Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2019-2020 laadintaohjeet Talousarvion laadinnan perusteet ja rakenne Kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2018-2020. Suunnittelukauden ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi ja kaksi seuraavaa vuotta ovat suunnitelmavuosia. Tulevan talousarvion suunnittelu perustuu kaupunginvaltuuston 7.11.2016 hyväksymään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2017-2019. Lautakuntien talousarviot tuloskortteineen on hyväksyttävä 30.6. mennessä. Tarkemmat ohjeet ja korttipohjat valmistelijoille lähetetään 4.5. mennessä. Eurot on syötettävä Tabellaan 1.9. mennessä. Tuloskortit ja lopulliset talousarvioesitykset on toimitettava talousja kehittämispalveluihin 8.9. mennessä. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskelman ja rahoituksen näkökulmista. Talousarvio jakaantuu osiin seuraavasti: Käyttötalousosassa asetetaan palveluille ja hallinnolle tavoitteet ja budjetoidaan niiden toteuttamisessa tarvittavat menot ja tulot, investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta sekä rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti, tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin ja rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Mukaan liitetään omina kokonaisuuksinaan kohderahoitteisten tehtävien toiminta ja talous sekä kaupungin konserniyhtiöiden ja yhteisöjen toiminta ja talous. Vuoden 2018 talousarviossa muuttuu tarkastelunäkökulma yhä enemmän koko konsernia tarkastelevaksi. Näin ollen jo talousarviovaiheessa on huomioitava koko konsernin etu, ja tavoitteet on asetettava sen mukaisesti. Talousarviorakenteessa noudatetaan kuntaliiton talousarviosuositusta. Kaupungin palvelutuotanto ja hallinto jaetaan rahoitustavan perusteella budjettirahoitteisiin ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston verorahoitukseen perustuvilla määrärahoilla. Kohderahoitteisten yksiköiden rahoitus perustuu sisäiseen tai ulkoiseen tulorahoitukseen, joka perustuu palvelujen tuottamisesta saatuihin myynti- ja maksutuottoihin. Budjettirahoitteiset tehtävät vuonna 2018 ovat: - Ulkoinen tarkastus- ja arviointi - Strateginen hallinto - Alueelliset palvelut - Perusturvapalvelut 1 - Sivistyspalvelut
- Tekniset palvelut Kohderahoitteiset tehtävät vuonna 2018 ovat: - Ruoka- ja puhtauspalvelut (nettobudjetoitu yksikkö) - Tilaliikelaitos Taloudellinen tilanne Suomen talouden orastava elpyminen on perustunut kotimaiseen kysyntään. Viennin näkymät eivät ole olennaisesti vahvistumassa. Kilpailukykysopimus tukee vientiä, mutta se ei yksin riitä vauhdittamaan vientiä selvään kasvuun. Kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää ennen kuin sopimuksen myönteiset vaikutukset alkavat näkyä. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan ole kokonaan poistumassa, sillä suhdannetilanteen normalisoitumisen julkista taloutta kohentava vaikutus jää pieneksi. Lähivuosikymmeninä on varauduttava siihen, että Suomen talouskasvu ei palaudu finanssikriisiä edeltävien vuosien ja vuosikymmenten vauhtiin. Tulevan talouskasvun mahdollisuuksia rajoittavat korkea rakenteellinen työttömyys sekä työikäisen väestön määrän supistuminen. Myös tuottavuuskehitys näyttäisi jäävän aiempaa maltillisemmaksi. Lisäksi väestörakenteen muutoksen myötä julkisten menojen automaattinen kasvu jatkuu myös 2020-luvulla. Julkisen talouden tulot eivät riitä ylläpitämään kaikkia nopeamman talouskasvun varaan rakennettuja julkisen sektorin rakenteita ja tehtäviä. Kilpailukykysopimuksen epäsuorat vaikutukset vähentävät kuntien verotuloja valtionvarainministeriön mukaan 379 miljoonalla eurolla, joten nettovaikutus rahoitusasemaan on -90 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan myös valtionosuusindeksin muutos, saadaan kilpailukyky-sopimuksen netto-vaikutukseksi kunnille vuonna 2017 yhteensä -168 miljoonaa euroa. Vuodet 2017 ja 2018, ennen suunniteltua SOTE-uudistusta, tulevat olemaan Rovaniemen kaupungille sekä taloudellisesti että toiminnallisesti raskaita. Molemmat vuodet on suunniteltu alijäämäisiksi. Arvio vuodesta 2019 on, että se olisi Rovaniemellä niukasti ylijäämäinen. Uudistuksen suunnitelmat elävät edelleen, eikä varmuutta sen reunaehdoista vielä ole. Tästä johtuen laadintaohjeet keskittyvät vuoteen 2018. Vuoden 2017 talousarvion ja vuoden 2018 taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttävät kaikilta osapuolilta paljon työtä. Samaan aikaan on valmistauduttava mittavaan SOTEuudistukseen ja siihen liittyvään laajempaan maakuntauudistukseen. Seuraavan kahden vuoden aikana on Rovaniemen kaupunki saatettava sellaiseen kuntoon, että se kykenee uudistuksen jälkeenkin, supistuvalla verorahoituksella, tuottamaan laadukkaat palvelut sen asukkaille ja yrityksille. Tulevista haasteista selvitäkseen kaupunki tarvitsee kipeästi lisää verotulopohjaa. Tätä varten tarvitaan uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. 2
Koko kaupungin talouskehys vuosille 2018-2020 1000 TP2016 TA 2017 TS 2018 RAAMI 2018 TS2019 TS2020 Määrärahat -346 345-351 019-354 520-362 274 Toimintakate -336 608-342 817-346 900-348 676 Verotulot 248 746 246 302 251 970 251 970 Valtionosuudet 98 290 93 386 92 500 92 500 Rahoitustuotot ja -kulut 8 868 8 721 8 722 8 722 Vuosikate 19 296 5 592 6 292 4 514 Poistot -14 929-10 442-10 410-11 720 Tilikauden tulos 4 657-4 850-4 118-7 206 Hyväksytyssä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on vuodet 2017 ja 2018 suunniteltu alijäämäisiksi. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu 4,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuoden 2018 raami osoittaa 7,2 miljoonan euron alijäämää. Tämä tarkoittaa sitä, että poistoja ei saada kumpanakaan vuotena katettua kuin osittain ja investointeja varten joudutaan ottamaan lisää lainaa. Vuosien 2017 ja 2018 alijäämät voidaan kattaa taseessa olevasta kumulatiivisesta ylijäämästä, jota vuoden 2016 lopussa oli 65,7 miljoonaa euroa. Määrärahoihin on lisätty noin 6,0 miljoonaa euroa uusien vuokrakustannusten kattamista varten. Tilaliikelaitoksen perimiin vuokriin on lisätty pääomamenojen osuus. Muutos näkyy sekä toimialojen määrärahoissa että Tilaliikelaitoksen poistoissa ja koroissa. Muutosta on valmisteltu jo kaksi vuotta, ja se on osa meneillään olevaa Maakuntauudistukseen valmistautumista. Vuokrien laskentaperiaatteet harmonisoidaan valtakunnallisten suositusten mukaisiksi. Muita merkittäviä lisäyksiä määrärahoihin ovat teknisen lautakunnan tarvitsemat määrärahat, jotka liittyvät ja Ounaskosken sillan (rautatiesilta) kunnostamiseen. Kokonaistarve tältä osin on 2,2 miljoonaa euroa. Tulevat verotulot ja valtionosuudet ovat vuoden vaihteen arvioita ja tarkentuvat loppuvuoden 2017 aikana. Vuoden 2017 verotulojen ja valtionosuuksien oletetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Rahoitustuotot ja -kulut on arvioitu vuoden 2017 talousarvion tasolle. Rahoitustuottojen toteutuminen edellyttää sitä, että yhtiöiden tulokset kehittyvät positiivisesti, ja että korkotaso säilyy alhaisella tasolla. Vuodelle 2018 ei raamin pohjaan ole laskettu veron korotuksia. Mikäli halutaan lisätuloja alijäämän pienentämiseksi, on maaomaisuuden ja rakennusten tuottamia tuloja edelleen saatava lisää. Näiltä katseet kääntyvät uusiin kaavoitettuihin alueisiin tilaliikelaitoksen omistuksessa oleviin rakennuksiin. 3
Määrärahojen kohdentaminen tehtäville Määrärahat talousarvioon on varattava siten, että edellä esitetty talouskehys toteutuu. Tämä edellyttää toimintamenojen kasvun rajoittamista ja toimintatuottojen lisäämistä. Lautakuntien talouden tasapainottamissuunnitelmien toimeenpanoa on edelleen voimallisesti jatkettava. Maksuperusteita ja avustusten myöntämiskriteerejä on tarkasteltava kriittisesti. Toimintatuottojen kasvulle on asetettava selvästi nykyistä suuremmat tavoitteet. Palvelujen käyttömaksut on nostettava riittävälle tasolle ja niitä on korotettava vuosittain vähintään kustannustason nousua vastaavalla summalla, kuitenkin niin, että lakisääteisiä enimmäismaksuja ei ylitetä. Investoinneista päätettäessä on huomioitava valmistuvien investointien aiheuttamat vuokra- ja siivouskustannukset ym. käyttökustannusten lisäykset. Alla olevassa taulukossa on esitetty tehtävittäin talousarvion laadinnan perustaksi päätettävät määrärahat. Lautakuntien tulee omissa talousarvioesityksissään kohdentaa määrärahat palvelualueille. Kaupungin määrärahakehys = peruskaupungin toimintakate. Toimielimen määrärahakehys = toimielimen tuloslaskelman toimintakate. Alustava määrärahakehys vuosille 2018-2020 Tehtävä/Toimiala Toimielin TA2017 TS2018 RAAMI 2018 M M M Ulkoinen tarkastus ja 0,24 arviointi Tarkastuslautakunta 0,24 Strateginen hallinto Kaupunginhallitus 13,82 15,04 Alueelliset palvelut Aluelautakunnat 13,64 14,22 Perusturvapalvelut Perusturvalautakunta 200,48 203,00 Sivistyspalvelut Koulutuslautakunta 92,37 95,00 Sivistyspalvelut Vapaa-ajanlautakunta 14,47 15,90 Tekniset palvelut Tekninen lautakunta 9,66 12,50 Tekniset palvelut Ympäristölautakunta 6,33 6,37 Yhteensä 351,02 354,52 362,27 Vuodelle 2018 määrärahoihin lisätään 6,0 miljoonaa euroa pääomavuokria varten. Vuokrat on jyvitetty Trellumin karkean jaon mukaisesti, joten luvuissa tulee tapahtumaan vielä siirtymiä laskelmien täsmentyessä. Investoinnit Kaupungin vuosikate kattoi vuonna 2016 poistot ja myös nettoinvestoinnit. Tänä vuonna vuosikate tulee kattamaan noin puolet poistoista. Vuoden 2018 talousarvion pohjassa päästään noin 39 prosentin kattavuuteen poistojen suhteen. Suurin osa kaupungin investoinneista vuosina 2017 ja 2018 on katettava lainarahalla. 4
Tämän johdosta investointeja tulee rajoittaa mahdollisuuksien mukaan ja hakea jokaisella toimialalla vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja, joilla kaupungin omia investointeja voidaan välttää. Palvelu- ja toimitilaverkkoa tulee tehostaa. Rakennusten uus- ja peruskorjausinvestoinnit tulee tapauskohtaisesti suunnitella siten, että huomioidaan mahdolliset vaihtoehtoiset investointien rahoitus- ja toteutustavat. Tämä edellyttää palvelutarpeen ja toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, sillä tilaratkaisuissa on varauduttava pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Vuoden 2018 investointitasoa nostaa muun muassa Ounaskosken sillan (rautatiesilta) kevytliikenneväylien peruskorjaus. Esityksen mukaan voi kaupungin kokonaisinvestointikehys vuodelle 2018 voi olla enintään 21,2 miljoonaa euroa. Alustava suunnittelun pohjana oleva investointiraami ja investointien aiheuttama lainakannan kasvu on esitetty seuraavassa taulukossa: Koko kaupunki / 1000 TA2017 TS2018 RAAMI 2018 TS2019 Vuosikate 5 592 6 292 4 514 Nettoinvestoinnit kaupunki -17 550-20 450-21 150 Lainakanta kasvaa/vähenee 11 958 14 784 16 636 Kaupunginhallituksen, vapaa-ajanlautakunnan ja teknisen lautakunnan osalta investointiosassa esitetään ja hyväksytään hankkeittain investoinnin perustelut ja kokonaiskustannusarvio sekä niihin kohdistuvat valtionosuudet ja muut tulot. Luovutusvoitot kirjataan arviovaiheessa täysimääräisinä investointiosaan ja myyntivoiton osuus käyttötalouteen. Lopulliset kirjaukset näkyvät tilinpäätöksessä sitten, kun rahoitusosaan kirjataan myyntivoittoa vastaava korjauserä. Tilaliikelaitoksen investointeja sitoo sille päätetty nettokehys, ellei valtuustossa ole erikseen päätetty määrärahoista jollekin yksittäiselle hankkeelle. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan mukaan otettavasta hankkeesta tulee laatia asianomaisen toimielimen hyväksymä tarveselvitys. Tarveselvitystä laadittaessa ja hanketta suunniteltaessa on noudatettava kaupunginhallituksen 31.3.2014 hyväksymää Tilahankkeiden valmistelu- ja toteutusohjetta, josta laaditaan tämän vuoden aikana päivitetty versio. Tarveselvityksen laadintaa varten varataan tilaliikelaitoksen investointiosaan riittävä suunnittelumääräraha. Hankkeita valmisteltaessa on arvioitava ja esitettävä investoinnin vaikutukset käyttötalouteen ja huomioitava kustannukset asianomaisen tehtäväalueen määrärahoja ja niiden käyttöä suunniteltaessa. Henkilöstö 5
Uusien vakanssien perustamista ei sallita kuin erityisen perustelluista syistä. Käytössä olevien vakanssien määrän muutosten tulee perustua toimielinten hyväksymiin henkilöstösuunnitelmiin. Suunnitelmissa huomioidaan pitemmän aikavälin ennusteet kysynnän kehityksestä sekä palveluiden tuotantotapoihin liittyvät vaihtoehdot. Henkilöstösuunnittelun yhtenä tavoitteena tulee olla palvelutoiminnan tuottavuuden parantaminen. Sen turvaamiseksi on tehtävä esim. tarvittavat päätökset palveluverkossa ja hyödynnettävä henkilöstön vaihtuvuuden tuomat mahdollisuudet uudenlaisen osaamisen ja toimintatapojen kehittämisessä sekä henkilöstömäärän sopeuttamisessa. Palkkamäärärahoissa huomioidaan toiminnan nykyiset palkkakustannukset, henkilöstösuunnitelmiin perustuvien uusien rekrytointien kustannukset sekä lomarahaan tuleva 30 prosentin leikkaus. Lomarahaleikkausten tuomia säästöjä ei saa käyttää muun toiminnan kustannuksiin vaan koko kaupungin tasolla palkkasumman tulee laskea. Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa on huomioitava ja varauduttava vuoden 2019 alusta toteutuvaan maakuntauudistukseen. Henkilöstömenoissa on tehtävä arvio maakuntaan siirtyvästä henkilöstöstä ja henkilöstömenoista. Sisäiset erät Ruoka- ja puhtauspalvelut -yksikölle laaditaan nettobudjetti tuloslaskelman muotoon. Ruoka- ja puhtauspalveluiden kustannukset huomioidaan toimialojen määrärahoissa menoina ja vastaavasti ruoka- ja siivouspalveluissa sisäisinä tuloina. Siivouspalvelujen osalta huomioidaan toimialoille siivouksen mitoitukseen liittyvät tarkistukset. Tilaliikelaitoksen perimät vuokrat lasketaan toimialoille kaupunginhallituksen päättämien sisäisten vuokrien määritysperiaatteita ja jäljempänä annettuja ohjeita noudattaen. Vuokriin lisätään noin kuusi miljoonaa euroa pääomakuluja. Muutoin sisäiset erät budjetoidaan vuoden 2017 menotasolle, mikä edellyttää toimintojen tehostamista. Sisäiset erät budjetoidaan elinkeinopalvelujen osalta samoilla periaatteella. Tilaliikelaitos, konserniyhtiöt ja kuntayhtymät Uusi kuntalaki korostaa kuntakonsernin johtamista ja ohjausta. Vuodesta 2017 lähtien kunnan talouden kestävyyttä arvioidaan konsernitasolla. Rovaniemen kaupunkikonsernin taloussuunnittelun lähtökohtana on, että talouden tunnusluvut tulee voida pitää vähintään nykyisellä tasolla. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste vuonna 2016 oli 50,7 prosenttia ja lainakanta 3 583 euroa asukasta kohden. Konsernin tilikauden ylijäämä oli vuonna 2016 15,3 miljoonaa euroa. Taseen kumulatiivinen ylijäämä 31.12. oli 126,4 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien talouteen liittyvät tavoitteet Kaupungin tytäryhteisöiden tulee laatia talousarvionsa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: 6 1) Yhteisön tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia ja tavoitteena on, että yhteisön omavaraisuusaste paranee ja koko konsernin omavaraisuusaste on yli 50 %. 2) Yhteisön liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa kaikki liiketoimintainvestointien aiheuttamat käyttö- ja pääomakulut. 3) Liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu. 4) Kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason nousua ja kaupungin peruspääomalle tulee maksaa vähintään 4 % korko.
Merkittävien tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien on ilmoitettava 8.9.2017 mennessä arviot vuosien 2017-2020 - Liikevaihdosta - Tilikauden voitosta/tappiosta - Pitkäaikaisista ulkoisista vuosittain nostettavista lainoista - Vuotuisista lainojen lyhennyksistä - Ulkoisten lainojen kokonaismäärästä - Investointien kokonaismäärästä vuosittain - Henkilöstön kokonaismäärästä Tiedot pyydetään sähköisellä lomakkeella kaupungin talous- ja kehittämisyksiköstä. Lappica Oy: n tavoitteena ei ole tuottaa omistajille tuloutettavaa voittoa, vaan hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisiä palveluita ja saavuttaa positiivinen tulos. Kaupungin ja Lappica Oy:n välisessä palvelusopimuksessa tulee huomioida kaupungin henkilöstömäärän aleneminen. Tavoitteena on, että kaupungin kokonaissopimuksen hinta säilyy nykytasolla. Napapiirin Energia ja Vesi konsernin tulostavoite on tehdä tilikausittain voitollinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja, satunnaisia eriä ja veroja. Konsernin tulee varautua maksamaan Rovaniemen kaupungille sijoitetulle pääomalle vähintään 8,3 miljoonan euron tuotto vuodessa. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain positiivinen tulos siten, että yhtiö voi maksaa kohtuullisen koron omistajan sijoittamalle pääomalle. Yhtiö rakentaa tytäryhtiönsä kautta kaupungin päättämät toimitilainvestoinnit. Yhtiön rahoitusrakenne tulee olla sellainen, että yhtiö ilman kaupungin sijoituksia kykenee tulorahoituksellaan hoitamaan kaikki yhtiölle kuuluvat käyttö- ja pääomakulut. Napapiirin Residuum Oy:n tavoitteena on tehdä tilikausittain positiivinen toiminnallinen tulos ilman kaupungin lisäsijoituksia ja kattaa tulorahoituksellaan vieraanpääoman lyhennykset ja korot. Yhtiön tulee varautua lain mukaisiin kaatopaikan jälkihoitovelvoitteisiin. Rovaniemen Kehitys Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain positiivinen tulos. Yhtiön on kehitettävä liiketoimintansa ja varauduttava ulkoisen tulorahoituksen hankintaan hankintalain sallimissa rajoissa. Konserniin kuuluvan Matkailu & Markkinointi Oy:n tavoitteena on tehdä vähintään nollatulos. Rovakaira Oy:n tulostavoite on tehdä tilikausittain sellainen tulos, että yhtiö voi maksaa omistajilleen vähintään miljoonan euron osingon. Kuntayhtymiltä edellytetään, että ne maksavat kuntien peruspääomalle perussopimuksen mukaisesti vähintään 4 prosentin koron. Tilaliikelaitoksen talouteen liittyvät tavoitteet Tilaliikelaitoksen tulostavoitteena on tehdä tilikaudella vähintään positiivinen tulos. Hallinnoinnissa on noudatettava kaupunginvaltuuston päättämiä omistajapoliittisia linjauksia. Nettoinvestointien määrä on rajoitettava valtuuston päättämään kehykseen ja korvausinvestointien taso poistojen kokonaismäärään. 7
Vuokrien määrittely: Kaupungin toimintoihin vuokrattavien tilojen vuokra kostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokran korko lasketaan rakennuksen teknisestä eli nykyarvosta 3 %:n korolla. Korjausvastike, 2 %, lasketaan rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Vuosikorjausten rahoitus perustuu poistojen lisäyksiin. Tekninen arvo on rakennuksen jälleenhankinta-arvo vähennettynä rakennuksen iän, käytön, kulumisen ja käyttökelpoisuuden alenemisen johdosta tapahtunut arvon alentuminen. Korjausvastike muodostuu rakennuksen vuosikulumisesta tai todellisesta kulumisesta sekä korjausvelan lyhentämiseen liittyvästä osuudesta. Ylläpitovuokra koostuu ylläpitopalveluista (mm. hallinto, kunnossapito, vakuutus, kiinteistön ja ulko-alueiden huolto, teknisten järjestelmien huolto) ja käyttöpalveluista (sähkö, lämmitys, vesi ja jätevesi). Rovaniemen kaupungin sisäisissä vuokrissa ei ole tällä hetkellä mukana maanvuokraa. Suurissa kaupungeissa maanvuokra on yleisesti mukana sisäisissä vuokrissa ja käytännössä se on korvaus maahan sitoutuneen pääoman käytöstä. Maanvuokra tuo rakennuksen sijainnin vaikutuksen sisäiseen vuokraan. Maanvuokran osalta valmistellaan laskennallinen (0,3 e/m2) sisällytettäväksi sisäiseen vuokraan, joka huomioidaan käyttäjien määrärahoissa. Osakkuus- ja yhteisyhteisöille, yhdistyksille ja säätiöille asetettavat taloustavoitteet Kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti tulee yhteisön toiminnan ja kaupungin omistuksen yhteisössä palvella kaupunginvaltuuston asettamia strategisia tavoitteita. Kaupungille palveluja tuottavien yhteisöjen tavoitteena tulee olla, että laskutus ja hintataso kaupungille eivät nouse, vaan kustannusten nousu pitää pyrkiä kattamaan ulkoista tulorahoitusta lisäämällä. Lisäksi yhteisöjen tulee olla omalla tulorahoituksellaan kannattavia ilman kaupungin lisäsijoituksia. Tuloutusten osalta tavoitteena on säilyttää vähintään nykyinen taso. Talousarvion valmisteluaikataulu 24.4. Talousarvion 2018 laadintaohjeet ja RAAMI kaupunginhallituksessa toukokuu Laadintaohjeen ja RAAMIN esittely lautakunnissa 5.5. Talousarvion tuloskorttipohjat toimitetaan asianomaisille toukokuu kesäkuu Kaupunginhallituksen budjetin laadinta Talousarvioiden käsittely lautakunnissa 30.6. Lautakuntien talousarviot ja tuloskortit laadittu ja käsitelty toimielimissä 1.9. Eurot syötetty Tabellaan 8
8.9. Lautakuntien, kaupunginhallituksen ja liikelaitosten johtokunnan alaisten yksiköiden talousarviot ja tuloskortit toimitettu talous- ja kehittämispalveluihin 8.9. Investointisuunnitelma ja -tekstit valmiina ja toimitettu talous- ja kehittämispalveluihin 11.9. Talousarvion valmistelutilanne iltakoulussa 18.9. Valtuustoseminaari 29.9. Yhtiöiden ja yhteisöjen talousarvioesitykset laadittu ja toimitettu tarvittavilta osin tiedoksi talousyksikköön sekä kirjan tekijälle 6.10. Koko kaupungin talousarvioesitys koostettu ja toimitettu kaupunginjohtajalle tasapainotusta varten => budjettiriihityöskentely 23.10. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistus ja esittely kaupunginhallitukselle ja valtuustolle. Budjetin lähetekeskustelu kaupunginhallituksen ja valtuuston yhteisessä seminaarissa 30.10.-1.11. Talousarvion käsittely kaupunginhallituksessa 13.11. Talousarvion käsittely kaupunginvaltuustossa 17.11. Veroprosentin ilmoittaminen 27.11. Kaupunginhallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 30.11. Tositteiden hyväksyjät päätetty ja toimitettu talousyksikköön 31.12. Käyttösuunnitelmat ja Tilaliikelaitoksen TA valmiit tammikuu Käyttösuunnitelmien aiheuttamat muutokset täsmätään Tabellaan ja viedään tarvittavat muutokset hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustoon. 9