SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Samankaltaiset tiedostot
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe Heikki Huttunen

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

T SKJ - TERMEJÄ

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Katsaus suodatukseen

Kompleksianalyysi, viikko 7

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

T Signaalinkäsittelyjärjestelmät Kevät 2005 Pakolliset ja lisäpistelaskarit

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen

: Johdatus signaalinkäsittelyyn 2

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

Tekijä Pitkä matematiikka

Signaalinkäsittelyn menetelmät

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Signaalinkäsittelyn sovellukset

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

SGN Bachelor's Laboratory Course in Signal Processing ELT Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi. Äänitaajuusjakosuodintyö ( )

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn perusteet

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

MATEMATIIKAN JAOS Kompleksianalyysi

1 Johdanto. 2 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla. 1.1 Suodatinpankit audiokoodauksessa. Johdanto

Sisältö. 1. Kompleksiluvut 2. Funktiot 3. Differentiaalilaskentaa 4. Sarjat 5. Integrointi 6. Möbius-muunnos 7. Diskreetti systeemi

Suodinpankit ja muunnokset*

Yksinkertaisin järjestelmä

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Luento 7. LTI-järjestelmät

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

L/M = 16.9/9.1 = 169/91 = 13/7.

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

FIR suodinpankit * 1 Johdanto

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

Osatentti

Osatentti

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

: Johdatus signaalinkäsittelyyn 1

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa Perusteita

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Vastekorjaus (ekvalisointi)

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Elektroniikka, kierros 3

origo III neljännes D

T DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Ominaisarvo-hajoitelma ja diagonalisointi

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

3 Ikkunointi. Kuvio 1: Signaalin ikkunointi.

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos

3. kierros. 2. Lähipäivä

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa

Transkriptio:

SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen, ei molempiin eikä sekaisin. Vastaa konseptille, ja kirjoita ensimmäiselle sivulle ylös isolla sana tai. Kirjoita myös nimesi ja opiskelijanumerosi. Jos olet suorittanut pakolliset harjoitukset aikaisemmin kuin tänä vuonna, merkitse paperin alkuun milloin. Vain tiedekunnan laskinta saa käyttää. 1. Ovatko seuraavat väitteet tosia vai epätosia? Ei perusteluja, pelkkä tosi / epätosi. Oikea vastaus 1p, väärä vastaus - 1 p, ei vastausta 0p. (a) Signaalin x(n)y(n) z-muunnos on X(z)Y(z). (b) Vaihevasteen lineaarisuus takaa, että signaalin kaikki taajuudet viivästyvät yhtä monta sekuntia. (c) Ideaalisen alipäästösuotimen impulssivaste h(n) kerrotaan saman mittaisilla Blackman- ja Hamming-ikkunoilla. Hamming-ikkunan tuloksen siirtymäkaista on leveämpi. (d) Suotimen stabiilius tarkistetaan selvittämällä ovatko sen siirtofunktion nollien itseisarvot pienempiä kuin yksi. (e) Impulssivasteen z-muunnoksesta käytetään nimeä "siirtofunktio". (f) FIR-suodin on aina stabiili.. (a) Erään suotimen napanollakuvio on kuvassa 1, ja tiedetään että sen amplitudivaste H(e iω ) [0, 1]. Hahmottele suotimen amplitudivasteen kuvaaja niin tarkasti kuin se näillä tiedoilla onnistuu. (p) (b) Onko kuvan 1 suodin stabiili? Millä perusteella? (p) (c) Onko kuvan 1 suodin FIR vai IIR? Millä perusteella? (p) 3. Suunnittele ikkunamenetelmällä ylipäästösuodin (selvitä käsin impulssivasteen lauseke), jonka vaatimukset ovat seuraavat: Estokaista Päästökaista Päästökaistan maksimivärähtely Estokaistan minimivaimennus Näytteenottotaajuus [0 khz, 4 khz] [5.5 khz, 16 khz] 0.1 db 51 db 3 khz Käytä etusivun taulukoita hyväksesi.

4. Oletetaan, että kausaalisen LTI-järjestelmän heräte x(n) ja vaste y(n) toteuttavat seuraavan differenssiyhtälön: y(n) = y(n 1) 1 y(n ) + x(n) x(n 1) + x(n ). (a) Määritä järjestelmän siirtofunktio H(z). (b) Piirrä napa-nollakuvio. (c) Onko järjestelmä stabiili? Miksi / miksi ei? 5. (a) Laske matriisin kaksiulotteinen Fourier-muunnos. (p) 0 1 X = 1 0 1 0 0 3 0 0 0 1 0 (b) Kausaalisen aikainvariantin järjestelmän siirtofunktio on missä vakio a 0. H(z) = 1 (az) 1 1 az 1, i. Määritä herätteen x(n) ja vasteen y(n) välinen yhtälö ja piirrä lohkokaavio. (p) ii. Millä vakion a arvoilla järjestelmä on stabiili? (1p) iii. Piirrä napa-nollakuvio tapauksessa a = 1. (1p) 1 0.8 0.6 0.4 Imaginary Part 0. 0 0. 0.4 0.6 0.8 1 1 0.5 0 0.5 1 Real Part Kuva 1: Tehtävän napanollakuvio.

SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Tentti 6.4.010 Tästä alkaa. Välikokeen kysymykset ovat nipun alussa. Vain tiedekunnan laskinta saa käyttää. 1. Ovatko seuraavat väitteet tosia vai epätosia? Ei perusteluja, pelkkä tosi / epätosi. Oikea vastaus 1p, väärä vastaus - 1 p, ei vastausta 0p. (a) Signaalin x(n)y(n) DFT on X(n)Y(n). (b) Suotimen stabiilius tarkistetaan selvittämällä ovatko sen siirtofunktion napojen itseisarvot pienempiä kuin yksi. (c) Järjestelmä, jonka impulssivaste on h(n) = δ(n + 3) + 1.δ(n 5) + 0.7δ(n 6) on stabiili. (d) Kaksiulotteinen diskreetti Fourier-muunnos voidaan laskea yksiulotteisten diskreettien Fourier-muunnosten avulla. (e) Laskostuminen estetään A/D-muunnoksessa asettamalla näytteenottotaajuus vähintään samaksi kuin analogisen signaalin suurin taajuus. (f) FIR-suotimen impulssivasteessa on äärettömän paljon nollasta eroavia kertoimia.. (a) Laske vektorin x(n) = (1, 1, 4, 5) T diskreetti Fourier-muunnos. (1p) (b) Mikä on Fourier-muunnoksen matriisi tapauksessa N =? (p) (c) Tarkastellaan reaalista vektoria x = (x 0, x 1, x, x 3, x 4, x 5, x 6, x 7 ) T. Laske sen diskreetti Fourier-muunnos, kun vektorin (x 0, x, x 4, x 6 ) T DFT on ( 5, 3, 9, 3) T ja vektorin (x 1, x 3, x 5, x 7 ) T DFT on (0, 1, 4, 1) T. (3p) 3. Suunnittele ikkunamenetelmällä ylipäästösuodin (selvitä käsin impulssivasteen lauseke), jonka vaatimukset ovat seuraavat: Estokaista Päästökaista Päästökaistan maksimivärähtely Estokaistan minimivaimennus Näytteenottotaajuus [0 khz, 4 khz] [5.5 khz, 16 khz] 0.1 db 51 db 3 khz Käytä oheisia taulukoita hyväksesi.

4. Oletetaan, että kausaalisen LTI-järjestelmän heräte x(n) ja vaste y(n) toteuttavat seuraavan differenssiyhtälön: y(n) = y(n 1) 1 y(n ) + x(n) x(n 1) + x(n ). (a) Määritä järjestelmän siirtofunktio H(z). (b) Piirrä napa-nollakuvio. (c) Onko järjestelmä stabiili? Miksi / miksi ei? 5. (a) Laske matriisin kaksiulotteinen Fourier-muunnos. (p) 0 1 X = 1 0 1 0 0 3 0 0 0 1 0 (b) Tarkastellaan alla olevan kuvan mukaista järjestelmää. Järjestelmä koostuu kahdesta suotimesta. Suotimen H 1 (z) impulssivaste on ja suotimen H (z) taajuusvaste on H (e iω ) = h 1 (n) = δ(n 1), { 1 kun 0 ω < π 4 0 kun π 4 ω π. Mikä on katkoviivan sisällä olevan kokonaisuuden i. impulssivaste, (p) ii. taajuusvaste? (p) x ( n) y ( n) H ( z ) H ( z) 1

TAULUKOITA Suodintyyppi Impulssivaste kun n 0 n = 0 Alipäästö f c sinc(n πf c ) f c Ylipäästö f c sinc(n πf c ) 1 f c Kaistanpäästö f sinc(n πf ) f 1 sinc(n πf 1 ) (f f 1 ) Kaistanesto f 1 sinc(n πf 1 ) f sinc(n πf ) 1 (f f 1 ) Ikkuna- Siirtymäkaistan Päästökaistan Estokaistan Ikkunan lauseke funktion leveys värähtely minimi- w(n), kun nimi (normalisoitu) (db) vaimennus (db) n (N 1)/ Suorakulmainen 0.9/N 0.7416 1 1 Bartlett 3.05/N 0.475 5 1 n N 1 ( ) Hanning 3.1/N 0.0546 44 0.5 + 0.5 cos πn ( N ) Hamming 3.3/N 0.0194 53 0.54 + 0.46 cos πn ( N Blackman 5.5/N 0.0017 74 0.4 + 0.5 cos πn N ) + 0.08 cos ( ) 4πn N ax + bx + c = 0 x = b ± b 4ac a