SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Samankaltaiset tiedostot
Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Luomukanatalouden ja lihasiipikarjan rehukatsaus. ProAgria Etelä-Pohjanmaa Luomuerikoisneuvoja Ulla Maija Leskinen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Maississa mahdollisuus

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Hamppu viljelykiertokasvina

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

RaHa-hankeen kokemuksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Gluteenittoman tattarin viljely

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Herne säilörehun raaka-aineena

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Ruis ja vehnä luomussa

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Säilörehunurmet kg ka

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Transkriptio:

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet Lehmän tarve hyvässä tuotoksessa 18 % Vasikat alle puolivuotiaat 16 % Lihanaudat 16-18 % Hiehot ja umpilehmät 14 % Emolehmät 12-14 % Ulla Maija Leskinen 1

Eri kasvit eri maalajeille esim. Happaman maan viljely Ohje Lupiini voi viihtyä 4.2-5.8 ph alueella. Rehua tulee 17 000-20 000 kg/ha kerta sadosta. Voi hyvänä kesänä viljellä puitavaksi. Rehuun 120 kg/ ha Puhdas viljely 250-460 kg/ ha. Nurmi tai raeheinä kasvuston alle jos pitkään maa paljas keväästä ettei rikkakasvit valtaa. Kolme vuotta peräkkäin sama hoito että tulee pelto raiviosta. Multavuus lisääntyy ja humus, pieneliöt tulee peltoon sitten voi odottaa satoa Ulla Maija Leskinen 2

Sini, kelta ja valkolupiini happamat maat. Raiviolta saatu 17 000 ha satoa PH 4.8 viljelykasvien kokeileminen Uusien Ulla Maija Leskinen 3

Sinilupiinista kelta ja valkolupiini siementä kylvetään 240-260 kg/ ha Happaman maan viljely Ulla Maija Leskinen 4

Yksivuotinen rehunurmi: Siemneseos: kasvit kaura 120 kg, 60 kg virnaa, 15 kg englannin raeheinää, josta rehu tehdään kukinnan alkuvaiheessarehuksi. Epena Rehuvirna ja Eestistä ruisvirna joka 2 m kasvusto Runsas sato Ulla Maija Leskinen 5

MIKKO Parikkalan Tyrjän kylän maatiais-kanta, melko aikainen (108 pv) UKKO (1984) nuijamaalaisen ja ukrainalaisen kannan risteytys, 20 % Mikkoa satoisampi KONTU (1997) yli 10 % Ukkoa satoisampi AURORA lähes 2 m korkea, kokovilja- ja viherlannoitusseoksiin Ulla Maija Leskinen 6

-ei lakoonnu herkästi, seoskasvin merkitys lähinnä tuulettava -viljelykierrossa vaihtokelpoinen herneen kanssa -kylvötiheys 70 kpl/m2, selvitä itävyys -kylvösyvyys 6-8 cm, kylvöajan kosteuden hyödyntäminen tärkeää - jyrääminen suositeltavaa - oma ymppi markkinoilla Ulla Maija Leskinen 7

Härkäpapu Murskesäilötty h-papu ka 60,7 srv29,2 D-arvo 79,6 NDF18,7 Härkäpapu paali 41,4 srv21,8 ndf 41,7 68,3 Ulla Maija Leskinen 8

Maanmuokkaaja retiisi Tillage Radish Paksu juurimukula kasvaa 20 40 cm. Ohuempi paalujuuren jatke kasvaa noin metrin. Kasvaa läpi tiivistyneiden kerrosten. Toimii biojankkurina. Kerää ravinteita. Kuolee talven aikana. Noin parin kolmen päivän -10 C pakkanen tappaa kasvin. Pakkasten tappama kasvi tuoksuu jonkin verran. Ravinteet vapautuu nopeasti keväällä. Typpeä, fosforia, kalia ja rikkiä. Imuroi syvemmältä pintaan. Bioaktiivisiä kemikaaleja tehostavat ravinteiden kiertoa maasta. Varjostaa rikkakasveja sekä vähentää sukkulamatoja Ulla Maija Leskinen 9

Kun juurimukula kohtaa tiivistyneen kerroksen se alkaa porata ohuemmalla paalujuurella sen läpi. Ulla Maija Leskinen 10

Ulla Maija Leskinen 11

Luomuviljely tilanteet Vähän lantaa saa voimaa seuraavan vuoden viljelyyn esim; virna, vihantaherne, vihanta h-papu. Juurimassaa, humusta, maanrakenteen parannusta sekä lisää lieroja, pellon elävyys ja vesitalouden parantaminen toteutuu samalla. Salaojitus tai ojitustilanteessa tai peruskorjaus muotoilu peltolohkolla sinne yksivuotinen + ns Raivio pellot jotka raivataan metsämaasta 2-3 vuoden kuntokuuri yksivuotinen+ yksivuotinen + yksivuotinen + ns tehdään pelto Ulla Maija Leskinen 12

Maissi rehuna 25 kg ha Syvään kylvö Aikainen kylvö Rikkaäestys mahdollinen Tahdo löytyä peittaamataonta siementä Ulla Maija Leskinen 13

Peltoviljely Viljelyksessä: - Laidunta 30 ha. - säilörehua 30 ha. - Kaura/virna (härkäpapu) sr. Nurmien perustamisessa 10 ha. - Kevätviljoja 20 ha, rypsiä 8 ha. - Rypsi puristetaan naapuritilalla, puriste valkuaisrehuksi, öljy poltetaan kuivurissa Ulla Maija Leskinen 14

Luomusäilörehujen syönti-indeksit 1.8.2013-24.1.2014 Ulla Maija Leskinen 15

Luomupalkokasvisäilörehujen ja tavanomaisten palkokasvisäilörehujen raakavalkuainen Ulla Maija Leskinen 16

Luomuviljely tilanteet Vähän lantaa saa voimaa seuraavan vuoden viljelyyn esim; virna, vihantaherne, vihanta h-papu. Juurimassaa, humusta, maanrakenteen parannusta sekä lisää lieroja, pellon elävyys ja vesitalouden parantaminen toteutuu samalla. Salaojitus tai ojitustilanteessa tai peruskorjaus muotoilu peltolohkolla sinne yksivuotinen + ns Raivio pellot jotka raivataan metsämaasta 2-3 vuoden kuntokuuri yksivuotinen+ yksivuotinen + yksivuotinen + ns tehdään pelto Ulla Maija Leskinen 17