyt 1 Yhteensä 57 56 56 Kaikki Yhteensä 342 348 351 Haapajärven kaupunki 9
Vakinaisen henkilökunnan ikä- ja sukupulijakautuma Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 50,1 vuotta (miehet 49,7 ja naiset 50,3). Vakinaista henkilökuntaa on 195, naisia 143 ja miehiä 52. Vakinaisesta henkilöstöstä 73,3 % on naisia ja 26,7 % miehiä. Vakinaista henkilökuntaa hallintopalveluissa 4, sivistyspalveluissa 142 ja teknisissä palveluissa 49. lukumäärä keskiikä Taulukko 2 HALLINTO Mies 2 Nainen 2 Yhteensä 4 55,3 SIVISTYSTOIMI Mies 30 Nainen 112 Yhteensä 142 49,2 TEKNINEN TOIMI Mies 20 Nainen 29 Yhteensä 49 51,6 Kaikki Yhteensä 195 50,1 Suurin ikäryhmä on 50-59 -vuotiaat, joihin kuuluu 96 työntekijää eli noin 49,2 % vakinaisesta henkilökunnasta. Alle 50-vuotaita on 82 eli 42,1 %, 60-63 vuotiaita 16 eli 8,2 % ja yksi 64 vuotias. Yli 60-vuotiaiden osuus on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna yhdellä henkilöllä. Kuva 1: Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuonna 2014 Haapajärven kaupunki 10
Kuva 2; Ikäjakauma koko kaupungin henkilöstön osalta vuonna 2014, henkilökuntaa yhteensä 342 Koko kaupungin henkilökunnan osalta suurin ikäryhmä on 45-59 vuotiaat, joihin kuuluu 186 työntekijää eli 54,4 % koko kaupungin henkilökunnasta, alle 45- vuotiaita on 114 eli 33,3 % ja yli 60-vuotiaita 42 eli 12,3 %. Ikääntyminen Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaan jäädä joustavasti eläkkeelle 63-68 vuotiaana. Jos henkilökohtainen eläkeikä on alle 63- vuotta, voi henkilö jäädä eläkkeelle milloin tahansa sen täyttämisen ja 68 ikävuoden välillä. Taulukossa kolme on Kevan ilmoittamat henkilöt, jotka täyttävät vanhuuseläkkeensä vuoteen 2025 mennessä. Kertomusvuoden aikana vakinaisesta henkilökunnasta on kaksi henkilöä osa-aikaeläkkeellä. Taulukko 3. Vakinaisen henkilökunnan laskennallinen eläköityminen vuosina 2015-2025 Vuosi Yhteensä 2015 1 2016 3 2017 5 2018 4 2019 1 2020 6 2021 12 2022 7 2023 11 2024 6 2025 3 59 Haapajärven kaupunki 11
Henkilökunnan vaihtuvuus Vakinaisen henkilökunnan virka-/työsuhteita päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 4; seuraavista syistä: - eläke 2 - irtisanoutuminen 2 Osaamisen kehittäminen Ammattiyhdistys- ja muihin koulutuksiin osallistui 91 henkilöä (74 v.2013) ja koulutuspäiviä yhteensä 196 (212 v.2013) sekä 7 henkilöä (2 v.2013) oli opintovapaalla. Henkilöt Päiviä Ammattiyhdistyskoulutus 10 19 Koulutus 81 177 Opintovapaa 7 604 Poissaolot Koko henkilöstön poissaolopäiviä kertyi tilinpäätösvuonna 17849 kalenteripäivää, mikä laskennallisena virka-/työsuhteena on 49 virka-/työsuhdetta. Poissaoloista 36,6 % aiheutui vuosilomista ja 21,3 % sairaslomista. Vuoteen 2013 verrattuna koko henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat 659 päivällä (14,8 %), pitkät sairauslomat (yli 11 pv) vähenivät 25,6 %. Lakisääteiset poissaolot sisältävät mm. hoito-, äitiys-. isyys-, opinto-, tilapäiset hoito- ja vuorotteluvapaat. Niiden määrä väheni ja vuosilomien määrä lisääntyi. Muut poissaolot sisältävät kuntoutus-, koulutus-, ylityö- ja muut palkattomat työ- ja virkavapaat, joiden osuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna 534 päivällä (12,1 %). Kuva 3: Poissaolot syyn mukaan koko kaupungin henkilöstöllä 2014 Haapajärven kaupunki 12
Kuva 4; Poissaolot koko kaupungin henkilöstö 2012-2014 Henkilöstön sairastavuus koko henkilöstön sekä vakinaisen henkilöstön osalta Sairauspoissaoloja oli yhteensä 3794 päivää, edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolot vähentyivät 659 päivällä. Sairauslomapäivien määrä / henkilö oli keskimäärin 9,8 päivää koko henkilöstöllä ja em. määrä vuonna 2013 oli 12,8 päivää koko henkilöstöllä, eli vähennystä oli kolme päivää. Kuvasta kuusi selviää, että pitkien sairauslomien (11-90 pv) määrä on vähentynyt, kun taas kaikkein pisimpien sairauslomien (yli 91) on lisääntynyt. Kuva 5. Koko kaupungin henkilöstön sairauslomat 2012-2014 Haapajärven kaupunki 13
Kuva 6: Sairauspoissaolopäivien määrä pituuden mukaan 2014, koko henkilöstö. Kuva 7: Vakinaisen henkilöstön sairauslomat 2012-2014 Vakinaisen henkilöstön sairauslomat olivat vuonna 2012 yhteensä 2501 päivää, vuonna 2013 yhteensä 3385 päivää ja vuonna 2014 yhteensä 2846 päivää. Sairauslomapäivien määrä / henkilö oli keskimäärin 14,6 päivää vakinaisella henkilöstöllä ja vuonna 2013 se oli 17,5 päivää vakinaisella henkilöstöllä, eli vähennystä noin kolme päivää. Kuvasta kahdeksan selviää, että pitkät sairauslomat (11-90 pv) ovat vakinaisella henkilöstöllä vähentyneet 807 pv (33,3 %). Kaikkein pisimmät sairauslomat (yli 90 pv) ovat lisääntyneet. Haapajärven kaupunki 14
Kuva 8: Sairauspoissaolopäivien määrä pituuden mukaan vakinaisella henkilöstöllä Palkkakustannukset Palkkakustannukset 2014 2013 Rahapalkat yhteensä 9.369.511 9.361.399 Eläkkeet yhteensä 848 855 Eläkevakuutusmaksut yhteensä 3.008.553 3.081.020 Muut henkilösivukulut yhteensä 515.477 515.401 Sv-ym. korvaukset yhteensä - 86.671-140.380 Yhteensä 12.807.718 12.818.325 Luontaisedut yhteensä 72.022 71.127 Kaikki yhteensä 12.879.739 12.889.452 Haapajärven kaupunki 15
Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Kaupungilla on työterveydenhuollosta sopimus mikä kattaa myös sairaanhoidon. Kela maksoi työterveydenhuollon korvauksia kaupungille 58.040,10 euroa vuonna 2014. Kaupunki ostaa työterveydenhuollon palveluja Ppky Selänteeltä ja Ppky Kalliolta. Henkilöstölle on tiedotettu pääsääntöisesti sähköpostilla ajankohtaisista asioista. Henkilöstön työhyvinvointia ja virkistäytymistä on tuettu, normaalien ilmaisten kuntosalivuorojen ja uimahallilippujen lisäksi, antamalla mahdollisuus ilmaiseen Jokilatvan opiston kurssiin tai vaihtoehtoisesti ylimääräisiin uimahallilippuihin. Näitä mahdollisuuksia käytti yli 100 henkilöä. Lisäksi henkilökunnalle järjestettiin syksyllä työhyvinvointitapahtuma perjantai iltapäivänä, jossa oli hyvinvointipisteitä ja informaatiota, kahvin kanssa suolaista ja makeaa purtavaa sekä Stand Up-koomikko Mikko Vaismaan esiintyminen. Tilaisuudessa oli noin 60 henkilöä. Kaupungin henkilöstön pikkujoulu järjestettiin muualla kuin kaupungin omissa tiloissa, ja pikkujouluun osallistui vajaa 100 henkilöä. Vuoden aikana toimintaan kuuluivat säännölliset kuntosalivuorot monitoimitalolla kaksi kertaa viikossa ja uimahallin 20 ilmaista käyttökertaa. Uimahallivuoroja on käytetty seuraavasti: 2014 393 uintikertaa 2013 361 uintikertaa 2012 391 uintikertaa Edellisenä vuotena alkanut Verven järjestämä kuntoutus jatkui ja se päättyy vuoden 2015 alkupuolella. Kuntoutukseen osallistujat valitsi Kela/ työterveyshuolto. Kaupungin henkilökunnasta siinä on mukana seitsemän henkilöä. Lisäksi kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Keski-Pohjanmaan Liikunnan ja Suomen Kuntoliikuntaliiton organisoimaan liikunta kampanjaan. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Paikallinen yhteistoimintasopimus uudistettiin. Varhaiskasvatuksen siirtymistä Selänteeltä kuntien organisaatioihin on käsitelty yhteistyötoimikunnan kokouksissa. Uudistettiin sisäilmaryhmän toimintamalli sekä näyttöpäätelasien ohje. Hyväksyttiin menettelytapa ohjeet jos työntekijä sairastuu vuosilomalla. Harkinnanvaraista palkattomien virka- ja työvapaiden periaatteiden käytäntöä jatkettiin. Työryhmä on selvittänyt miten sairaslomien määrää voitaisiin saada vähennettyä ja henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuettua. Haapajärven kaupunki 16
1.4. Toiminnan ja talouden kehitys Yleinen talouden kehitys Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 2014 2016 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu 0,2 % vuonna 2014, ja vaikka tuotanto alkaa jo hienoisesti kohentua ensi vuoden kuluessa, jää vuoden 2015 tuotannon määrä vielä 0,1 % edellisvuotista pienemmäksi. Vuonna 2016 talous kääntyy hienoiseen nousuun. Suomen vienti on polkenut paikallaan jo usean vuoden ajan ja jäänyt merkittävästi jälkeen vientimarkkinoiden kasvusta. Viennin heikkous on seurausta useista eri tekijöistä. Teollisuuden rakennemuutos eli ICT- ja metsäteollisuuden osuuden pienentyminen on vähentänyt teollista tuotantokapasiteettia oleellisesti. Kokonaistuotannon supistuminen jatkui edelleen vuoden 2014 ensimmäisellä puoliskolla. Ulkomaan kaupan kehitys on ollut kaiken kaikkiaan vuoden 2014 alkupuolella varsin heikkoa. Euroalueen keskiarvoon verrattuna kotimainen inflaatio on ollut viime vuosina nopeaa. Suomen liityttyä vuonna 1999 euroalueen jäseneksi kotimainen hintataso oli jäsenmaiden korkein. Alussa hinnat kuitenkin kehittyivät keskimääräistä hitaammin, ja Suomen hintataso läheni euroalueen keskiarvoa. Vuoden 2007 jälkeen inflaatio on Suomessa kuitenkin kiihtynyt nopeammaksi kuin muualla euroalueella. Työllisyys ei ole vuoden aikana juuri kohentunut, ja kolmannella vuosineljänneksellä työllisten määrä oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Työttömyyden kasvu hidastui alkuvuonna verrattuna parin edellisen vuoden aikaiseen kehitykseen. Työttömyysasteen trendi oli kolmannella vuosineljänneksellä 8,6 % eli sama kuin vuotta aikaisemmin. Suomen vientimarkkinat ovat kehittyneet viime vuosina vaimeasti. Maailmantalouden kasvu on finanssikriisin jälkeen ollut pitkälti nousevien talouksien varassa. Kehittyvien maiden talouskasvua on painanut varsinkin suuren velkaantumisen purku, kun kuluttajat ja yritykset ovat maksaneet velkojaan takaisin. Euroalueen talouskasvu piristyi hetkellisesti, mutta on vuoden 2014 aikana jäänyt aikaisemmin ennustettua hitaammaksi. Velkaantuneisuuden purkaminen on monen euroalueen maan kotitalouksissa vielä kesken, ja työttömyys on pysynyt suurena, mikä rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua. Euroalueen viennin kehitystä on jonkin verran tukenut euron kurssin heikkeneminen. Valuuttakurssin heikkenemisellä on merkitystä erityisesti taloudeltaan avoimille maille. Kehittyneiden talouksien kasvuero nouseviin talouksiin verrattuna on jonkin verran kaventunut viimeisen parin vuoden aikana. Talouskehitys on kasvanut varsinkin Yhdysvalloissa, jossa kasvu on kiihtynyt ensisijaisesti yksityisen kulutuksen tukemana. Kulutuksen kasvua tukevat työllisyyden paraneminen, kuluttajien luottamuksen vahvistuminen sekä kotitalouksien velkaantuneisuuden nopea väheneminen finanssikriisiä edeltäneistä lukemista. Japanissa kolmiosainen talouspoliittinen ohjelma abenomics on tukenut jonkin verran pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä, mutta talouskasvu on pysynyt vielä vaimeana. Osana ohjelmaa toteutettu kulutusveron korotus on viime kuukausien aikana hidastanut yksityisen kulutuksen kasvua. Kehittyvistä talouksista Kiinan kasvu on hiukan hidastunut, mutta pysynyt vielä yli 7 prosentissa. Vientimarkkinoiden vaisun kasvun sijaan Kiinan kasvua ovat hidastaneet kotimaiset rakenteelliset ongelmat. Uusien investointien tuottavuus on heikentynyt, kun pääomakanta on valmiiksi suuri, työvoima ikääntyy ja ympäristöongelmatkin rajoittavat jo talouskasvua. Lisäksi valtion ja paikallishallinnon huomattava velkaantuneisuus uhkaa rahoitusmarkkinoiden vakautta. Venäjän talouskasvua ovat kuluvana vuonna hidastaneet Ukrainan kriisin seurauksena säädetyt talouspakotteet sekä epävarmuuden kasvu, joka on vähentänyt Venäjälle suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Venäjän talouden haavoittuvuutta lisää riippuvuus raaka-aineiden viennistä, ja öljyn hinnanlasku on vähentänyt vientituloja. Ruplan heikkeneminen on supistanut Venäjän tuontia merkittävästi. Euroopan keskuspankki (EKP) on kesän ja syksyn 2014 aikana keventänyt rahapolitiikkaansa talous- Haapajärven kaupunki 17
kasvun tukemiseksi. Ohjauskorkoa on laskettu 0,05 prosenttiin, ja pankkien talletuskorko keskuspankissa pitämilleen varoille on ollut negatiivinen kesäkuusta lähtien. Ennakoivassa viestinnässään EKP on korostanut, että korot pysyvät nykytasollaan pitemmän aikaa. Koron alennusten lisäksi EKP on toteuttanut joukon epätavanomaisia rahapolitiikkatoimia, jotka lisäävät markkinoiden likviditeettiä ja näin tukevat pankkien luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille. Euriborkorot ovat seuranneet EKP:n ohjauskorkoa ja pysyneet historiallisen matalina. Syksyn aikana kolmen kuukauden euriborkorko painui alle 0,1 prosentin. Matala korkotaso on pitänyt kotitalouksien korkomenot pieninä ja tukenut erityisesti niiden asuntovelallisten velanhoitokykyä, joiden asuntolainat on sidottu markkinakorkoihin. Kuntatalouden heikko talouskehitys ja poikkeuksellisen suuret valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, nosti kunnallisveroprosenttiaan vuodelle 2015. Valtio on siirtänyt valtionosuusleikkauksilla veronkorotuspaineita kunnille. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt tasapainossa. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on yhteensä 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Tästä huolimatta veronkorotuspaineita jää vielä tuleville vuosille. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2015 on 19,84 %. Kuntien toimintakulut (ilman liikelaitoksia) kasvoivat vuonna 2014 edellisvuoteen 1,0 %. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3 %, kun taas palkkakulut laskivat lievästi (0,1 %) edellisvuoteen. Toimintatuotot kasvoivat (ilman liikelaitoksia) 1,1 %. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Kuntien lainakannan kasvu hidastui vuonna 2014, mutta oli kuitenkin 7,9 % edellisvuoteen verrattuna. (lähteet: Suomen Pankin talouskatsaukset sekä Suomen Kuntaliiton tiedotteet) Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Haapajärven kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttavia asioita on tapahtunut päättyneen tilikauden aikana ja sen jälkeen seuraavasti: Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.2.2014 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.4.2014 Haapajärven keskustan osayleiskaavan 2035. Samassa kokouksessa valtuusto päätti, että Savimäenpuhtoon rakennetaan katuja ja varasi niiden rakentamiseen 165.000 euron määrärahan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 aiesopimuksen kauppakeskuksen rakentamisesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.6.2014 hallintosäännön muutokset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.9.2014 kaupungin talousohjelman päivityksen vuosille 2014 2017. Kaupunginvaltuusto vahvisti 10.11.2014 vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 22,00 sekä päätti kiinteistöveroprosenttien suuruuden. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 Ppky Selänteen perussopimuksen muutokset. Kaupunginvaltuusto päätti 10.11.2014 osallistua Haapajärven Kehityskeskus Oy:n toimitilarakentamiseen, rakentaa uimahallin uudisrakennuksen sekä lakkauttaa Kumisevan koulun 1.8.2015 alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2014 Ppky Selänteen talousarviomuutokset yhteensä 745.250 euroa sekä kaupungin talousarviomuutokset ja niiden rahoittamisen lisälainalla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.12.2014 Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle 2015 sekä kaupungin talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016 2018. Kaupunginvaltuusto päätti 15.12.2014, että Rakennusliike Valkia Oy:n ja kaupungin välistä kauppakirjaa muutetaan siten, että rakentamisvelvoite on 30.6.2016 mennessä. Kaupunginhallitus osti vuoden alkupuolella kaikki loput Linja-autoaseman liikekeskuksen osakkeet. Kaupunginhallitus päätti 9.9.2014 tehdä runsaan 39.000 euron arvonalennuksen Kiinteistö Oy Haapajärven Linja-autoasema Liikekeskuksen osakkeisiin. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti myydä kaikki em. osakkeet Rakennusliike Lehto Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Haapajärven kaupunki 18
Kaupunginhallitus päätti 25.11.2014 jatkaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä yhdessä Reisjärven kunnan kanssa vuonna 2015 Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon. Kaupunginhallituksen menot kokonaisuudessaan toteutuivat 101,14 % ja tulot toteutuivat 112,56 %. Nettona toteutuma oli 101,01 % eli nettoylitys oli 321.914 euroa. Ylitys johtui Ppky Selänteen maksuosuuden arvioitua suuremmasta toteutumisesta, Selänteen maksuosuuden ylitys oli 333.337 euroa. Kaupunginhallituksen kohdalla muut hallintopalvelujen kustannukset kokonaisuudessaan olivat nettona arvioitua suuremmat yleishallinnon osalta n. 67.000 euroa ja elinkeinopalveluissa arvioitua pienemmät n. 69.000 euroa. Sivistyspalvelujen menot toteutuivat 100,07 % ja tulot toteutuivat 95,07 %. Nettona oli ylitystä n. 172.000 euroa eli netto toteutuma oli 101,46 %. Nettoylitystä oli mm. perusopetuksessa n. 228.000 euroa ja liikunta-, nuorisotoimessa n. 11.000 euroa. Toisen asteen opetuksessa oli nettosäästöä n. 24.000 euroa, samoin nettosäästöä oli kansalaisopistossa n. 7.000 euroa, kirjasto- ja kulttuuritoimessa n. 38.000 euroa ja hallinnossa n. 27.000 euroa. Teknisten palvelujen menot toteutuivat 101,31 % ja tulot toteutuivat 100,71 %. Nettona syntyi ylitystä n.38.000 euroa eli netto toteutuma oli 105,98 %. Nettona oli säästöä hallinnossa n. 27.000 euroa, liikenneväylät ja yleiset alueet n. 39.000 euroa, kaavoitus- ja mittaustoimessa n. 29.000 euroa, varastot ja koneet n. 30.000 euroa ja säästöä myös suojelutoimessa n. 28.000 euroa. Suurimpana tekijänä nettoylitykseen oli tilapalvelujen menojen ylitys n. 160.000 euroa ja tulojen alitus n. 25.000 euroa sekä ylitystä jätehuollossa n. 13.000 euroa. Käyttötalouden kokonaismenot toteutuivat 100,84 % eli ylitystä oli 442.983 euroa ja tulot toteutuivat 99,05 % eli 81.533 euroa alle arvioidun. Nettona kokonaisylitys oli 524.516 euroa eli nettototeutuma oli 101,19 %. Yksityiskohtaisemmin päävastuualueiden toteutuminen on selvitetty kohdassa Talousarvion toteutuminen. Investoinneissa tonttien ja maa-alueiden myynteihin oli varattu talousarviossa 50.000 euroa ja toteutuma on 23.348 euroa. Tonttien ja maaalueiden ostoihin varattua 50.000 euron määrärahaa käytettiin 19.395 euroa. Osakkeiden ostamiseen käytettiin rahaa 16.574 euroa, määrärahavarausta tähän ei ollut. Sivistyspalvelujen koneiden ja kaluston hankintaan oli varattu 85.000 euroa ja sitä käytettiin 73.627 euroa. Talonrakennuksessa uimahallin peruskorjaukseen oi varattu määrärahaa 70.000 euroa ja toteutuma oli 111.284 euroa. Päiväkoti Satakielen peruskorjaukseen ja laajennukseen oli määräraha 1.230.000 euroa ja toteutuma oli 1.259.312 euroa. Valtionosuuksia Satakielen remonttiin saatiin 150.000 euroa. Muihin talonrakennushankkeisiin varattua 210.000 euron määrärahaa käytettiin 144.485 euroa. Ouluntien tiealueen infraan oli varattu 100.000 euroa määrärahaa ja toteutuma oli 148.675 euroa ja tuloarvio oli 45.000 euroa ja toteutuma oli 26.427 euroa. Lujabetonin liittymän rakentamiseen oli varauduttu 77.500 euron määrärahalla ja 12.500 euron valtionosuudella. Toteutuma oli 13.502 euroa (liittymää ei rakennettu) ja valtionosuuspäätöstä ei vielä saatu. Katujen rakentamiseen oli varattu 100.000 euroa ja määrärahasta käytettiin 76.404 euroa. Katujen päällystämiseen varattua 10.000 euron määrärahaa ei käytetty. Kauppakadun peruskorjaukseen oli varattu 755.000 euroa ja toteutuma oli 784.703 euroa. Savimäenpuhdon katujen rakentamiseen oli varattu 165.000 euroa ja toteutuma oli 141.377 euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden muihin hankkeisiin oli varattu määrärahaa 435.000 euroa ja toteutuma oli 261.468 euroa. Tuloihin oli 240.000 euron varaus ja toteutuma oli 154.743 euroa. Investointien määräraha kokonaisuudessaan nettona oli 2.830.000 euroa ja toteutuma oli 2.729.661 euroa eli yhteensä nettototeutuma jäi alle arvioidun 100.339 euroa eli nettoinvestointien toteutuma oli 96,45 %. Verotulokertymä kokonaisuudessaan oli 103,48 % eli 753.744 euroa yli arvioidun. Kunnallisveroa kertyi 479.714 euroa arvioitua enemmän, kiinteistöveroja 118.782 euroa arvioitua enemmän ja yhteisöveron tuottoa 155.246 euroa arvioitua enemmän. Valtionosuuksia kertyi 213.899 euroa arvioitua vähemmän. Korkokulut lainoista olivat 319.448 euroa alle arvioidun ja muita rahoitustuottoja kertyi 199.100 euroa arvioitua enemmän. Haapajärven kaupunki 19
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa talousohjelman päivityksen, jolla talouden tasapainottamistoimenpiteitä lisättiin vuoden 2013 ennätyksellisen huonon tilinpäätöksen takia. Kaupungin taloudellinen tilanne vaatii kuitenkin edelleen jatkuvaa päämäärätietoista päätöksentekoa. Monet taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien kuntien kriteereistä täyttyvät edelleen. Toiminnallisia muutoksia kaupungin omassa toiminnassa sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänteen järjestämissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on kyettävä tekemään jatkossakin. Toisaalta kaupungin on jatkettava kehittämistoimia yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi eli tonttitarjonnassa, toimitilojen rakentamisessa ja elinkeinoneuvonnassa. Myös kaupungin tarjoamat omakoti- ja rivitalotontit uusilla alueilla luovat pohjaa kehitykselle. Savimäenpuhdon uuden omakotialueen kunnallistekniikka on saatu valmiiksi: valmiit kadut, vesi- ja viemäri- sekä kaukolämpöverkosto odottavat omakotirakentajia. Kaupunki tukee myös omilla talonrakennusinvestoinneilla paikkakunnan kehittämistä. Uuden uimahallin hankesuunnitelma on hyväksytty ja rakentaminen vaatii enää valtionosuuspäätöksen. Myös Karjalahden peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä. Keskustan ns. poikkikatujen peruskorjaussuunnitelmat ovat valmiina. Kaupunki on ollut aktiivisesti edesauttamassa omalta osaltaan myös kauppakeskus Haavikkaan ja siihen liittyvän torialueen rakentamista. Kaikilla edellä mainituilla kehittämistoimenpiteillä on tavoitteena parantaa kuntakuvaa ja luoda edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle ja sitä kautta uusille työpaikoille, mikä osaltaan kääntää väestökehityksen suuntaa positiiviseksi. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus oli kaupungin kannalta kohtuullinen. Myös suunnitteilla olleet soten järjestämis- ja rahoitusmallit olisivat olleet kohtuullisia. Kustannuksia olisi saatu paremmin hallintaan, mutta toisaalta pitää olla valmiuksia hyväksyä mm. palveluverkon muutoksia, erityispalvelujen siirtymistä kauemmaksi ja ns. liikkuvia palveluja. Toisen asteen koulutuksen järjestämis- ja rahoitussuunnitelmat tuovat oman haasteensa lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. 1.5. Konsernitarkastelu Toiminta Kaupungin tytäryhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy. Vuokrataloyhtiö huolehtii kaupungin vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiöllä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Vuokraasuntotoiminta pystytään hoitamaan toiminnasta saaduilla vuokratuloilla. Myös kehityskeskuksella ja lämpö- sekä vesiyhtiöillä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Toimialan asioiden hoitaminen yhtiöissä on nähty myös joustavaksi päätöksentekotavaksi. Etenkin kehityskeskuksen toiminnassa korostuu tarve pystyä valmistelemaan yritysasiakkaiden hankkeita luottamuksellisesti, ja se on katsottu voitavan hoitaa Haapajärven kaupunki 20
paremmin yhtiön toimesta kuin kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Lämpö- ja vesiyhtiöt ovat itsenäisiä myös taloudellisesti; ne rahoittavat toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla. Haapajärvellä elinkeinopalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry, joka vastaa myös alueellisesta edunvalvonnasta sekä seutukuntamme elinkeinoelämää kehittävistä ja edistävistä hankkeista. Yksittäisen kunnan yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin (toimitilat, kunnallistekniikka jne.) tai muun kuntakohtaisen vetovoimatekijän rakentamiseen se ei kuitenkaan osallistu, vaan näiltä osin kunnilla tulee edelleenkin olla myös omat strategiansa ja tavoitteensa. Yhteisenä tavoitteena konsernissa on konsernin koko velkamäärän pienentäminen. Kaupunki antaa edelleenkin takauksia tytäryhtiöiden lainojen vakuudeksi, mutta pienehköjä investointeja yhtiöiden tulee jatkossa toteuttaa myös omilla vakuusjärjestelyillä. Tytäryhtiöiden toimintaa esitellään edelleen luottamushenkilöille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valtuuston iltakoulussa. Riittävän suurissa asioissa tullaan iltakouluja järjestämään erikseen. Yhtiöiden hallitusten jäsenten valinnassa huomioidaan Kuntaliiton ohjeet siitä, että ainakin osalla hallitusten jäseniä on yhtiön toimialaan liittyvää kokemusta tai koulutusta. Yhtiöiden keskinäistä yhteistyötä hallinnollisissa ja muissa toiminnallisissa asioissa kehitetään jatkuvasti. Säännöllistä konsernipalaverikäytäntöä jatketaan. Yhtiöiden yhtiöjärjestykset ja kokouspalkkiokäytännöt yhtenäistetään vuoden 2014 kevään yhtiökokouksissa. Hallinnollisten toimintojen kehittämistä jatketaan laatimalla hallitusten työjärjestykset ja taloussäännöt yhtiöille. Yhtiöiden hallinnollisten tukipalveluiden (esim. osto- ja myyntilaskutus sekä palkanlaskenta) yhteistyötä kehitetään edelleen ja tavoitteena ovat henkilökunnan yhteistyön lisääminen, yhtenäiset toimintamallit ja ohjelmistot. Toteutuminen: Konsernin yhteisissä tavoitteissa, velkamäärän pienentämisessä, on onnistuttu suurimpien tytäryhtiöiden osalta. Sen sijaan kaupungin velkamäärä kasvoi n. 1,99 miljoonalla eurolla. Asukasta kohden kasvu oli 266 euroa. Koko konsernissa lainamäärä väheni n. 0,9 miljoonaa euroa. Konserniyhtiöistä Haapajärven Kehityskeskus Oy, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy, ovat esitelleet toimintaansa kaupunginvaltuustolle iltakoulussa keväällä 2014. Kaupunginhallitus on antanut keväällä 2014 ohjeet suurimpien tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajille yhtiökokousta varten. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot Tavoitteet ja riskit: Toimintatavoitteet: 1) käyttöaste yli 95 % 2) asukkaiden vaihtuvuus alle 38 % Kiinteistöjen kunnossapitoa tehdään kuntoarvioiden perusteella laaditun PTS:n mukaisesti vuokrissa kerättävien vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa sekä lainarahoituksella. Kiinteistönpidon kehittämistä jatketaan mm. huoltokirjan käyttöönotolla. Yhtiö tarkastelee kiinteistöjen omistusta sekä peruskorjaustarpeita kunnon lisäksi myös kysyntätilanne huomioiden. Käyttöasteen muutoksiin vastataan ylläpidettävän asuntokannan sopeuttamisella kysyntää vastaavaksi. Riskit: Yhtiön toiminnan suurin riski on käyttöasteen aleneminen ja siitä aiheutuvan tulovajauksen negatiiviset vaikutukset talouteen, ylläpitokorjauksiin ja investointeihin (korjausvelan kasvu). Käyttöasteeseen vaikuttavat lähes välittömästi muutokset väestömäärän kehityksessä sekä työ- ja opiskelupaikkojen määrässä paikkakunnalla. Toteutuminen: Asuntojen käyttöastetavoite ei toteutunut. Käyttöaste oli 93,4 %. Paikkakunnan vuokraasuntokysyntä heikentyi edelleen muuttotappion sekä vallitsevan yleisen talouskehityksen takia. Kysyntä kohdistui pääosin pienasuntoihin ja vajaakäyttö suuriin asuntoihin. Paikkakunnalla vallitsee vuokra-asuntojen ylitarjontatilanne. Haapajärven kaupunki 21
Asukkaiden vaihtuvuus oli 34 % eli tavoite on toteutunut. Vaihtuvuus kasvoi kuitenkin 6 % edellisestä vuodesta. PTS kunnossapito: Korjauksia on tehty vuokrissa kerättyjen vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa sekä lainarahoituksella. Suurin investointi oli syksyllä 2013 alkanut Vitikankulman hissirakentaminen, joka valmistui tammikuussa 2014. Loppukustannukset ovat 355.584,91 euroa, alv 24 %. Kustannusarvio oli 410.000 euroa, alv 24 %. Kohteelle saatiin 50 % hissiavustusta. Kohteessa tehtiin asunto kerrallaan esteettömyysmuutoksia yhdessä vammaispalvelun kanssa asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Isossa osassa yhtiön kiinteistöjä tehtiin salaojien huuhtelut ja tarvittavat kunnostukset sekä ilmanvaihdon puhdistuksia ja säätöjä. Haavantöyrään uusittiin tuloilmaikkunat. Lisäksi kiinteistökannassa tehtiin muita pienempiä korjauksia. Huoltokirja on otettu käyttöön toimintavuonna 2014. Perustettiin kuntayhtiöiden yhteistoimisto. Riskien toteutuminen: Käyttöaste laski alle tavoitetason, jonka takia on päätetty asuntokannan sopeuttamistoimien valmisteluiden käynnistämisestä vuodelle 2015. Toimintavuonna väestön vähenemisen vaikutukset näkyivät heti alkuvuodesta 2014 nopeana vuokra-asuntojen kysynnän laskuna (- 5%) ja tilanne jatkui samanlaisena lähes koko vuoden. Loppuvuodesta 2014 kysyntä piristyi hetkellisesti. Vajaakäytön tulonmenetykset heikensivät yhtiön taloutta sekä kiinteistöjen ylläpitokorjauksien toteutusta ja investointeja. Rahoituskulujen riskejä on vähennetty suojaamalla isoimpia vaihtuvakorkoisia rahoituslainoja kiinteäkorkoisella korkosuojauksella, jotka ovat voimassa vielä n. 2-3 vuotta. Haapajärven Kehityskeskus Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Kehityskeskus Oy:n tehtävänä on Haapajärven elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittäminen tuottamalla yrityksille erilaisia toimitilapalveluja, osallistumalla ja/tai rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita sekä tuottamalla muuta elinkeinotoimintaa edistävää palvelua. Ns. perinteiset elinkeinoneuvontapalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Toiminnallisina tavoitteina Kehityskeskuksella on pystyä tarjoamaan yrityksille toimitiloja sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää paikkakunnallamme jo olevien, tänne syntyvien ja tänne siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä, olemalla mukana erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa. Haapajärven kaupungin ja Kehityskeskuksen haasteellisimpia tavoitteita ovat nykyaikaisen liikekeskushankkeen käynnistyminen kaupungin ydinkeskustaan, sekä uusien teollisuushallihankkeiden käynnistyminen Oulutien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi yhtiön tavoitteena on talouden pitäminen tasapainossa. Pääasiassa kiinteistöjen hallintaa harjoittavan yrityksen taloudelliset riskit aiheutuvat tulipalon tai muun vahingon lisäksi myös tilanteesta, jossa yritystoimintaa varten rakennetut tilat jäävät syystä taikka toisesta tyhjiksi. Omaisuusvahinkojen varalta yrityksellä on kilpailutettu vakuutus, mutta tilojen tyhjillään oloon ei ole olemassa järkevää vakuutusturvaa. Muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Sille on määritelty omat kunnittaiset tavoitteet, joita ovat mm. perustetut yritykset, yrityskontaktit, yrityskehityshankkeet, kehittämiseen liittyvät tilaisuudet ja tapahtumat. Toteutuminen: Hallitilojen vuokrausaste vuoden aikana oli noin 70 % ja yhtiö pystyi tarjoamaan toimitiloja myös välittömään ja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Toimintavuoden aikana käytiin reilut 150 kehityskeskustelua noin 70 eri yrityksen kanssa. Keskusteluissa selviteltiin yritysten kehittämishankkeita ja niiden rahoitusmahdollisuuksia. Kehittämisavustuksia vuoden aikana sai reilut 30 Haapajärvistä yritystä. Vuoden aikana järjestettiin useita yritystilaisuuksia Haapajärven kaupungin, yrittäjien ja Nihakin kanssa. Olimme mukana myös kaikissa yrittäjien vuosittain järjestämissä yleisötapahtumissa. Vuoden aikana yhtiö oli mukana kahdessa eri teollisuusalueen infrastruktuurin rakentamishankkeessa. Haapajärven kaupunki 22
Toimintavuoden aikana liikekeskuksen toteutumismahdollisuuksien selvitystyötä jatkettiin. Myös rakentamisneuvotteluja Ouluntien uudelle teollisuusalueelle käytiin useiden yritysten kanssa. Hallitilaa yhtiöllä on reilut 4 000 m2, josta vuokrattuna reilut 70 %. Vuosikorjauksia toimintavuonna tehtiin noin 8.000 euron verran. Kehityskeskuksen yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on ollut talouden tasapainottaminen. Kuluneena vuotena ns. hallitoiminnan tuotto oli positiivinen, mutta kokonaistulos oli tappiollinen. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin suunnitellun mukaisesti n. 93.400 euroa Haapajärven Lämpö Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Lämpö Oy tuottaa asiakkailleen kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapajärven teollisuuslaitoksilta saatavilla polttoaineilla. Tällä hetkellä suurkuluttajien ryhmässä lämpöyhtiön tuottama energia on halvinta, pien- ja keskisuurten kuluttajien ryhmässä neljän edullisimman energiantuottajan joukossa koko maan mittapuitteissa. Tavoitteena on, että kaukolämmön hinta pidetään edelleen kaikissa kuluttajaryhmissä kilpailukykyisimpien joukossa, sekä valtakunnallisesti ja myös Haapajärvellä muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Verkoston laajentamista jatketaan kaava-alueella kannattavilta osin sekä Savimäenpuhdon alueen laajennuskartoitus viedään loppuun 2014. Koivuhaan alueella jatketaan verkoston saneerausta Sara-, Mesikka- ja Mansikkateiden osalta. Strategian tekeminen on aloitettu hallituksen kanssa 2013 loppuvuonna ja sitä jatketaan edelleen 2014. Tarkoituksena on luoda yhtiölle pitkäntähtäimen suunnitelman strategia jossa käydään läpi mahdolliset tulevaisuuden vaihtoehdot koskien koko toimintaa. Toteutuminen: Vuoden 2014 tavoitteet täyttyivät kaikilta osin. Energian hinta oli koko maahan verrattuna 2. halvin ja suurkuluttajissa halvin. Verkoston osalta uutena alueena rakennettiin Savimäenpuhto sekä keskustan alueella otettiin normaaliin tapaan kuluttajia verkkoon ja saneeraaminen jatkuivat edellisvuotta laajempana Koivuhaan- ja keskustan alueella. Uutta kaukolämpölinjaa rakennettiin 2 200 m ja saneerattiin 790 m. Polttoaineen seuranta järjestelmä Protacon Once oli ensimmäisen täyden vuoden käytössä ja osoitti, että investointi oli erittäin kannattava. Kattiloiden hyötysuhdetta saatiin nostettua 2 % polttoaine seurannan tehostamisella. Strategian tekeminen saatettiin loppuun ja samalla selvitettiin voimalaitoksen kannattavuus. Voimalaitoksen osalta tällä hetkellä omaan sähkön tuotantoon ei kannata investoida. Avoimet ovet ja yhteistoimiston avajaiset pidettiin 10.10.2014 tytäryhtiöiden kesken. Kävijämäärän laitoksella arvioitiin olevan noin 350 henkeä. Haapajärven Vesi Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Vesi Oy:n tavoitteet vuodelle 2014 ovat seuraavat: asiakkaille myytävän veden mikrobiologinen laatu täyttää jatkuvasti viranomaisten talousveden laadulle asettamat normit veden laadusta ei tule asiakasvalituksia veden paine on riittävän korkea kaikilla verkoston osilla jätevesiverkoston vuotovesimäärä on korkeintaan 50 prosenttia jäteveden puhdistamolle toimitettavasta jätevedestä yhtiön tilinpäätöksen tulos varsinaisen liiketoiminnan osalta ei ole tappiollinen Kauppakadun vesi- ja viemärijohdot uusitaan katuremontin yhteydessä Savimäenpuhdon uuden asuntoalueen vesi- ja viemäriverkosto toteutetaan samassa yhteydessä kaupungin rakenta- Haapajärven kaupunki 23
man muun kunnallistekniikan kanssa jatketaan tehdyn selvityksen pohjalta yhteistyössä kaupungin kanssa jätevesiverkoston vuotovesien vähentämistä. Arvio yhtiön riskeistä on koottu Vesihuollon valmiussuunnitelmaan. Suurimmat riskit ovat vaikea häiriötilanne, suuronnettomuus ja poikkeusolot. Riskeihin varaudutaan mm. verkostojen saneerauksella sekä kaukovalvonnan ja ohjauksen kehittämisellä. Toteutuminen: Haapajärven Vesi Oy:n tavoitteet ovat toteutuneet pääosin suunnitellulla tavalla. Kauppakadun vesihuollon saneeraus on toteutettu peruskorjauksen yhteydessä. Myös Savimäenpuhdon ja Suvikujan vesihuolto rakennettiin. Mitään riskejä ei ole toteutunut. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Haapajärven kaupunkikonsernin yhtiöiden toimintaan vaikuttaa paikkakunnan yleinen kehitys. Väestökehitys sekä teollisuus- ja omakotirakentaminen heijastuvat suoraan yhtiöidenkin kehitykseen. Kehityskeskuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota toimitiloja niin tuotannollisille kuin palveluyrityksillekin. Yhtiöllä on hyvät valmiudet vastata kysyntään. Toimitiloja rakennetaan tai vuokrataan myös kehityskeskuksen kannalta taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ouluntien uudella teollisuusalueella on hyviä tontteja erikokoisille yrityksille. Kaupunki on panostanut uusien ja nykyisten toimivien yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Vuokratalojen asuntojen kysyntä ja vuokrausaste tulisi saada pysymään riittävänä, koska yhtiön tulot ovat pääsääntöisesti asukkailta perittäviä vuokratuloja. Rakennukset vaativat edelleen suunnitelmallisia perus- ja vuosikorjauksia, koska rakennukset on pääosin rakennettu 1980- ja 1990- luvuilla. Lämpö- ja vesiyhtiöiden toimintojen perusta ja asiakaskunta pysyy pääosin nykyisellään, mutta elinkeinojen kehittämistyöllä on tavoitteena lisätä yritysten ja työpaikkojen määrää. Lisääntynyt rakentaminen heijastuu kummankin yhtiön toimintaan lämmön ja veden kulutuksen lisääntymisenä ja verkoston laajentumisena. Haapajärven kaupunki 24
1.6. Kaupunginhallituksen selonteko sisa isen valvonnan ja riskienhallinnan ja rjesta misesta vuonna 2014 1.Kuvaus järjestämisestä Kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet päävastuualueille vuosittain talousarviossa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa, joista viimeinen on toimintakertomus kuluneelta vuodelta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14.11.2011 sisäisen valvonnan ohjeen liitteineen. Päävastuualueet tekevät valvontasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja siitä raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 24.2.2014. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.9.2013 218 kaupungin riskienhallintasuunnitelman. 2.Arvio merkittävimmistä riskeistä Riskienhallintasuunnitelman mukaan strategisia riskejä ovat esimerkiksi toimintaympäristön merkittävät muutokset, mm. väestö- ja elinkeinorakenteen muutokset. Myös suuronnettomuudet, asukkaiden terveyteen laajasti vaikuttavat asiat sekä ympäristöuhat voivat olla strategisia uhkia. Muita merkittäviä riskejä ovat mm.: - tietoturvallisuusriskit - suurimpien rakennusten aineelliset vahingot, kuten esim. tulipalo, vesivahinko tai ilkivalta (taloudellisesti merkittävin) - tapaturmat, joita sattuu henkilöstölle ja asiakkaille (todennäköisimpiä, mutta eivät taloudellisesti niin suuria) - toiminnan keskeytysriskit suurimmissa toimipisteissä Näihin riskeihin on varauduttu mm. seuraavilla vakuutuksilla: kiinteistöjen täysarvovakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus, julkisyhteisön vastuuvakuutus, toiminnan keskeytyksen lisäkuluvakuutus koulutoimessa sekä kunnantoimessa ja kaupunginviraston tiedostojen uudelleenluontivakuutus. Riskienkartoituksen päivitys on tehty päävastuualueittain alkuvuonna 2014 ja kaupunginhallitus on merkinnyt riskienhallinnasta tehdyn yhteenvedon tiedoksi 10.6.2014. 3.Sisäisen valvonnan valvontasuunnitelmien toteutuminen a.säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on vuoden 2014 aikana antanut päätökset vuoden 2013 aikana tehtyihin valituksiin, valitukset on hylätty. Korkein hallinto-oikeus on antanut kahteen valitukseen päätökset, molemmat valitukset on hylätty. Yksi valitus on vielä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyssä. Kaupunginvaltuuston päätöksistä vuoden 2014 aikana on tehty kolme valitusta. 25