Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Transkriptio

1 Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

2 Yleistietoja oppilaitoksesta Juankoskella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston yksikkö Koulutetaan nuoria ja aikuisia puutarha-, maatalous- ja kotityö- ja puhdistuspalvelualan tutkintoihin Opiskelija määrä vuosittain n. 250, henkilöstöä 45 Oppilaitos perustettu vuonna 1908

3 Yleistietoa koulutilasta I Viljelypinta-ala ha, josta omaa peltoa 71 ha Pellot luomussa vuodesta 1995, ensimmäiset kokeilut alkoi v Luonnon ja maiseman monimuotoisuus sopimusala ha Kasvihuoneala 2300 m 2

4 Yleistietoa koulutilasta II Päätuotantosuunnat luomumaidontuotanto sekä vihannesten tuotanto kasvihuoneessa Lisäksi luonnonmukaista avomaan vihannestuotantoa sekä tavanomaista koristekasvituotantoa Kotieläintuotanto siirtyi luomuun v. 1998, kuvassa tilan v valmistunut 60 lehmän navetta.

5 Peltojen viljavuus I Maalajit ja multavuus ja maan rakenne Peltojen valtamaalaji hiesu, löytyy myös hietaa Multavuusluokat pääosin multava ja runsasmultainen Multavuus lisääntynyt luomuviljelyn aikana Tiivistymistä vältetään mm. paripyörien käytöllä Hiesun tasausäestys

6 Peltojen viljavuus II Ravinnetalous Peltojen ravinnetalous on tasapainoinen Viljavuusluokat pääosin luokissa tyydyttävä ja hyvä PH pääosin korkea Viljavuusluokat luomukautena pääosin parantuneet Zn, Cu ja B osin punaisella Ravinteita kierrätetään tehokkaasti

7 Vesitalouden säätely I Peltojen kuivatus Koulutilan omat pellot ovat kaikki salaojitettuja, myös vuokrapellot yhtä lohkoa lukuun ottamatta Ojitus toimii moitteettomasti Viimevuosina on tehty muutamia lisäojituksia ja pengerryskuivatus- hanke Myös avo-ojitettu lohko pidetään kunnossa

8 Vesitalouden säätely II Peltojen kastelu Koulutilan peltoja on mahdollista sadettaa itsekulkevalla sadetuskoneella Laitumien kastelu

9 Viljelykierrot I Merkitys Oikein järjestetty kasvinvuorotus on luomuviljelyn perusedellytys Kierrot ovat vuosien varrella olosuhteiden ja tilan tarpeiden mukaan eläneet Jos kierto ei toimi niin sitä on muutettava Onnistunut kierto takaa hyvän lopputuloksen

10 Viljelykierrot II Säilörehu-viljakierto Tällä hetkellä pääasiallisena viljelykiertona on seuraava: 1. vihantarehu+ ns ( sr) 2. nurmi 1 3. nurmi 2 4. nurmi 3 5. ohra 6. herne-vehnä Vihantarehu suojakasvina

11 Viljelykierrot III Laidunkierto Laiduntamiskelpoista pinta-alaa on rajoitetusti, joten kierto on melko nurmivaltainen Pyritään kuitenkin pitämään ainakin yksi vuosi puhtaalla viljalla apilan tautien ja rikkakasvien hallitsemiseksi. Sama kierto kuin edellä, paitsi 6. vuosi puuttuu Hiehot laitumella

12 Viljojen viljelytekniikka Muokkaus Syksyllä kynnetyt pellot tasataan tarpeen mukaan keväällä tasausäkeellä ja sen jälkeen ensimmäinen muokkaus tehdään joustopiikkiäkeel lä Muokkaus ennen lannanlevitystä

13 Viljojen viljelytekniikka Karjanlannan levitys Koulutilan ilmastettua lietelantaa käytetään viljoille viljavuustutkimuksen mukaan m3/ha Lanta mullataan heti levityksen jälkeen Lietevaunu on varustettu myös letkulevittimellä, jolloin lantaa voidaan levittää myös oraille Pintapaineet pieneksi teliakselistolla ja leveillä renkailla

14 Viljojen viljelytekniikka Kylvömuokkaus Kylvöalusta viimeistellään joustopiikkiäkeel- lä Hiesumailla on varottava maan liiallista hienontamista kuorettumisen välttämiseksi Hiesu ei saa jauhautua liiaksi

15 Viljojen viljelytekniikka Kylvö Kylvö suoritetaan hinattavilla kylvölannoittimilla Koulutilan isomman kylvökoneen lannoitepuoli voidaan muuttaa väliseinää siirtämällä siementilaksi Lannoitepuolen kautta voidaan kylvää myös esim. hernettä 3 m takapyöräkone

16 Viljojen viljelytekniikka Kylvösiemen Koulutilalla käytetään pääsääntöisesti sertifioitua luomusiementä Siemenmäärä on yleensä n. 10 % suurempi kuin tavanomaisessa viljelyssä suositeltu Ohra 550 kpl/m 2 itäviä siemeniä Kevätvehnä oraalla

17 Viljojen viljelytekniikka Lajikkeet Jyvä-ohra on korvannut aikaisemmin käytetyn Kunnarin Kauralajikkeena on ollut Veli, Aslak ja Roope Kevätvehnälajikkeina on ollut Aino, Anniina ja Manu Hernelajikkeista Karita on ollut hyvä Kunnari-ohra

18 Viljojen viljelytekniikka Kasvinsuojelu Tärkein keino kasvinsuojelussa on toimiva viljelykierto Tukena on myös terve siementavara, rikkaäestys ja sänkimuokkaus Lajikevalinnassa tärkeää on taudinkestävyys Lentonoki ei ole muodostunut ongelmaksi

19 Viljojen viljelytekniikka Puinti Korjuu suoritetaan mahdollisuuksien mukaan viljan ollessa täystuleentumisaste ella koulutilan leikkuupuimureilla (kuvassa) Oljet yleensä silputaan maahan koska niitä ei kuivikkeina tarvita Ohran puinti

20 Viljojen viljelytekniikka Kuivaus Viljat kuivataan 130 hehtolitran kennokuivurissa Kuivurin esipuhdistin poistaa viljaerästä roskia, rikkasiemeniä ja kevyitä jyviä Myös kylmäilmakuivausta käytetään lisämenetelmänä Lämminilmakuivuri

21 Viljojen viljelytekniikka Sadon käsittely Kuivauksen jälkeen tai viimeistään ennen siirtoa navetalle viljat lajitellaan Samilajittelijalla Sami-lajittelijaan on liitetty lisälaitteeksi puhallin joka puhaltaa roskat ja pölyn ulos Siemenviljaa on lajiteltu myös Pektus-lajittelijalla Sami-lajittelija

22 Viljojen viljelytekniikka Varastointi Varastosiilot Viljat varastoidaan kuivurissa oleviin 100 hl:n siiloihin (18 kpl) sekä kylmäilmakuivurin laareihin joissa on varastointitilaa n. 200 m 3 Vilja siirretään kuivurista perävaunulla navetan nurkalle, josta se nostetaan elevaattorilla ja puhaltimin navetan varastosiiloihin jauhatusta varten

23 Viljojen viljelytekniikka Satotasot Ohran satotasot olivat ensimmäisinä vuosina vaatimattomia mutta viimevuosina on saatu keskimäärin n kg/ha ja parhaimmilla lohkoilla enemmänkin Kaura ja vehnä ovat olleet alussakin viljelyvarmempia Ohra vuonna 2010

24 Viljojen viljelytekniikka Perusmuokkaus Puinnin jälkeen viljalohkot joille ei ole perustettu nurmea pyritään sänkimuokkaamaan Sänkimuokkaukseen käytetään lapiorullaäestä Valvatti ja juolavehnä on pysynyt sänkimuokkauksin hyvin kurissa Sänkimuokkaus

25 Viljojen viljelytekniikka Perusmuokkaus Pellot kynnetään muutama viikko sänkimuokkauksesta Nurmet kynnetään yleensä syyslokakuussa Pyritään välttämään kyntöä märissä olosuhteissa Hiesumailla tärkeää, että pellot kynnetään syksyllä Syyskyntö

26 Rypsi Viljelykokemuksia Rypsiä viljeltiin kahtena kesänä Satotasot jäivät vaatimattomiksi kirppa- ja rapsikuoriaistuhojen takia Tarvetta luomurypsille kuitenkin olisi Rypsin puinti

27 Nurmiviljely Nurmen käyttö Hyvä apilavaltainen nurmi kuivana kesänä Nurmiviljelyn pinta-ala on vuosittain n. 90 ha, josta laitumena on n. 20 ha, kuivalla heinällä 2-3 ha ja loput säilörehunurmella Säilörehua tehdään monivuotisen nurmen lisäksi myös viljaa ja virnaa sisältävistä vihantarehuista, jotka ovat perustettavan nurmen suojakasveina

28 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Vihantarehu suojakasvina Viime vuosina nurmet on perustettu pääasiassa vihantarehukasveja suojakasveina käyttäen Saavutettuja etuja: Ei olkien korjuutarvetta Korjuu ajoissa, tulee hyvä nurmi Hyvä lannan käyttökohde Vältytään suojaviljan puintiongelmilta

29 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Puitavana suojaviljana on kevätvehnä ja kaura parempi kuin ohra, koska ne ovat viljelyvarmempia ja niiden puinti onnistuu kehittyvän nurmen päältä ohraa paremmin Epäonnistunut ohra suojakasvina

30 Nurmiviljely Kasvilajit Monivuotinen nurmiseos Monivuotisten nurmien kasvilajit ja siemenmäärät Timotei 8 kg/ha Nurminata 10 kg/ha Puna-apila 4 kg/ha Alsikeapila 2 kg/ha Valkoapila (laitumiin) 3 kg/ha Keltamaitetta laitumissa 5 kg/ha

31 Nurmiviljely Kasvilajit Vihantarehuseos Vihantarehuseoksissa käytetään seuraavia kasvilajeja: Ohra tai kaura n. 100 kg/ha Peltovirna 50 kg/ha tai Herne 150 kg/ha Ruisvirna, persianapila ja raiheinä ( käytetty viherkesannoissa)

32 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Ennen uuden nurmen perustamista kunnostetaan tarvittaessa ojitusta ja kalkitaan pellot tarvittaessa Hivenravinnetäydennys tarvittaessa Ojitus ja kalkitus

33 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Tasausäestyksen jälkeen lohkolle levitetään karjanlanta, mullataan se ja kerätään ennen kylvöä suuremmat kylvöä häiritsevät kivet pois Karjanlantaa käytetään vihantarehukasvin ollessa suojakasvina n. 40 m 3 /ha Ennen uuden nurmen kylvöä pelto on saatava tasaiseksi Kivet pois

34 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Nurmen siemenen kylvö tehdään tavallisesti samanaikaisesti suojakasvin siementen kanssa Nurmi kylvetään kylvökoneen nurmisiemenlaitteen kautta ja suuremmat siemenet vantaiden kautta Nurmen kylvö

35 Nurmiviljely Nurmen perustaminen Nurmen perustaminen on hoidettu myös rypsi suojakasvina, jolloin sekä rypsi että nurmi kylvettiin yhdessä nurmisiemenlaitteen kautta Täydennyskylvöön voidaan käyttää piensiemenkylvölaitet ta Nurmen täydennyskylvö

36 Nurmiviljely Nurmirehun korjuu Korjuu aloitetaan vähäapilaisilta lohkoilta Nurmen korjuu aloitetaan nurmen D-arvon ollessa n. 70 ja valkuaispitoisuuden ollessa n % Korjuu alkaa samoihin aikoihin kuin ns. tavanomaisilla viljelmillä Viime vuosina 1.säilörehu on korjattu ennen juhannusta Valion Artturikorjuuaikapalvelusta on suuri apu oikeaa korjuuaikaa määritettäessä

37 Nurmiviljely Niitto ja esikuivaus Niitto tehdään viereisessä kuvassa olevalla yhdistelmällä Sängenpituus n cm Rehu kuivaa pellolla säätilasta riippuen n. 6 tunnista jopa 2 vuorokauteen Esikuivattua rehua menee kuormaan enemmän, koska turhan veden ajo vähenee Niitto

38 Nurmiviljely Korjuu Korjuu tapahtuu tarkkuussilppurilla laakasiiloihin joita on 4 kpl, siiloihin mahtuu säilörehua yli miljoona kiloa Rehu ajetaan pellolta siiloihin kolmella perävaunulla Korjuu tarkkuussilppurilla

39 Nurmiviljely Korjuu Pyöröpaalaus ja käärintä Osa nurmirehusta korjataan paalaamalla Pyöröpaalirehua tehdään pienemmiltä lohkoilta ja jos korjuuaika poikkeaa pääsadonkorjuuajasta Pyöröpaalirehua syötetään pääasiassa nuorkarjalle Paalit varastoidaan pellolle

40 Nurmiviljely Säilöntä Säilöntäaineena on käytetty AIV 2 Plus säilöntäainetta Viime vuosina on alettu olosuhteiden salliessa siirtyä maitohappobakteerivalmisteisiin Rehu on säilynyt molemmilla aineilla hyvin Luonnonmukaista säilöntäainetta

41 Nurmiviljely Varastointi Säilörehu siirretään siiloihin kurottajalla ja tiivistetään huolellisesti Erityistä huomiota on kiinnitettävä reunojen tiivistämiseen Kurottaja työssään

42 Nurmiviljely Varastointi Hyvin tiivistetty rehu peitetään muovilla huolellisesti ja muovin päälle laitetaan n cm sahanpurua Tärkeä vaihe tämäkin

43 Nurmiviljely Satotasot Luonnon omat typpitehtaat Luonnonmukaisella nurmiviljelyllä päästään kilpailukykyisiin satotasoihin Parhaat satotasot ovat olleet n kg ka/ha, keskimäärin n kg ka/ha Hyvät apilavaltaiset nurmet ovat ekologinen ja taloudellinen tapa tuottaa hyvää rehua karjalle Tärkeää on että nurmissa on riittävästi apilaa tai muita palkokasveja

44 Nurmiviljely Kuivaheinä Heinätalkoot Koulutilalla tehdään vuosittain kuivaa heinää n. 2-3 hehtaarin alalta Kuivaheinä pyritään tekemään vanhemmista nurmista joissa apilaa on vähemmän Heinät siirretään kovapaalauksen jälkeen heinäkuivuriin kuivamaan ja varastoon Kuivaa heinää annetaan varsinkin pikkuvasikoille

45 Nurmiviljely Laiduntaminen Nuorta karjaa ja lypsylehmiä laidunnetaan säännöllisesti Laiduntamiskelpoista peltoalaa on rajoitetusti, joten eläimet saavat lisärehua joko laitumella tai navetassa Äpylit laitumella

46 Nurmiviljely Laitumien hoito Laitumien hoidossa on kehittämistä Puhdistusniittoja olisi tehtävä useimmin, myös laitumien palkokasvipitoisuus pitäisi pitää korkeana Puhdistusniitto

47 Nurmiviljely Uusia laidunkasveja Keltamaite 4. vuosi Laitumien kasvilajivalikoiman pitää olla monipuolinen Valkoapilan osuus laitumissa pitäisi saada korkeaksi, puna- ja alsikeapilan osuutta voi vähentää, lisänä voi olla esim. keltamaitetta ja mailasia Yksivuotisissa laitumissa kannattaa heinäkasvien lisäksi pitää virnoja ja hernettä

48 Nurmiviljely Uusia kasvilajeja Myös sinimailanen on viihtynyt pelloissa yllättävän hyvin Varsinkin, jos nurmi perustetaan ilman suojakasvia saadaan hyviä mailaspitoisia nurmia Mailanen on pysynyt lohkoilla koko nurmikierron ajan Mailasta 2. vuoden nurmessa